KHO:2014:59

Kiinteistöllä sijaitsi lomarakennus ja saunarakennus. Kiinteistöllä oli käytössä kuivakäymälä. Käyttövesi kannettiin rakennuksiin kiinteistöllä olleesta vesipisteestä.

Hallinto-oikeus oli päätöksellään kiinteistön omistajan valituksesta kumonnut ympäristölautakunnan päätöksen, jolla hakemus vapautuksen saamiseksi oli hylätty, ja palauttanut asian uudelleen käsiteltäväksi vapautuksen myöntämistä varten. Hallinto-oikeus oli todennut, että koska rakennuksessa ei ollut vesijohtoa, kantovedestä muodostuva jätevesimäärä oli vuokrauskäytössä olevan loma-asunnon vuosittaisesta käyttöasteesta riippumatta niin pieni, että vesihuoltopalvelujen tarvetta voitiin pitää vähäisenä. Vesiosuuskunnan lausuntoon viitaten hallinto-oikeus oli todennut, että vapauttaminen ei vaarantanut vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella.

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi ympäristölautakunnan valituksen hallinto-oikeuden päätöksestä. Korkein hallinto-oikeus lausui hallinto-oikeuden päätöksen perusteluihin viitaten lisäksi, ettei asiassa saadun selvityksen perusteella voitu todeta, että jätevesien käsittelystä hakemuksessa esitetyllä tavalla aiheutuisi vesihuoltolain 11 §:n 2 momentin 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettu seuraus. Mikäli vapauttamisen edellytyksiin vaikuttavat olosuhteet kiinteistöllä muuttuisivat tai myöhemmin todettaisiin, että mainitussa lainkohdassa tarkoitettu seuraus voisi aiheutua esimerkiksi siitä syystä, että jätevesijärjestelmä ei enää toimi, voitaisiin vapautuksen edellytykset harkita uudelleen.

Vesihuoltolaki 10 § 1 momentti ja 11 §

Päätös, josta valitetaan

Kouvolan hallinto-oikeus 3.1.2013 nro 13/0003/2

Asian aikaisempi käsittely

Orimattilan kaupungin ympäristölautakunta on 29.6.2011 §:n 92 kohdalla tekemällään päätöksellä hyväksynyt osittain A:n hakemuksen Orimattilan kaupungissa osoitteessa Tukkalantie 12 sijaitsevan tilan Kanala RN:o 4:9 vapauttamiseksi liittämisvelvollisuudesta yleiseen viemäriverkostoon. Vapautus on voimassa 1.1.2016 saakka, mikäli kiinteistön jätevedet kerätään umpisäiliöön 30.9.2011 mennessä ja 1.1.2016 alkaen kiinteistö liitetään viemäriverkostoon. Mikäli olosuhteet kuitenkin muuttuvat ennen 1.1.2016, kiinteistö on välittömästi liitettävä viemäriverkostoon. Määräaikainen vapauttaminen koskee ainoastaan nykyistä kiinteistönomistajaa ja hakemuksessa esitettyjä olosuhteita. Ympäristölautakunta on enemmälti hylännyt hakemuksen kiinteistön vapauttamiseksi pysyvästi liittämisvelvollisuudesta viemäriverkostoon.

Hallinto-oikeuden ratkaisu, siltä osin kuin nyt on kysymys

Kouvolan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään A:n valituksen johdosta kumonnut Orimattilan kaupungin ympäristölautakunnan päätöksen ja palauttanut asian ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi vapautuksen myöntämistä varten.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

Vesihuoltolain 10 §:n 1 momentin mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin.

Vesihuoltolain 11 §:n 1 momentin mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen myöntää hakemuksesta kiinteistölle vapautuksen 10 §:ssä tarkoitetusta liittämisvelvollisuudesta tässä pykälässä säädetyin perustein.

