KHO:2024:114

Messujen järjestäjät olivat peruuttaneet yhdistyksen aiemmin hyväksytyn osallistumisen näytteilleasettajana messuille. Asiassa oli kysymys yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivallasta tutkia yhdistyksen tekemä syrjintää mielipiteen perusteella koskeva hakemus sekä sen arvioimisesta, oliko asiassa syntynyt syrjintäolettama ja oliko olettama kumoutunut.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että yhdenvertaisuussääntely ei yleensä tule sovellettavaksi oikeushenkilöiden välisiin oikeussuhteisiin. Kun yhdistys oli kuitenkin hakemuksessaan esittänyt yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltosäännöksessä tarkoitetun syrjintäperusteen ja tällä syrjintäperusteella oli ollut läheinen yhteys yhdistyksen taustalla oleviin luonnollisiin henkilöihin, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta oli ollut toimivaltainen tutkimaan yhdistyksen tekemän hakemuksen.

Osallistumisen peruuttaminen oli perustunut yhdistyksen arvoihin ja sen edustamiin mielipiteisiin. Erilainen kohtelu oli kohdistunut yhdistykseen näytteilleasettajana, mutta sillä oli ollut merkitystä myös yhdistyksen taustalla olevien luonnollisten henkilöiden kannalta. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että asiassa oli syntynyt olettama välittömästä syrjinnästä mielipiteen perusteella.

Messujen järjestäjät olivat tietoisina yhdistyksen edustamista arvoista ja näkökannoista kertaalleen hyväksyneet sen näytteilleasettajaksi messuille ja siten itsekin katsoneet, että yhdistyksen osallistumiselle ei ollut ollut estettä. Järjestäjien myöhemmin saaman negatiivisen palautteen määrä tai yleisön oletetut reaktiot eivät olleet sellaisia seikkoja, joiden perusteella osallistumisen peruuttamiselle olisi asian olosuhteissa ollut yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettu hyväksyttävä tavoite. Asiassa ei ollut myöskään esitetty, että yhdistyksen toiminta kajoaisi perus- ja ihmisoikeuksiin tai että yhdistyksen osallistumisesta messuille olisi aiheutunut muutakaan sellaista haittaa, jonka ehkäisemistä olisi voitu pitää perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävänä tavoitteena. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei messujen järjestäjä ollut kumonnut asiassa syntynyttä syrjintäolettamaa.

Äänestys 3-2 ja esittelijän eriävä mielipide.

Suomen perustuslaki 6 §

Yhdenvertaisuuslaki 2 §, 8 § 1 momentti, 10 §, 11 § 2 momentti, 21 § 2 momentti ja 28 §

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Helsingin hallinto-oikeus 30.5.2023 nro H3169/2023

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:lle ja Aito avioliitto ry:lle valitusluvan ja tutkii asian.

1. Hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin hallinto-oikeus on kumonnut yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätöksen puuttuvan toimivallan perusteella siltä osin kuin lautakunta on tutkinut hakemuksen Aito avioliitto ry:n tekemänä. Muilta osin valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muilta osin muuteta. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätös jää siten voimaan.

2. Muutoksenhakijoiden vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.

Asian tausta

(1) Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on tutkinut Aito avioliitto ry:n sille tekemän hakemuksen, johon A on yhtynyt, kummankin hakijan osalta. Lautakunta on 26.11.2020 tekemällään päätöksellä väitetyn syrjinnän osalta katsonut, että Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry (jatkossa OAJ ry) on syrjinyt Aito avioliitto ry:tä ja A:ta yhdistyksen jäsenenä evätessään hakijayhdistyksen jo kertaalleen hyväksytyn osallistumisen näytteilleasettajana Educa 2019 -messuille. Lautakunta on kieltänyt OAJ ry:tä jatkamasta tai uusimasta yhdistykseen tai A:han kohdistuvaa syrjintää mielipiteen perusteella. Väitetyn syrjinnän osalta OAJ ry ei ole pystynyt kumoamaan asiassa syntynyttä olettamaa välittömästä syrjinnästä mielipiteen perusteella.

(2) Hallinto-oikeus on OAJ ry:n valituksen johdosta kumonnut yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätöksen siltä osin kuin hakemus on tutkittu Aito avioliitto ry:n tekemänä ja hylännyt valituksen muilta osin. Hallinto-oikeus on hylännyt OAJ ry:n sekä Aito avioliitto ry:n ja A:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

(3) Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivallan osalta muun ohella seuraavasti:

(4) Hallinto-oikeus toteaa, että yhdenvertaisuussääntely voi tietyissä tilanteissa tulla sovellettavaksi myös oikeushenkilöiden välisiin oikeussuhteisiin. Koska syrjintäkiellolla suojataan kuitenkin vain luonnollisia henkilöitä, hallinto-oikeus katsoo yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnasta poiketen, että yhdenvertaisuuslain 21 §:n 2 momentin ilmausta ”se, joka katsoo joutuneensa syrjityksi” on tulkittava siten, että asian voi saattaa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi vain luonnollinen henkilö, joka katsoo tulleensa syrjityksi oikeushenkilöön kohdistettujen toimien perusteella. Väitetyn syrjinnän voidaan valituksenalaisessa asiassa katsoa merkitsevän kajoamista yhdistyksen jäseninä olevien luonnollisten henkilöiden oikeuksiin.

(5) Edellä todettuun viitaten hallinto-oikeus katsoo, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalla ei ole ollut toimivaltaa tutkia hakemusta yhdistyksen tekemänä. Lautakunnan päätös on näin ollen kumottava siltä osin kuin yhdistyksen hakemus on tutkittu.

(6) Yhdistyksen jäsen ja sen puheenjohtajana tapahtuma-aikana toiminut A sen sijaan on voinut saattaa asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi. Lautakunnalla on ollut toimivalta tutkia hakemus hänen tekemänään.

(7) Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään pääasian osalta muun ohella seuraavasti:

(8) Hallinto-oikeus katsoo, että OAJ ry (jäljempänä valittaja) on yhdessä toisen messujen järjestäjän kanssa kohdellut Aito avioliitto ry:tä (jäljempänä myös yhdistys) muita näytteilleasettajia epäsuotuisammin, kun yhdistyksen kertaalleen jo hyväksytty osallistuminen Educa 2019 -messuille on myöhemmin peruutettu. Valittajan verkkosivuillaan julkaisemasta uutisesta on pääteltävissä, että erilainen kohtelu on perustunut yhdistyksen kannattamiin arvoihin ja mielipiteisiin. Valittaja ei ole kiistänyt näitä seikkoja. Asiassa on katsottava syntyneen olettama välittömästä syrjinnästä mielipiteen perusteella.

(9) Hallinto-oikeus katsoo, että asiassa ei ole tullut esiin seikkoja, joiden perusteella valittajalla messujen järjestäjänä olisi ollut syytä epäillä, että Aito avioliitto ry aiheuttaisi Educa 2019 -messuilla häiriötilanteita tai vaarantaisi muuten tapahtuman turvallisuutta, eikä seikkoja, jotka olisivat osoittaneet yhdistyksen osallistumisen johtavan messujen onnistumisen vaarantumiseen. Messujen järjestäjät olivat ennen yhdistyksen osallistumisen hyväksymistä itsekin katsoneet yhdistyksen soveltuvan messuille näytteilleasettajaksi. Negatiivisen palautteen suuri määrä tai yleisön oletetut reaktiot eivät ole sellaisia seikkoja, joiden perusteella yhdistyksen osallistumisen peruuttamisella voitaisiin katsoa olleen yhdenvertaisuuslain 11 §:n 2 momentissa tarkoitettu hyväksyttävä tavoite. Valittaja ei ole hallinto-oikeudessa esittänyt, että yhdistyksen toiminta kajoaisi perus- ja ihmisoikeuksiin tai yllyttäisi epäkunnioitukseen tai vihaan tai että yhdistyksen osallistumisesta olisi aiheutunut muutakaan sellaista haittaa, jonka ehkäisemistä voitaisiin pitää edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitettuna perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävänä tavoitteena.

