KHO:2024:63

Korkein hallinto-oikeus purki oikeusministeriön hakemuksesta oikeusministeriön päätöksen, jolla yhdistys oli rekisteröity puolueeksi. Yhdistyksen yleisohjelman muuttaminen rekisteröintivaiheessa hyväksyttävään muotoon oli tapahtunut erehdyttämistarkoituksessa puoluerekisteröinnin saamiseksi. Tämän vuoksi ja koska yhdistyksen sääntöjen ei voitu katsoa turvaavan kansanvaltaisten periaatteiden noudattamista yhdistyksen päätöksenteossa ja toiminnassa, yleisen edun oli Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntökin huomioiden katsottava vaativan päätöksen purkamista.

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 117 § 1 momentti 2 kohta ja 2 momentti sekä 118 § 2 momentti
Puoluelaki 2 §, 3 § 2 momentti, 5 § ja 6 §
Yhdistyslaki 43 §
Suomen perustuslaki 12 ja 13 §

Euroopan ihmisoikeussopimus 10 artikla ja 11 artikla

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen suuren jaoston tuomio asiassa Refah Partisi ym. v. Turkki (13.2.2003, ECLI:ECHR:2003:0213JUD004134098) ja tuomiot asioissa Linkov v. Tsekin tasavalta (7.12.2006, ECLI:CE:ECHR:2006:1207JUD001050403), Ignatencu ja Romanian kommunistinen puolue v. Romania (5.5.2020, ECLI:CE:ECHR:2020:0505JUD007863513), Turkin yhdistynyt kommunistinen puolue ym. v. Turkki (30.1.1998, ECLI:CE:ECHR:1998:0130JUD001939292), Sosialistinen puolue ym. v. Turkki (25.5.1998, ECLI:CE:ECHR:1998:0525JUD002123793), Glimmerveen ja Hagenbeek v. Alankomaat (11.10.1979, ECLI:CE:ECHR:1979:1011DEC000834878) ja Turkin sosialistinen puolue (STP) ym. v. Turkki (12.11.2003, ECLI:CE:ECHR:2003:1112JUD002648295)

Päätös, jota hakemus koskee

Oikeusministeriö 16.6.2022 nro VN/10624/2021

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus purkaa oikeusministeriön 16.6.2022 tekemän päätöksen, jolla Sinimusta Liike ry on merkitty puolueena puoluerekisteriin.

Sinimusta Liike r.p:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.

Asian tausta

(1) Sinimusta Liike ry -niminen rekisteröity yhdistys (jäljempänä myös yhdistys tai puolue) on 30.1.2021 toimittanut oikeusministeriölle rekisteröintihakemuksen ja siihen liitetyt yhdistysrekisteriotteen, yhdistyksen voimassa olevat säännöt ja yleisohjelman.

(2) Oikeusministeriö on 28.4.2021 antanut yhdistykselle luvan kannatusilmoitusten keräämiseen todettuaan, että rekisteröintihakemukseen liitetyt yhdistyksen säännöt, yleisohjelma ja yhdistysrekisteriote täyttävät puoluelain 2 §:ssä säädetyt edellytykset. Tätä ennen oikeusministeriö oli kirjeillään 9.2.2021 ja 12.4.2021 palauttanut hakemuksen yhdistykselle korjattavaksi.

(3) Digi- ja väestötietovirasto on 15.6.2022 ilmoittanut oikeusministeriölle, että yhdistyksellä on puoluelaissa vaadittu vähimmäismäärä hyväksyttyjä kannatusilmoituksia.

(4) Oikeusministeriö on hakemuksen kohteena olevalla päätöksellään hyväksynyt rekisteröintihakemuksen ja merkinnyt yhdistyksen puolueena puoluerekisteriin. Päätöksen perustelujen mukaan yhdistyksen on katsottava täyttävän rekisteröimiselle asetetut edellytykset.

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(5) Oikeusministeriö on hakemuksessaan vaatinut, että päätös Sinimusta Liike ry:n rekisteröimisestä puolueeksi puretaan

(6) Sinimusta Liike r.p. on vaatinut, että hakemus hylätään ja Suomen valtio velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Purkuhakemuksen arvioinnin lähtökohdat

(7) Oikeusministeriö hakee puolueen rekisteröintiä koskevan päätöksensä purkamista ylimääräisenä muutoksenhakuna. Ministeriö katsoo, että päätös, jolla Sinimusta Liike ry on rekisteröity puolueeksi, perustuu erehdykseen. Päätös on tehty olennaisesti virheellisten tai puutteellisten tietojen perusteella. Yhdistys on erehdyttänyt oikeusministeriötä. Yhdistys on ministeriön korjauskehotusten jälkeen toimittanut ministeriölle puoluelain 2 §:ssä asetetut edellytykset täyttävän yleisohjelman, mutta on rekisteröinnin jälkeen lokakuussa 2022 päättänyt uudesta yleisohjelmasta. Tähän uuteen yleisohjelmaan on jälleen otettu sen kaltaisia yhdenvertaisuuden, syrjintäkiellon ja pakottavan kansainvälisen oikeuden vastaisia kohtia, joita aiemmista ohjelmista oli korjauskehotusten takia poistettu. Ministeriö katsoo, että uusi yleisohjelma ei ole puoluelain 2 §:ssä asetettujen edellytysten mukainen ja että puolueen tarkoituksena on ollut muuttaa yleisohjelmaansa nämä edellytykset täyttäväksi vain väliaikaisesti puolueen rekisteröinnin mahdollistamiseksi. Puolue ei ollut myöskään ilmoittanut yleisohjelmansa muuttamisesta oikeusministeriölle puoluelain 5 §:n 1 momentissa edellytetyllä tavalla.

