KHO:2024:50

A Oy oli tehnyt Finanssivalvonnalle hakemuksen asiamieheksi merkitsemisestä vakuutusedustajarekisteriin. Hakemuksen mukaan yhtiössä ainoa vakuutuksia tarjoava henkilö oli B, joka oli myös yhtiön toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen sekä omisti yhtiön osakekannan.

Finanssivalvonta oli hylännyt hakemuksen vakuutusedustajarekisteriin merkitsemisestä, koska B oli tuomittu lainvoimaisella tuomiolla ehdolliseen vankeusrangaistukseen pahoinpitelystä ja huumausaineen käyttörikoksesta, minkä vuoksi hänen oli katsottu olevan ilmeisen sopimaton harjoittamaan vakuutusten tarjoamista.

Asiassa oli ratkaistavana, voiko vakuutusten tarjoamiseen osallistuvan ja niiden tarjoamisesta yhtiössä vastaavan B:n tuomitseminen toisen terveyteen kohdistuvasta rikoksesta sekä huumausaineen käyttörikoksesta johtaa vakuutusten tarjoamisesta annetun lain 16 §:n 1 momentissa tarkoitetun hyvämaineisuuden menettämiseen ja muodostaa perusteen vakuutusedustajarekisteriin merkitsemistä koskevan hakemuksen hylkäämiselle.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että vakuutusten tarjoamisesta annetun lain 16 §:n 1 momentin sanamuodon sekä säännöstä koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa sen tarkoituksesta ja hyvämaineisuusarvioinnista lausutun perusteella myös muut kuin säännöksen yksityiskohtaisissa perusteluissa esimerkkeinä mainitut omaisuus- tai talousrikokset voivat olla peruste katsoa, ettei niihin syyllistynyttä henkilöä voida pitää hyvämaineisena. Toisen terveyteen kohdistuvasta rikoksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta tuomitseminen voi näin ollen johtaa hyvämaineisuuden menettämiseen, jos rikokset osoittavat henkilön olevan ilmeisen sopimaton harjoittamaan vakuutusten tarjoamista.

Korkein hallinto-oikeus katsoi päätöksestään ilmenevillä perusteluilla, että Finanssivalvonta oli voinut katsoa kyseisten rikosten osoittaneen B:n ilmeisen sopimattomaksi harjoittamaan vakuutusten tarjoamista ja hylätä A Oy:n hakemuksen vakuutusedustajarekisteriin merkitsemisestä. Kielteisellä rekisteröintipäätöksellä ei rajoitettu A Oy:n elinkeinovapautta suhteettomasti. A Oy:n valitus hallinto-oikeuden päätöksestä hylättiin.

Laki vakuutusten tarjoamisesta 7 §, 9 § 1 momentti 3 kohta, 10 § 2 momentti, 16 § 1 momentti, 17 § 1 ja 2 momentti ja 30 § 1 momentti

Suomen perustuslaki 18 § 1 momentti

Hallintolaki 6 §

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Helsingin hallinto-oikeus, 15.12.2022, H7225/2022

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

A Oy:n valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Asian tausta

(1) A Oy on 15.4.2022 hakenut Finanssivalvonnalta yhtiön merkitsemistä päätoimiseksi asiamieheksi vakuutusedustajarekisteriin. Hakemuksen mukaan yhtiö tarjoaa vahinkovakuutuksia ja vakuutusten tarjoamiseen yhtiössä osallistuu ainoana henkilönä B, joka on yhtiön toimitusjohtaja ja hallituksen ainoa varsinainen jäsen ja joka omistaa yhtiön osakekannan. Hakemukseen on liitetty tieto B:tä koskevasta käräjäoikeuden tuomiosta.

(2) Finanssivalvonta on 6.7.2022 tekemällään päätöksellä hylännyt A Oy:n hakemuksen vakuutusedustajarekisteriin merkitsemisestä vakuutusten tarjoamisesta annetun lain 10 §:n 2 momentin perusteella.