(10) Hallinto-oikeus katsoo, että valittaja ei ole kumonnut asiassa syntynyttä syrjintäolettamaa. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on siten voinut katsoa, että valittaja on syrjinyt A:ta yhdistyksen jäsenenä mielipiteen perusteella evätessään yhdessä toisen messujen järjestäjän kanssa yhdistyksen jo kertaalleen hyväksytyn osallistumisen Educa 2019 -messuille näytteilleasettajana. Lautakunta on voinut kieltää valittajaa jatkamasta tai uusimasta A:han kohdistuvaa syrjintää mielipiteen perusteella. Sillä seikalla, että yhdistyksen jäsenet ovat voineet osallistua messuille vieraina, ei ole merkitystä asian oikeudellisessa arvioinnissa.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Virpi Ikkelä, Riitta Hämäläinen ja Katja Tertsonen, joka on myös esitellyt asian.

Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. OAJ ry:n valitus

(11) OAJ ry on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätös sekä hallinto-oikeuden päätös, siltä osin kuin hallinto-oikeus on hylännyt sen tekemän valituksen, kumotaan. Suomen valtio, Aito avioliitto ry ja A on velvoitettava yhteisvastuullisesti korvaamaan OAJ ry:n oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen hallinto-oikeuden osalta ja Suomen valtio ja A vastaavasti korkeimman hallinto-oikeuden osalta.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

(12) Hallinto-oikeuden päätös on ollut yhdenvertaisuuslain mukainen siltä osin kuin se on kumonnut yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätöksen ottaa hakemus tutkittavaksi Aito avioliitto ry:n tekemänä.

(13) Hallinto-oikeuden päätös on yhdenvertaisuuslain vastainen siltä osin kuin yhdenvertaisuuslain säännöksiä on sovellettu suoraan OAJ ry:n ja Aito avioliitto ry:n väliseen suhteeseen. Yhdenvertaisuuslaissa suojataan vain luonnollisia henkilöitä. Vain luonnollisilla henkilöillä voi olla yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä mainittuja henkilöön liittyviä syitä, kuten mielipide. Olettama syrjinnästä voi syntyä vain luonnollista henkilöä kohtaan. Aito avioliitto ry:llä ei ole mielipidettä, jota suojataan yhdenvertaisuuslain nojalla, eikä yhdenvertaisuuslaissa säädettyä syrjintäolettamaa voi syntyä Aito avioliitto ry:tä kohtaan. OAJ ry:llä ei ole velvollisuutta osoittaa menettelylleen yhdenvertaisuuslain mukaista oikeuttamisperustetta, koska yhdistystä ei voida syrjiä mielipiteen perusteella.

(14) OAJ ry:n ja Aito avioliitto ry:n jäsenen A:n välinen asia on arvioitava Aito avioliitto ry:stä erillään. A ei samaistu yhdistykseen, jonka jäsen hän on. A on ollut Aito avioliitto ry:n puolelta lähetetyissä sähköpostiviesteissä allekirjoittajana, mutta hän ei ole muutoin osallistunut messujen järjestäjien ja Aito avioliitto ry:n välisiin keskusteluihin ja neuvotteluihin. Asiassa ei ole esitetty näyttöä siitä, että Aito avioliitto ry:n osallistumisen peruuttaminen messuille olisi johtunut A:sta tai tämän kannattamasta mielipiteestä. A:n henkilökohtaisilla mielipiteillä ei ole ollut vaikutusta asiassa eikä OAJ ry:llä ole ollut niistä myöskään tietoa.

(15) Aito avioliitto ry:n osallistuminen messuille on peruutettu sopimusehtojen mukaisesti, koska sen osallistuminen messutapahtumaan voisi järjestäjien käsityksen mukaan aiheuttaa vaaraa tai häiriötä messukävijöille tai muille näytteilleasettajille. Messujen järjestäjillä on oikeus ja velvollisuus varmistaa kaikille kävijöille häiriötön messukokemus. Hyväksymisen peruuttaminen sopimusehdon nojalla ei edellytä näyttöä mahdollisesta vaarasta tai häiriöstä tai sen todennäköisyydestä. Sopimusehdon perusteella riittävää on järjestäjän oma käsitys vaaran tai häiriön käsillä olosta.

(16) Aito avioliitto ry ja A ovat antaneet selitykset, joissa on vaadittu valituksen hylkäämistä.

(17) Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on antanut lausunnon.

(18) Yhdenvertaisuusvaltuutettu on antanut lausunnon.

(19) OAJ ry on antanut vastaselityksen.

2. Aito avioliitto ry:n valitus

(20) Aito avioliitto ry on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin hallinto-oikeus on kumonnut yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätöksen toimivallan puuttumisen perusteella. Lautakunnan päätös tulee saattaa voimaan. OAJ ry on velvoitettava korvaamaan Aito avioliitto ry:n oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

(21) Lautakunnalle tehty hakemus tulee tutkia myös yhdistyksen tekemänä. Hallinto-oikeus ei ole harkinnassaan huomioinut perusoikeuksien soveltamisessa omaksuttua niin sanottua välillisen puuttumisen periaatetta, jonka mukaan myös oikeushenkilö voi saada perusoikeussuojaa. Yhdistyksen ja sen jäsenten toiminta on perustuslaissa turvattua ja yhdistyslaissa säänneltyä yhteisöllistä toimintaa. Aatteellisen yhdistyksen syrjivän kohtelun sen säännöissä määriteltyyn tarkoitukseen perustuvan mielipiteen ja arvopohjan vuoksi voidaan katsoa loukkaavan suoraan yhdistyksen kaikkien jäsenten yhdenvertaisuutta.

(22) Jos hallinto-oikeuden linjaus hyväksyttäisiin, se johtaisi keinotekoisiin oikeudellisiin järjestelyihin, joissa yhdistyksen yksittäisten jäsenten pitäisi toimia omissa nimissään yhdistyksensä puolesta niin sanotun välillisen edustajan asemassa. Tämä puolestaan saattaisi johtaa siihen, että yksittäiset jäsenet eivät kuitenkaan välttämättä lähtisi hakemaan syrjinnän kieltoa oikeudenkäyntikulujen ja mahdollisten vastapuolen oikeudenkäyntikulujen korvaamisen riskin vuoksi. Toisaalta linjaus saattaisi johtaa myös ryhmäkanteen tapaisiin ”joukkohakemuksiin”, mitä ei myöskään voida pitää yhdenvertaisuuslain mukaisena oikeussuojakeinona. Hallinto-oikeuden hyväksymä kanta saattaa johtaa epäselvyyteen myös käytännön toiminnan tasolla, jos kielto jatkaa tai uusia syrjintää koskee vain luonnollista henkilöä, mutta ei varsinaista toimijaa eli yhdistystä.

(23) OAJ ry on antanut selityksen, jossa se on vaatinut valituksen hylkäämistä.

(24) A on antanut selityksen, jossa hän on yhtynyt valituksessa esitettyyn.

(25) Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on antanut lausunnon.

(26) Yhdenvertaisuusvaltuutettu on antanut lausunnon.

(27) Aito avioliitto ry on antanut vastaselityksen ja lisäselityksen Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunnosta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

(28) Aito avioliitto ry on tehnyt yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle hakemuksen, johon yhdistyksen jäsen ja sen puheenjohtajana toiminut A on yhtynyt. Asiassa on ensin ratkaistavana, onko yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta ollut toimivaltainen tutkimaan hakemuksen yhdistyksen, sen jäsenen tai näiden molempien tekemänä.

(29) Jos yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on ollut toimivaltainen tutkimaan hakemuksen, asiassa on lisäksi ratkaistavana, onko lautakunta voinut katsoa, että OAJ ry on syrjinyt hakemuksen tekijöitä evätessään Aito avioliitto ry:n jo kertaalleen hyväksytyn osallistumisen Educa 2019 -messuille näytteilleasettajana, ja kieltää OAJ ry:tä jatkamasta tai uusimasta syrjintää.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivalta

(30) Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on tutkinut hakemuksen sekä Aito avioliitto ry:n että yhdistyksen jäsenen ja tapahtuma-aikaan puheenjohtajana toimineen A:n tekemänä. Hallinto-oikeus on päätöksessään kumonnut lautakunnan Aito avioliitto ry:n hakemuksen johdosta tekemän päätöksen, mutta katsonut, että lautakunnalla on ollut toimivalta tutkia hakemus A:n tekemänä.

(31) Yhdenvertaisuuslain 21 §:ssä on säädetty asian saattamisesta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi. Pykälän 2 momentin mukaan se, joka katsoo joutuneensa syrjityksi voi saattaa syrjintää koskevan asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi 20 §:n 3 momentissa tarkoitettuja toimenpiteitä varten.

