KHO:2015:81

Tavaramerkki PÖRKKI ei ollut siitä huolimatta, että se oli identtinen Suomessa käytössä olevan, mutta erittäin harvinaisen sukunimen Pörkki kanssa, omiaan aiheuttamaan käsitystä toisen nimestä. Tavaramerkin rekisteröinnille tavaroille luokissa 8 ja 21 ei siten ollut nimiestettä.

Äänestys 4–1.

Tavaramerkkilaki 14 § 1 momentti 4 kohta

Päätös, josta valitetaan

Markkinaoikeus 11.6.2014 nro 400/14

Asian aikaisempi käsittely

Patentti- ja rekisterihallitus on 2.1.2012 tekemällään päätöksellä hylännyt Marimekko Oyj:n 16.9.2011 tekemänä hakemuksen nro T201102771 tavaramerkin PÖRKKI (sanamerkki) rekisteröinnistä seuraaville tavaroille:

Luokka 8 Aterimet.

Luokka 21 Talous- ja keittiövälineet ja -astiat; kammat ja pesusienet;

harjat (paitsi siveltimet); harjanvalmistusaineet; puhdistukseen käytettävät tarvikkeet; teräsvilla; raakalasi ja lasi puolivalmisteena (paitsi rakennuslasi); lasitavarat, posliini ja keramiikka, jotka eivät sisälly muihin luokkiin.

Patentti- ja rekisterihallitus on päätöksensä perusteluina viitannut tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 4 kohtaan ja lausunut, että merkin ainoa sana PÖRKKI on omiaan aiheuttamaan käsityksen toisen nimestä. Pörkki on Suomessa käytössä oleva sukunimi. Koska kyseessä ei ole hakijan toiminimen osa, tavaramerkin hakijalla ei ole oikeutta ottaa merkkiin kyseistä sukunimeä ilman kaikkien sukunimien haltijoiden suostumusta tai selvitystä siitä, että hakijalla on muu oikeus nimeen, nimellä on selkeä kaksoismerkitys tai se on ollut niin kauan ja laajalti hakijan käytössä, ettei se enää ole omiaan aiheuttamaan käsitystä nimestä.

Yhtiö on valittanut päätöksestä Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakuntaan. Patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä annetun lain kumoamisesta annetun lain voimaanpanosta annetun lain 2 §:n nojalla asia on siirtynyt markkinaoikeuden käsiteltäväksi.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Markkinaoikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt yhtiön valituksen.

Markkinaoikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Asiassa on kysymys siitä, onko haetun merkin PÖRKKI rekisteröinnille olemassa tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu este sillä perusteella, että haetun merkin muodostava sana on omiaan aiheuttamaan käsityksen, että kysymys on toisen nimestä.

Tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan tavaramerkkiä ei saa rekisteröidä, jos se muodostuu jostakin tai sisältää jotakin, mikä on omiaan aiheuttamaan käsityksen, että kysymys on toisen nimestä, jollei nimi ilmeisesti tarkoita jotakuta kauan sitten kuollutta.

Pörkki on Suomessa käytössä oleva, harvinainen sukunimi. Pelkästään sukunimen harvinaisuuden perusteella ei voida päätellä, ettei haetun merkin muodostamaa sanaa Pörkki mielletä toisen nimeksi. Suomessa on käytössä ki-päätteisiä sukunimiä, joita Pörkki vastaa tyyliltään ja rakenteeltaan. Sanalla Pörkki ei myöskään ole merkityssisältöä, jonka perusteella sana miellettäisiin muuksi kuin sukunimeksi. Edellä olevilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että haetun merkin muodostava sana Pörkki on omiaan aiheuttamaan käsityksen toisen nimestä, vaikka nimi onkin harvinainen. Näin ollen haetun merkin PÖRKKI rekisteröinnille on olemassa tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu este.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden jäsenet Maarit Lindroos, Anna-Mari Porkkala-Hietala ja Teija Kotro.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Yhtiö on valituksessaan vaatinut, että markkinaoikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan Patentti- ja rekisterihallituksen käsiteltäväksi tavaramerkkihakemuksen T201102771 tarkoittaman tavaramerkin PÖRKKI rekisteröimistä varten.