(3) Finanssivalvonnan päätöksen perusteluissa on todettu, että yhtiössä vakuutusten tarjoamisesta vastaava B on 4.12.2018 tuomittu käräjäoikeudessa vankeusrangaistukseen tuntemattoman henkilön pahoinpitelystä, ja tekohetkeen on liittynyt myös huumausaineeksi luokiteltavan lääkkeen käyttö ilman asianmukaista reseptiä. Koska B on tuomittu ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja tuomion antamisesta on kulunut alle viisi vuotta, hänen arvioidaan olevan ilmeisen sopimaton harjoittamaan vakuutusten tarjoamista. Vaikka teoilla itsessään ei ole välitöntä yhteyttä vakuutusten tarjoamiseen, ne osoittavat kokonaisuutena arvioiden yleistä välinpitämättömyyttä säännösten noudattamista kohtaan. Toisen henkilön terveyteen kohdistuvalla rikoksella huumausaineiden vaikutuksen alaisena on merkitystä, kun arvioidaan henkilön luotettavuutta asiakastyössä, jossa edellytetään vastuullisuutta.

(4) Hallinto-oikeus on muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellään hylännyt A Oy:n valituksen.

(5) Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluina lausunut muun ohella, että vakuutusten tarjoamisesta annetun lain 16 §:n 1 momentista ei ole lain sanamuodon mukaisella tulkinnalla pääteltävissä, minkälaisten rikosten voidaan katsoa osoittavan henkilön olevan ilmeisen sopimaton harjoittamaan vakuutusten tarjoamista. Lain sanamuoto huomioon ottaen myös muut rikokset kuin säännöksen esitöissä esimerkinomaisesti todetut voivat olla perusteena hyvämaineisuuden menettämiselle. Asiaa on arvioitava kokonaisuutena ottaen huomioon rikosten laatu ja tuomittu rangaistus. Teoista määrätty vankeusrangaistus ehdollisenakin osoittaa niiden moitittavuutta. Niin ikään pahoinpitelyyn ja huumausaineen käyttörikokseen syyllistymisen voidaan katsoa olevan omiaan heikentämään henkilön yleistä luotettavuutta, vaikkei rikoksilla olekaan välitöntä yhtymäkohtaa vakuutuksen tarjoamista koskevan tehtävän hoitamiseen.

(6) Hallinto-oikeus on päätöksessään lausunut, että vakuutusten tarjoamisesta annetun lain 30 §:n perusteella vakuutusten tarjoamista koskevassa tehtävässä painottuu nimenomaan vakuutuksentarjoajan luotettavuus. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan Finanssivalvonta on voinut katsoa puheena olevan rikostuomion osoittavan, ettei henkilöä voida pitää vakuutusten tarjoamisesta annetun lain 16 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin hyvämaineisena. Kun valituksenalainen päätös ei ole esteenä yhtiön myöhemmälle rekisteriin merkitsemiselle, sitä ei voida Suomen perustuslain 18 §:n 1 momentin elinkeinovapaudelle asettamista lähtökohdista tulkiten eikä myöskään hallintolain 6 §:n suhteellisuusperiaatteen harkintavallalle asettamat rajat huomioon ottaen pitää lainvastaisena.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ann-Mari Pitkäranta, Satu Heikkilä, joka on myös esitellyt asian, ja Emmi Aakula (eri mieltä).

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(7) A Oy on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja Finanssivalvonnan päätökset kumotaan ja A Oy merkitään vakuutusedustajarekisteriin tai toissijaisesti asia palautetaan Finanssivalvonnalle uudelleen käsiteltäväksi.

(8) Finanssivalvonta on vaatinut valituksen hylkäämistä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

(9) Asiassa on ratkaistavana, voiko vakuutusten tarjoamiseen osallistuvan ja niiden tarjoamisesta vastaavan B:n tuomitseminen toisen terveyteen kohdistuvasta rikoksesta sekä huumausaineen käyttörikoksesta johtaa vakuutusten tarjoamisesta annetun lain 16 §:n 1 momentissa tarkoitetun hyvämaineisuuden menettämiseen ja muodostaa perusteen hylätä asiamieheksi vakuutusedustajarekisteriin merkitsemistä koskeva A Oy:n hakemus.

Osapuolten kannat

(10) A Oy on esittänyt muun ohella, että henkilö voi olla hyvämaineinen, vaikka hänet olisi tuomittu viiden viimeisen vuoden aikana vankeusrangaistukseen, sillä vakuutusten tarjoamisesta annetun lain 16 §:n 1 momentissa edellytetään myös, että rikoksen vuoksi henkilön voidaan katsoa olevan ilmeisen sopimaton harjoittamaan vakuutusten tarjoamista. Säännöksen esitöiden mukaan arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota vakaviin omaisuus- tai talousrikoksiin ja sellaisiin lainvastaisiin toimiin, joilla on pyritty taloudellisen hyödyn tavoitteluun toisen kustannuksella. Vakuutusten tarjoamisesta annetun lain 16 §:n 1 momenttia on asiassa tulkittu vastoin lainvalmistelutöistä ilmeneviä tarkoitusperiä. Tulkinnassa tulee ottaa huomioon myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/97 10 artiklan 3 kohta, jossa asetetut hyvämaineisuuden vähimmäisvaatimukset täyttyvät kyseessä olevan henkilön kohdalla.