(32) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että yhdistyksen oikeutta saattaa asia yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi samoin kuin lautakunnan toimivaltaa tutkia hakemus yhdistyksen tekemänä on arvioitava Suomen perustuslain 6 §:n ja yhdenvertaisuuslain 8 §:n sisältämien syrjintäkieltosäännösten sekä yhdenvertaisuuslain 2 §:n soveltamisalasäännöksen valossa.

(33) Perustuslakivaliokunta on perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussäännöksen yhteydessä todennut, että se koskee lähtökohtaisesti vain ihmisiä. Yhdenvertaisuusperiaatteella voi valiokunnan mukaan kuitenkin olla merkitystä myös oikeushenkilöitä koskevan sääntelyn arvioinnissa etenkin silloin, kun sääntely voi vaikuttaa välillisesti luonnollisten henkilöiden oikeusasemaan. Näkökulman merkitys on sitä vähäisempää, mitä etäisempi tämä yhteys on (PeVL 10/2024 vp).

(34) Yhdenvertaisuuslain 2 §:ää ja 8 §:ää koskevissa esitöissä (HE 19/2014 vp, s. 55 ja s. 67-68) on käsitelty kysymystä lain soveltamisalasta ja syrjintäkiellon suojaamasta henkilöpiiristä. Soveltamisalasäännöksen perustelujen mukaan yhdenvertaisuuslailla suojataan luonnollisia henkilöitä. Syrjintäkieltosäännöksen perusteluissa on puolestaan todettu, että syrjinnän kiellolla suojataan luonnollisia henkilöitä, mitä käytetyt ilmaisut ”kukaan” ja ”henkilöön liittyvä syy” osaltaan ilmentävät. Yhdenvertaisuussääntely ei siten yleensä tule sovellettavaksi yritysten välisiin sopimussuhteisiin eikä muutoinkaan oikeushenkilöiden välisiin oikeussuhteisiin.

(35) Hallituksen esityksen perusteluissa on toisaalta myös todettu, että oikeushenkilön asemaan ja oikeuksiin puuttuminen saattaa kuitenkin merkitä kajoamista oikeushenkilön taustalla olevan yksilön oikeuksiin (s. 68). Jos oikeushenkilöiden taustalla olevien luonnollisten henkilöiden suojan tarve sitä edellyttää, voi laki siten perustelujen mukaan tulla sovellettavaksi myös oikeushenkilöiden välisissä suhteissa. Arvioitaessa yhdenvertaisuuslain mukaisen syrjintäkiellon soveltumista oikeushenkilöiden välisiin suhteisiin on olennaista, kuinka välittömästi esimerkiksi elinkeinonharjoittaja samaistuu yhtiöön ja sen toimintaan (s. 55).

(36) Sääntely ei perustelujen mukaan estä yrityksiä olemasta liiketoimintasuhteissa muiden yritysten kanssa sopimusvapauden periaatteiden mukaisesti. Yrittäjä voi siten vapaasti valita liikekumppaninsa oman harkintansa mukaisesti. Liiketoiminnassa ei kuitenkaan saa loukata luonnollisen henkilön oikeuksia esimerkiksi sopimalla yritysten välillä tällaisen henkilön syrjivästä kohtelusta. Niin ikään yritys ei muille yrityksille palveluja yleisesti tarjotessaan voi kieltäytyä tekemästä sopimusta toisen yrityksen kanssa, jos kieltäytyminen tosiasiallisesti merkitsee luonnollisen henkilön syrjintää. Hyväksyttävänä ei voida pitää esimerkiksi sitä, että toimitiloja vuokraava yritys ilman hyväksyttävää syytä kieltäytyy vuokraamasta tiloja maahanmuuttajan omistamalle yritykselle viimeksi mainitun etnisen taustan vuoksi (s. 55). Jonkin yhdistyksen tai uskonnollisen yhdyskunnan asettaminen epäsuotuisaan asemaan momentissa kiellettäväksi ehdotetulla perusteella voi merkitä laissa tarkoitettua syrjintää näiden oikeushenkilöiden taustalla olevia ihmisiä kohtaan (s. 68).

(37) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että yhdenvertaisuussääntely ei yleensä tule sovellettavaksi oikeushenkilöiden välisiin oikeussuhteisiin. Edellä esitetyn valossa yhdenvertaisuuslain 21 §:n 2 momentin ilmausta ”se, joka katsoo tulleensa syrjityksi” ei kuitenkaan ole tulkittava siten, että se olisi ehdottomana esteenä sille, että myös rekisteröity yhdistys voisi saattaa syrjintää koskevan asian hakemuksella yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi. Jos yhdistys on esittänyt hakemuksessaan yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltosäännöksessä tarkoitetun syrjintäperusteen ja tällä syrjintäperusteella on riittävän läheinen yhteys yhdistyksen taustalla oleviin luonnollisiin henkilöihin, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on toimivaltainen käsittelemään hakemuksen.

(38) Aito avioliitto ry on tässä asiassa esittänyt hakemuksessaan, että yhdistys oli asetettu muihin Educa 2019 -messuille näytteilleasettajina osallistuviin nähden erilaiseen asemaan, kun sen jo kertaalleen hyväksytty osallistumisoikeus oli myöhemmin peruutettu. Osallistumisoikeuden peruutus oli hakemuksen mukaan liittynyt yhdistyksen kannattamiin arvoihin ja mielipiteeseen. Yhdistys on näin ollen esittänyt syrjintäväitteen siitä, että yhdistystä on syrjitty yhdenvertaisuuslaissa mainitulla syrjintäperusteella. Kun otetaan huomioon yhdistyksen säännöistä ilmenevä keskeisesti yhteiseen arvopohjaan liittyvä yhdistyksen erityinen tarkoitus sekä se, että sääntöjen mukaan yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt sekä sitoutuu niihin, jäsenten on tulkittava kuuluvan yhdistykseen juuri sen vuoksi, että he jakavat yhdistyksen kannattaman mielipiteen. Näin ollen esitetyllä syrjintäperusteella on ollut sellainen läheinen yhteys yhdistyksen taustalla oleviin luonnollisiin henkilöihin, että myös yhdistyksellä on ollut oikeus saattaa hakemus yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi sen ratkaisemiseksi, onko suojan tarve edellyttänyt lautakunnan toimivaltaan kuuluvien toimivaltuuksien käyttämistä.

(39) Edellä esitetyn perusteella hallinto-oikeuden ei olisi tullut kumota yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätöstä siltä osin kuin hakemus oli tutkittu Aito avioliitto ry:n tekemänä. Korkein hallinto-oikeus sen sijaan katsoo hallinto-oikeuden tavoin, että yhdistyksen jäsen ja sen puheenjohtajana toiminut A on voinut saattaa asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi ja lautakunnalla on ollut toimivalta tutkia hakemus myös hänen tekemänään. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus arvioi jäljempänä syrjintäkiellon loukkaamista koskevaa vaatimusta sekä yhdistyksen että A:n asiassa esittämän pohjalta.

Pääasia

Keskeinen asiassa saatu selvitys

(40) OAJ ry ja Suomen Messut ovat olleet yhdessä 25.-26.1.2019 pidettyjen Educa 2019 -messujen järjestäjinä.

(41) Aito avioliitto ry on 19.11.2018 ilmoittautunut messuille näytteilleasettajaksi.

(42) Suomen Messut on ilmoittanut Aito avioliitto ry:lle 3.12.2018 sähköpostitse, että se ei voi vahvistaa yhdistyksen ilmoittautumista tapahtumaan. Sähköpostiviestin mukaan opetusalalla suvaitsevaisuus on keskeisessä roolissa, eivätkä järjestäjät näe yhteyttä, miten yhdistyksen palvelu liittyy tapahtumaan ja sen tuoteryhmiin.

(43) Aito avioliitto ry on 9.12.2018 lähettänyt OAJ:n puheenjohtajalle sähköpostiviestin, jossa on pyydetty harkitsemaan uudelleen yhdistyksen osallistumista messuille. Yhdistys on lähettänyt asiasisällöltään vastaavan sähköpostiviestin myös Suomen Messuille.

(44) Suomen Messut on 11.12.2018 ilmoittanut sähköpostiviestissään yhdistykselle, että messujen järjestäjät ovat yhdessä todenneet, etteivät yhdistyksen näkökannat tue opettajien ammatillista toimintaa lasten ja nuorten parissa ja että opettajat ovat omassa professiossaan suvaitsevaisia ja kunnioittavat yksilön oikeutta ja valinnanvapautta mielipiteissään.