(8) Oikeusministeriö on toissijaisena purkuperusteena vedonnut siihen, että asiaan on tullut uutta selvitystä, joka olisi voinut olennaisesti vaikuttaa asiaan, eikä johdu hakijasta, että selvitystä ei ole aikanaan esitetty.

(9) Ministeriö on edelleen katsonut, että yleinen etu vaatii päätöksen purkamista.

(10) Sinimusta Liike r.p. katsoo, ettei erehdystä ole tapahtunut eikä uutena selvityksenä pidettäviä seikkoja ole esitetty. Kynnys purkaa puolueen rekisteröinti ylimääräisen muutoksenhaun kautta on korkea eikä se ylity tulkinnanvaraisissa tilanteissa.

(11) Asiassa on ensin syytä tarkastella keskeisiä säännöksiä, jotka koskevat yhdistyksen rekisteröintiä puolueena puoluerekisteriin ja puoluerekisteristä poistamista, sekä sitä, millainen merkitys päätöksellä rekisteröidä yhdistys puolueena puoluerekisteriin on kyseiselle yhdistykselle. Lisäksi on syytä tarkastella sitä, millä muilla tavoilla kuin ylimääräisen muutoksenhaun kautta puolue voi tulla poistetuksi puoluerekisteristä.

(12) Puolueen rekisteröinnistä säädetään puoluelain 2 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan puolueena rekisteröidään kirjallisesta hakemuksesta yhdistys:
1) jonka varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen;
2) jolla on vähintään 5 000 eduskuntavaaleissa, kuntavaaleissa tai europarlamenttivaaleissa äänioikeutettua kannattajaa;
3) jonka säännöt turvaavat kansanvaltaisten periaatteiden noudattamisen yhdistyksen päätöksenteossa ja toiminnassa; ja
4) jolla on säännöistä ilmenevän tarkoituksen toteuttamiseksi laadittu, yhdistyksen valtiollisessa toiminnassa noudatettavat periaatteet ja tavoitteet ilmaiseva yleisohjelma.

(13) Lain 3 §:n 2 momentin mukaan rekisteröintihakemukseen on liitettävä muun ohella yhdistysrekisteriin merkityt voimassa olevat säännöt ja yleisohjelma.

(14) Lain 5 §:n 1 momentin mukaan puolueen on ilmoitettava oikeusministeriölle sääntöjensä ja yleisohjelmansa muuttamisesta. Sääntöjen muutos on voimassa vasta kun se on merkitty puoluerekisteriin. Puolueen sääntöihin tehty muutos on pykälän 2 momentin mukaan merkittävä puoluerekisteriin, mikäli säännöt muutoksen jälkeenkin vastaavat tässä laissa säädettyjä edellytyksiä.

(15) Puolueen poistamisesta rekisteristä säädetään puoluelain 6 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan rekisteristä poistetaan puolue, jonka ehdokkaista ketään ei ole valittu edustajaksi ja joka ei myöskään ole saanut vähintään kahta prosenttia koko maassa annetuista äänistä viimeksi toimitetuissa eikä niitä edeltäneissä eduskuntavaaleissa. Puolue poistetaan rekisteristä myös, jos se on lakannut olemasta rekisteröitynä yhdistyksenä.

(16) Puolue lakkaa olemasta rekisteröitynä yhdistyksenä esimerkiksi siinä tapauksessa, että yleinen tuomioistuin julistaa yhdistyslain 43 §:n nojalla syyttäjän, Poliisihallituksen tai yhdistyksen jäsenen kanteesta yhdistyksen lakkautetuksi. Lakkauttamispäätös voi perustua muun ohella siihen, että yhdistys toimii olennaisesti vastoin lakia tai hyviä tapoja tai että se toimii olennaisesti vastoin sen säännöissä määrättyä tarkoitusta.

(17) Puoluelaki on tullut voimaan 1.2.1969. Lakia sittemmin muutettaessa sen edellä voimassa olevan lain mukaisina selostettuihin säännöksiin ei ole tehty sisällöllisiä muutoksia.