(11) A Oy:n mukaan henkilö voi olla lainkuuliainen vakuutusten tarjoamisessa ja taloudellisissa asioissa, vaikka hän olisikin syyllistynyt pahoinpitelyyn alkoholin ja lääkeaineen vaikutuksen alaisena. B on toiminut 4/2016–3/2019 vakuutusmyyjänä ja haluaa suuntautua pysyvästi vakuutusalalle, jota hän on myös opiskellut. Jos yhden illan virhearvioista ja suunnittelemattomasta sekä kertaluontoisesta pahoinpitelystä ilman taloudellisen hyödyn tavoittelua seuraisi ilmeinen sopimattomuus harjoittaa vakuutusten tarjoamista, seuraus olisi suhteeton työn ja elinkeinon vapautta koskeva perustuslain 18 §:n 1 momentin säännös huomioon ottaen.

(12) Finanssivalvonta on lausunut muun ohella, että vankeusrangaistukseen johtaneet teot ovat olleet luonteeltaan sellaisia, ettei niitä voida sulkea hyvämaineisuusarvioinnin ulkopuolelle. Hallituksen esityksen omaisuusrikoksia koskeva luettelo ei ole tyhjentävä, vaan kyse on hallituksen esityksen kirjauksenkin mukaan esimerkeistä. Molemmat teot ovat olleet tahallisia, ja B on ensikertalaisena saanut vankeusrangaistuksen, joten tekoja ei voida pitää vähäisinä. Kielteistä rekisteröintipäätöstä ei voida pitää elinkeinovapautta rajoittavana, kun sovellettavan lainkohdan lähtökohtana on rikoksen huomioon ottaminen viiden vuoden ajan vankeusrangaistuksen lainvoimaiseksi tulosta.

(13) Finanssivalvonta on lisäksi todennut, että Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/97 mukainen hyvämaineisuusedellytys on vähimmäisvaatimus. Vakuutusten tarjoamisesta annetussa laissa on säännelty kansallisesti mainittua direktiiviä yksityiskohtaisemmin hyvämaineisuusedellytyksistä. Finanssivalvonnan tehtävänä on edistää luottamusta vakuutusmarkkinoiden toimijoita kohtaan valvomalla lainsäädännön sekä vakiintuneiden hyvien tapojen ja käytäntöjen noudattamista. Rekisteröintiedellytyksiin kuuluvan hyvämaineisuuden perusteellinen arvioiminen on keino edistää luottamusta finanssialan toimijoihin. Vakuutusasiamiehen tehtäviin kuuluu olennaisena osana asiakkaiden taloudellisten ja osin luottamuksellisten yksityisasioiden vastuullinen käsitteleminen vakuutusten tarjoamisesta annetun lain 30 §:n mukaisesti.

Sovellettavat oikeusohjeet ja niiden esityöt

(14) Vakuutusten tarjoamisesta annetun lain 7 §:n mukaan ennen vakuutusten tarjoamisen aloittamista vakuutusedustajan on tehtävä hakemus Finanssivalvonnalle vakuutusedustajarekisteriin merkitsemistä varten. Hakemuksessa on ilmoitettava 8, 9 ja 13 §:ssä tarkoitetut tiedot.

(15) Mainitun lain 9 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan Finanssivalvonnan on rekisteröitävä hakija asiamieheksi, jos hakijan 17 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetut henkilöt ovat 16 §:ssä tarkoitetulla tavalla hyvämaineisia.

(16) Mainitun lain 10 §:n 2 momentin mukaan rekisteröintihakemus on hylättävä, jos jokin 8 tai 9 §:ssä säädetyistä edellytyksistä ei täyty.

