KHO:2024:96
Asemakaavamuutos mahdollisti yhden tuulivoimalan rakentamisen jätteenkäsittelyalueella, joka näiden toimintojen vuoksi oli maakunnallisesti tärkeä lokkien esiintymispaikka niiden ruokailualueena ja jolla oli havaittu myös kierteleviä petolintuja.
Tuulivoimalan sijoittamista koskeva asemakaava asetti yksityiskohtaisena suunnitelmana erityisiä vaatimuksia selvitysten riittävyydelle ja niiden tarkkuustasolle.
Asemakaavaa varten laaditun selvitysaineiston perusteella alueella oli havaittu päiväkohtaisesti useita satoja, jopa tuhansia lokkeja, joiden joukossa oli erittäin uhanalaiseksi luokiteltuja selkälokkeja sekä vaarantuneiksi luokiteltuja harmaa-, meri- ja naurulokkeja. Alueella esiintyi lisäksi säännöllisesti saalistavia petolintuja. Kaava-aineistoon sisältyi kattavia seurantatietoja alueella esiintyvien lintujen laji- ja yksilömääristä mutta lintujen lentoreittejä ei ollut tarkemmin selvitetty. Aineistoon ei myöskään sisältynyt arviota siitä, miten saalistavien petolintujen esiintyminen mahdollisesti vaikutti lokkiparvien käyttäytymiseen ja minkälainen törmäysriski tuulivoimalan roottoriin tästä ilmiöstä voi aiheutua. Tuulivoimalan sijaintipaikan erityisluonne huomioon ottaen yleisiä tuulivoimapuistoista saatuja kokemuksia muuttavien lintujen törmäysriskeistä ei voitu pitää sellaisenaan luotettavana selvityksenä törmäysriskistä alueella.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei asemakaavaa varten ollut laadittu alueen erityisolosuhteisiin liittyvää lintujen törmäysriskiarviointia siten, että arvio olisi luotettava ja antaisi perusteen pitää törmäysriskiä merkityksettömänä tai muutoinkaan selvästi pienenä. Ottaen huomioon, että alue oli maakunnallisesti merkittävä lokkikeskittymä, korkein hallinto-oikeus katsoi, että asemakaavaratkaisua varten laadittujen selvitysten perusteella ei voitu riittävästi varmistua siitä, että kaavaratkaisu täytti luonnonympäristön vaalimista koskevan sisältövaatimuksen. Kaupunginvaltuuston päätös ja hallinto-oikeuden päätös, jolla valitus kaupunginvaltuuston päätöksestä oli hylätty, kumottiin kuntalain 135 §:ssä tarkoitetulla tavalla lainvastaisina.
Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 § 1 momentti ja 54 § 2 momentti
Maankäyttö- ja rakennusasetus 1 §
Päätös, jota muutoksenhaku koskee
Helsingin hallinto-oikeus 3.7.2023 nro 3909/2023
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.
Korkein hallinto-oikeus kumoaa Helsingin hallinto-oikeuden ja Espoon kaupunginvaltuuston päätökset.
Asian tausta
(1) Espoon kaupunginvaltuusto on päätöksellään 22.8.2022 (§ 103) hyväksynyt Espoon 91. kaupunginosaan (Ämmässuo) sijoittuvan Ämmässuon tuulivoimalan asemakaavan muutoksen. Asemakaavan muutos mahdollistaa yhden tuulivoimalan rakentamisen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle.
(2) Hallinto-oikeus on hylännyt Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys – Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry:n valituksen.
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Jaana Moilanen, Esa Hakkola ja Joonas Ahtonen, joka on myös esitellyt asian.
Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa
(3) Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys – Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan.
Vaatimuksen perusteeksi on esitetty muun ohella seuraavaa:
(4) Asemakaava ei perustu tuulivoimalan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Asemakaava ei täytä luonnonarvojen vaalimista koskevaa sisältövaatimusta.