(18) Puoluerekisteriin merkitsemisen keskeinen merkitys rekisteröintiä hakevan yhdistyksen kannalta liittyy vaaleja koskevaan lainsäädäntöön. Puoluerekisteriin merkityn puolueen oikeus asettaa ehdokkaita eduskuntavaaleissa on vahvistettu perustuslain 25 §:n 3 momentissa. Vaalilain perusteella rekisteröidyt puolueet voivat puolueena asettaa ehdokkaita eduskunta-, presidentin-, alue- ja kuntavaaleihin sekä europarlamenttivaaleissa. Muiden, jotka haluavat asettaa ehdokkaita vaaleihin, on perustettava valitsijayhdistys jokaisia vaaleja varten erikseen vaalilaista tarkemmin ilmenevällä tavalla. Siinä tapauksessa, että yhdistystä ei ole merkitty puolueena puoluerekisteriin, vaaleihin osallistuminen edellyttää näin ollen vaalilaissa tarkoitetun ja vaalikohtaisen valitsijayhdistyksen perustamista siten kuin vaalilaissa erikseen säädetään.

(19) Puolueen poistaminen puoluerekisteristä merkitsee sitä, että puolueella ei ole enää rekisteröidyn puolueen asemaa vaaleja toimitettaessa. Puolueen poistaminen puoluerekisteristä ei muilta osin vaikuta sen toimintamahdollisuuksiin yhdistyksenä.

Kysymyksenasettelu

(20) Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on ratkaistavana, onko oikeusministeriön päätös, jolla Sinimusta Liike ry on merkitty puolueena puoluerekisteriin, purettava oikeusministeriön hakemuksen johdosta. Asiassa on aluksi otettava kantaa siihen, onko oikeusministeriön päätös hyväksyä yhdistyksen rekisteröintihakemus ja merkitä yhdistys puolueena puoluerekisteriin sellainen päätös, jonka korkein hallinto-oikeus voi purkaa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (hallintoprosessilaki) perusteella, ja voiko oikeusministeriö hakea kyseisen päätöksensä purkamista.

(21) Tämän jälkeen, jos mainittujen edellytysten katsotaan olevan käsillä, on ensin ratkaistava, voiko esillä oleva puoluerekisteröintiä koskeva päätös tulla purettavaksi sillä hallintoprosessilain 117 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisella perusteella, että päätös on perustunut erehdykseen, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen.

(22) Jos päätöksen ei voida katsoa perustuneen erehdykseen lainkohdassa tarkoitetulla tavalla, ratkaistavana on, onko päätös kuitenkin purettavissa sillä perusteella, että asiaan on saatu uutta selvitystä hallintoprosessilain 117 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

(23) Jos päätöksen katsotaan voivan tulla puretuksi jommallakummalla edellä mainituista perusteista, asiassa on edelleen ratkaistavana, vaatiiko yleinen etu päätöksen purkamista. Hallintoprosessilain 117 §:n 2 momentin mukaan päätöksen saa nimittäin purkaa vain, jos päätös loukkaa yksityisen oikeutta tai jos yleinen etu vaatii päätöksen purkamista.

(24) Erityisesti purkukynnyksen ylittymistä harkittaessa huomioon on otettava puolueiden asema kansanvaltaisessa järjestelmässä. Näiltä osin asiassa on tarkasteltava Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sitä oikeuskäytäntöä, joka koskee yhtäältä puolueiden toiminnan ja yhdistymisvapauden rajoittamista ja toisaalta kansanvaltaisuuteen ja ihmisoikeuksiin liittyviä valtion positiivisia toimintavelvoitteita.

Purkuhakemuksen oikeudellinen arviointi

Korkeimman hallinto-oikeuden purkutoimivalta

(25) Hallintoprosessilain 117 §:n 1 momentin perusteella korkein hallinto-oikeus voi purkaa lainvoimaisen hallintopäätöksen tai hallintotuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen pykälästä tarkemmin ilmenevillä perusteilla.

(26) Oikeusministeriön päätökseen rekisteröidä yhdistys hakemuksesta puolueena puoluerekisteriin liittyy selkeitä oikeusvaikutuksia, kuten edeltä kohdasta 18 ilmenee. Selvää on myös, että jos oikeusministeriö hylkää yhdistyksen hakemuksen tulla rekisteröidyksi puolueena puoluerekisteriin, hakijalla on hallintoprosessilain yleisten säännösten perusteella oikeus hakea ministeriön päätökseen valittamalla muutosta. Puoluerekisteröintiä koskevaa päätöstä on siten pidettävä sellaisena hallintopäätöksenä, johon voidaan kohdistaa hallintoprosessilain mukainen ylimääräinen muutoksenhaku.

(27) Puoluelaista ilmenee edelleen, ettei oikeusministeriöllä ole toimivaltaa itse hallintopäätöksellä päättää puolueen poistamisesta puoluerekisteristä, vaikka ministeriö katsoisi, ettei puolue enää täytä rekisteröimisen edellytyksiä, kun käsillä ei ole mikään puoluelain 6 §:ssä tarkoitetuista tilanteista.

(28) Hallintoprosessilain 118 §:n 2 momentissa säädetään puolestaan nimenomaisesti, että viranomainen saa hakea oman päätöksensä purkamista.