Saman pykälän 2 momentin mukaan vapautus liittämisvelvollisuudesta on myönnettävä, jos:

1) liittäminen verkostoon muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäinen tarve tai muu vastaava erityinen syy;

2) vapauttaminen ei vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella;

3) sekä lisäksi:

a) vesijohtoon liittämisestä vapautettavalla kiinteistöllä on käytettävissä riittävästi vaatimukset täyttävää talousvettä tai

b) jätevesiviemäriin liittämisestä vapautettavan kiinteistön jätevesien kokoaminen ja käsittely voidaan järjestää niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista, taikka

c) huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista varten tarkoitettuun viemäriin liittämisestä vapautettavan kiinteistön hulevesi ja perustusten kuivatusvesi voidaan poistaa muutoin asianmukaisesti.

Vesihuoltolain 11 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua kohtuuttomuutta arvioitaessa on erityisinä syinä otettava huomioon lähinnä liittymisen kohtuuttoman suuret rakentamiskustannukset ja vesihuoltolaitoksen tuottamien palvelujen käytön vähäinen määrä.

Valituksessa on kyse loma-asuntokäytössä olevan kiinteistön liittämisestä vesihuoltolaitoksena toimivan Niinikosken vesiosuuskunnan viemäriin. Pääsääntöisesti vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitsevat kiinteistöt on liitettävä sekä vesihuoltolaitoksen vesijohtoon että viemäriin. Vapauttamisen edellytyksistä säädetään vesihuoltolain 11 §:ssä.

Kiinteistöllä sijaitsee 1950-luvulla rakennettu, nykyisin loma-asuntokäytössä oleva 40 m²:n suuruinen päärakennus ja vuonna 2006 rakennettu saunarakennus. Varsinaisen saunaosan kerrosala on 9 m². Vesi kiinteistölle tulee Niinikosken vesiosuuskunnan vesijohdosta pihalla olevaan vesipisteeseen. Rakennuksiin ei tule vesijohtoa, vaan molemmissa rakennuksissa on käytössä kantovesi.

Muutoksenhakija on valituksessaan esittänyt, että loma-asuntoa käytetään vuodessa vain noin viiden viikon ajan. Ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyn mukaan loma-asuntoa vuokrataan läpi vuoden. Muutoksenhakija on vastaselityksessään esittänyt Lomarengas Oy:n selvityksen loma-asunnon vuokrauspäivistä vuonna 2010. Asiassa ei sinänsä ole merkitystä sillä, kuinka moneksi päiväksi loma-asunto on onnistuttu vuokraamaan, vaan sillä, että loma-asunto on käytössä ja käytettävissä ympäri vuoden. Kyse ei saunan osalta ole niin sanotusta kesäsaunasta. Sillä seikalla, kuinka tuottoisaa vuokraaminen on ollut, ei ole asiassa merkitystä.

Asiassa on ensin ratkaistavana, voidaanko vesihuoltopalvelujen tarvetta kiinteistön käytön vuoksi pitää vähäisenä. Hallinto-oikeus katsoo, että koska rakennuksessa ei ole vesijohtoa, kantovedestä muodostuva jätevesimäärä on loma-asunnon vuosittaisesta käyttöasteesta riippumatta niin vähäinen, että vesihuoltopalvelujen tarvetta voidaan tältä osin pitää vähäisenä, etenkin kun nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa otetaan huomioon loma-asunnon ja saunan pieni koko. Vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäinen tarve suhteessa liittymisestä aiheutuviin kustannuksiin muodostuu kiinteistön omistajalle kohtuuttomaksi.

Jotta vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitseva kiinteistö voidaan vapauttaa velvollisuudesta liittyä vesihuoltolaitoksen viemäriin, on kaikkien vesihuoltolain 11 §:n 2 momentissa määriteltyjen edellytysten täytyttävä. Ratkaistavaksi tulee myös se, vaarantaako vapauttaminen vesihuollon taloudellisen ja asianmukaisen hoitamisen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Niinikosken vesiosuuskunta on 15.3.2011 ympäristölautakunnalle osoittamassaan vastineessa todennut, ettei kuivakäymälällä varustettujen kesämökkien vapauttaminen liittymisvelvollisuudesta vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, joskin se nostaa jonkin verran muiden liittyjien liittymismaksua yhteisten kulujen osalta. Näin ollen hallinto-oikeus katsoo, että tämäkin vapautusedellytys täyttyy.

Kolmanneksi vesihuoltolain 11 §:n mukaan tulee ratkaistavaksi myös, voidaanko jätevesiviemäriin liittämisestä vapautettavan kiinteistön jätevesien kokoaminen ja käsittely järjestää niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista.

