KHO:2024:79

Hallinto-oikeus oli hylännyt hyvinvointialueen hakemuksen lapsen huostaanottamiseksi sekä lapsen vanhempien esittämän vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamiseksi.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevassa ratkaisussa on kysymys kuluvastuun kohtuullisuuden kokonaisarvioinnista, jossa asian lopputulos ei ole korvaamista arvioitaessa ainoa määräävä tekijä. Huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevassa asiassa oli ollut kyse asianosaisten kannalta erityisen merkittävästä asiasta, joka oli koskenut keskeisesti lapsen ja muutoksenhakijana olleiden vanhempien perhe-elämän suojaa. Huostaanottoasiasta oli päätetty ensi asteessa tuomioistuimessa, minkä voitiin nähdä korostavan oikeudellisen avustajan käyttämisen tarvetta. Nämä seikat yhdessä hallinto-oikeuden ratkaisun lopputuloksen kanssa puolsivat hyvinvointialueen korvausvelvollisuutta oikeudenkäyntikuluista.

Viranomaisella on kuitenkin lastensuojelulain 40 §:n määrittelemissä olosuhteissa velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin lapsen huostaan ottamiseksi. Asiassa saadun selvityksen valossa ja lapsen etu huomioon ottaen viranomainen oli huostaanottohakemusta tehtäessä vallinneen tilanteen tulkinnanvaraisuus huomioon ottaen voinut perustellusti arvioida, että asiassa oli aihetta saattaa huostaanottoa koskeva kysymys hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Hallinto-oikeuden päätöksen perusteluiden valossa hakemuksen hylkäämiseen olivat keskeisesti vaikuttaneet hakemuksen tekemisen ja hallinto-oikeuden päätöksentekohetken välissä tapahtuneet muutokset.

Asian laatu ja hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen korkein hallinto-oikeus katsoi, että olisi kohtuutonta, jos muutoksenhakijat joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Asian tulkinnanvaraisuus ja viranomaisen toiminta huomioon ottaen viranomaista ei kuitenkaan tullut määrätä korvaamaan muutoksenhakijoiden oikeudenkäyntikuluja kokonaisuudessaan.

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 95 § 1 ja 2 momentti

Ks. myös KHO 9.4.2013 taltionumero 1222 (lyhyt ratkaisuseloste)

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 21.12.2023 numero 2636/2023

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Korkein hallinto-oikeus muuttaa hallinto-oikeuden päätöstä oikeudenkäyntikuluja koskevan ratkaisun osalta. Pirkanmaan hyvinvointialue määrätään korvaamaan A:n ja B:n oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa yhteensä 3 672,40 eurolla. A:n ja B:n vaatimus hylätään muutoin.

Asian tausta

(1) Pirkanmaan hyvinvointialueen lastensuojelun sosiaali- ja perhetyön johtava sosiaalityöntekijä on vaatinut, että A:n ja B:n lapsi otetaan Pirkanmaan hyvinvointialueen huostaan ja sijoitetaan sijaishuoltoon X:n lastensuojelulaitokseen.

(2) Hallinto-oikeus on toimitettuaan suullisen käsittelyn hylännyt huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevan hakemuksen. Hallinto-oikeus on samalla hylännyt A:n ja B:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Eriikka Kaipiainen ja Sari Laakkonen, joka on myös esitellyt asian, sekä asiantuntijajäsen Anne Behm.

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(3) A ja B ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin hallinto-oikeus on hylännyt oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen. Pirkanmaan hyvinvointialue tulee velvoittaa korvaamaan A:n ja B:n oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa kokonaan tai osittain. Oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa ovat 6 984,80 euroa sekä A:n ja B:n maksettavaksi määrätty todistajanpalkkio 180 euroa.

(4) Pirkanmaan hyvinvointialue on antanut selityksen, jossa on vaadittu valituksen hylkäämistä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

(5) Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on muutoksenhakijoiden valituksen johdosta arvioitavana huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevassa asiassa hallinto-oikeudessa syntyneiden oikeudenkäyntikulujen korvaaminen. Asiassa on kysymys siitä, onko hallinto-oikeus voinut hylättyään Pirkanmaan hyvinvointialueen hakemuksen C:n huostaanottamiseksi hylätä A:n ja B:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu ja osapuolten kannat korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(6) Hallinto-oikeus on oikeudenkäyntikulujen korvaamisen osalta todennut, että ottaen huomioon kyseessä olevan lapsen voinnista ja kasvuolosuhteista hänen vanhempiensa luona saatu selvitys hakemuksen tekemisen ajankohtana, on Pirkanmaan hyvinvointialueen viranhaltijan tullut tehdä hallinto-oikeudelle lastensuojelulain mukaisesti lapsen huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskeva hakemus. Oikeudenkäynti ei siten ole aiheutunut viranomaisen lainvastaisesta toiminnasta. Tähän nähden ja ottaen huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, ei asiassa ole hallinto-oikeuden ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, että muutoksenhakijat pitävät oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