(29) Korkein hallinto-oikeus toteaa edellä mainituilla perusteilla, että se on toimivaltainen päättämään rekisteröintipäätökseen kohdistuvasta oikeusministeriön purkuhakemuksesta. Tähän toimivaltaan ei vaikuta se, että yleiset tuomioistuimet ovat edeltä kohdasta 16 ilmenevällä tavalla yhdistyslain perusteella toimivaltaisia päättämään yhdistyksen lakkauttamisesta, vaikka myös tuollainen päätös johtaisi puolueen poistamiseen puoluerekisteristä.

Erehdys, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen

(30) Hallintoprosessilain 117 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan korkein hallinto-oikeus voi purkaa lainvoimaisen hallintopäätöksen tai hallintotuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen, jos päätös perustuu sellaiseen erehdykseen, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen.

(31) Korkein hallinto-oikeus kiinnittää tältä osin huomiota Sinimusta Liike ry:n menettelyyn puolueen rekisteröintihakemuksen käsittelyn yhteydessä sekä sen jälkeen.

(32) Sinimusta Liike ry:n oikeusministeriölle 30.1.2021 tekemään puoluerekisteröintihakemukseen on liitetty muun ohella yhdistyksen säännöt ja puolueohjelma.

(33) Oikeusministeriö on 9.2.2022 palauttanut hakemuksen korjattavaksi. Yleisohjelman tulee korjauspyynnön mukaan ilmaista puolueen yleisiä periaatteita ja tavoitteita. Yleisohjelman ja sääntöjen tulee kokonaisuudessaan täyttää Suomen lainsäädännöstä ja Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista johtuvat vaatimukset, mukaan lukien perus- ja ihmisoikeusnäkökulmat.

(34) Sinimusta Liike ry on 23.2.2022 toimittanut oikeusministeriölle uuden, suppeamman puolueohjelman.

(35) Oikeusministeriö on 12.4.2022 palauttanut hakemuksen toisen kerran korjattavaksi ja toistanut, etteivät yleisohjelma ja säännöt saa olla kokonaisuutena arvioiden ristiriidassa Suomen lainsäädännöstä ja Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista johtuvien vaatimusten, mukaan lukien perus- ja ihmisoikeudet, kanssa.

(36) Oikeusministeriö on tässä korjauspyynnössään kiinnittänyt huomiota muun ohella kirjauksiin, joiden nimenomaisena tarkoituksena on estää ennakolta oikeus käyttää sananvapautta. Kirjaukset voidaan oikeusministeriön mukaan tulkita ennakkosensuuriksi, jonka kieltäminen sisältyy sananvapauden ytimeen, eikä niitä näin ollen voida sananvapauden kannalta pitää hyväksyttävinä.

(37) Yhdenvertaisuuden ja syrjintäkiellon vastaisina oikeusministeriö on kiinnittänyt huomiota kirjauksiin, joiden mukaan puolue kannattaa etnisen rekisterin käyttöönottoa.

(38) Sinimusta Liike ry:n viimeksi mainitun korjauspyynnön johdosta toimittamassa yleisohjelmassa ei ole enää ollut oikeusministeriön ongelmallisina pitämiä kirjauksia.

(39) Oikeusministeriö on purettavaksi haetussa päätöksessään todennut, että yhdistyksen on katsottava täyttävän rekisteröimiselle puoluelain 2 §:ssä asetetut edellytykset.

(40) Oikeusministeriö on 29.3.2023 pyytänyt puoluetta ilmoittamaan uuden yleisohjelmansa oikeusministeriöön, jos puolueen yleisohjelmaa on muutettu. Sinimusta Liike r.p. on toimittanut 31.3.2023 uuden puolueohjelmaksi nimetyn yleisohjelmansa oikeusministeriölle. Puolueen toimittama yleisohjelma vastaa sisällöltään puoluerekisterihakemukseen liitettyä ensimmäistä yleisohjelmaa ja osittain myös toista yleisohjelmaa, joiden osalta oikeusministeriö on 9.2.2021 ja 12.4.2021 todennut, etteivät ne vastaa yleisohjelmalle puoluelaissa asetettuja edellytyksiä.

(41) Oikeusministeriö on purkuhakemuksessaan tuonut esille muun ohella, että uudessa yleisohjelmassa mainitaan puolueen valtiollisessa toiminnassa noudatettavana tavoitteena esimerkiksi kulttuurisen palomuurin luominen.

(42) Puolueen politiikan tavoitteena on uuden yleisohjelman mukaan myös etnisen rekisterin käyttöönotto ja maassa jo olevien vierasmaalaisten oleskeluoikeuden välitön uudelleenkäsittely. Kansalaisille kuuluvat velvollisuudet tai oikeudet eivät koskisi maassa asuvia ei-suomalaisia.