Kiinteistö sijaitsee luokitellulla pohjavesialueella. Asiassa ei ole merkitystä sillä seikalla, onko pohjavesialue luokiteltu I (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) vai II (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) luokan pohjavesialueeksi. Päätökseen kirjatun mukaan Hämeen ELY-keskuksen ja terveydensuojeluviranomaisen yhteinen kuulemistilaisuus pidettiin 1.4.2011. Kuulemistilaisuudesta laadittuun muistioon on kirjattu, että voimassa olevan lainsäädännön mukaan jätevedet eivät missään vaiheessa saa aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa (pohjavesi, pintavesi, maaperä). Orimattilan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman mukaan jätevedet tuleekin ensisijaisesti johtaa yleiseen viemäriverkostoon tai pohjavesialueen ulkopuolelle käsittelyä varten. Mikäli tämä ei ole mahdollista, WC-jätevedet tulee kerätä umpisäiliöön ja muut jätevedet tulee käsitellä voimassa olevan lainsäädännön vaatimusten mukaisesti.

Kiinteistöllä on käytössä kuivakäymälä, joten jätevesien osalta on kyse ainoastaan kantovedestä syntyvistä talousjätevesistä. Vuonna 2006 rakennetun saunan osalta on tuolloin hyväksytty maaperäimeytykseen perustuva jätevesihuolto. Viemäriin liittämistä koskevan vapautushakemuksen johdosta nyt tehty päätös siltä osin, kuin siinä on edellytetty jätevesien kokoamista välittömästi umpikaivoon, tarkoittaa tuolloin tehdyn päätöksen muuttamista ilman, että olosuhteissa tai lainsäädännössä olisi tapahtunut muutoksia. Ympäristönsuojelulain 27 b §:n 2 momentin mukaan muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Näin ollen ja koska viranomaiskuulemisessa laaditun muistionkaan mukaan ei edellytetä, että muutkin kuin WC-jätevedet tulisi ohjata umpikaivoon, hallinto-oikeus katsoo, että kun otetaan huomioon kiinteistön käyttö loma-asumiseen, siellä muodostuvien jätevesien määrä ja saunan osalta vuonna 2006 hyväksytty jätevesien käsittelyjärjestelmä, kyseessä olevan loma-asunnon jätevesien kokoaminen ja käsittely on järjestettävissä niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista.

Vapauttamisen edellytykset ovat olemassa. Ympäristölautakunnan päätös on kumottava. Asia palautetaan ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi vapautuksen myöntämistä varten.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Helena Asikainen, Taina Pyysaari ja Jari Mäki-Runsas. Esittelijä Heini Huotarinen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Orimattilan ympäristölautakunta on valituksessaan vaatinut, että Kouvolan hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja ympäristölautakunnan päätös saatetaan voimaan.

Vaatimustensa tueksi ympäristölautakunta on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Kiinteistön liittäminen viemäriverkostoon ei muodostu kohtuuttomaksi pitkällä aikavälillä. Umpisäiliöratkaisu siirtymäajalle on todettu toimivaksi ratkaisuksi pohjavesialueilla, kun kyseessä on olemassa oleva rakennus.

Ympäristötarkastajan tarkastuksen yhteydessä 22.9.2006 todettiin, että B haki nyt kysymyksessä olevalle kiinteistölle rakennuslupaa yksityiseen käyttöön tulevalle uudelle kesäsaunalle. Tilan päärakennus sijaitsee Niinikoskentien toisella puolella. Tarkastuksessa havaittiin, että B oli rakentanut jäteveden käsittelyjärjestelmän ilman viranomaisvalvontaa ja halusi hyväksyttää järjestelmän viranomaisilla jälkikäteen. Kaikkia maanalaisia rakenteita ei voitu tarkastaa eikä järjestelmän toimivuutta näin kyetty varmistamaan. Järjestelmän toimivuuden uusintatarkastusta ei pyydetty vuoden kuluessa.