(45) Aito avioliitto ry on 12.12.2018 messujen järjestäjille lähettämässään sähköpostiviestissä muun ohella tiedustellut, millä perusteella näytteille asettajiksi on hyväksytty eräät muut yhdistykset.

(46) Aito avioliitto ry:lle on 21.12.2018 lähetetty Suomen Messujen tilausvahvistus messuille sekä 7.1.2019 lasku osallistumisesta tapahtumaan.

(47) Suomen Messut on 11.1.2019 sähköpostiviestissään ilmoittanut Aito avioliitto ry:lle, että yhdistyksen osallistuminen Educa 2019 -messuille joudutaan peruuttamaan. Perusteena peruutukselle on se, että yhdistyksen osallistumiseen liittyen on saatu runsaasti palautetta ja halutaan varmistaa tapahtuman onnistuminen ja se, ettei yksittäinen näytteilleasettaja vie huomiota laajasta ja laadukkaasta tarjonnasta.

(48) OAJ ry:n verkkosivuilla on 11.1.2019 julkaistu uutinen ”OAJ ja Suomen Messut: Aito avioliitto ei osallistu Educa-messuille”. Uutisessa on muun ohella todettu, että ennen yhdistyksen hyväksymistä näytteilleasettajaksi sen edustajien kanssa käytiin perusteellinen keskustelu tapahtuman luonteesta, arvoista ja osallistumisen ehdoista ja arvioitiin, että yhdistys voi osallistua, kunhan se sitoutuu näihin periaatteisiin. Uutisessa on lainattu OAJ ry:n puheenjohtajaa ja todettu, että jäseniltä, järjestön aktiiveilta ja muilta osallistujilta saadun laajan palautteen perusteella oli selvää, että OAJ:n oli arvioitava tilanne uudestaan. Uutisen mukaan messujen järjestäjä kuunteli, kävi kokonaisuuden läpi ja tuli siihen lopputulokseen, että Aito avioliitto ry ei osallistu Educa-messuille. Uutisessa on edelleen todettu, että tapahtuman järjestäjinä OAJ ja Suomen Messut haluavat varmistaa Educan onnistumisen ja sen, ettei yksittäinen näytteilleasettaja vie huomiota laajasta ja laadukkaasta ohjelmasta.

Oikeudellinen arviointi syrjintäolettaman syntymisestä ja sen kumoamisesta

(49) Korkein hallinto-oikeus on edellä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivaltaa käsitellessään katsonut, että Aito avioliitto ry oli hakemuksessaan esittänyt väitteen siitä, että yhdistystä oli messuille osallistumisen peruuttamisen yhteydessä syrjitty yhdenvertaisuuslaissa mainitulla syrjintäperusteella ja että syrjintäperusteella oli ollut läheinen yhteys yhdistyksen taustalla oleviin luonnollisiin henkilöihin (38 kohta). Asiassa on näin ollen arvioitava, onko asiassa syntynyt syrjintäolettama ja jos näin on, onko tämän olettaman katsottava kumoutuneen.

(50) Yhdenvertaisuuslain 28 §:ssä on säädetty todistustaakan jaosta syrjintää koskevissa asioissa. Sen mukaan vireillepanijan on syrjintää koskevaa asiaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa käsiteltäessä esitettävä selvitystä seikoista, joihin vaatimus perustuu. Jos asiaa käsiteltäessä esitettyjen selvitysten perusteella voidaan olettaa syrjinnän kieltoa rikotun, vastapuolen on kumotakseen oletuksen osoitettava, että kieltoa ei ole rikottu.

(51) Yhdenvertaisuuslain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että jotta syrjintää koskeva hakemus voisi menestyä, olisi ensisijaisesti vireillepanijan esitettävä sellaista näyttöä tapahtumien kulusta ja muusta tosiseikastosta, jonka perusteella asiaa objektiivisesti arvioiden voidaan olettaa syrjinnän kieltoa rikotun. Pelkkä väite tai epäily syrjinnän kiellon rikkomisesta ei riittäisi olettaman syntymiseen. Täyttä näyttöä syrjinnästä ei kuitenkaan edellytettäisi, vaan riittävää olisi, että tuomioistuimelle tai muulle asiaa käsittelevälle toimivaltaiselle viranomaiselle syntyisi esille tulleiden seikkojen valossa perustellusti olettama syrjinnän kiellon vastaisesta menettelystä. Olettama syrjinnän kiellon rikkomisesta voisi perustua paitsi vireillepanijan, myös vastapuolen esille tuomiin seikkoihin taikka mahdolliseen muuhun asiaa käsiteltäessä saatuun selvitykseen (HE 19/2014 vp, s. 93).

(52) Aito avioliitto ry on hakemuksessaan, johon yhdistyksen jäsen A on yhtynyt, esittänyt että yhdistys oli asetettu muihin näytteilleasettajiksi hyväksyttyihin osallistujiin nähden erilaiseen asemaan, kun sen jo kertaalleen hyväksytty osallistumisoikeus oli myöhemmin peruutettu. Yhdistys on yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa sekä hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa esittänyt näkemyksensä ja selvitystä siitä, että OAJ ry on yhdessä Suomen Messujen kanssa yhdistyksen kannattaman mielipiteen vuoksi peruuttanut sen osallistumisen Educa 2019 -messuille noin kaksi viikkoa ennen messujen alkamista. Asiassa saadusta selvityksestä ilmenee, että peruuttamisen syyksi oli ilmoitettu, että messujen järjestäjät olivat saaneet runsaasti negatiivista palautetta Aito avioliitto ry:n osallistumisesta ja että järjestäjät olivat halunneet varmistaa tapahtuman onnistumisen ja sen, ettei Aito avioliitto ry vie huomiota messujen ohjelmasta.

(53) Korkein hallinto-oikeus katsoo hallinto-oikeuden tapaan, että OAJ ry on yhdessä toisen messujen järjestäjän kanssa kohdellut yhdistystä muita näytteilleasettajia epäsuotuisammin, kun yhdistyksen kertaalleen hyväksytty osallistuminen messuille on myöhemmin peruutettu. Asiassa saadusta selvityksestä on pääteltävissä, että osallistumisen peruuttaminen on perustunut yhdistyksen arvoihin ja mielipiteisiin, jotka ilmenevät myös yhdistyksen säännöissä olevasta yhdistyksen tarkoituksesta. Erilainen kohtelu on kohdistunut yhdistykseen näytteilleasettajana, mutta sillä on ollut merkitystä myös yhdistyksen taustalla olevien luonnollisten henkilöiden kannalta. Yhdenvertaisuuslaki voi tällaisessa tapauksessa tulla sovellettavaksi myös oikeushenkilöiden välisessä suhteessa. Edellä mainituilla perusteilla asiassa on katsottava syntyneen olettama yhdenvertaisuuslain 10 §:ssä tarkoitetusta välittömästä syrjinnästä yhdenvertaisuuslain 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun mielipiteen perusteella.

(54) Syrjintäolettaman kumoamiseksi OAJ ry:n on yhdenvertaisuuslain 28 §:n mukaisesti osoitettava, että syrjinnän kieltoa ei ole rikottu. Koska erilainen kohtelu ei ole perustunut lakiin ja kysymys ei ole yhdenvertaisuuslain 11 §:n 2 momentin luetelmakohdissa tarkoitetusta soveltamisalarajoituksista, asiassa on saadun selvityksen perusteella arvioitava, onko yhdistyksen messuille osallistumisen peruuttamiselle ollut yhdenvertaisuuslain 11 §:n 2 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettu perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävä tavoite ja tarvittaessa myös, ovatko keinot tavoitteen saavuttamiseksi olleet oikeasuhtaisia.

(55) OAJ ry on valituksessaan esittänyt, että yhdistyksen osallistuminen messuille on peruutettu sopimusehtojen mukaisesti, koska yhdistyksen osallistuminen messutapahtumaan voisi järjestäjien käsityksen mukaan aiheuttaa vaaraa tai häiriötä messukävijöille tai muille näytteilleasettajille. Tapahtumanjärjestäjät tulivat yhdistyksen osallistumisesta saadun negatiivisen palautteen perusteella ja kokonaisharkinnan perusteella siihen johtopäätökseen, että osallistuminen on peruutettava. OAJ ry:n mukaan hyväksymisen peruuttaminen sopimusehdon nojalla ei edellytä näyttöä mahdollisesta vaarasta tai sen todennäköisyydestä, vaan riittävää on järjestäjän oma käsitys vaaran tai häiriön käsillä olosta.