(7) Muutoksenhakijat ovat todenneet, että asiaa arvioitaessa tulee ottaa huomioon huostaanottoasian merkitys perhe-elämän suojan kannalta sekä asian käsittelyjärjestyksestä johtuva oikeudellisen avustajan tarve. Lapsen huostaanotto ja sijoittaminen perheen ulkopuolelle rikkoo perhe-elämän suojaa ja lapsen oikeutta vanhempiinsa. Muutoksenhakijat eivät ole saaneet asiassa oikeusapulain mukaista oikeusapua valtion varoista. Huostaanottohakemuksen hylkääminen puoltaa sitä, että Pirkanmaan hyvinvointialue velvoitetaan korvaamaan muutoksenhakijoiden oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen jättäminen muutoksenhakijoiden vahingoksi on kohtuutonta.

(8) Pirkanmaan hyvinvointialue on todennut, ettei ole kohtuutonta, että muutoksenhakijat pitävät oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Viranomaisella on velvollisuus panna huostaanottoa koskeva asia vireille silloin, kun se arvioi lastensuojelulain 40 §:n mukaisten edellytysten täyttyvän. Asiassa ei ole toimittu lain tai hyvän hallinnon periaatteiden vastaisesti. Pelkästään siitä, että huostaanottoa koskeva hakemus hylätään, ei voida päätellä, että hakemukselle ei alkujaankaan olisi ollut perusteita. Oikeudenkäynti ei ole aiheutunut viranomaisen virheestä vaan siitä, että osapuolet ovat olleet huostaanoton perusteista erimieliset.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

(9) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan.

(10) Lainkohdan yksityiskohtaisten perusteluiden (HE 29/2018 vp) mukaan lähtökohta on, että mikäli julkinen osapuoli häviää asian, se velvoitettaisiin korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut. Perusteluiden mukaan korvausvelvollisuuden perusteita arvioitaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota asiassa annettuun ratkaisuun.

(11) Asiassa on hallinto-oikeudessa ollut kysymys huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevasta hakemusasiasta, joka on tullut vireille viranomaisen aloitteesta. Hallinto-oikeus on hylännyt hakemuksen, joten asiassa annettu ratkaisu puhuu hyvinvointialueen korvausvelvollisuuden puolesta.

(12) Asian lopputulos ei kuitenkaan ole oikeudenkäyntikulujen korvaamista arvioitaessa ainoa määräävä tekijä. Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle. Kuten säännöksen yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu, oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevassa ratkaisussa on kysymys kuluvastuun kohtuullisuuden kokonaisarvioinnista.

(13) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevassa asiassa on ollut kyse asianosaisten kannalta erityisen merkittävästä asiasta, joka on koskenut keskeisesti lapsen ja muutoksenhakijoina olevien vanhempien perhe-elämän suojaa. Huostaanottoasiasta on päätetty ensi asteessa tuomioistuimessa, minkä voidaan nähdä korostavan oikeudellisen avustajan käyttämisen tarvetta. Nämä seikat puoltavat hyvinvointialueen korvausvelvollisuutta oikeudenkäyntikuluista.

(14) Viranomaisella on kuitenkin lastensuojelulain 40 §:n määrittelemissä olosuhteissa velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin lapsen huostaan ottamiseksi. Kyseisissä olosuhteissa voi myös tapahtua muutoksia huostaanottohakemuksen tekemisen ja hallinto-oikeuden huostaanottoasiassa antaman ratkaisun välisenä aikana, mikä voidaan myös ottaa huomioon oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta arvioitaessa. Mahdollisesti muuttuneiden olosuhteiden lisäksi asian oikeudellisella epäselvyydellä voi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 2 momentin mukaan olla merkitystä oikeudenkäynnin osapuolen korvausvelvollisuuden arvioinnissa. Mainitun momentin yksityiskohtaisten perusteluiden (HE 29/2018 vp) mukaan, jos asia on ollut aidosti tulkinnanvarainen tai muuten epäselvä, asiansa hävinneelläkin osapuolella on voinut olla oikeudenkäyntiin perusteltua aihetta. Tämä olisi yksityiskohtaisten perusteluiden mukaan erityinen syy, joka voisi poistaa hävinneen osapuolen korvausvelvollisuuden tai alentaa sitä.