(43) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että oikeusministeriö ei ole esittänyt erehtyneensä hakemukseen päätöksentekohetkellä liitettyjen sääntöjen tai yleisohjelman sisällöstä. Hallintoprosessilain 117 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu erehdys voi kuitenkin johtua myös siitä, että päätös on perustunut hakijan erehdyttämällä antamiin virheellisiksi tai puutteellisiksi osoittautuneisiin tietoihin eikä päätöksentekijä ole tämän vuoksi arvioinut asiaa oikeiden tietojen ja selvitysten pohjalta.

(44) Puolue on rekisteröinnin jälkeen toimittanut oikeusministeriölle yleisohjelmana 52-sivuisen asiakirjan, joka on sekä muodollisesti että sisällöllisesti identtinen puoluerekisteröintihakemukseen alun perin liitetyn yleisohjelman kanssa. Tämän perusteella on pääteltävissä, ettei puolueen tarkoituksena ole ollut jättää toiminnassaan noudattamatta niitä aiempien yleisohjelmien kirjauksia, jotka oli poistettu oikeusministeriölle korjauspyyntöjen jälkeen toimitetusta yleisohjelmasta. Korkein hallinto-oikeus katsoo kuvatun menettelyn osoittavan, että yleisohjelman muuttaminen rekisteröintivaiheessa hyväksyttävään muotoon on tapahtunut erehdyttämistarkoituksessa puoluerekisteröinnin saamiseksi. Puolueen menettely on siten vaikuttanut olennaisesti siihen, että oikeusministeriö on rekisteröinyt yhdistyksen puolueena puoluerekisteriin.

(45) Kun ensisijaiseksi esitetty purkuperuste eli erehdys, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen, näin ollen on käsillä, toissijaiseen purkuperusteeseen eli uuteen selvitykseen, ei ole tarpeen ottaa kantaa.

Yleinen etu, joka vaatii päätöksen purkamista

(46) Hallintoprosessilain 117 §:n 2 momentin mukaan päätöksen saa purkaa vain, jos päätös loukkaa yksityisen oikeutta tai jos yleinen etu vaatii päätöksen purkamista.

Osapuolten kannat

(47) Asian molemmat osapuolet ovat todenneet, että purkukynnys on puoluerekisteröinnin purkamista koskevassa asiassa asetettava korkealle. Kyseessä on poikkeuksellinen ja muun ohella kokoontumis- ja yhdistymisoikeuden toteuttamisen sekä puolueen ehdokasasettamisoikeuden kannalta merkittävä toimenpide. Puolueen poistamisella rekisteristä puututaan myös välillisesti sananvapauden toteutumiseen.

(48) Oikeusministeriön purkuhakemuksen mukaan Sinimusta Liike r.p:n valtiollisessa toiminnassa noudatettavat periaatteet ja tavoitteet ovat vastoin perustuslaissa ja kansainvälisessä oikeudessa turvattua yhdenvertaisuutta ja syrjintäkieltoa ja ilmentävät niin sanottua kiellettyä segregaatiota, jonka voidaan katsoa olevan pakottavan kansainvälisen oikeuden vastaista. Oikeusministeriö edelleen katsoo yleisohjelman tavoitteiden olevan ongelmallisia sananvapauden ytimeen kuuluvan ennakkosensuurin kiellon kannalta. Oikeusministeriö on korjauspyynnössään 12.4.2021 todennut, että yleisohjelmaa, joka sisältää pakottavan kansainvälisen oikeuden sekä perustuslain vastaisia kirjauksia puolueen valtiollisessa toiminnassa noudatettavista periaatteista ja tavoitteista, ei voida pitää kansanvaltaisten periaatteiden noudattamisen turvaavia säännöksiä toteuttavana.

(49) Oikeusministeriö katsoo, että puolue on muuttanut yleisohjelmaa vain hetkellisesti puoluerekisteröinnin saamiseksi. Puolueen tällainen toiminta on oikeusministeriön mukaan otettava huomioon myös sen arvioinnissa, edellyttääkö yleinen etu rekisteröintipäätöksen purkamista. Oikeusministeriö on myös todennut, ettei puoluerekisteröinnin purkaminen ole esteenä jatkaa yhdistyksen toimintaa ja hakea uudelleen puoluerekisteröintiä.

(50) Puolue on pitänyt tulkinnanvaraisena sitä, ovatko oikeusministeriön esille tuomat yleisohjelman kirjaukset väitetyllä tavalla kansanvaltaisten periaatteiden vastaisia tai ongelmallisia sananvapauden, yhdenvertaisuuden ja syrjintäkiellon kannalta. Puoluerekisteröinnin jälkikäteinen purkaminen loukkaa sen poliittisia toimintavapauksia voimakkaasti. Puolueen tilanne ei rinnastu purkuhakemuksessa mainittuihin oikeustapauksiin.

(51) Puolue myös kiistää, että oikeusministeriön esille tuomat kirjaukset poikkeaisivat merkityksellisellä tavalla ministeriön hyväksymisen perusteena olleesta yleisohjelmasta, sekä huomauttaa, että kirjaukset sisältyvät ohjelman temaattisiin osioihin eivätkä varsinaiseen yleisohjelmaan. Oikeusministeriön tehtävä rekisterinpitäjänä rajoittuu rekisteröinnin muodollisten edellytysten tarkastamiseen.