Vapautushakemuksen käsittelyn aikana on ilmennyt, että kiinteistön käytössä on tapahtunut olennainen muutos. Toiminta on muuttunut ympärivuotiseksi, majoitusta markkinoidaan neljälle henkilölle eikä kiinteistön käyttö ole enää kahden yksityisen henkilön kesäsauna vakituisen saunan sijaitessa toisaalla. Kiinteistön vesihuoltolaitoksen palveluiden tarve ei ole vähäinen ja kiinteistö sijaitsee vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella.

Niinikosken vesiosuuskunnan taloudellisesta kannattavuudesta alueella on pyydettävä ajan tasalla oleva selvitys suoraan vesiosuuskunnalta.

Yritystoiminnan jätevesien kokoaminen ja käsittely voidaan järjestää ilman terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista ainoastaan kokoamalla siirtymävaiheessa jätevedet umpisäiliöön ja 1.1.2016 mennessä liittymällä viemäriverkostoon.

Kiinteistön rajanaapurissa olevan tilan RN:o 4:11 talousvesikaivon vesitutkimus vuodelta 2011 osoittaa, että kysymyksessä olevalla pohjavesialueella ei tule imeyttää jätevesiä. Rajanaapurin kaivon veden laatu ei täytä talousveden laatuvaatimusta nitraatin osalta eikä laatusuositusta kolimuotoisten bakteerien ja pH-arvon osalta.

Kiinteistö on liitettävä viemäriverkostoon 1.1.2016 myös kuntalaisten tasapuolisen kohtelun vuoksi. Orimattilan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman mukaan jätevedet on ensisijaisesti johdettava yleiseen viemäriverkostoon. Kyseessä on vesiosuuskunnan toiminta-alue ja pohjavesialueilla erilliset saunatkin liitetään viemäriverkostoon pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi.

A on antanut selityksen, jossa on todettu muun ohella seuraavaa:

Kohtuullisuusharkinnassa on huomioitava nykyisen hajajätevesiasetuksen vaatimukset täyttävän järjestelmän todellinen käyttöikä, mahdolliset liittämis- ja rakentamiskustannukset sekä vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäinen tarve.

A on vuodesta 1978 alkaen ollut sekä pää- että sivutoiminen maaseutumatkailuyrittäjä, jonka tavoitteena on tuottaa erilaisia edullisia maaseutumatkailukohteita ja elämyksiä asiakkaille. Vuonna 1950 kiinteistörekisteriin merkitty talo on rakennettu 1800-1900-lukujen vaihteessa ja se edustaa suomalaista torppaperinnettä ja -miljöötä. Rakennus on pyritty säilyttämään mahdollisimman alkuperäisenä. Sen valikoivat lomapaikakseen henkilöt, jotka arvostavat ekologista lomailutapaa ja perinteistä idylliä omatoimisuutta edellyttävässä ympäristössä. Kohteeseen eivät sovi vesijohtoverkosto tai uudenaikaiset saniteettitilat. Kompostoitavaa kuivakäymälää suositellaan nykyään ympäristöystävällisimpänä vaihtoehtona jopa herkillä ranta-alueilla.

Kiinteistössä on kantovesi, joka noudetaan pihan vesipisteestä. Oma kaivo on poistettu käytöstä. Rakennuksessa ei ole tilavarauksia vesikalusteita (vesikäymälä, lämminvesivaraaja, suihku, astianpesukone ja pyykinpesukone) varten. Veden sisälle johtaminen edellyttäisi rakennuksen arvoon ja käyttöön nähden kohtuuttomia lisäkustannuksia jätevesien käsittelystä, viemäriin rakentamisesta ja muun muassa louhinnasta aiheutuvien kustannusten lisäksi.

Rakennusten käyttö talvella on satunnaista ja vähäistä, joten ilman pakkasvaurioille alttiita vesihuoltorakenteita ne voidaan jättää kylmiksi ja säästää lämmitysenergiakuluja.