(15) Arvioitaessa tässä asiassa vallinneita olosuhteita, osapuolten toimintaa asiassa ja asian tulkinnanvaraisuutta korkein hallinto-oikeus kiinnittää huomiota hallinto-oikeuden päätöksen perusteluihin huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevassa pääasiassa.

(16) Huostaanottohakemusta edeltäen kiireellisesti sijoitetun lapsen käyttäytyminen oli hallinto-oikeuden päätöksen mukaan johtunut hänen neuropsykiatrisista haasteistaan, joiden voimistumiseen oli vaikuttanut lääkevaihdos loppuvuodesta 2022. Lapsella oli sijaishuoltonsa aikaan alkuvuodesta 2023 diagnosoitu ADHD:n lisäksi autismikirjon häiriö. Lapsella ei enää aikaisempaan lääkitykseen siirtymisen ja voinnin tasaantumisen jälkeen ollut ollut samalla tavoin voimakkaita raivokohtauksia tai aggressiivista käyttäytymistä kuin aikaisemmin. Lapsen neuropsykiatristen haasteiden laajuuden selvittyä hänen vanhempansa olivat kyenneet ymmärtämään hänen käyttäytymistään aikaisempaa paremmin sekä tunnistamaan häntä kuormittavia tekijöitä ja pyrkineet löytämään keinoja niihin puuttumiseksi sekä hänen tukemisekseen.

(17) Hallinto-oikeus katsoi päätöksessään, että lapsen vanhemmat kykenevät vastaamaan lapsen erityisiin tarpeisiin ja heillä on keinoja, valmiuksia ja voimavaroja tukea lasta arjessa. Asiassa ei ollut hallinto-oikeuden mukaan esitetty näyttöä siitä, että hallinto-oikeuden päätöksentekohetkellä perheen sisäisessä vuorovaikutuksessa olisi huostaanottohakemuksessa esitettyjä lasta vaarantavia ongelmia. Ottaen huomioon lapsen voinnista ja erityisesti vanhempien kyvystä vastata lapsen erityisiin tarpeisiin saatu selvitys, lapsen huolenpidossa ja hänen kasvuolosuhteissaan vanhempiensa luona ei hallinto-oikeuden mukaan ollut enää sellaisia puutteita, jotka uhkaisivat vakavasti vaarantaa hänen terveyttään tai kehitystään. Lapsi ei hallinto-oikeuden mukaan myöskään käyttäytymisellään vaarantanut vakavasti terveyttään tai kehitystään. Lastensuojelulaissa säädetyt edellytykset lapsen huostaanottamiseksi ja sijaishuoltoon sijoittamiseksi eivät näin ollen hallinto-oikeuden mukaan täyttyneet ja hakemus oli hylättävä.

(18) Asiassa saadun selvityksen valossa ja lapsen etu huomioon ottaen viranomainen on huostaanottohakemusta tehtäessä vallinneen tilanteen tulkinnanvaraisuus huomioon ottaen voinut perustellusti arvioida, että asiassa on aihetta saattaa huostaanottoa koskeva kysymys hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Hallinto-oikeuden päätöksen perusteluiden valossa hakemuksen hylkäämiseen ovat keskeisesti vaikuttaneet hakemuksen tekemisen ja hallinto-oikeuden päätöksentekohetken välissä tapahtuneet muutokset. Näissä oloissa ei voida pitää perusteltuna, että viranomainen joutuisi vastaamaan muutoksenhakijoiden oikeudenkäyntikuluista täysimääräisesti, vaan mainitut seikat on otettava huomioon viranomaisen korvausvelvollisuutta alentavana seikkana.

(19) Näin ollen asian laatu ja hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen korkein hallinto-oikeus katsoo, että olisi kohtuutonta, jos muutoksenhakijat joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Asian edellä mainittu tulkinnanvaraisuus ja viranomaisen toiminta huomioon ottaen viranomaista ei kuitenkaan tule määrätä korvaamaan muutoksenhakijoiden oikeudenkäyntikuluja kokonaisuudessaan.

(20) Tämän vuoksi Pirkanmaan hyvinvointialue on oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n nojalla määrättävä korvaamaan A:n ja B:n oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa edellä ratkaisuosasta ilmenevällä, korkeimman hallinto-oikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä, joka on puolet korvattavaksi vaadittujen kulujen määrästä lisättynä todistajanpalkkiolla.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Monica Gullans, Toni Kaarresalo, Robert Utter ja Emil Waris. Asian esittelijä Milla Wartiovaara.