(56) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että yhdenvertaisuuslain tarkoituksena ei ole estää oikeushenkilöitä olemasta liiketoiminta- tai muissa vastaavissa suhteissa muiden oikeushenkilöiden kanssa sopimusvapauden periaatteen mukaisesti ja vapaasti valita esimerkiksi liikekumppaninsa oman harkintansa mukaisesti. Kuitenkin silloin, kun väitetysti syrjivä kohtelu saatetaan viranomaisen tai tuomioistuimen käsiteltäväksi ja asiassa katsotaan syrjintäolettaman syntyneen, syrjintäolettaman kumoutumista on sopimusvapauden periaate huomioon ottaen arvioitava objektiivisin perustein.

(57) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että tässä asiassa on kysymys siitä, onko OAJ ry kyennyt esittämillään perusteilla osoittamaan syrjintäolettaman kumoutuneen. Saadusta selvityksestä käy ilmi, että järjestäjät olivat tietoisina Aito avioliitto ry:n edustamista arvoista ja näkökannoista kertaalleen hyväksyneet yhdistyksen näytteilleasettajaksi. Messujen järjestäjät ovat siten yhdistyksen ilmoittautumisen näytteilleasettajaksi hyväksyessään itsekin katsoneet, että yhdistyksen osallistumiselle messuille ei ole ollut estettä. Messujen järjestäjien myöhemmin saaman negatiivisen palautteen määrä tai yleisön oletetut reaktiot eivät ole sellaisia seikkoja, joiden perusteella yhdistyksen kertaalleen hyväksytyn osallistumisen peruuttamiselle olisi edellä mainituissa olosuhteissa ollut yhdenvertaisuuslain 11 §:n 2 momentissa tarkoitettu hyväksyttävä tavoite.

(58) Asiassa ei ole saadun selvityksen perusteella tullut esiin seikkoja, joiden perusteella OAJ ry:llä olisi ollut syytä epäillä, että yhdistys olisi aiheuttanut messuilla häiriötilanteita tai vaarantanut muuten tapahtuman turvallisuutta, eikä seikkoja, jotka olisivat osoittaneet yhdistyksen osallistumisen vaarantavan messujen onnistumisen. Ratkaisevana ei ole pidettävä messujen järjestäjien subjektiivista käsitystä asiasta. Korkein hallinto-oikeus toteaa, ettei OAJ ry ole esittänyt, että yhdistyksen toiminta kajoaisi perus- ja ihmisoikeuksiin tai että yhdistyksen osallistumisesta olisi aiheutunut muutakaan sellaista haittaa, jonka ehkäisemistä voitaisiin pitää yhdenvertaisuuslain 11 §:n 2 momentissa tarkoitettuna perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävänä tavoitteena.

(59) Edellä mainituin perustein korkein hallinto-oikeus katsoo, että OAJ ry ei ole kumonnut asiassa syntynyttä syrjintäolettamaa.

Lopputulos

(60) Hallinto-oikeuden ei olisi tullut kumota yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätöstä siltä osin kuin hakemus on lautakunnassa tutkittu Aito avioliitto ry:n tekemänä. Hallinto-oikeuden päätös on tältä osin kumottava ja asia on ratkaistava myös yhdistyksen hakemuksen pohjalta.

(61) Korkein hallinto-oikeus arvioi hallinto-oikeuden tavoin, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on voinut katsoa, että OAJ ry on syrjinyt A:ta yhdistyksen jäsenenä mielipiteen perusteella evätessään yhdessä toisen messujen järjestäjän kanssa yhdistyksen jo kertaalleen hyväksytyn osallistumisen Educa 2019 -messuille näytteilleasettajana. Lautakunta on myös voinut kieltää OAJ ry:tä jatkamasta tai uusimasta A:han kohdistuvaa syrjintää.

(62) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on voinut katsoa, että OAJ ry on syrjinyt myös Aito avioliitto ry:tä mielipiteen perusteella evätessään yhdistyksen jo kertaalleen hyväksytyn osallistumisen Educa 2019 -messuille näytteilleasettajana. Lautakunta on myös voinut kieltää OAJ ry:tä jatkamasta tai uusimasta yhdistykseen kohdistuvaa syrjintää.

(63) Edellä mainitun perusteella yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätös jää voimaan.

Oikeudenkäyntikulut

(64) Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §, muutoksenhakijoille ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Outi Suviranta, Petri Helander, Monica Gullans, Juha Lavapuro ja Robert Utter. Asian esittelijä Anne Rautiainen.

Äänestyslausunto ja eriävä mielipide

Eri mieltä olleen oikeusneuvos Robert Utterin äänestyslausunto, johon oikeusneuvos Outi Suviranta yhtyi:

”Kumoan hallinto-oikeuden ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätökset.

Hylkään osapuolten esittämät oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset.

Perustelut

1. Hakemuksen käsittely yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on yhdenvertaisuuslain 20 §:n 3 momentin nojalla kieltänyt Opetusalan Ammattijärjestö ry:tä (jäljempänä myös OAJ) jatkamasta tai uusimasta Aito avioliitto ry:een (jäljempänä myös yhdistys) tai A:han yhdistyksen jäsenenä kohdistuvaa syrjintää mielipiteen perusteella. Lautakunta on katsonut, että OAJ on syrjinyt yhdistystä ja A:ta evätessään yhdistyksen jo kertaalleen hyväksytyn osallistumisen näytteilleasettajana Educa 2019 -messuille.

Lautakunnan päätöksen perustana on yhdenvertaisuuslain 21 §:n 2 momentissa tarkoitettu yhdistyksen lautakunnalle tekemä hakemus, johon yhdistyksen puheenjohtajana tapahtuma-aikaan toiminut A on yhtynyt.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivalta tehdä yhdenvertaisuuslain 20 §:n 3 momentissa tarkoitettuja kieltopäätöksiä rajautuu tilanteisiin, joissa on todettu yhdenvertaisuuslain 8 §:n mukaisen syrjintäkiellon (taikka 16 §:n mukaisen vastatoimien kiellon) vastainen menettely. Jos lautakunnalle tehty hakemus antaa viitteitä siitä, että näin saattaa olla asianlaita, katson, että lautakunnan tulee voida tutkia sille tehty hakemus sen ratkaisemiseksi, kuuluuko syrjiväksi väitetty menettely yhdenvertaisuuslain 8 §:n syrjintäkieltosäännöksen soveltamisalaan. Jos lautakunta päätyy siihen, että syrjiväksi väitetty menettely ei kuulu syrjintäkieltosäännöksen soveltamisalaan, katson edelleen, että lautakunnan tulisi hylätä sille tehty hakemus eikä jättää sitä tutkimatta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnasta annetun lain 11 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Pidän esillä olevassa asiassa selvänä, että lautakunta on voinut ottaa hakemuksen käsiteltäväkseen niin yhdistyksen kuin A:nkin tekemänä. Hakemuksessa on esitetty seikkoja, joiden perusteella ei voida pitää ilmeisen selvänä, että väitettyä yhdistyksen syrjintää ei samaistumisen perusteella saatettaisi pitää yhdistyksen jäseneen kohdistuvana.

2. Asian kysymyksenasettelu ja tarkastelun lähtökohdat

Esillä olevassa asiassa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle tehdyssä hakemuksessa kiellettynä syrjintänä on pidetty sitä, että yhdistyksen kertaalleen hyväksytty osallistuminen näytteilleasettajana messuille on myöhemmin peruutettu. Tämän vuoksi myös yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta sekä hallinto-oikeus ovat tarkastelleet juuri tätä menettelyä eli sitä, että yhdistyksen jo kertaalleen hyväksytty osallistuminen näytteilleasettajana messuille on evätty.

Nähdäkseni kertaalleen hyväksytyn osallistumisen peruuttamisen mahdollista merkitystä on kuitenkin mielekästä tarkastella vasta sen jälkeen, kun on arvioitu sitä, kuuluuko messujen järjestäjien toiminta ylipäänsä yhdenvertaisuuslain 8 §:n syrjintäkieltosäännöksen soveltamisalaan niiden päättäessä järjestämiensä messujen teemasta ja sisällöstä sekä yhteistyökumppaneistaan.