Yhtiö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun sukunimiesteen soveltaminen edellyttää "on omiaan" -kynnyksen ylittämistä, mikä yleiskielen tulkintasääntöjen nojalla tarkoittaa sitä, että kysymyksessä ei voi olla Suomessa harvinainen nimi. Pelkkä käytössä olevan sukunimen olemassaolo ei riitä. Jos sukunimi on riittävän harvinainen, tavaramerkin kohderyhmä ei käsitä merkin muodostamaa tai siihen sisältyvää sanaa sukunimeksi. Vastaavasti, mitä tunnetummasta nimestä on kysymys, sitä todennäköisemmin merkki on omiaan aiheuttamaan käsityksen toisen nimestä. Oikeuskäytännössä onkin vahvistettu, että poikkeukselliset sukunimet eivät saa suojaa. Näiltä osin yhtiö on viitannut ratkaisuihin KHO 15.10.1976 taltionro 3862 GODDARD ja KHO 16.11.2004 taltionro 2923 MATISSET.

Tavaramerkkilaissa, sen esitöissä, valitusviranomaiskäytännössä tai oikeuskirjallisuudessakaan ei ole vahvistettu lukumääriä, joiden perusteella sukunimieste tulisi sovellettavaksi. Säännöksen sanamuodon perusteella on kuitenkin selvää, että mitä vähäisempi on väestörekisterin tietokannasta ilmenevien sukunimien lukumäärä, sitä epätodennäköisempää on, että merkin muodostama sukunimi olisi omiaan aiheuttamaan käsityksen toisen nimestä.

Valituskirjelmään oheistetun, 19.12.2011 päivätyn väestörekisteritietokantaotteen mukaan Pörkki-nimisiä on Suomessa vain kuusi kappaletta. Kysymys on näin ollen hyvin harvinaisesta sukunimestä.

Markkinaoikeus on perustellut päätöstään sukunimen harvinaisuuden osalta niukasti. Se, että sukunimi Pörkki väitetysti vastaisi tyyliltään ja rakenteeltaan monia tyypillisiä suomalaisia sukunimiä, on merkityksetöntä. Haettu tavaramerkki muodostuu nimenomaan sanasta PÖRKKI eikä esimerkiksi sellaisista sanoista kuin "Viki", "Suopanki" tai "Kiiski". Sellaisten -ki päätteisten sukunimien, joilla ei ole kaksoismerkitystä, keksiminen ei ole edes kovin helppoa, eikä markkinaoikeus olekaan tarkemmin eritellyt, millaisista sukunimistä voisi olla kysymys. Sukunimiestettä tulee soveltaa haetun tavaramerkin muotoa silmällä pitäen eikä vertailemalla merkin muodostamaa sukunimeä muihin mahdollisesti olemassa oleviin sukunimiin. Merkin muodostamaa sukunimeä vertaillaan siis identtiseen olemassa olevaan sukunimeen eikä muihin sukunimiin, joiden päätteet ovat mahdollisesti samankaltaisia haetun merkin muodostaman sukunimen kanssa.

Korkeimman hallinto-oikeuden vakiintuneen käytännön mukaan sukunimiesteen soveltaminen edellyttää, että nimen ymmärretään tarkoittavan nimenomaan sukunimeä tarkoittavaa sanaa. Vaikka sukunimen kaksoismerkitys poistaa sukunimiesteen, niin täsmällistä kaksoismerkitystä ei ole aina edellytetty. Tältä osin valittaja on viitannut ratkaisuun KHO 8.4.2009 taltionro 889 KLEM, jonka mukaan sana "klem" saattaa synnyttää assosiaation sanaan "klemmari" foneettisen samankaltaisuuden vuoksi ruotsinkieliseen sanaan "kläm".

Haetun merkin muodostama sana PÖRKKI muistuttaa esimerkiksi sanaa "örkki". Haettu merkki on yhtä mielikuvituksellinen sana kuin mielikuvitusolento nimeltään örkki. Sanaa Pörkki voidaan myös leikillisesti käyttää toisen sanan yhteydessä, esimerkiksi "örkki pörkki". Pörkki on myös slangimuunnelma pörkkiä- eli puhekielisen kajota tai tutkia -verbin imperfektistä, kuten ilmenee valituskirjelmään oheistetusta internet-blogikirjoituksesta. Myöskään näiden perusteiden johdosta merkki ei ole omiaan aiheuttamaan käsitystä toisen nimestä.

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa katsonut, ettei valituskirjelmässä ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aiheen muuttaa valituksenalaista päätöstä.

Patentti- ja rekisterihallitus on viitannut aikaisemmin esittämiinsä perusteluihin sekä esittänyt lisäksi seuraavaa:

Sanalle pörkki ei ole samalla tavalla johdettavissa kaksoismerkitystä kuin tapauksessa KHO 8.4.2009 taltionro 889 KLEM ruotsinkieliselle sanalle "kläm". Viitattu tapaus ei siten ole analoginen nyt esillä olevan tapauksen kanssa.