Niinikosken vesiosuuskunnan toiminta-alue on hyväksytty Orimattilan kaupunginvaltuustossa 15.2.2010. Kiinteistön nykyinen vesihuoltojärjestelmä on rakennettu ja hyväksytty vuonna 2006. Orimattilan ympäristönsuojeluviranomaisen tarkastuslausunnossa 22.9.2006 todetaan, että talousjätevesien johtaminen ja käsittely ei aiheuta pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Vasta muutamia vuosia käytössä ollut järjestelmä on rakennettu Suomen ympäristökeskuksen ohjeistuksen mukaisesti. Kantovedellä varustetussa kiinteistössä vähäiset harmaat jätevedet voidaan johtaa jopa käsittelemättöminä maahan. Tässä tapauksessa ne johdetaan imeytyskaivon kautta 24 m²:n kokoiseen imeytyskenttään. Yhden perheen käytön osalta maahanimeytys vaatii tilaa 20–30 m². Nykyisen järjestelmän käyttöikä voi olla hyvin huollettuna kymmeniä vuosia.

Vesihuoltolaitoksen palvelujen tarve on hyvin vähäinen. Vuotuinen vedenotto vesipisteeltä on korkeintaan 20 m³. Ympäristölautakunnan vaatimukset umpisäiliön rakentamisesta ja myöhemmin verkostoon liittymisestä aiheuttaisivat kolminkertaiset rakentamiskustannukset, jotka karkeasti arvioiden ylittäisivät kaksinkertaisesti kiinteistön hankintahinnan.

Kiinteistöä ei ole hankittu yksityiskäyttöön, vaan se on alusta alkaen hankittu vuokrakäyttöä varten B:n ja A:n omistamalle kiinteistöyhtymälle. Vuokraustoiminnasta solmittiin markkinointisopimus Lomarenkaan kanssa. A lunasti 21.4.2009 laaditulla kauppakirjalla kiinteistön omistukseensa. Vuokraustoimintaa harjoittaa A:n toiminimi. Se seikka, onko kiinteistö yksityis- vai vuokrauskäytössä, on vesihuoltolaitoksen lisäpalvelujen tarkoituksenmukaisuuden kannalta merkityksetön.

Uuden lausunnon pyytäminen Niinikosken vesiosuuskunnalta on tarpeetonta. Niinikosken vesiosuuskunta on antanut jo 15.3.2011 ympäristölautakunnalle lausunnon, jossa ilmoitetaan, ettei kyseisen kiinteistön liittämisellä ole vesiosuuskunnalle taloudellista merkitystä Valitusasia on ollut hallinto-oikeudessa vireillä lausunnon antamisen aikaan eikä olosuhteissa ole tapahtunut mitään muutoksia. Vesilasku koko vuodelta 2012 oli 14 euroa.

Orimattilan ympäristölautakunta on 30.1.2013 samassa kokouksessa kuin se on päättänyt valittaa tässä asiassa päättänyt jättää tekemättä samoissa olosuhteissa olevasta toisesta kiinteistöstä jatkovalituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asioissa on toimittu eriarvoisesti käsiteltäessä kahta viereisillä tonteilla, samoissa maasto- ja pohjavesiolosuhteissa olevaa kantovettä käyttävää naapurikiinteistöä eri tavoin.

Rajanaapurin kiinteistö sijaitsee l,5–2 metrin korkeuserolla nyt kysymyksessä olevan kiinteistön yläpuolella. Naapurin asuinrakennuksen saunan ja ulkokäymälän vedet imeytetään 25–30 metriä hänen oman talousvesikaivonsa yläpuolella. Naapurin kaivo sijaitsee noin 7 metrin etäisyydellä tonttien rajalta. Jo edellisten omistajien aikana siinä todettu huono käyttövesi on ollut yksi syy, miksi myös nyt kysymyksessä olevalla kiinteistöllä käytössä ollut kaivo poistettiin käytöstä vuonna 2005. Vesiosuuskunnalta hankittiin vesipiste, josta talousvettä kannetaan. Toinen syy tähän ratkaisuun oli maaston kallioisuus, joka aiheuttaa naapuritontilta valuman hakemuksessa tarkoitettua kiinteistöä. Rajanaapurin kaivon etäisyys ohikulkevalle tielle on noin yksi metri ja viljelypeltoon viisi metriä. Minkäänlaista konkreettista näyttöä pohjavesien tai maaperän pilaamisesta tai sen vaarasta ei ympäristölautakunnalla ole esittää A:n kiinteistön osalta. Pihan vesipisteestä noudettavaa kantovettä käytetään saunan pesuvetenä ja puutarhan kasteluun.