Kohdassa 3 arvioin näin ollen seuraavia seikkoja. Onko järjestäjien kieltäytyminen kohdistunut siihen Aito avioliitto ry:n kannattamien arvojen ja mielipiteiden mukaiseen sanomaan, jota yhdistys on halunnut näytteilleasettajana esitellä? Ovatko messujen järjestäjät pitäneet tätä sanomaa yhteensopimattomana järjestäjien määrittämän messujen teeman kanssa? Ovatko yhdistyksen kannattamat arvot ja mielipiteet tässä asiassa olleet hyväksyttävä peruste järjestäjille olla tekemättä yhteistyötä yhdistyksen kanssa messujen näytteilleasettajana, jotta messujen sisältö vastaisi sitä, mihin järjestäjät ovat messujen järjestämisellä pyrkineet?

Päädyn johtopäätöksenäni siihen, että messujen järjestäjät ovat esillä olevassa tilanteessa voineet yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltosäännösten sitä rajoittamatta kieltäytyä hyväksymästä yhdistystä näytteilleasettajaksi. Myös yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätöksessä on todettu, että järjestäjätahojen alun perin joulukuussa 2018 ilmoittama syy osallistumisen epäämiselle ei ole ollut yhdenvertaisuuslain kannalta ongelmallinen.

Tämän jälkeen arvioin kohdassa 4 sitä, voiko tähän johtopäätökseen jotenkin vaikuttaa se, että messujen järjestäjät olivat ensin hyväksyneet yhdistyksen näytteilleasettajaksi ja sitten peruneet tämän hyväksyntänsä.

Päädyn siihen, että järjestäjät ovat edelleen säilyttäneet oikeuden määritellä, keitä he hyväksyvät näytteilleasettajiksi, kun tämä on liittynyt järjestäjien arvioon siitä, minkä tahojen ja yhteistyökumppanien kanssa ne voivat tuottaa messujen teeman mukaiset messut.

Pääsäännön mukaan yhdenvertaisuuslakia ei sovelleta oikeushenkilöiden välisessä suhteessa. Tässä asiassa ei ole esitetty eikä ole muutoinkaan ilmennyt syitä sille, että yhdistyksen taustalla olevien luonnollisten henkilöiden suojan tarve edellyttäisi yhdenvertaisuuslain soveltamista tässä oikeushenkilöiden välisessä suhteessa. Yhdistyksen kertaalleen hyväksytyn osallistumisen peruminen ei ole merkinnyt kiellettyä kajoamista yhdistyksen taustalla olevien luonnollisten henkilöiden yhdenvertaisuuslain mukaisiin oikeuksiin.

3. Yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltosäännöksen soveltuminen messujen järjestämiseen

3.1 Säännökset ja niiden esityöt

Yhdenvertaisuuslain soveltamisalasta säädetään lain 2 §:ssä ja syrjintäkiellosta lain 8 §:ssä.

Yhdenvertaisuuslain 2 §:n 1 momentin mukaan mainittua lakia sovelletaan julkisessa ja yksityisessä toiminnassa. Pykälän 2 momentin mukaan lakia ei kuitenkaan sovelleta yksityis- eikä perhe-elämän piiriin kuuluvaan toimintaan eikä uskonnonharjoitukseen.

Lain 8 §:n 1 momentin mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.

Mainittujen säännösten sanamuodot näyttäisivät jättävän avoimeksi kysymyksen lain syrjintäkieltosäännöksen soveltuvuudesta esillä olevan tilanteen kaltaisiin tilanteisiin. Sen sijaan hallituksen esityksessä yhdenvertaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 19/2014 vp) on mainittujen säännösten yksityiskohtaisissa perusteluissa käsitelty tarkemmin kysymystä lain soveltamisalasta ja syrjintäkiellon suojaamasta henkilöpiiristä.

Soveltamisalasäännöksen perustelujen (HE 19/2014 vp, s. 55) mukaan yhdenvertaisuuslailla suojataan luonnollisia henkilöitä. Jos oikeushenkilöiden taustalla olevien luonnollisten henkilöiden suojan tarve sitä edellyttää, voi laki kuitenkin tulla sovellettavaksi myös oikeushenkilöiden välisissä suhteissa (PeVL 11/2012 vp). Arvioitaessa yhdenvertaisuuslain mukaisen syrjintäkiellon soveltumista oikeushenkilöiden välisiin suhteisiin on olennaista, kuinka välittömästi esimerkiksi elinkeinonharjoittaja samaistuu yhtiöön ja sen toimintaan (syrjintälautakunnan lausunto 2009/3384).

Perusteluissa lausutaan edelleen, että ehdotettu sääntely ei estäisi yrityksiä olemasta liiketoimintasuhteissa muiden yritysten kanssa sopimusvapauden periaatteiden mukaisesti. Yrittäjä voisi siten vapaasti valita liikekumppaninsa oman harkintansa mukaisesti. Liiketoiminnassa ei kuitenkaan saisi loukata luonnollisen henkilön oikeuksia esimerkiksi sopimalla yritysten välillä tällaisen henkilön syrjivästä kohtelusta. Niin ikään yritys ei muille yrityksille palveluja yleisesti tarjotessaan voisi kieltäytyä tekemästä sopimusta toisen yrityksen kanssa, jos kieltäytyminen tosiasiallisesti merkitsisi luonnollisen henkilön syrjintää. Hyväksyttävänä ei voida pitää esimerkiksi sitä, että toimitiloja vuokraava yritys ilman hyväksyttävää syytä kieltäytyy vuokraamasta tiloja maahanmuuttajan omistamalle yritykselle viimeksi mainitun etnisen taustan vuoksi.

Syrjintäkieltosäännöksen perusteluissa (HE 19/2014 vp, s. 67–68) on puolestaan todettu, että syrjinnän kiellolla suojataan luonnollisia henkilöitä, mitä käytetyt ilmaisut ”kukaan” (näin hallituksen esityksessä, mutta pitäisi oikeastaan olla ”ketään”) ja ”henkilöön liittyvä syy” osaltaan ilmentävät. Perusteluissa todetaan edelleen, että yhdenvertaisuussääntely ei siten yleensä tule sovellettavaksi yritysten välisiin sopimussuhteisiin eikä muutoinkaan oikeushenkilöiden välisiin oikeussuhteisiin. Oikeushenkilön asemaan ja oikeuksiin puuttuminen saattaa kuitenkin merkitä kajoamista oikeushenkilön taustalla olevan yksilön oikeuksiin. Esimerkiksi jonkin yhdistyksen tai uskonnollisen yhdyskunnan asettaminen epäsuotuisaan asemaan momentissa kiellettäväksi ehdotetulla perusteella voi merkitä laissa tarkoitettua syrjintää niiden oikeushenkilöiden taustalla olevia ihmisiä kohtaan.

3.2 Esitetty syrjintäperuste ja sen yhteys yhdistyksen taustalla oleviin henkilöihin

Asiassa saadusta selvityksestä käy ilmi, että Aito avioliitto ry:n tarkoituksena on muun ohella edistää ja vahvistaa miehen ja naisen välisen avioliiton asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa ja lainsäädännössä, edistää lapsen oikeutta tuntea molemmat vanhempansa sekä edistää lapsen terveen sukupuoli-identiteetin kehittymistä naiseksi tai mieheksi.

Kun otetaan huomioon yhdistyksen säännöistä ilmenevä keskeisesti arvopohjaan liittyvä yhdistyksen tarkoitus sekä se, että sääntöjen mukaan yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt sekä sitoutuu niihin, pidän selvitettynä, että yhdistyksen jäsenet kuuluvat yhdistykseen vähintäänkin lähtökohtaisesti tai olennaisilta osin sen vuoksi, että he jakavat ne arvot ja sen mielipiteen, joita yhdistys kannattaa.

Näin ollen asiassa esitetyllä syrjintäperusteella on ollut läheinen yhteys yhdistyksen taustalla oleviin luonnollisiin henkilöihin. Tällöin on mahdollista, että yhdistyksen jäsenenä oleva luonnollinen henkilö joissakin tilanteissa samaistuu yhdistykseen ja sen toimintaan siten, että yhdistykseen kohdistuvan väitetyn syrjinnän voidaan katsoa merkitsevän kajoamista yhdistyksen jäseninä olevien luonnollisten henkilöiden oikeuksiin.

Esillä olevassa asiassa ei kuitenkaan ole kysymys mainitun kaltaisesta tilanteesta. Jäljempänä käsitellään myös sitä, miksi esillä olevaa tilannetta ei voida rinnastaa hallituksen esityksessä esitettyyn toimitilojen vuokraamista koskevaan esimerkkiin.