(17) Mainitun lain 16 §:n 1 momentin mukaan hyvämaineinen on henkilö, jota ei ole lainvoimaisella tuomiolla tuomittu viiden viimeisen vuoden aikana vankeusrangaistukseen tai kolmen viimeisen vuoden aikana sakkorangaistukseen rikoksesta, jonka voidaan katsoa osoittavan hänen olevan ilmeisen sopimaton harjoittamaan vakuutusten tarjoamista. Henkilöä ei kuitenkaan pidetä hyvämaineisena, jos hän on muutoin aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut olevansa ilmeisen sopimaton.

(18) Mainitun lain 17 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksenantajalla ja vakuutusedustajalla vakuutusten tarjoamiseen osallistuvien henkilöiden ja vakuutusten tarjoamisesta vastaavien henkilöiden on oltava hyvämaineisia. Saman pykälän 2 momentin mukaan, jos vakuutusedustaja on oikeushenkilö, vakuutusedustajan johdon ja sen, jolla on suoraan tai välillisesti vähintään kymmenesosa osakeyhtiön osakkeista tai osakkeiden tuottamasta äänivallasta, on oltava hyvämaineisia.

(19) Mainitun lain 30 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksentarjoajan on toimittava rehellisesti, tasapuolisesti, ammattitaitoisesti, huolellisesti ja asiakkaan edun mukaisesti. Vakuutuksenantajan, asiamiehen ja sivutoimisen asiamiehen on lisäksi noudatettava hyvää vakuutustapaa.

(20) Hallituksen esityksessä (HE 172/2017 vp) laiksi vakuutusten tarjoamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi on 16 §:n 1 momenttia koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu, että lähtökohtaisesti osoituksena henkilön hyvämaineisuudesta pidetään sitä, että häntä ei ole lainvoimaisella tuomiolla tuomittu viiden viimeisen vuoden aikana vankeusrangaistukseen tai kolmen viimeisen vuoden aikana sakkorangaistukseen rikoksesta, jonka voidaan katsoa osoittavan hänen olevan ilmeisen sopimaton harjoittamaan vakuutusten tarjoamista. Arviointia tehtäessä huomiota on kiinnitettävä vakaviin omaisuus- tai talousrikoksiin. Hyvämaineisuuden menettäminen ilmenee erityisesti sellaisista lainvastaisista toimista, joilla on pyritty taloudellisen hyödyn tavoitteluun toisen kustannuksella. Tekoja ja laiminlyöntejä arvioidaan kokonaisuutena. Hallituksen esityksessä on lueteltu esimerkkejä kysymykseen tulevista rikoksista, joihin syyllistynyttä ei voitaisi pitää hyvämaineisena.

(21) Mainitun hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa on 16 §:n 2 momentin kohdalla todettu, että hyvämaineisuusarvioinnilla pyritään osaltaan ennakolta varmistamaan vakuutusten tarjoamisen asianmukainen harjoittaminen, mutta toisaalta on myös otettava huomioon, ettei elinkeinonvapautta tarpeettomasti rajoiteta. Finanssivalvonnan tehtävänä on arvioida, onko yksi tai useampi rikos tai muu menettely muutoin kokonaisuutena arvioiden sellainen, että se kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen osoittaa henkilön ilmeistä sopimattomuutta vakuutusten tarjoamiseen. Vähäinen yksittäinen teko tai laiminlyönti ei johda henkilön hyvämaineisuuden menettämiseen, mutta toistuessaan useat vähäiset teot tai laiminlyönnit voivat johtaa siihen, ettei henkilöä enää pidetä hyvämaineisena. Henkilön hyvämaineisuutta on arvioitava nimenomaan tehtävien hoidon kannalta.

(22) Vakuutusten tarjoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/97 10 artiklan 3 kohdan mukaan vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksessä tai vakuutus- tai jälleenvakuutusedustajalla työskentelevien luonnollisten henkilöiden, jotka harjoittavat vakuutusten tai jälleenvakuutusten tarjoamista, on oltava hyvämaineisia. Vähimmäisvaatimuksena on, ettei heistä saa olla vakaviin joko omaisuusrikoksiin tai muihin talousrikoksiin liittyvää merkintää rikosrekisterissä tai muussa vastaavassa kansallisessa rekisterissä eivätkä he saa olla aiemmin konkurssiin asetettuja, paitsi jos heidän valtansa vallita omaisuuttaan on palautunut kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(23) Suomen perustuslain 18 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla.