(5) Asemakaava-alue on Uudenmaan alueen tärkein uhanalaisten lokkien esiintymäalue, jossa lokit ja niitä hätyyttävät kanahaukat parveilevat ajoittain runsaina. Tuulivoimala tulisi suurella todennäköisyydellä aiheuttamaan vuosittain merkittävän määrän lintujen törmäyskuolemia.
(6) Tuulivoimalahankkeen suunnittelukäytäntöihin kuuluu selvitys lintujen lentokorkeudesta, niiden tyypillisesti käyttämien lentoreittien sijoittumisesta suhteessa tuulivoimalaan ja sen roottoreihin sekä selvitys lintujen tuulivoimala-alueen ilmatilassa viettämästä ajasta ja sen jakautumisesta eri lajien kesken.
(7) Lokki- ja petolintujen lentoreittejä asemakaava-alueella ei ole selvitetty maastohavainnoin, eikä laaditun linnustoselvityksen perusteella voida arvioida kaavamuutoksen kohteena olevalla alueella liikkuvien lintujen törmäysten määrää tai lajijakaumaa. Vaikutusten arviointi perustuu virheelliseen arvioon kymmenestä tuulivoimalaan törmäävästä lokkilinnusta vuodessa.
(8) Espoon kaupunginhallitus on lausumassaan esittänyt, että valitus hylätään.
(9) Yhdistys on antanut vastaselityksen.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut
Kysymyksenasettelu
(10) Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan yhden tuulivoimalan rakentaminen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle.
(11) Kaavaselostuksen mukaan Ämmässuon alue on voimakkaasti rakentamisen muokkaamaa aluetta, jonka merkittävimmät luontoarvot muodostuvat alueella ja sen ympärillä parveilevasta linnustosta.
(12) Asiassa on yhdistyksen valituksesta ratkaistava, onko asemakaavan muutos perustunut sellaisiin lintujen esiintymistä ja niiden törmäysriskiä tuulivoimalaan koskeviin selvityksiin, että luonnonarvojen vaalimista koskevan asemakaavan sisältövaatimuksen täyttymistä voidaan arvioida.
Sovellettavat oikeusohjeet
(13) Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n 1 momentin mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Pykälän 2 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.
(14) Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä säädetään asemakaavan sisältövaatimuksista. Pykälän 2 momentin mukaan asemakaava on laadittava muun ohella siten, että rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää.
(15) Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n mukaan kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset muun ohella kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin.
Asiassa saatu selvitys
Kaava-alue ja kaavassa osoitettu maankäyttö
(16) Ämmässuon alue on pinta-alaltaan noin neljän neliökilometrin laajuinen aluekokonaisuus, jonne suuri osa Helsingin seudun jäte-, kierrätys- ja maa-ainestoiminnasta on keskittynyt. Saadun selvityksen mukaan Ämmässuon alueella on kompostointilaitos, Sortti-asema ja kaasuvoimala, minkä lisäksi siellä on maanläjitysalueita, jätteenkäsittelyalueita, erilaisia sijoitusalueita, vanhoja kaatopaikka-alueita sekä louhinta- ja murskausalueita.
(17) Asemakaavan muutos koskee Ämmässuon alueeseen sisältyvää ja pinta-alaltaan noin viiden hehtaarin suuruista aluetta. Kaavamuutoksen kohteena oleva alue on lähes kokonaan rakennettua asfalttikenttää ja se on toiminut Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksen hyötykäyttökenttänä.
(18) Asemakaavan muutoksella mainittu alue on osoitettu energiahuollon korttelialueeksi (91001) tuulivoimalaa varten (EN-1). Kaavamääräyksen mukaan voimalan tulee kokonaisuudessaan sijoittua alueen sisäpuolelle. Kaava-alueen länsiosaan on osoitettu alueen osa, jolle saa sijoittaa yhden tuulivoimalan (tv). Alueen osaa koskevan määräyksen mukaan tuulivoimalan tornin tulee sijoittua kokonaisuudessaan alueen sisäpuolelle ja tuulivoimalan kokonaiskorkeus merenpinnasta saa olla enintään 267 metriä.
(19) Kaavaselostuksen mukaan tuulivoimalan tarkoituksena on tuottaa kestävän kehityksen mukaista energiaa pääasiassa Ämmässuon alueen toiminnoille sekä valtakunnan verkkoon.
(20) Kaavaselostukseen sisältyvän luonnonympäristökuvauksen mukaan tuulivoimalan suunnittelualue on voimakkaasti rakentamisen muokkaamaa kenttäaluetta, jonka merkittävimmät luontoarvot muodostuvat alueella ja sen ympärillä parveilevasta linnustosta. Hankkeen ympäristöselvityksen mukaan alue ei sijoitu valtakunnallisesti merkittävien lintujen päämuuttoväylien alueille, eikä alue ole maakunnallisesti tärkeäksi luokiteltu lintujen muutonaikainen kerääntymisalue.
Kaavaselostukseen sisältyvä linnustovaikutusten arviointi
(21) Kaavaselostuksen linnustovaikutusten arvioinnin mukaan Ämmässuon tuulivoimalasta aiheutuvista linnustovaikutuksista merkittävimmiksi nousevat törmäysriskin kasvaminen sekä mahdolliset häiriöt lähialueilla pesiville linnuille. Suomessa yksittäisen tuulivoimalan aiheuttamaksi törmäysriskiksi on arvioitu noin yksi lintu vuodessa. Törmäysriskin suuruus riippuu lintulajista, sääoloista sekä lintujen elinkierron vaiheesta. Yleisesti ottaen suurimmassa törmäysvaarassa ovat kookkaat ja nousevia ilmavirtauksia hyödyntävät lajit, kuten päiväpetolinnut ja lokit. Kyseiset lajit ovat myös pitkäikäisiä, jolloin törmäämisellä voi olla suurempi vaikutus lajin kannan kehitykseen kuin lyhytikäisillä varpuslinnuilla.
(22) Mainitun arvioinnin mukaan Ämmässuolla erityisesti lokkien törmäysriskin voidaan arvioida olevan yhtä vuotuista törmäystä suurempi alueella esiintyvien lokkien runsaan yksilömäärän vuoksi. Riskin voidaan olettaa pääsääntöisesti jakaantuvan suhteessa alueella esiintyvien lokkilajien kesken. Mikäli törmäysten määrä alueella olisi kymmenkertainen keskimääräiseen tuulivoimalaan nähden, se tarkoittaisi noin kymmentä törmäävää lokkia vuodessa. Näistä suurin osa olisi rauhoittamattomia harmaalokkeja, mutta myös jätteenkäsittelykeskuksen alueella toiseksi runsaimpana lajina esiintyvän, rauhoitetun naurulokin törmäyksiä voi tapahtua. Muiden lintulajien törmäystodennäköisyys on alle yksi lintu vuodessa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue toimii lokeille helpon ravinnon lähteenä, mutta niiden pesintä- ja levähdysalueet sijaitsevat muualla. Arvioiduilla törmäysmäärillä ei todennäköisesti ole populaatiotason vaikutuksia millekään alueella esiintyvälle lajille.
(23) Edelleen arvioinnissa todetaan, että tuulivoimalan aiheuttama törmäysriski linnustolle riippuu osittain myös siitä, miten ja missä jätteiden käsittely Ämmässuon alueella tulevaisuudessa toteutetaan. Lintujen parveilu suunnittelualueella perustuu alueelta saatavilla olevaan ravintoon, ja orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon tultua voimaan Ämmässuolla on ollut jo selkeästi havaittavissa lokkien määrän väheneminen. Kun lokkien ja varislintujen määrä alueella vähenee, myös alueella satunnaisemmin saalistavien petolintujen määrä vähenee näiden suunnatessa ravinnonhakunsa muille alueille.
Ämmässuon tuulivoimahankkeen ympäristöselvitys
(24) Ämmässuon tuulivoimalahanketta varten laaditun ympäristöselvityksen (Ramboll 10/2020) mukaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella on teetetty lokkilaskentoja ja muuta linnustoseurantaa vuodesta 2003 lähtien. Vuonna 2014 käyttöön otetun Vantaan Energian jätevoimalan ja vuonna 2016 voimaan tulleen orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon jälkeen lokkien yksilömäärät ovat pienentyneet alueelta saatavilla olevan ravinnon vähennyttyä. Lokkien määrän pienentyessä vastaavasti varislinnut ovat tulossa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella näkyvimmäksi linturyhmäksi (Holmström, H.: Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lintulaskentojen raportti. Tringa ry 2019).
(25) Ympäristöselvityksen mukaan vuonna 2019 jätteenkäsittelykeskuksen alueella esiintyvä lokkilajisto koostui nauru-, kala-, selkä-, harmaa-, aroharmaa- ja merilokista (Holmström 2019). Lisäksi alueella havaittiin selkälokin Norjassa ja Luoteis-Venäjällä pesiviä vaaleampiselkäisiä alalajeja. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella esiintyy ympärivuotisesti merilokkia ja harmaalokkia, muut lajit ilmestyvät alueelle huhtikuussa kevätmuuton aikoihin ja siirtyvät etelämmäs talvehtimaan viimeistään syyskuun aikana.
(26) Tuulivoimahankkeen ympäristöselvityksestä ilmenee lisäksi seuraavaa:
(27) Runsaimmin alueella esiintyy harmaalokkia. Vuonna 2019 yksilömäärät vaihtelivat ja leudon talven aiheuttaman Suomenlahden heikon jäätilanteen vuoksi alueella talvehti pieni määrä sulalla merialueella yöpyviä harmaalokkeja. Loppukeväästä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella käsiteltiin sekajätettä Vantaan Energian jätevoimalan vuosihuollon ajan, jolloin harmaalokkien määrä suureni 1 000–1 500 yksilöön. Sekajätteen välivarastoinnin loputtua niiden määrä pieneni kesän ajaksi noin 400–700 yksilöön. Syksyn aikana niiden määrä vaihteli elokuun 1 000 yksilöstä syyskuun alle 200 yksilöön, jonka jälkeen lokakuussa havaittiin vielä hetkellisesti 500–600 harmaalokin kerääntymiä ennen kuin määrä alkoi pienentyä talven noin 120–130 yksilön tasolle.
(28) Merilokkien yksilömäärä oli koko vuoden ajan pieni. Alkutalvesta alueella esiintyi vain yksittäisiä merilokkiyksilöitä, kunnes kevätmuuton aikana yksilömäärä suureni maaliskuun alusta huhtikuun puoleenväliin. Toukokuussa alueella havaittiin kevään suurin yksilömäärä (38 merilokkia), ennen kuin määrä vakiintui kesän ajaksi noin kahteenkymmeneen yksilöön viikossa. Elokuussa määrä alkoi taas suurentua ja vuoden korkein yksilömäärä, 70 merilokkia, havaittiin syyskuun 23. päivä. Tämän jälkeen määrä taas pieneni.
(29) Naurulokkien määrä on laskenut alueella tehdyn seurannan aikana tasaisesti vuodesta 2004, joskin lajin esiintymisessä on suurta vuosittaista vaihtelua. Kevätmuuton aikana suurin havaittu naurulokkimäärä oli 4 007 yksilöä, jonka jälkeen määrä pysyi pienenä pesimäkauden ajan. Kesän ajan määrä pysyi muutamassa sadassa yksilössä. Syysmuuttoa edeltävä kerääntymä jäi myös normaalia vähäisemmäksi. Juhannuksen aikaan alueella havaittiin 650 naurulokkia, mutta heinäkuussa tavanomainen lentopoikasten kerääntyminen jäi tavallista pienemmäksi ja enimmillään alueelta laskettiin 280 yksilöä. Elokuun ajan lajin esiintyminen jatkui vähäisenä ja tämän jälkeen naurulokeista tehtiin enää yksi erillinen havainto. Kokonaisuudessaan vuonna 2019 havaittu naurulokkien yksilömäärä pysyi selvästi keskimääräisen alapuolella, ollen alle puolet pitkän ajan keskiarvosta.
(30) Kalalokit saapuivat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle huhtikuun alussa. Yksilömäärät vaihtelivat 30–150 yksilöön keskikesään saakka, tämän jälkeen yksilömäärä pieneni muutamiin kymmeniin. Elokuun jälkeen kalalokkeja havaittiin enää satunnaisesti.
(31) Selkälokkeja alueella esiintyi maaliskuun lopulta lähtien, mutta kokonaisuudessaan yksilömäärä jäi selvästi keskimääräistä pienemmäksi. Toukokuussa havaittiin enimmillään 53 yksilöä, jonka jälkeen yksilömäärä laski ja heinäkuussa suurin havaittu määrä oli enää 12 selkälokkia. Kesän lentopoikaset puuttuivat lähes kokonaan.
(32) Petolinnuilla oli takanaan hyvä pesintävuosi ja petolintujen esiintymisen kannalta vuosi 2019 oli Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella melko hyvä. Säännöllisesti alueella saalistavia kanahaukkoja näkyi etenkin talvikausina lähes jokaisella laskentakäynnillä. Syksyllä alueella havaittiin säännöllisesti tuulihaukkoja. Hiirihaukkoja havaittiin vain satunnaisesti, mikä on normaalia vähemmän. Muita vuoden aikana havaittuja lajeja olivat merikotka, sinisuohaukka, varpushaukka sekä marraskuun alussa alueen ensimmäinen tunturihaukka. Monet petolintulajit havaittiin alueella vain niiden muuttoaikana. Kokonaisuutena petolintuhavainnot Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksella ovat vähentyneet hieman vuosien kuluessa.
(33) Lokkien sekä alueella esiintyvien varislintujen oleskelu on jätteenkäsittelyn muutosten jälkeen painottunut biojätteen käsittelyalueelle. Alueella ruokailevien lajien keskittyminen aiempaa pienemmille alueille keskittää myös petolintujen saalistuksen näille alueille.
(34) Tuulivoimahankkeen ympäristöselvityksessä on lisäksi arvioitu, että hankkeen merkittävimmät vaikutukset ovat alueella parveilevalle sekä alueen läpi muuttavalle linnustolle, erityisesti suurille petolinnuille sekä lokkilajistolle aiheutuva kohonnut törmäysriski. Tarkan törmäysriskiarvion laatimiseksi eri lokkilajien lentokäyttäytymistä alueella tulisi tutkia tarkemmin, jolloin voitaisiin lentoreittien perusteella arvioida lajikohtaista riskiä. Ympäristöselvityksessä on katsottu, että arvioiduilla törmäysmäärillä ei todennäköisesti kuitenkaan ole populaatiotason vaikutuksia millekään alueella esiintyvälle lajille.
Lintulajien uhanalaisuus
(35) Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnissa (Punainen kirja 2019) on selkälokki arvioitu erittäin uhanalaiseksi lajiksi (EN) ja harmaalokki, naurulokki ja merilokki vaarantuneiksi (VU) lajeiksi.
Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös
(36) Asemakaava on tietyn alueen rakentamista ja muuta maankäyttöä koskeva yksityiskohtainen suunnitelma. Asemakaavan laatimisen tulee siten perustua aluetta koskeviin yksityiskohtaisiin selvityksiin. Tuulivoimalan sijoittamisen mahdollistava asemakaava asettaa lisäksi hankkeen laatu huomioon ottaen erityisiä vaatimuksia selvitysten riittävyydelle ja niiden tarkkuustasolle.
(37) Edellä mainituista selvityksistä ilmenee, että Ämmässuon alueella on tehty linnustoseurantaa vuodesta 2003 alkaen. Seurantatietojen mukaan lokkien määrä alueella on vähentynyt vuonna 2016 voimaan tulleen orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon jälkeen. Alueella on kuitenkin havaittu edelleen päiväkohtaisesti useita satoja, jopa tuhansia lokkeja kevät- ja syysmuuttokausien sekä jätevoimalan huoltojaksojen aikana. Alueella esiintyy myös erittäin uhanalaiseksi luokiteltuja selkälokkeja sekä vaarantuneiksi luokiteltuja harmaa-, meri- ja naurulokkeja. Alueella esiintyy lisäksi petolintuja, kuten säännöllisesti saalistavia kanahaukkoja sekä muuttoaikana muitakin haukkoja ja merikotkia.
(38) Puheena olevaa kaavamuutosta laadittaessa käytettävissä olevaan selvitysaineistoon on siten sisältynyt kattavia seurantatietoja Ämmässuon alueella esiintyvien lintujen laji- ja yksilömääristä. Lintujen lentoreittejä ei ole kuitenkaan tarkemmin selvitetty. Selvitysaineistoon ei myöskään sisälly arviota siitä, miten saalistavien petolintujen esiintyminen mahdollisesti vaikuttaa lokkiparvien käyttäytymiseen ja minkälainen törmäysriski tuulivoimalan roottoriin tästä ilmiöstä voi aiheutua. Kaavaselostuksen linnustovaikutusten arvioinnissa esitetty arvio tuulivoimaloihin vuosittain keskimäärin törmäävistä lokkilinnuista ei näin ollen ole perustunut konkreettiseen selvitykseen nyt käsillä olevan kaltaisessa ympäristössä eikä yleisessä törmäysriskiarviossa ole tarkasteltu lokkien lajijakaumaa. Tuulivoimalan sijaintipaikan erityisluonne huomioon ottaen yleisiä tuulivoimapuistoista saatuja kokemuksia muuttavien lintujen törmäysriskeistä tuulivoimaloihin ei voida pitää sellaisenaan luotettavana selvityksenä lintujen törmäysriskistä Ämmässuon alueella.
(39) Selvitysaineiston perusteella voidaan arvioida, että Ämmässuon alueella esiintyy jatkossakin runsaasti lokkeja erityisesti jätteenkäsittelylaitoksen poikkeustilanteissa. Alueella ei ole tiedossa sellaisia jätteen käsittelyssä tapahtuvia olennaisia muutoksia, jotka muuttaisivat alueen olosuhteita lokkien esiintymiselle. Lokkien törmäyksiä tuulivoimalaan ei siten voida sulkea pois. Alueen poikkeuksellinen maankäyttö ja siellä esiintyvien lokkien ja petolintujen lentokäyttäytyminen lähtökohtaisesti lisäävät törmäysriskin suuruutta. Edellä lausuttuun nähden korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei asemakaavaa varten ole laadittu alueen erityisolosuhteisiin liittyvää lintujen törmäysriskiarviointia siten, että arvio olisi luotettava ja antaisi perusteen pitää törmäysriskiä merkityksettömänä tai muutoinkaan selvästi pienenä.
(40) Kun lisäksi otetaan huomioon, että Ämmässuon alue on maakunnallisesti merkittävä lokkikeskittymä, korkein hallinto-oikeus katsoo, että asemakaavaa varten laadittujen selvitysten perusteella ei voida riittävästi varmistua siitä, että kaavaratkaisu täyttää luonnonympäristön vaalimista koskevan asemakaavan sisältövaatimuksen.
Lopputulos
(41) Kaupunginvaltuuston päätös asemakaavan muutoksen hyväksymisestä on edellä esitetyin perustein ollut kuntalain 135 §:ssä tarkoitetulla tavalla lainvastainen. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset on kumottava.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Mika Seppälä, Kari Tornikoski, Joni Heliskoski ja Tero Leskinen. Asian esittelijä Satu Sundberg.