Yleisohjelman kirjaukset

(52) Sinimusta Liike r.p:n oikeusministeriölle puolueen rekisteröinnin jälkeen toimittamassa yleisohjelmassa puolueen todetaan olevan radikaali, traditionalistinen ja suomenmielinen puolue. Puolueen maailmankatsomus perustuu kansankokonaisuuden ihanteelle, jossa ihmisten ja ihmisryhmien välisiä suhteita arvioidaan heidän edustamansa etnisyyden näkökulmasta. Puolueen politiikan tavoitteena on ohjelman mukaan etnisesti yhdenmukainen Suomi, jossa ei esiinny etnisiä eturistiriitoja eri vähemmistökansojen ja kantaväestön välillä. Yleisohjelman mukaan puolue ei ainoastaan kritisoi löyhän maahanmuuttopolitiikan synnyttämiä lieveilmiöitä, vaan vastustaa jo lähtökohtaisesti ei-suomalaista siirtolaisuutta.

(53) Puolue haluaa yleisohjelman mukaan luoda lainsäädäntöömme kulttuurillisen palomuurin, jonka tarkoituksena on puolueen näkökulmasta katsottuna haitalliseksi määriteltävän mielipidevaikuttamisen kitkeminen. Puolue pyrkii säätämään laittomaksi muun ohella kaiken sellaisen, mikä viestittää, että suomalaisilla ei olisi oikeutta omaan kansallisvaltioon, Suomen valtiolla ei tulisi olla itsemääräämisoikeutta, Suomi ei olisi sotilaallisen puolustamisen arvoinen, suomalaisilla ei olisi oikeutta puolustaa oman etnisen kollektiivinsa olemassaoloa ja sen jatkuvuutta, mitään suomalaisuutta ei ole edes olemassa, suomalaisten ei tulisi tehdä lapsia tai että suomalaisten tulisi tehdä vähemmän lapsia, isän, äidin ja lasten muodostama ydinperhe olisi korvattavissa oleva asia ja että avoimesti heteronormatiivisuudesta poikkeava elämäntyyli olisi ihailtavaa tai että sellaiseen tulisi rohkaista.

(54) Yleisohjelman mukaan puolue kannattaa sellaisen etnisen rekisterin käyttöönottoa, josta käyvät ilmi maassamme asuvien ihmisten etniset, kielelliset ja uskonnolliset taustat. Etnisen tilastoinnin avulla julkinen valta kykenee yleisohjelman mukaan valvomaan nykyistä paremmin maassamme asuvien väestöryhmien ja kulttuurien koostumusta sekä niiden vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan.

(55) Puolueen yleisohjelman mukaan Suomi on allekirjoittanut sopimuksia, jotka sallivat muun muassa ihmisten vapaan liikkuvuuden ja estävät haitallisten ihmisten poistamisen maasta. Puolue haluaa irtaantua kaikista kansainvälisistä sopimuksista, jotka ovat ristiriidassa sen tavoitteiden kanssa.

(56) Puolue toteaa kannattavansa kaikkien vuonna 1990 ja sen jälkeen myönnettyjen kansalaisuuksien ja oleskelulupien uudelleentarkastelua, jossa selvitetään oleskelun syy, henkilön oleskeluaikainen toiminta ja kotimaan tilanne mahdollista paluuta varten. Jos henkilön oleskelulle Suomessa ei ole pätevää perustetta ja kotimaan tilanne sen sallii, tarjotaan hänelle mahdollisuutta järjestää asiansa ja palata kotimaahansa annetun aikamääreen puitteissa. Henkilön kieltäydyttyä tarjouksesta tai ylittäessä annetun aikamääreen siirretään hänet viipymättä käsittelykeskukseen, joka eristää hänet suomalaisesta yhteiskunnasta ja josta voi poistua ainoastaan Suomen rajojen ulkopuolelle.

Purkukynnys ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön merkitys

(57) Hallintoprosessilain esitöiden mukaan oikeusvarmuuden periaate edellyttää, ettei lainvoimaisiin päätöksiin yleensä puututa. Purkukynnyksen tarkoituksena on turvata viranomaisten ja hallintotuomioistuinten lainvoimaisten päätösten pysyvyys niin, että päätös voidaan sen virheellisyydestä huolimatta purkaa vain erityisen painavista syistä (ks. HE 29/2018 vp, s. 187).

(58) Purkukynnyksen merkitystä tässä asiassa korostaa, että puoluerekisteröinnin purkaminen rajoittaa merkittävällä tavalla yhdistyksen ja sen jäsenten mahdollisuutta osallistua kansanvaltaiseen päätöksentekoon. Tällaisella päätöksellä myös puututaan perustuslain 13 §:ssä sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artiklassa turvattuun yhdistymisvapauteen sekä perustuslain 12 §:ssä ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklassa turvattuun sananvapauteen.