(24) Hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

(25) Vakuutusten tarjoamisesta annetun lain 16 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen perusteella hyvämaineisuusarvioinnissa on harkittava, osoittaako henkilön syyksi luettu rikos hänen olevan ilmeisen sopimaton harjoittamaan vakuutusten tarjoamista. Säännöksen nojalla arvioinnissa otetaan huomioon rikokset, joista on lainvoimaisella tuomiolla tuomittu vankeusrangaistukseen viiden viimeisen vuoden aikana tai sakkorangaistukseen kolmen viimeisen vuoden aikana. Kyseissä säännöksessä ei ole muutoin määritelty rikoksia, jotka voivat johtaa hyvämaineisuuden menettämiseen.

(26) Lainkohtaa koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa (hallituksen esitys HE 172/2017 vp laiksi vakuutusten tarjoamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi) hyvämaineisuuden arviointi on kiinnitetty vakaviin omaisuus- tai talousrikoksiin ja sellaisiin lainvastaisiin toimiin, joilla on pyritty taloudellisen hyödyn tavoitteluun toisen kustannuksella. Lainkohdan yksityiskohtaisissa perusteluissa esitettyihin esimerkkeihin kysymykseen tulevista hyvämaineisuuden menettämiseen johtavista teoista ei sisälly henkeen tai terveyteen kohdistuvia rikoksia eikä myöskään huumausainerikoksia, joista tässä asiassa on kysymys.

(27) Vakuutusten tarjoamisesta annetun lain 16 §:n mukaisessa hyvämaineisuusarvioinnissa on lainkohdan yksityiskohtaisten perustelujen mukaisesti harkittava, onko rikos kokonaisuutena arvioiden sellainen, että se kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen osoittaa henkilön ilmeistä sopimattomuutta vakuutusten tarjoamiseen. Henkilön hyvämaineisuutta on arvioitava nimenomaan tehtävien hoidon kannalta, ja tekoja on arvioitava kokonaisuutena.

(28) Hyvämaineisuusarvioinnin tarkoituksena on osaltaan pyrkiä ennakolta varmistamaan vakuutusten tarjoamisen asianmukainen harjoittaminen ja se, että vakuutusasiamiehellä on edellytykset toimia lain 30 §:n 1 momentin mukaisesti rehellisesti, tasapuolisesti, ammattitaitoisesti, huolellisesti ja asiakkaan edun mukaisesti sekä hyvää vakuutustapaa noudattaen. Sääntelyn keskeisenä tavoitteena on ylläpitää asiakkaiden ja yleisön luottamusta vakuutusmarkkinoiden toimintaan.

(29) Vakuutusten tarjoamisesta annetun lain 16 §:n 1 momentin sanamuodon sekä säännöksen yksityiskohtaisissa perusteluissa sen tarkoituksesta ja hyvämaineisuusarvioinnista lausutun perusteella myös muut kuin säännöksen yksityiskohtaisissa perusteluissa esimerkkeinä mainitut omaisuus- tai talousrikokset voivat olla peruste katsoa, ettei rikoksiin syyllistynyttä henkilöä voida pitää hyvämaineisena. Vaikka rikollisella teolla ei ole suoraa yhteyttä vakuutusten tarjoamiseen tai taloudellisten asioiden hoitamiseen, se voi osoittaa henkilön sopimattomuutta vastuullisuutta ja luotettavuutta edellyttävien vakuutusten tarjoamista koskevien tehtävien hoitoon. Toisen terveyteen kohdistuvasta rikoksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta tuomitseminen voi näin ollen johtaa hyvämaineisuuden menettämiseen, jos rikokset osoittavat henkilön olevan ilmeisen sopimaton harjoittamaan vakuutusten tarjoamista.

(30) B on yhtiön toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen sekä omistaa yhtiön osakekannan ja on yhtiön ilmoituksen mukaan ainoa yhtiössä vakuutuksia tarjoava henkilö. B on käräjäoikeuden 4.12.2018 antamalla lainvoimaisella tuomiolla tuomittu pahoinpitelystä ja huumausaineen käyttörikoksesta yhteiseen neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen, jonka koeaika on päättynyt 31.8.2020.