Maa- ja metsätalousministeriön luonnoksessa esitykseksi vesihuoltolainsäädännön muuttamisesta 11.2.2013 on todettu muun ohella seuraavaa: "Vesihuoltolakiin esitettävien muutosten perusteella taajamien ulkopuolella sijaitsevia kiinteistöjä ei tarvitse liittää vesihuoltolaitoksen verkostoon, jos niiden kiinteistökohtainen vesihuolto on järjestetty asianmukaisesti ennen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymistä. Taajaman ulkopuolella sijaitsevaa vapaa-ajan kiinteistöä, jolla ei ole vesikäymälää, ei tarvitsisi liittää laitoksen viemäriverkostoon."

Orimattilan ympäristölautakunnan puolesta korkeimmalle hallinto-oikeudelle on toimitettu ympäristölautakunnan päätöksen liite 9 ja selvitys, jonka mukaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle on aiemmin toimitettu vahingossa liitteiden 9 ja 10 sijaan liite 10 kahtena kappaleena.

Orimattilan ympäristölautakunta on antanut vastaselityksen, jossa on todettu muun ohella seuraavaa:

Vesihuoltolaitoksen palvelujen tarve ei ole vähäinen. Kiinteistöllä on kaksi vuokramökkiä: pinta-alaltaan 25 m²:n suuruinen saunatupa ja vuonna 1950 kiinteistörekisteriin merkitty talo. Rakennuksia voidaan käyttää ympärivuotisesti.

Orimattilan ympäristölautakunta on toimittanut korkeimmalle hallinto-oikeudelle selvityksenä Niinikosken vesiosuuskunnan tilinpäätöstiedot vuodelta 2012.

A on toimittanut lisäkirjelmän, jossa on muun ohella viitattu Orimattilan ympäristölautakunnan 3.4.2013 antamaan vastaselitykseen ja Niinikosken vesiosuuskunnan tilinpäätökseen sekä todettu seuraavaa:

Kiinteistön liittäminen verkostoon olisi kohtuuton kustannus A:n ikä, työllisyystilanne ja mökkivuokrauksen liikevaihto huomioon ottaen. Vesijohtoverkostoon on jo liitytty, mutta koska vettä ei johdeta rakennuksiin, tulisi niiden sisälle johdettavan veden ja jätevesiviemärin käyttöönottoa ja hyödyntämistä varten tehdä mittavia investointeja.

Päärakennus on pieni hirsinen torppa. Kiinteistöltä on purettu vanha käyttökelvoton sauna. Samassa yhteydessä on poistettu pesuvettä kerännyt matala kaivo. Tonttialue on hiekkamaata, jossa peruskallio on vain metrin syvyydessä. Kunnollisen kaivon rakentaminen on mahdotonta. Tästä syystä on liitytty vesiosuuskunnan vesijohtoverkostoon. Noin 50 metrin päässä kiinteistön alapuolella sijaitsevan toisen kiinteistön talousvesikaivo täyttää 14.2.2011 tutkimustulosten mukaan talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset.

Yhden vuoden tilinpäätös ei voi todentaa uusien liittyjien eikä käyttömaksujen vaikutusta eivätkä yksityisen osuuskunnan talousasiat kuulu kunnalliselle ympäristölautakunnalle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Asiassa saadun selvityksen perusteella ei voida todeta, että jätevesien käsittelystä hakemuksessa esitetyllä tavalla aiheutuisi vesihuoltolain 11 §:n 2 momentin 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettu seuraus. Mainitusta lainkohdasta ei siten aiheudu estettä toistaiseksi voimassa olevan vapautuksen myöntämiselle. Mikäli vapauttamisen edellytyksiin vaikuttavat olosuhteet kiinteistöllä muuttuvat tai myöhemmin todetaan, että mainitussa lainkohdassa tarkoitettu seuraus voisi aiheutua esimerkiksi siitä syystä, että jätevesijärjestelmä ei enää toimi, voidaan vapautuksen edellytykset harkita uudelleen.

Tämän vuoksi ja kun lisäksi otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä ja Janne Aer. Asian esittelijä Arto Hietaniemi.