(59) Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen suuri jaosto on tuomiossaan asiassa Refah Partisi ym. v. Turkki aikaisempaan oikeuskäytäntöönsä viitaten todennut, että puolueet ovat olennaisia demokratian hyvän toimivuuden kannalta. Puolueiden tehtävään nähden kaikki niitä vastaan suunnatut toimet vaikuttavat yhdistymisvapauteen ja siten demokratiaan. Yhdistymisvapauden tavoitteisiin kuuluu yhtenä osana mielipiteiden suoja ja sananvapaus. Sanottu koskee varsinkin poliittisia puolueita, kun otetaan huomioon niiden olennainen tehtävä pluralismin ja toimivan demokratian varmistamisessa. Yhdistymisvapautta voidaan tämän vuoksi rajoittaa poliittisten puolueiden kohdalla vain poikkeuksellisen painavista syistä (Refah Partisi ym. v. Turkki 13.2.2003, 100 kohta, ks. myös Linkov v. Tsekin tasavalta 7.12.2006, 34 kohta ja Ignatencu ja Romanian kommunistinen puolue v. Romania 5.5.2020, 76 ja 77 kohta)

(60) Yhdistymisvapaus ja sananvapaus eivät kuitenkaan ole ehdottomia. Ihmisoikeustuomioistuin on korostanut, että valtio voi olla oikeutettu Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artiklan 2 kohdassa mainituista syistä sekä 1 artiklassa tarkoitettujen positiivisten velvoitteidensa nojalla asettamaan poliittisille puolueille velvollisuuden kunnioittaa ja turvata ihmisoikeussopimuksessa taatut oikeudet ja vapaudet sekä velvollisuuden olla esittämättä poliittista ohjelmaa, joka on ristiriidassa kansanvaltaisuuden periaatteiden kanssa (Linkov v. Tsekin tasavalta, 35 kohta).

(61) Ihmisoikeustuomioistuin on myös katsonut, että arvioitaessa tällaisten velvoitteiden toteutumista tilanteessa, jossa puolueen tavoitteiden arvioidaan olevan ristiriidassa kansanvaltaisuuden periaatteiden kanssa, tarkastelussa on syytä ottaa huomioon puolueen ja sen johdon toiminta kokonaisuudessaan (Turkin yhdistynyt kommunistinen puolue ym. v. Turkki, 30.1.1998, 58 kohta, Sosialistinen puolue ym. v. Turkki, 25.5.1998, 48 kohta). Valtion ei ihmisoikeustuomioistuimen mukaan tarvitse odottaa siihen saakka, että puolue on päässyt valtaan ja ryhtynyt konkreettisiin toimiin toteuttaakseen ihmisoikeussopimuksen ja demokratian vaatimusten kanssa yhteensopimatonta politiikkaa, jos politiikasta demokratialle aiheutuvasta vaarasta on näyttöä ja vaara on ilmeinen (Refah Partisi ym. v. Turkki, 102 kohta).

(62) Ihmisoikeussopimus ei myöskään anna suojaa sellaiselle yhdistymisvapauden ja sananvapauden käytölle, jonka tarkoituksena on tehdä tyhjäksi jokin yleissopimuksessa tunnustettu oikeus tai vapaus. Sopimuksen tulkintakäytännössä on tähän liittyen jätetty 17 artiklan nojalla yleissopimuksen kanssa yhteensopimattomana tutkimatta muun muassa väitteet sananvapauden loukkauksista tilanteessa, jossa sananvapauden käyttö liittyi tavoitteeseen poistaa kaikki ei-valkoiset ihmiset Alankomaiden alueelta ottamatta huomioon heidän kansalaisuuttaan, asumisaikaansa ja perhesiteitään (Glimmerveen ja Hagenbeek v. Alankomaat, Euroopan ihmisoikeustoimikunta 11.10.1979, s. 195–196).

(63) Asiassa Turkin sosialistinen puolue (STP) ym. v. Turkki on vastaavasti todettu, että poliittinen puolue saa ryhtyä ajamaan lainsäädännön ja valtion perustuslaillisten rakenteiden muuttamista, jos käytetyt keinot ovat kaikilta osin laillisia ja demokraattisia ja esitetty muutos on itsessään demokratian perusperiaatteiden kanssa yhteensopiva. Ihmisoikeussopimus ei anna suojaa tilanteessa, jossa puolueen tavoitteet rikkovat demokratian sääntöjä tai joilla tarkoitetaan demokratian tai sen tunnustamien oikeuksien ja vapauksien lakkauttamista tai rikkomista. (Turkin sosialistinen puolue (STP) ym. v. Turkki, 12.11.2003, 38 kohta.)