(31) Pahoinpitelyn osalta käräjäoikeuden tuomiosta ilmenee B:n kertoneen, että tilanne alkoi, kun hän poistui baarista ja kuuli asianomistajan huutavan. Käräjäoikeuden tuomiossa on näytön arvioinnin ja johtopäätösten osalta todettu, että B on tunnustanut lyöneensä asianomistajaa useita kertoja nyrkillä päähän ja kaataneensa tämän maahan sekä lyöneensä tämän jälkeen asianomistajaa pään alueelle. Lisäksi B on tunnustanut potkineensa asianomistajaa kylkeen. Todistajan kertomuksella on näytetty, että B:n asianomistajaan kohdistamia potkuja on ollut useampi ja ne ovat olleet summittaisia ja osuneet paitsi vartaloon niin myös osin suuntautuneet pään seudulle tilanteessa, jossa asianomistaja on yrittänyt suojella käsillään itseään. Rangaistusseuraamuksen määräämisen osalta käräjäoikeuden tuomiossa on todettu, että rikoksen moitittavuutta lisää se, että teko on kohdistunut yllättäen kadulla B:lle entuudestaan tuntemattomaan henkilöön ja pahoinpitelyä on jatkettu vielä senkin jälkeen, kun asianomistaja on ollut maassa kykenemättä puolustamaan itseään. B on käyttänyt useammanlaista väkivaltaa asianomistajaa kohtaan, väkivalta on ollut voimakasta ja vaarallista ja se on kohdistunut myös pään alueelle.

(32) Huumausaineen käyttörikoksen osalta B on käräjäoikeudessa myöntänyt laittomasti käyttäneensä huumausaineeksi luokiteltavia lääkevalmisteita eli klonatsepaamia vaikuttavana aineena sisältäviä Rivatril 2 mg -tabletteja sekä laittomasti pitäneensä hallussaan omaa käyttöään varten vähäisen määrän eli seitsemän tablettia mainittuja huumausaineeksi luettavia lääkevalmisteita.

(33) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että B:n ensikertalaisena saama neljän kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus osoittaa teon vakavuutta. Pahoinpitely on kohdistunut tuntemattomaan henkilöön ja edellä kuvatusti siihen on liittynyt maassa makaavaan henkilöön kohdistettua väkivaltaa. Uhrin huudosta alkanut pahoinpitely on voinut jossain määrin osoittaa yleisemminkin B:n reagointitapaa provosoivaksi kokemaansa tilanteeseen ja saattaa epäilyksenalaiseksi hänen kykynsä pysyä ammattimaisena hankalissa tilanteissa työtehtävissä. Huumausaineen käyttörikoksessa on ollut kyse sekä tapahtumailtaisesta käytöstä että huumausaineen hallussapidosta. Huumausaineiden käyttö voi tuoda mukanaan erilaisia lieveilmiöitä kuten velkaantumista ja elämänhallinnan puutetta, mikä saattaa vaikuttaa vakuutuksen tarjoamista koskevien tehtävien hoitoon.

(34) Edellä todettuun nähden Finanssivalvonta on voinut katsoa nyt kyseessä olevien rikosten, joista B on lainvoimaisella tuomiolla tuomittu ehdolliseen vankeusrangaistukseen, osoittavan hänet ilmeisen sopimattomaksi harjoittamaan vakuutusten tarjoamista ja hylätä A Oy:n hakemuksen yhtiön merkitsemisestä asiamieheksi vakuutusedustajarekisteriin.

(35) Vakuutusten tarjoamisesta annetun lain 16 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen perusteella hyvämaineisuusarvioinnissa otetaan huomioon rikokset momentissa määritellyn ajanjakson ajan, ja rekisteröintiedellytykset vakuutusedustajarekisteriin merkitsemisestä voivat siten täyttyä kyseisen ajanjakson jälkeen. Mainitun säännöksen mukainen ajanjakso B:n saamasta lainvoimaisesta tuomiosta on päättynyt joulukuussa 2023. Kun lisäksi otetaan huomioon, että hyvämaineisuusedellytystä koskeva arviointi on tehty tapauskohtaisen harkinnan perusteella kaikki asiaan liittyvät seikat huomioon ottaen, kielteisellä rekisteröintipäätöksellä ei voida katsoa rajoitetun A Oy:n elinkeinovapautta suhteettomasti eikä rekisteröintihakemuksen hylkääminen ole siten loukannut perustuslain 18 §:n 1 momentissa turvattua elinkeinovapautta.

(36) Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon hallinto-oikeuden päätöksen perustelut sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Irma Telivuo, Hannele Ranta-Lassila, Anne Nenonen, Tero Leskinen ja Toni Kaarresalo. Asian esittelijä Heidi Jääskeläinen.