Esillä olevassa asiassa, kun tarkastellaan yhdenvertaisuuslain mukaisen syrjintäkiellon soveltamisalan ulottuvuutta, on arvioitava, mikä on ollut Educa 2019 -messujen järjestäjien ja yhdistyksen välisen oikeussuhteen luonne ja mikä on tämän luonteen merkitys erityisesti sille, edellyttääkö yhdistyksen taustalla olevien luonnollisten henkilöiden suojan tarve yhdenvertaisuuslain soveltamista messujen järjestäjien ja yhdistyksen väliseen oikeussuhteeseen. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta ja hallinto-oikeus eivät ole tarkastelleet asiaa tältä kannalta.

3.3 Messujen järjestäjien ja Aito avioliitto ry:n välisen oikeussuhteen luonne ja sen merkitys syrjintäkieltosäännöksen soveltuvuuden kannalta
3.3.1 Messujen teema ja sen vaikutus näytteilleasettajien valintaan

OAJ ja Suomen Messut Oyj (jäljempänä myös Suomen Messut) ovat olleet yhdessä 25.–26.1.2019 pidettyjen Educa 2019 -messujen järjestäjinä. Järjestäjien mukaan messut olivat opetus- ja koulutusalalla työskentelevien koulutus- ja verkostoitumistapahtuma, jonka tarkoituksena oli esitellä opetusalan uusimmat tuotteet ja palvelut ja järjestää korkeatasoista luento-ohjelmaa ja keskustelua. Messujen päätehtävänä oli luoda tapahtuma, joka innostaa tulemaan paikalle ja antaa opettajille välineitä opetustyöhön.

Tästä voi päätellä, että messujen järjestäjille on ollut keskeistä, millaiseksi messujen sisältö kokonaisuudessaan muodostuu, niin näytteilleasettajien kuin muunkin ohjelman osalta. Mitä aiheita, näkemyksiä ja mielipiteitä messuilla esitellään ja mistä aiheista järjestäjät toivovat virittävänsä keskustelua.

Katson, että esimerkiksi messujen, seminaarien, konferenssien ja muiden vastaavien tapahtumien järjestäjien normaaliin päätäntävaltaan kuuluu määritellä, mikä on tapahtuman teema sekä mitkä ovat ne aiheet, näkemykset ja mielipiteet, jotka sopivat tapahtuman teemaan ja joita halutaan tapahtumassa tuoda esille. En löydä oikeudellista perustetta sille, että millään taholla olisi oikeutta vaatia päästä tällaiseen tapahtumaan esiintyjäksi, puhujaksi tai näytteilleasettajaksi.

Tältä osin kysymys on messujen järjestäjien näkökulmasta siitä sopimus- ja harkintavapauden ytimestä, jossa yhdenvertaisuuslain soveltamisalasäännöksen perusteluissa (s. 55) todetun mukaisesti laki ei estäisi yrityksiä olemasta liiketoimintasuhteissa muiden yritysten kanssa sopimusvapauden periaatteiden mukaisesti ja jossa yrittäjä voisi siten vapaasti valita liikekumppaninsa oman harkintansa mukaisesti.

3.3.2 Yhdistyksen motiivi osallistua messuille näytteilleasettajana

Yhdistyksen ja messujen järjestäjien välisen oikeussuhteen luonnetta on myös yhdistyksen näkökulmasta tarkasteltava asiassa saadun selvityksen perusteella.

Yhdistys on 19.11.2018 ilmoittautunut messuille näytteilleasettajaksi.

Suomen Messut on ilmoittanut yhdistykselle 3.12.2018 sähköpostitse, että se ei voi vahvistaa yhdistyksen ilmoittautumista tapahtumaan näytteilleasettajaksi. Sähköpostiviestin mukaan opetusalalla suvaitsevaisuus on keskeisessä roolissa, eivätkä järjestäjät näe yhteyttä, miten yhdistyksen palvelu liittyy tapahtumaan ja sen tuoteryhmiin.

Yhdistys on 9.12.2018 lähettänyt OAJ:n puheenjohtajalle sähköpostiviestin, jossa on pyydetty harkitsemaan uudelleen yhdistyksen osallistumista messuille näytteilleasettajana. Viestiin on kirjattu muun ohella yhdistyksen sääntöjen mukainen tarkoitus, ja siinä on kerrottu, että kuluneen vuoden aikana yhdistys on panostanut kouluille tarkoitettuun materiaaliin. Yhdistys on lähettänyt asiasisällöltään vastaavan sähköpostiviestin myös Suomen Messuille.

Suomen Messut on 11.12.2018 ilmoittanut sähköpostiviestissään yhdistykselle, että messujen järjestäjät ovat yhdessä todenneet, etteivät yhdistyksen näkökannat tue opettajien ammatillista toimintaa lasten ja nuorten parissa ja että opettajat ovat omassa professiossaan suvaitsevaisia ja kunnioittavat yksilön oikeutta ja valinnanvapautta mielipiteissään.

Yhdistys on 12.12.2018 messujen järjestäjille lähettämässään sähköpostiviestissä muun ohella tiedustellut, millä perusteella näytteille asettajiksi on hyväksytty eräät muut yhdistykset.

Pidän edellä selostetun perusteella asiassa selvitettynä, että yhdistys on pyrkinyt osallistumaan Educa 2019 -messuille näytteilleasettajana, koska se on halunnut näytteilleasettajana esitellä yhdistyksen kannattamia ja sen tarkoituksesta ja säännöistä ilmeneviä arvopohjaisia mielipiteitä. Pidän yhdistyksen ja messujen järjestäjien välisen kirjeenvaihdon perusteella myös selvitettynä, että järjestäjien näkökulmasta on nimenomaan kiinnitetty huomiota yhdistyksen kannattamien arvojen ja mielipiteiden yhteensopivuuteen järjestäjien määrittämän messujen teeman kanssa.

Kyse ei näin ollen ole ollut siitä, että messujen järjestäjät olisivat suhtautuneet kielteisesti yhdistyksen hyväksymiseen näytteilleasettajaksi messujen teemaan liittymättömästä syystä.

3.3.3 Ovatko järjestäjät tarjonneet näytteilleasettajien haussa ja valinnassa palvelua yleisesti?

Yhdenvertaisuuslain soveltamisalasäännöksen perusteluista ilmenee edellä esillä olleen mukaisesti, että yritykset voivat lähtökohtaisesti yhdenvertaisuuslain sitä estämättä sopimusvapauden periaatteiden mukaisesti oman harkintansa perusteella valita liikekumppaninsa. Jos yritys kuitenkin tarjoaa muille yrityksille yleisesti palveluja, se ei voisi kieltäytyä tekemästä sopimusta toisen yrityksen kanssa, jos kieltäytyminen tosiasiallisesti merkitsisi luonnollisen henkilön syrjintää.

Asiassa saadusta selvityksestä käy ilmi, että messujen näytteilleasettajaksi ei ole ollut vapaata pääsyä. Näytteilleasettajaksi halukas taho on voinut ilmoittautua messujen järjestäjille. Järjestäjät ovat halukkaiden joukosta valikoineet sopiviksi katsomansa näytteilleasettajat.

Kysymys on ollut räätälöidyn tapahtuman järjestämisestä. Messujen järjestäjät ovat kertaluontoisella ja kohdennetulla tavalla halunneet luoda messuille niiden teeman mukaisen sisällön tekemällä sopimuksia tapahtumaan soveltuvina pitämiensä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Messujen järjestäjät eivät siten ole tarjonneet näytteilleasettajien haun ja valinnan yhteydessä yleisesti palveluja oikeushenkilöille tai luonnollisille henkilöille. Toiminta ei siten tälläkään perusteella kuulu yhdenvertaisuuslain soveltamisalan piiriin.

3.3.4 Missä laajuudessa messujen järjestäjällä on lähtökohtaisesti oikeus päättää, ketkä se hyväksyy näytteilleasettajiksi?

Asiassa on näin ollen kyse siitä, onko messujen järjestäjillä harkintansa perusteella sopimusvapauden mukaisesti oikeus päättää, soveltuuko yhdistyksen kannattamat arvot ja mielipiteet messujen teemaan sillä tavoin, että järjestäjät haluavat tehdä yhdistyksen kanssa sopimuksen siitä, että yhdistys on yksi messujen näytteilleasettajista.

Tältä osin katson, että asiassa on ratkaiseva ero yhdenvertaisuuslain esitöissä (s. 55) esitettyyn esimerkkiin siitä, ettei hyväksyttävänä voitaisi pitää sitä, että toimitiloja vuokraava yritys ilman hyväksyttävää syytä kieltäytyy vuokraamasta tiloja maahanmuuttajan omistamalle yritykselle kyseisen omistajan etnisen taustan vuoksi.