Sanat örkki ja pörkki eivät ole merkityssisällöltään yhteneväisiä, eikä sanan pörkki samankaltaisuus sanan örkki kanssa poista sitä, että sana pörkki antaa käsityksen toisen sukunimestä.

Se, että yksittäinen bloginkirjoittaja on keksinyt sanalle merkityksen, ei muodosta sanalle kaksoismerkitystä.

Yhtiö on vastaselityksessään toistanut vaatimuksensa ja esittänyt lisäperusteluina muun ohella seuraavaa:

Yhtiö ei väitäkään, että sanat örkki ja pörkki olisivat merkityssisällöltään yhteneväisiä. Sanan ei tarvitse olla merkityssisällöltään yhteneväinen toisen sanan kanssa, jotta merkin ei arvioitaisi olevan omiaan aiheuttamaan käsitystä toisen nimestä. Tämä ilmenee jo mainitusta KLEM-ratkaisusta. Sanan "pörkki" erikoislaatuisuus ilmenee jo sukunimien vähäisestä määrästä. Yhtiö ei myöskään väitä, että sanalla "pörkkiä" olisi täsmällistä kaksoismerkitystä. Samankaltaisuus toiseen sanaan on kuitenkin otettava huomioon.

Asiassa on lisäksi otettava huomioon, että sana "pörkki" muistuttaa sanaa "purkki". Sukunimiesteen sovellettavuutta harkittaessa on otettava huomioon myös tavaramerkin rekisteröintihakemuksen kattama tavara- ja palveluluettelo, minkä suhteen sukunimiesteen olemassaoloa on arvioitava (KHO 22.11.2010 taltionro 3362 KAURANEN). Haettu merkki kattaa muun muassa kaikki tavarat luokassa 21, esimerkiksi erilaiset säilytysasiat ja purkit. Sanat "pörkki" ja "purkki" ovat hyvin samankaltaisia, sillä lausuttaessa sanoja "pörkki" ja "purkki" painotus on sanojen alussa olevalla vokaalilla sekä voimakkaalla r-kirjaimella sanojen keskiosassa. Sanat eroavat toisistaan vain vokaalilla, jolla on sanojen samankaltaisuusarvioinnissa perinteisesti vain vähäinen merkitys. Näin ollen sanojen samankaltaisuus on peruste sille, ettei merkki ole tässä tapauksessa omiaan aiheuttamaan käsitystä toisen nimestä. KAURANEN-tapauksessa Kauranen-sukunimisiä henkilöitä oli kaiken lisäksi huomattava määrä; heitä on tällä hetkellä noin 1 200 kappaletta.

Asiassa on otettava huomioon myös tuore markkinaoikeuden päätös 16.7.2014 nro 557 NUPPULA. Siinä merkin ei katsottu olleen omiaan aiheuttamaan käsitystä sukunimestä Nuppula luokan 31 tavaroille sekä luokan 44 palveluille. Ratkaisun perusteluiden mukaan kyse oli pikemminkin suggestiivisesta viittauksesta puutarha- ja luonnonkasveihin luokassa 31 ja näihin kasveihin liittyvistä puutarhanhoitopalveluista luokassa 44, minkä vuoksi merkki rekisteröitiin näille tavaroille ja palveluille. Markkinaoikeus päätyi tähän lopputulokseen siitäkin huolimatta, että Nuppula-nimisiä henkilöitä on tällä hetkellä Suomessa elossa 56 kappaletta eli huomattavasti enemmän kuin Pörkki-nimisiä nyt esillä olevan tavaramerkkihakemuksen vireille tulon aikoihin. Tämän ratkaisun perusteella aiemmin esitetty väite, ettei sukunimen kanssa identtisellä merkillä tarvitse olla täsmällistä kaksoismerkitystä, on yhä merkityksellisempi.

Ratkaisut KAURANEN ja NUPPULA ovat analogisia nyt käsillä olevan tapauksen kanssa, koska haetun merkin luokan 21 tavaraluettelo kattaa sanan pörkki kanssa samankaltaiset purkit. PÖRKKI ei ole omiaan aiheuttamaan käsitystä toisen nimestä ainakaan tavaroiden "talous- ja keittiövälineet ja -astiat; lasitavarat, posliini ja keramiikka, jotka eivät sisälly muihin luokkiin" osalta eikä muidenkaan tavaraluetteloon sisältyvien tavaroiden osalta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Markkinaoikeuden ja Patentti- ja rekisterihallituksen päätökset kumotaan ja asia palautetaan Patentti- ja rekisterihallitukselle tavaramerkin rekisteröintiä varten hakemuksen nro T201102771 mukaisena.