Oikeudellinen arvio

(64) Puoluerekisteröinti edellyttää puoluelain 2 §:n 1 momentin mukaan muun ohella, että sitä hakevan yhdistyksen säännöt turvaavat kansanvaltaisten periaatteiden noudattamisen yhdistyksen päätöksenteossa ja toiminnassa ja että sillä on säännöistä ilmenevän tarkoituksen toteuttamiseksi laadittu, yhdistyksen valtiollisessa toiminnassa noudatettavat periaatteet ja tavoitteet ilmaiseva yleisohjelma.

(65) Kansanvaltaisten periaatteiden turvaamista koskeva edellytys kohdistuu nimenomaisesti vain yhdistyksen sääntöihin. Yleisohjelmasta ilmenevillä toiminnassa noudatettavilla periaatteilla ja tavoitteilla on kuitenkin vaikutusta arvioitaessa sääntöjen kansanvaltaisten periaatteiden mukaisuutta. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että oikeusministeriö voi arvioidessaan täyttääkö yhdistys rekisteröinnin edellytykset tarkastella myös yhdistyksen yleisohjelman sisältöä tältä kannalta eikä sen tehtävä siten rajaudu ainoastaan puolueen rekisteröintiä koskevien muodollisten edellytysten tarkastamiseen.

(66) Korkein hallinto-oikeus toteaa edellä kohdissa 59–63 käsitellyn Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöstä todetun perusteella, että hallintoprosessilain 117 §:n 2 momentissa tarkoitetun yleisen edun arvioinnissa on otettava huomioon yhdistyksen puolueen tavoitteista ja toiminnasta puoluerekisteröinnin yhteydessä esittämä sekä puolueen toiminnasta rekisteröinnin jälkeen esitetty selvitys kokonaisuudessaan.

(67) Korkein hallinto-oikeus pitää puolueen esittämien yleisohjelmien kokonaisuuden ja erityisesti edellä kohdissa 52–56 todettujen seikkojen valossa selvitettynä, että puolueen tavoitteet ovat olennaisesti kohdistuneet Suomessa vähemmistön asemassa olevien ulkomaalaistaustaisten henkilöiden seuraamiseen, eristämiseen ja maasta poistamiseen. Tavoitteeksi asetettu erilainen kohtelu perustuu yleisohjelman kokonaisuuden valossa kyseisten henkilöiden etniseen alkuperään. Puolueen yleisohjelman vaatimukset ovat tämän vuoksi ilmeisen syrjiviä. Edelleen puolue on esittänyt tavoitteekseen puolueen näkökulmasta katsottuna haitalliseksi määriteltävän mielipidevaikuttamisen kitkemisen säätämällä tällaiset ilmaisut laittomiksi. Vaatimuksen toteutuminen tekisi tältä osin tyhjäksi perustuslaissa ja kansanvaltaisissa ihmisoikeussopimuksissa turvatun sananvapauden.

(68) Korkein hallinto-oikeus katsoo, että puolueen tavoitteita ei voida pitää Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen edellä selostetussa oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla yhteensopivina ihmisoikeussopimuksella turvattujen oikeuksien ja vapauksien sekä niihin kytkeytyvien demokraattisten periaatteiden kanssa. Yhdistyksen sääntöjen ei tämän vuoksi voida katsoa turvaavan kansanvaltaisten periaatteiden noudattamista yhdistyksen päätöksenteossa ja toiminnassa.

(69) Sinimusta Liike r.p:n on selvitetty puoluerekisterihakemuksensa hyväksymisen jälkeen hyväksyneen uuden yleisohjelman, joka vastaa sisällöltään puoluerekisterihakemukseen liitettyä ensimmäistä yleisohjelmaa ja osittain myös toista yleisohjelmaa. Uuteen yleisohjelmaan on tämän seurauksena sisällytetty ne kohdat, joiden oikeusministeriö katsoi puoluerekisterihakemusta käsitellessään olevan esteenä puoluerekisteröintihakemuksen hyväksymiselle ja joiden on edellä katsottu olevan yhteensopimattomia perus- ja ihmisoikeuksien sekä kansanvaltaisten periaatteiden kanssa.

(70) Puolueen edellä kuvatun oman menettelyn perusteella on selvää, ettei sen tarkoituksena ole rekisteröintihetkelläkään ollut täyttää puoluerekisteröinnille säädettyjä vaatimuksia. Yhdistyksen sääntöjen ei voida katsoa turvaavan kansanvaltaisten periaatteiden noudattamista yhdistyksen päätöksenteossa ja toiminnassa. Tämän vuoksi yleisen edun on katsottava vaativan päätöksen purkamista. Rekisteröintipäätöksen purkaminen ei estä puoluetta jatkamasta toimintaansa yhdistyksenä eikä hakemasta puoluerekisteröintiä uudestaan.

Johtopäätös

(71) Hakemus on edellä lausutuilla perusteilla hyväksyttävä ja puoluerekisteröintiä koskeva päätös purettava.

Oikeudenkäyntikulut

(72) Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintoprosessilain 95 §, puolueelle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Outi Suviranta, Petri Helander, Taina Pyysaari, Juha Lavapuro ja Robert Utter. Asian esittelijä Kristina Björkvall.