Vuokrausesimerkissä toimitiloja vuokraavan yrityksen tarkoituksena on löytää vuokralainen ja saada vuokratuloja. Vuokralaisen tarkoituksena taas on löytää itselleen toimitilat vuokranmaksua vastaan. Vuokralaiseksi haluavan yrityksen omistajan etnisellä taustalla ei näin ollen itsessään ole tässä esimerkissä mitään hyväksyttävää merkitystä kyseisessä oikeussuhteessa vuokranantajan tai vuokralaiseksi haluavan näkökulmasta. Siksi vuokranantaja syyllistyy lain perusteluissa mainitussa esimerkissä kiellettyyn syrjintään.

Asia on toisin nyt ratkaistavana olevassa asiassa. Yhdistys pyrki mitä ilmeisimmin näytteilleasettajaksi Educa 2019 -messuille, jotta se olisi voinut messuilla esitellä kannattamiaan arvoja ja mielipiteitä. Messujen järjestäjät ovat puolestaan halunneet varmistaa, että messujen sisältö muodostuu järjestäjien määrittelemien messujen teeman ja tavoitteiden mukaiseksi.

Haluan myös korostaa, ettei tässä asiassa ole kyse siitä, että messujen järjestäjä kieltäisi yhdistyksen yksittäisiä jäseniä tai toimihenkilöitä ottamasta osaa messuihin osana yleisöä tai että heitä kiellettäisiin esiintymästä messuilla näytteilleasettajan osastolla heidän mielipiteensä takia.

Tässä asiassa ei myöskään ole mitään viitteitä siitä, että messujen järjestäjät olisivat kieltäytyneet hyväksymästä yhdistystä näytteilleasettajaksi jostakin sellaisesta muusta henkilöön liittyvästä syystä, jolla ei olisi yhteyttä messujen teemaan.

Järjestäjien kieltäytyminen on kohdistunut siihen sanomaan, jota yhdistys on halunnut näytteilleasettajana esitellä ja jota messujen järjestäjät eivät ole pitäneet yhteensopivana messujen teeman kanssa.

Edellä esitetyn perusteella on vaikeaa nähdä, mikä olisi se yhdistyksen taustalla olevien luonnollisten henkilöiden suojan tarve, joka edellyttäisi yhdenvertaisuuslain soveltamista tässä oikeushenkilöiden välisessä suhteessa.

4. Hyväksynnän peruuttaminen

4.1 Onko peruutuksella merkitystä yhdenvertaisuuslain soveltamisen kannalta?

Totean ensin, että korkeimman hallinto-oikeuden toimivaltaan ei kuulu tutkia sitä, onko järjestäjien yksipuolisesti tekemä peruutus ollut sopimusoikeudellisesti kestävä ja oikeutettu.

Asiassa saadun selvityksen perusteella Aito avioliitto ry oli ainoa, jonka jo hyväksytty osallistuminen näytteilleasettajana peruutettiin ennen messuja.

Yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltosäännöksen perusteluissa (s. 68) todetaan, että oikeushenkilön asemaan ja oikeuksiin puuttuminen saattaa merkitä kajoamista oikeushenkilön taustalla olevan yksilön oikeuksiin. Perusteluiden mukaan esimerkiksi jonkin yhdistyksen tai uskonnollisen yhdyskunnan asettaminen epäsuotuisaan asemaan syrjintäkieltosäännöksessä kielletyllä perusteella voi merkitä laissa tarkoitettua syrjintää näiden oikeushenkilöiden taustalla olevia ihmisiä kohtaan.

Pidän sinänsä selvänä, että messujen järjestäjät ovat puuttuneet yhdistyksen asemaan verrattuna siihen, mikä se oli ollut aikaisemman hyväksynnän perusteella, kun järjestäjät peruuttivat yhdistyksen osallistumisen messuille näytteilleasettajana.

Kysymys on nyt kuitenkin siitä, onko tämä puuttuminen merkinnyt yhdenvertaisuuslain perusteluissa tarkoitettua kajoamista yhdistyksen jäseninä olevien luonnollisten henkilöiden, mukaan lukien A:n, oikeuksiin sillä tavoin, että kyse voisi olla yhdenvertaisuuslaissa kielletystä syrjinnästä.

Olen edellä perustellut kantaa, jonka mukaan messujen järjestäjät ovat voineet yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltosäännösten estämättä harkintansa mukaan sopimusvapauden perusteella päättää, minkälaista tapahtumaa ne ovat järjestämässä ja keiden yhteistyökumppanien kanssa tapahtumaa järjestetään. En näe perusteita sille, että yhdistyksen hyväksyminen kertaalleen näytteilleasettajaksi voisi rajoittaa tätä messujen järjestäjien lähtökohtaista vapautta päättää messujen sisällöstä yhdenvertaisuuslain sitä estämättä.

Päinvastoin, messujen järjestäjät ovat edelleen voineet pyrkiä siihen, että messujen sisältö on järjestäjien määrittelemän teeman ja tavoitteiden mukainen, kun järjestäjät ovat ennen messujen alkamista ilmoittaneet yhdistykselle, ettei tätä hyväksytäkään messuille näytteilleasettajaksi.

Katson siten, että yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltosäännös ei tule sovellettavaksi sen enempää messujen järjestäjien menettelyyn niiden alun perin kieltäytyessä solmimasta yhdistyksen kanssa sopimusta näytteille asettamisesta kuin järjestäjien myöhempäänkään menettelyyn niiden evätessä yhdistykseltä jo kertaalleen hyväksytyn osallistumisen näytteilleasettajana messuille. Yhdenvertaisuuslain kontekstissa menettelyt ovat järjestäjien ja yhdistyksen välisiä liiketoimintasuhteita koskevina jääneet syrjintäkieltosäännöksen soveltamisalan ulkopuolelle. Järjestäjien menettely niiden peruessa yhdistyksen osallistumisen messuille näytteilleasettajana ei näin ollen myöskään ole voinut merkitä sellaista kajoamista yhdistyksen taustalla olevien luonnollisten henkilöiden, mukaan lukien A:n, oikeuksiin, että yhdenvertaisuuslaki tällä perusteella soveltuisi tähän menettelyyn.

Kyse ei myöskään ole ollut yhdistyksen asettamisesta varsinaisesti epäsuotuisaan asemaan yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltosäännöksen perusteluissa (s. 68) tarkoitetulla tavalla. Yhdistys on sinänsä ollut erilaisessa asemassa kuin ne tahot, jotka on hyväksytty näytteilleasettajiksi, mutta tämä on perustunut edellä mainittuun järjestäjien mahdollisuuteen päättää liiketoimintasuhteistaan sopimusvapauden periaatteiden mukaisesti. Järjestäjät ovat voineet katsoa muut tahot soveltuviksi messujen teemaan ja ohjelmaan samalla kun järjestäjät ovat katsoneet, ettei yhdistys sitä ole.

4.2 Johtopäätös

Järjestäjät ovat säilyttäneet oikeuden määritellä, keitä he hyväksyvät näytteilleasettajiksi, kun tämä on liittynyt järjestäjien arvioon siitä, minkä tahojen ja yhteistyökumppanien kanssa ne voivat tuottaa määrittelemänsä messujen teeman mukaiset messut.

Yhdistyksen kannattamat arvot ja mielipiteet ovat tässä asiassa näin ollen edelleen olleet hyväksyttävä peruste järjestäjille olla tekemättä yhteistyötä yhdistyksen kanssa messujen näytteilleasettajana, jotta messujen sisältö vastaisi sitä, mihin järjestäjät ovat messujen järjestämisellä pyrkineet.

Edellä esitetyn perusteella katson, että OAJ:n syrjiväksi väitetty menettely, kun se on yhdessä Educa 2019 -messujen toisen järjestäjän kanssa evännyt yhdistyksen osallistumisen näytteilleasettajana messuille, ei kuulu yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltosäännöksen soveltamisalaan.

5. Lopputulos

Edellä lausutun perusteella sekä hallinto-oikeuden että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätökset on kumottava.

6. Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäyntikulujen osalta olen enemmistön esittämillä perusteilla samaa mieltä enemmistön kanssa.”

Asian esittelijän esittelijäneuvos Anne Rautiaisen esitys asian ratkaisemiseksi oli samansisältöinen kuin oikeusneuvos Robert Utterin äänestyslausunto.