Perustelut

Asiassa on kysymys sanamerkkinä esitettävän tavaramerkin PÖRKKI rekisteröinnin edellytyksistä edellä markkinaoikeuden päätöksen perusteluissa selostetun tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 4 kohdan valossa ottaen huomioon, että tavaramerkki on vastaava kuin Suomessa käytössä oleva sukunimi Pörkki. Asian ratkaisemisen kannalta on siten olennaista arvioida, onko kysymyksessä oleva tavaramerkki omiaan aiheuttamaan käsityksen, että kysymys on toisen nimestä, eli onko tavaramerkin rekisteröinnille olemassa nimieste.

Kysymyksessä olevaa tavaramerkkiä on haettu rekisteröitäväksi tavaroille luokissa 8 ja 21 eli muun ohella aterimille, talous- ja keittiövälineille ja -astioille, lasitavoille, posliinille ja keramiikalle.

Asiassa on riidatonta, että Pörkki on Suomessa käytetty sukunimi, mutta sellaisena erittäin harvinainen.

Nimen harvinaisuus ei sinänsä tarkoita, ettei sen esiintyminen tavaramerkissä voisi silti olla omiaan aiheuttamaan käsityksen toisen nimestä, mutta erittäin harvinaisen nimen osalta tällaisen käsityksen syntyminen on kuluttajien keskuudessa yleisesti esiintyvään nimeen verrattuna epätodennäköisempää. Siihen, onko hakemuksen kohteena oleva tavaramerkki omiaan aiheuttamaan käsityksen nimestä, vaikuttaa toisaalta myös se markkinaoikeuden päätöksessä mainittu seikka, onko tavaramerkki kielellisesti muodostettu nimelle ominaisella tavalla eli syntyykö hakemuksen kohteena olevasta tavaramerkistä sitä sanana tarkasteltaessa vaikutelma nimestä vai ei.

Yhtiö on valituksessaan vedonnut muu ohella siihen, että tavaramerkki PÖRKKI muistuttaa purkki-sanaa, joka viittaa eräisiin sen tarkoittamiin tavaroihin luokassa 21. Yhtiö on lisäksi viitannut pörkki-sanan leikkimieliseen tai kansanomaiseen käyttöön verbinä, sekä mielikuvitusolentoa tarkoittavaan örkki-sanaan ja sanaleikkiin örkki pörkki. Vaikkakin sanan pörkki riimitys purkki-sanan kanssa saattaa johtaa ajatukset joihinkin tavaramerkkihakemuksen kohteena oleviin tavaroihin, korkein hallinto-oikeus pitää tätä yhteyttä tavaramerkkiin yksinään liian etäisenä poistamaan tavaramerkin mahdollisesti synnyttämää mielleyhtymää sen kanssa identtiseen nimeen Pörkki.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että Pörkki on sukunimenä niin ainutkertainen, että sen suhteen voidaan pitää epätodennäköisenä, että kuluttajien keskuudessa tavaramerkistä PÖRKKI syntyisi käsitys toisen nimestä. Huolimatta siitä, että joidenkin Suomessa käytössä olevien sukunimien viimeinen tavu -ki vastaa hakemuksen kohteena olevan PÖRKKI tavaramerkin viimeistä tavua, kysymys ei ole sillä tavoin tyypillisestä sukunimipäätteestä, että tästä tai sanasta Pörkki tyylillisesti taikka sanan rakenteestakaan voitaisiin katsoa johtuvan, että tavaramerkki on omiaan aiheuttamaan käsityksen toisen nimestä. Tavaramerkin rekisteröinnille ei siksi ole nimiestettä.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori ja hallintoneuvokset Anne E. Niemi, Matti Halén, Alice Guimaraes-Purokoski ja Outi Suviranta. Asian esittelijä Kristina Björkvall.

Eri mieltä olleen hallintoneuvos Matti Halénin äänestyslausunto:

"Hylkään valituksen. En muuta markkinaoikeuden päätöksen lopputulosta.

Perustelut

Katson kuten enemmistö, että valittajan esittämät pörkki-sanan tai sitä muistuttavien sanojen merkitykset, käyttötavat tai yhteydet tavaramerkin tarkoittamiin tavaroihin eivät poista tavaramerkin mahdollisesti synnyttämää mielleyhtymää sen kanssa identtiseen nimeen Pörkki.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät markkinaoikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainittu oikeusohje markkinaoikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita."