KHO:2024:107

Finanssivalvonta oli vahvistanut eläkesäätiön sääntöjen muutoksen, jolla eläkesäätiön sääntöjen mukaisista vapaaehtoisista lisäeläke-etuuksista poistettiin vastaiset indeksitarkistukset myös jo alkaneita eläkkeitä koskevilta osin. Eläkesäätiön hallitus oli päättänyt sääntömuutoksesta yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

Eläkesäätiölain 11 §:n 4 momentin perusteella sääntöjen tällaisesta muuttamisesta voitiin päättää yksinkertaisella enemmistöllä vain, mikäli kysymys oli eläkkeen tulevan kasvun rajoittamisesta. Eläkesäätiölaki oli säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä niin kutsuttuna poikkeuslakina.

Korkein hallinto-oikeus katsoi perustuslakivaliokunnan lausuntokäytäntöön viitaten, että myös poikkeuslakia oli tulkittava perusoikeusmyönteisesti eli tässä tapauksessa suppeasti. Eläkesäätiölain esitöistä ei ilmennyt, että poikkeuslakimenettelyyn turvautumisen tarkoituksena olisi ollut mahdollistaa sellainenkin sääntömuutos, jolla indeksiehto poistetaan kokonaan. Eläkesäätiön sääntöjen muuttaminen niin, ettei indeksitarkistuksia enää lainkaan tehtäisi, ei ollut eläkkeiden tulevan kasvun rajoittamista vaan poikkeus eläkesäätiölain 11 §:n 4 momentin soveltamisalasta. Finanssivalvonnan ei olisi tullut vahvistaa sääntömuutosta.

Äänestys 4-1.

Perustuslaki 15 § 1 momentti ja 22 §
Eläkesäätiölaki (1774/1995) 11 § 4 momentti

PeVM 25/1994 vp, PeVL 22/1995 vp ja PeVL 29/2024 vp

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Helsingin hallinto-oikeus 28.11.2022 nro H6889/2022

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus myöntää A:lle valitusluvan siltä osin kuin asiassa on kysymys siitä, onko Finnairin Eläkesäätiön hallitus voinut yksinkertaisella äänten enemmistöllä päättää liikennelentäjiä koskevasta sääntöjen muutoksesta, jolla vastaiset indeksitarkistukset poistetaan jo alkaneisiin eläkkeisiin ulottuen, ja tutkii asian tältä osin.

Valituslupahakemus hylätään muiden valitusperusteiden osalta. Korkein hallinto-oikeus ei siten näiltä osin anna ratkaisua valitukseen.

2. Vaatimus ennakkoratkaisun pyytämisestä unionin tuomioistuimelta hylätään.

3. Valitus hyväksytään. Helsingin hallinto-oikeuden ja Finanssivalvonnan päätökset kumotaan siltä osin kuin indeksitarkistuksen poistamista tarkoittava sääntöjen muutos on vahvistettu niiden liikennelentäjien osalta, jotka ovat eläkkeellä tai saaneet vapaakirjan.

Asian tausta

(1) A on toiminut Finnair Oyj:llä aiemmin liikennelentäjänä. Hän on jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle menetettyään lääketieteellisen kelpoisuustodistuksensa. A saa eläkettä Finnairin Eläkesäätiöstä. Eläkepäätös on tehty hänelle eläkesäätiön sääntöversion 1.1.2017 voimassa ollessa. Säännöissä on ollut tuolloin määriteltynä muun muassa eläkkeen indeksisidonnaisuus.

(2) Finnairin Eläkesäätiön hallitus on 3.9.2020 tekemällään päätöksellä hyväksynyt yksinkertaisella äänten enemmistöllä eläkesäätiön sääntöjen muutoksen, joka on koskenut indeksitarkistuksen poistamista niiltä liikennelentäjiltä, jotka ovat eläkkeellä tai saaneet vapaakirjan, sekä niiltä liikennelentäjiltä, jotka sääntömuutoksen voimaantulon jälkeen siirtyvät eläkkeelle tai saavat vapaakirjan. Sääntömuutoksen on päätetty tulevan voimaan 31.12.2020 siten, että kyseisten alkaneiden ja vastaisten eläkkeiden indeksitarkistukset lopetetaan vuoden 2020 indeksitasoon. Työsuhteissa olevien liikennelentäjien eläkettä laskettaessa ansioita ja eläkepalkkaa korotetaan indekseillä entiseen tapaan. Päätös on tehty äänin 5–4 siten, että kaikki työnantajia edustavat eläkesäätiön hallituksen jäsenet ovat kannattaneet ja kaikki työntekijöitä edustavat jäsenet vastustaneet sääntömuutoksen hyväksymistä.

(3) Eläkesäätiö on hakenut Finanssivalvonnalta sääntömuutoksen vahvistamista. Hakemuksen mukaan sääntömuutokselle ei ole eläkesäätiölain (1774/1995) 11 §:stä johtuvaa estettä, ja päätös sääntöjen muuttamisesta on voitu tehdä hallituksen jäsenten yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Sääntömuutos vaikuttaa kokonaisuudessaan vain ja ainoastaan eläkkeiden tulevaan kehitykseen, eikä sillä puututa jo ansaittuihin eläke-etuuksiin ja niiden määrään. Sääntömuutoksella ei siten ole myöskään vaikutusta eläkevastuun perusteena oleviin eläkkeiden määriin eikä eläkevastuun määrään sääntömuutoshetkellä. Eläkkeitä ei vähennettäisi tai poistettaisi siltä osin kuin eläkevastuu on katettu. Sääntömuutoksen tarkoituksena on varmistaa ja mahdollistaa eläkesäätiön toiminnan jatkuvuus niiden henkilöiden osalta, jotka kuuluvat eläkesäätiön toimintapiiriin.

(4) Finnairin Eläkesäätiön työnantajat ovat hyväksyneet sääntömuutoksen.

(5) Finanssivalvonta on 9.10.2020 tekemällään päätöksellä vahvistanut kyseiset Finnairin Eläkesäätiön sääntöjen muutokset (sääntöjen 15 ja 16 b §) hakemuksen mukaisesti eläkesäätiölain 10 ja 11 §:n nojalla.

(6) Helsingin hallinto-oikeus on päätöksellään 28.11.2022, siltä osin kuin nyt on kysymys, hylännyt A:n valituksen Finanssivalvonnan päätöksestä.

(7) Hallinto-oikeus on eläkesäätiölain esitöissä (HE 187/1995 vp) lain 11 §:n 4 momentista lausuttuun viitaten katsonut, että säännöksen soveltamisalaan kuuluvalla indeksin muuttamisella tarkoitetaan myös tilanteita, joissa vastaisia indeksitarkistuksia koskevaa sääntöä muutetaan siten, ettei indeksitarkistuksia tietyn ajankohdan jälkeen enää lainkaan tehdä vaan indeksi sidotaan mainitun ajankohdan mukaiseen tasoon. Näin ollen Finnairin Eläkesäätiön hallitus on voinut päättää tällaisesta sääntömuutoksesta yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

(8) Hallinto-oikeus on todennut, että Finanssivalvonnan on vahvistettava sääntömuutokset, jos ne ovat lain mukaiset. Eläkesäätiön hallituksen päätös on tehty eläkesäätiölain edellyttämällä tavalla eikä käsillä olevan kaltaisen sääntömuutoksen vahvistamiselle ole säädetty perustuslakivaliokunnan lausunnossa (PeVL 22/1995 vp) ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä (StVM 28/1995 vp) esitetystä huolimatta muita edellytyksiä. Hallinto-oikeus on siten katsonut, että Finanssivalvonnan on tullut vahvistaa sääntömuutos.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Tero Särkikangas, Tommi Toijonen ja Emmi Aakula, joka on myös esitellyt asian.

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(9) A on pyytänyt lupaa valittaa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja Finanssivalvonnan päätökset kumotaan. Valituksensa tueksi A on esittänyt, että eläkkeiden indeksitarkistamista ja inflaatiosuojaa ei ole voitu kokonaisuudessaan poistaa yksinkertaisella enemmistöllä tehdyllä päätöksellä. Hän on vedonnut myös eräisiin muihin seikkoihin. Lisäksi A on vaatinut, että asiassa pyydetään ennakkoratkaisu unionin tuomioistuimelta koskien Euroopan unionin peruskirjassa määritellyn omistusoikeuden suojan merkitystä asiassa.

(10) Finnairin Eläkesäätiö on antamassaan vastineessa ja Finanssivalvonta lausunnossaan vaatinut valituksen hylkäämistä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

1. Valituslupahakemuksen osittainen hylkääminen

(11) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 111 §:n 1 momentin mukaan valituslupa on myönnettävä, jos:

1) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi;

2) asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi; tai

3) valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy.

(12) Saman pykälän 2 momentin mukaan korkein hallinto-oikeus voi myöntää valitusluvan myös siten, että se koskee vain osaa muutoksenhaun kohteena olevasta hallintotuomioistuimen päätöksestä.

(13) Sen perusteella, mitä A on asiassa esittänyt ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi muilta osin kuin sen hallinto-oikeuden päätöksessä ratkaistun kysymyksen osalta, onko Finnairin Eläkesäätiön hallitus voinut yksinkertaisella enemmistöllä päättää liikennelentäjiä koskevasta sääntöjen muutoksesta, ei ole valitusluvan myöntämisen perustetta.

2. Ennakkoratkaisun pyytäminen

(14) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 267 artiklan mukaan unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa ennakkoratkaisu muun ohella perussopimuksen ja unionin toimielimen säädöksen tulkinnasta. Jos tällainen kysymys tulee esille sellaisessa kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävänä olevassa asiassa, jonka päätöksiin ei kansallisen lainsäädännön mukaan saa hakea muutosta, tämän tuomioistuimen on saatettava kysymys unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi. Korkein hallinto-oikeus käyttää Suomessa ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa.

(15) Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että velvollisuutta tehdä ennakkoratkaisupyyntö ei kuitenkaan ole silloin, jos kansallisessa tuomioistuimessa ei esiinny todellista epäilyä unionin tuomioistuimen olemassa olevan oikeuskäytännön soveltamismahdollisuudesta asiaan.

(16) Kun otetaan huomioon ne perusteet, joilla korkein hallinto-oikeus on ratkaissut asian, asiassa ei ole tullut esille sellaista kysymystä, jonka johdosta ennakkoratkaisupyynnön tekeminen olisi tarpeen. Tätä koskeva vaatimus on siten hylättävä.

3. Pääasiaratkaisu

3.1. Asian rajaus, kysymyksenasettelu ja ratkaisun lähtökohdat

(17) A on jäänyt Finnairin Eläkesäätiöön (jäljempänä myös Eläkesäätiö) kuuluvan työnantajan palveluksesta liikennelentäjän ammatilliselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Hän ei ole ollut eläkesäätiölain määritelmän mukainen Eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluva henkilö enää silloin, kun sääntömuutoksesta on päätetty, vaan laissa tarkoitettu säätiön toimintapiiriin kuulunut henkilö.

(18) Asiassa on korkeimmassa hallinto-oikeudessa A:n valituksesta ratkaistavana, onko Finanssivalvonta voinut vahvistaa Finnairin Eläkesäätiön sääntöjen muutoksen, jolla Eläkesäätiön sääntöjen mukaisista liikennelentäjien lisäeläke-etuuksista poistetaan vastaiset indeksitarkistukset niiden liikennelentäjien osalta, jotka ovat eläkkeellä tai saaneet vapaakirjan.

(19) Eläkesäätiölaki on säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä niin kutsuttuna poikkeuslakina. Eläkesäätiölain 11 §:n 3 momentin mukaan eläkesäätiön hallituksen päätös on tehtävä määräenemmistöllä, jos eläkesäätiön sääntöjen muutos tarkoittaa toimintapiiriin kuuluneiden henkilöiden eläkkeiden tai eläkkeellä olevien henkilöiden alkaneiden eläkkeiden tai heidän ja heidän edunsaajiensa vastaisten eläkkeiden vähentämistä tai poistamista. Tätä ei kuitenkaan pykälän 4 momentin mukaan sovelleta sääntömuutokseen, joka rajoittaa eläkkeen tulevaa kasvua.

(20) Eläkesäätiön hallitus on tulkinnut mainitun 4 momentin soveltuvan ja päättänyt sääntöjen muuttamisesta yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Finanssivalvonta on hyväksynyt sääntömuutoksen ja hallinto-oikeus on hylännyt A:n valituksen.

(21) Asiassa on ratkaistavana, onko valituksenalainen indeksitarkistusten poistamista koskeva sääntömuutos eläkesäätiölain 11 §:n 4 momentissa tarkoitettua eläkkeen tulevan kasvun rajoittamista, josta Eläkesäätiön hallitus on voinut päättää yksinkertaisella enemmistöllä.

3.2. Osapuolten kannat

(22) A:n mukaan sääntömuutos poistaa ansaituista ja jo alkaneista eläkkeistä inflaatiosuojan kokonaan. Sääntömuutoksessa ei ole kysymys eläkesäätiölain 11 §:n 4 momentin sanamuodon mukaisesta eläkkeen tulevan kasvun rajoittamisesta vaan eläkkeiden vähentämisestä tai poistamisesta. Lainsäätäjän tarkoituksena ei ole ollut säätää järjestelmää, jossa ansaitun eläkkeen inflaatiosuoja olisi mahdollista poistaa kokonaisuudessaan eläkesäätiön hallituksen päätöksellä yksinkertaisella äänten enemmistöllä ja riippumatta eläkesäätiön taloudellisesta tilanteesta. Tämä ilmenee eläkesäätiölakia koskevasta hallituksen esityksestä ja perustuslakivaliokunnan lausunnosta (HE 187/1995 vp ja PeVL 22/1995 vp).

(23) Finnairin Eläkesäätiön mukaan eläkesäätiölaki mahdollistaa eläkesäätiön sääntöjen indeksiehtomuutokset tulevaisuuteen nähden, sillä ne rajoittavat ainoastaan eläkkeen tulevaa kasvua. Erääntymättömien eläke-etuuksien korotusosat eivät kuulu omaisuuden suojan piiriin, koska ne eivät ole ansaituksi katsottavaa etuutta. Eläkesäätiölain säätämisjärjestys on joka tapauksessa poistanut eläkesäätiölain 11 §:n 4 momentin väitetyn ristiriitaisuuden perustuslaissa turvatun omaisuuden suojan kanssa.

(24) Finanssivalvonnan mukaan se on sääntömuutosta vahvistaessaan noudattanut selkeää eläkesäätiölain 11 §:n 4 momenttia, jonka mahdollinen aineellisoikeudellinen ristiriita perustuslain kanssa on poistettu lain säätämisellä poikkeuslakina. Poikkeuslakeja tulkittaessa on kuitenkin sovellettava perusoikeusmyönteistä, suppeaa laintulkintaa. Eläkesäätiölain 11 §:n 4 momenttia koskevien esitöiden (HE 187/1995 vp) mukaan tulevalla eläke-etuudella tarkoitetaan muun muassa indeksin muuttamista. Koska indeksin muuttaminen voi käytännössä tarkoittaa myös indeksin muuttamista nollaan eli indeksikorotuksen poistamista, Finanssivalvonta ei ole voinut jättää sääntömuutosta vahvistamatta lain vastaisena.

3.3. Sovellettavat oikeusohjeet

(25) Perustuslain 15 §:n 1 momentin mukaan jokaisen omaisuus on turvattu.

(26) Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

(27) Perustuslain 106 §:n mukaan, jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.

(28) Eläkesäätiölaki (1774/1995) on säädetty silloisen valtiopäiväjärjestyksen 67 §:stä ilmenevällä tavalla perustuslain säätämisjärjestyksessä.

(29) Eläkesäätiölain 2 §:n (1295/2018) 5 kohdan mukaan tuossa laissa tarkoitetaan toimintapiiriin kuuluvilla henkilöillä niitä henkilöitä, jotka ovat työnantajaan työ-, virka- tai muussa palvelussuhteessa tai kuuluvat sen johtoon ja jotka ovat eläkesäätiössä vakuutettuina.

(30) Eläkesäätiölain 10 §:n (98/2016) 1 momentin mukaan eläkesäätiön säännöille ja niiden muutoksille on haettava Finanssivalvonnan vahvistus.

(31) Saman pykälän 2 momentin mukaan Finanssivalvonnan on vahvistettava säännöt tai niiden muutokset, jos säännöt ovat lain mukaiset.

(32) Eläkesäätiölain 11 §:n 1 momentin mukaan eläkesäätiön sääntöjen muuttamisesta päättää eläkesäätiön hallitus tai hallintoneuvosto, jos eläkesäätiöllä on hallintoneuvosto. Päätös sääntöjen muuttamisesta tehdään 23 §:n 2 momentin mukaisella tavalla. Jos sääntöjen muutos välittömästi koskee työnantajan oikeuksia ja velvollisuuksia, on sen lisäksi, mitä muutoin säädetään, muutoksen vahvistamisen edellytyksenä, että työnantaja on hyväksynyt muutoksen.

(33) Saman pykälän 2 momentin mukaan, jos eläkesäätiön sääntöjen muutos tarkoittaa toimintapiiriin kuuluvien henkilöiden eläkkeiden vähentämistä tai poistamista siltä osin kuin eläkkeiden on katsottava perustuvan ennen muutosajankohtaa suoritettuun palvelukseen, sääntömuutoksen vahvistamisen edellytyksenä on, että muutosta on kannattanut vähintään neljä viidesosaa eläkesäätiön hallituksen tai hallintoneuvoston kokouksen läsnä olevista jäsenistä.

(34) Saman pykälän 3 momentin mukaan, jos eläkesäätiön sääntöjen muutos tarkoittaa toimintapiiriin kuuluneiden henkilöiden eläkkeiden tai eläkkeellä olevien henkilöiden alkaneiden eläkkeiden tai heidän ja heidän edunsaajiensa vastaisten eläkkeiden vähentämistä tai poistamista, muutoksen vahvistamisen edellytyksenä on, että päätös sääntöjen muuttamisesta on tehty 2 momentin mukaisella määräenemmistöllä ja että lisäksi muutos on eläkesäätiön toiminnan jatkamisen kannalta välttämätön tai että ne, joiden eläkkeitä vähentäminen tai poistaminen koskee, ovat antaneet toimenpiteelle suostumuksensa.

(35) Saman pykälän 4 momentin mukaan, mitä 2 ja 3 momentissa säädetään, ei sovelleta sääntömuutokseen, joka rajoittaa eläkkeen tulevaa kasvua.

(36) Eläkesäätiölain 23 §:n 2 momentin mukaan hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut, jollei eläkesäätiön sääntöjen tai mainitun lain 11 §:n mukaan vaadita määräenemmistöä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt.

3.4. Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

(37) Nyt kysymyksessä olevan sääntöjen muuttamisen tekee perusoikeuksien näkökulmasta ongelmalliseksi se seikka, että eläkkeensaajan jo alkaneeseen eläkkeeseen kohdistuvien oikeuksien katsotaan vakiintuneesti kuuluvan perustuslain 15 §:ssä turvatun omaisuuden suojan piiriin. Toisin kuin tulevan ja vielä alkamattoman eläkkeen osalta kysymys ei ole vain odotusoikeudesta.

(38) Eläkesäätiölain 11 §:n 4 momenttia koskevista lain esitöistä (HE 187/1995 vp) ilmenee tarkoituksena olleen, että säännöksellä voitaisiin puuttua myös jo alkaneita eläkkeitä koskeviin määräyksiin, jos on kysymys indeksin määräyksen muuttamisesta.

(39) Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 22/1995 vp) edellä mainitun hallituksen esityksen perusteluihin viitaten todennut, että lakiehdotuksen 11 §:n 4 momentin mukaan näyttäisi sallitulta esimerkiksi päättää kokonaan toisenlaisen indeksin käyttöön ottamisesta tai suhtautua indeksin pisteluvun muutoksiin toisin kuin lakisääteisissä eläkejärjestelmissä. Valiokunta on käsityksenään esittänyt, että tällaiset sinänsä ehkä teoreettiset mahdollisuudet eivät ole ongelmattomia eläkeoikeuksien perustuslainsuojan kannalta. Tästä syystä on välttämätöntä, että säännös kirjaimeltaan koskee pelkästään eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluvia ja vain kulloisenkin sääntömuutoksen voimaantulon jälkeistä aikaa.

(40) Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei ole mietinnössään (StVM 28/1995 vp) pitänyt tarkoituksenmukaisena ehdottaa muutoksia eläkesäätiölakiehdotuksen 11 §:n 2–4 momenttiin, joita perustuslakivaliokunta on pitänyt perustuslainsäätämisjärjestystä vaativina edellä tarkoitetussa lausunnossaan. Näin ollen sosiaali- ja terveysvaliokunta on ehdottanut eläkesäätiölain säätämistä kiireellisenä perustuslainsäätämisjärjestyksessä.

(41) Eläkesäätiölaki on säädetty mietintövaliokunnan ehdotuksen mukaisesti. Kysymyksessä on niin kutsuttu poikkeuslaki eli perustuslain säätämisjärjestyksessä säädetty laki, joka perustuslain sanamuotoa muuttamatta merkitsee asiallista poikkeusta perustuslaista.

(42) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että perustuslain 106 §:n etusijasäännös ei tule sovellettavaksi, jos laki on säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä. Tämä ilmenee perustuslain esitöistä (HE 1/1998 vp) ja myös perustuslakivaliokunnan nykyisestä lausuntokäytännöstä (esimerkiksi PeVL 29/2024 vp, kohta 11). Mainitusta seikasta seuraa, että eläkesäätiölain 11 §:n 4 momentin soveltamista ei voida nykyisen perustuslain 106 §:n nojalla sivuuttaa, vaikka kysymys on juuri sellaisesta sääntömuutoksesta, jonka yhteydessä sanotun 4 momentin soveltamista on jo lakia säädettäessä pidetty perustuslainsuojan kannalta ongelmallisena.

(43) Perustuslaista, esimerkiksi sen 22 §:stä, voidaan kuitenkin johtaa myös niin kutsutun perusoikeusmyönteisen tulkinnan vaatimus. Perustuslakivaliokunta on vakiintuneesti katsonut perusoikeusmyönteisellä tulkinnalla olevan merkitystä myös poikkeuslain tulkinnassa. Kanta on ilmaistu jo perustuslakia säädettäessä (PeVM 25/1994 vp) ja ilmenee myös valiokunnan tuoreesta lausuntokäytännöstä (PeVL 29/2024 vp, kohta 11). Ennen valituksenalaista Finnairin Eläkesäätiön sääntömuutosta eläkkeelle jääneiden liikennelentäjien alkaneiden eläkkeiden taso on ollut sidottuna työeläkeindeksiin, joka kompensoi sekä palkkatason että hintatason muutoksia eläkkeen määrässä. Työeläkeindeksi suojaa siten eläkettä inflaatiota vastaan. Säätiön on tullut pyrkiä hankkimaan säätiöön eläkkeiden kattamiseksi sijoitetuille varoille sellainen tuotto, että tällaiset indeksitarkistukset voidaan tehdä.

(44) Eläkesäätiölain 11 §:n 4 momentin sanamuotoon tukeutuva suppea tulkinta johtaa päätelmään, jonka mukaan eläkkeiden tulevan kasvun rajoittamisena voidaan pitää indeksin muuttamista esimerkiksi siten, ettei liikennelentäjien lisäeläkkeen määrä täysin seuraa työeläkeindeksin muutosta. Sitä vastoin sääntöjen muuttaminen niin, ettei indeksitarkistuksia enää lainkaan tehdä, ei ole mainitussa momentissa tarkoitettua eläkkeiden tulevan kasvun rajoittamista vaan poikkeaa säännöksen soveltamisalasta.

(45) Korkein hallinto-oikeus katsoo, että eläkesäätiölain 11 §:n 4 momentin sanamuodon mukaista suppeaa tulkintaa on tässä tapauksessa pidettävä myös perusoikeusmyönteisenä tulkintana. Eläkesäätiölain edellä viitatuista esitöistä ei ilmene, että poikkeuslakimenettelyyn turvautumisen tarkoituksena olisi ollut mahdollistaa sellainen sääntömuutos, jolla indeksiehto poistetaan kokonaan.

(46) Tähän nähden korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei eläkesäätiölain 11 §:n 4 momentin soveltamisalaan kuulu sellainen eläkesäätiön sääntöjen muutos, jolla vastaiset indeksitarkistukset kokonaan poistetaan jo alkaneista eläkkeistä. Koska Eläkesäätiön hallitus ei ole päättänyt sääntömuutoksesta eläkesäätiölain 11 §:n 3 momentin viittaussäännöksen nojalla sovellettavaksi tulevalla pykälän 2 momentissa tarkoitetulla määräenemmistöllä, Finanssivalvonnan ei olisi tullut vahvistaa valituksenalaista Finnairin Eläkesäätiön sääntömuutosta eikä hallinto-oikeuden vastaavasti hylätä muutoksenhakijan valitusta.

(47) Tämän vuoksi hallinto-oikeuden ja Finanssivalvonnan päätökset on kumottava ratkaisulausekkeesta tarkemmin ilmenevällä tavalla.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Hannele Ranta-Lassila, Eija Siitari, Mikko Pikkujämsä, Kari Tornikoski ja Tero Leskinen. Asian esittelijä Stina-Maria Lund.

Äänestyslausunto

Eri mieltä olleen oikeusneuvos Hannele Ranta-Lassilan äänestyslausunto:

"Hylkään valituslupahakemuksen myös siltä osin kuin valitus koskee Finnairin Eläkesäätiön sääntöjen muutosta, jolla vastaiset indeksikorotukset poistetaan eläkkeelle jääneiden liikennelentäjien alkaneista eläkkeistä.

Enemmistön ratkaistessa pääasian ja siten velvollisena lausumaan pääasiaratkaisusta hylkään enemmistön tavoin ennakkoratkaisun pyytämistä koskevan vaatimuksen sekä katson, ettei hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ole perusteita.

Perustelut

Ennakkoratkaisun pyytämistä koskevan vaatimuksen osalta viittaan enemmistön perusteluihin.

Valituksenalaisen sääntömuutoksen osalta totean, että eläkesäätiölaki on säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä. Vaikka alkaneiden eläkkeiden vähentämistä tai poistamista koskeva eläkesäätiön sääntömuutos on eläkesäätiölain 11 §:n 3 momentin mukaan tehtävä määräenemmistöllä, eläkkeen tulevaa kasvua rajoittava sääntömuutos voidaan 4 momentin mukaan tehdä yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Hallinto-oikeus on perusteluissaan katsonut, että lain esitöissä (HE 187/1995 vp) indeksin muuttamisella on tarkoitettu myös nyt käsillä olevan kaltaisia tilanteita, joissa vastaisia indeksitarkistuksia koskevaa sääntöjen kohtaa muutetaan siten, ettei indeksitarkistuksia tietyn ajankohdan jälkeen enää lainkaan tehdä vaan indeksi sidotaan mainitun ajankohdan mukaiseen tasoon. Katson kuten hallinto-oikeus, että vastaisten indeksitarkistusten poistaminen kuuluu eläkesäätiölain 11 §:n 4 momentin soveltamisalaan, vaikka säännöksen esitöissä sitä ei ole nimenomaisesti mainittu yhtenä esimerkkinä eläkkeen tulevan kasvun rajoittamisesta. Näin ollen Finanssivalvonta on voinut vahvistaa kyseisen sääntömuutoksen.”