KHO:2025:5

Yhteisö A oli oikeutettu vähintään 25 prosenttiin ulkomaisen B-rahaston voitosta. B-rahasto oli rajoittamattomalle piirille suunnattu avoin ja vaihtuvapääomainen trustimuotoinen sijoitusrahasto. Rahaston harjoittama varsinainen sijoitustoiminta vastasi pitkälti kotimaisen sijoitusrahaston toimintaa.

Asiassa oli kysymys siitä, oliko B-rahastoa pidettävä A:n väliyhteisönä. Arvioitavaksi tuli, oliko B-rahaston katsottava väliyhteisölaissa edellytetyllä tavalla tosiasiallisesti harjoittavan asuinvaltiossaan taloudellista toimintaa.

Väliyhteisölain säännöksiä oli tulkittava niin, että ne täyttävät veronkiertodirektiivissä 2016/1164/EU (ATAD) asetetut vähimmäisvaatimukset. Jotta B-rahastoa ei pidetty A:n väliyhteisönä, sen tuli ATAD:n suomenkielisen kieliversion mukaan harjoittaa merkittävää taloudellista toimintaa, johon liittyy henkilöstöä, laitteita, varoja ja tiloja. Kun kuitenkin otettiin huomioon ATAD:n eri kieliversioissa käytetyt ilmaisut, jo sellaista väliyhteisölain tulkintaa, jossa edellytetään todellisen taloudellisen toiminnan harjoittamista, oli pidettävä ATAD:n mukaisena. B-rahaston toimintaa oli korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä tarkemmin ilmenevin perusteluin pidettävä väliyhteisölain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuna taloudellisena toimintana.

Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu verovuosille 2023 ja 2024.

Laki ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta (väliyhteisölaki) 2 § 1 momentti ja 3 §

Neuvoston direktiivi sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta 2016/1164/EU (ATAD) 3 artikla ja 7 artikla 2 kohta a alakohta

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Keskusverolautakunta 18.12.2023 nro 51/2023

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

A:n valitus hyväksytään. Keskusverolautakunnan päätös kumotaan B-rahaston alle 30 osuudenomistajaa koskevan kysymyksen osalta ja uutena ennakkoratkaisuna lausutaan tältä osin, että rahastoa ei katsota A:n ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annetun lain 2 §:ssä tarkoitetuksi väliyhteisöksi, jos mainitun lain 3 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

Asian tausta

Ennakkoratkaisuhakemus keskusverolautakunnalle

(1) Yhteisö A on ennakkoratkaisuhakemuksessaan esittänyt muun ohella seuraavaa:

(2) B-rahasto on japanilainen sopimusperusteinen trustimuotoinen sijoitusrahasto, joka sijoittaa yleisöltä keräämänsä varat heidän hyväkseen japanilaisten keskisuurten ja suurten monialayhtiöiden osakkeisiin. Rahaston osuudet on noteerattu Tokion pörssissä. Rahasto on avoin ja vaihtuvapääomainen, eikä sen sijoittajien piiriä ole rajoitettu. Rahastolla saattaa olla alle 30 osuudenomistajaa. Rahasto on vapautettu tuloverosta Japanissa. Rahastoa valvoo Japanin finanssivalvonta.

(3) Rahastolla päättyy kalenterivuosittain kaksi tilikautta, 8.1. ja 8.7. Rahaston ensimmäinen tilikausi oli 7.4.–8.7.2022. Tammikuussa 2023 päättyneen tilikauden lopussa rahaston nettovarallisuus oli noin 384 000 000 euroa.

(4) Rahaston toimintaa sääntelee yleisesti japanilaisiin sijoitusrahastoihin soveltuva Japanese Act on Investment Trusts and Investment Corporations, jonka mukaan rahastoa hallinnoi ja sen sijoituspäätöksistä vastaa erillinen hallinnointiyhtiö sekä rahaston varoja säilyttää erillinen edunvalvojapankki. Edunvalvojapankki pitää rahaston varoja erillään edunvalvojapankin varoista. Hallinnointiyhtiönä toimii japanilainen C Ltd ja edunvalvojapankkina D Corporation.

(5) Hallinnointiyhtiöllä on 31.3.2023 ollut yhteensä 1 038 työntekijää sen Japanissa sijaitsevissa toimistoissa. Hallinnointiyhtiöllä on kotipaikkansa lainkäyttöalueella Japanissa käytettävissään toimintansa harjoittamiseen riittävä ja ammattitaitoinen henkilökunta, joka on työsuhteessa tai vastaavassa palvelussuhteessa hallinnointiyhtiöön. Hallinnointiyhtiön henkilökunta on toimivaltainen itsenäisesti harjoittamaan rahaston sijoitustoimintaa sen sijoitusstrategian mukaisesti ja tekemään rahaston päivittäistä toimintaa koskevia päätöksiä. Lisäksi hallinnointiyhtiöllä on käytössään kotipaikkansa lainkäyttöalueella toimistotilat, jotka on kalustettu tavanomaiseen toimistokäyttöön sopivaksi. Hallinnointiyhtiö kattaa omilla tuloillaan toimintansa harjoittamisesta syntyvät kulut, kuten henkilöstön palkat ja toimiston vuokrakulut.

(6) Hakija teki rahaston huhtikuussa 2022 tapahtuneen perustamisen yhteydessä siihen 302 000 000 euron suuruisen siemensijoituksen, jonka myötä hakijan oikeus rahaston voittoon tai tuottoon oli vähintään 25 prosenttia rahaston 8.1.2023 päättyneellä tilikaudella. Hakijalla on oletettavasti oikeus vähintään 25 prosenttiin rahaston voitosta tai tuotosta myös 8.7.2023 ja vuonna 2024 päättyvillä tilikausilla.

Ennakkoratkaisuhakemuksessa esitetty kysymys

(7) A on, siltä osin kuin asiasta on korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys, pyytänyt keskusverolautakunnalta ennakkoratkaisua seuraavaan kysymykseen:

2. Katsotaanko B-rahasto hakijan väliyhteisöksi ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annetun lain (väliyhteisölaki) mukaan jäljempänä tarkemmin kuvatuissa olosuhteissa, mikäli mainitulla rahastolla on alle 30 osuudenomistajaa vuoden kuluttua toiminnan aloittamisesta ja väliyhteisölain 3 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetyt edellytykset yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita ja viranomaisten välistä tietojenvaihtoa koskien täyttyvät?

Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu 18.12.2023 verovuosille 2023 ja 2024

(8) Keskusverolautakunta on lausunut ennakkoratkaisuna edellä mainitun ennakkoratkaisukysymyksen osalta seuraavaa:

2. Rahasto katsotaan hakijan väliyhteisöksi, jos rahastolla on alle 30 osuudenomistajaa vuoden kuluttua sen toiminnan aloittamisesta.

(9) Keskusverolautakunta on ennakkoratkaisun perusteluissa lausunut muun ohella, että rahaston voidaan katsoa täyttävän tuloverolain 20 a §:n 1 momentissa olevat yleistä sijoitusrahastoa vastaavuutta, avoimuutta ja sopimusperusteisuutta koskevat vaatimukset sekä lisäksi 5 momentissa olevat lisäedellytykset. Tuloverolain 20 a §:n 1 momentti edellyttää lisäksi, että ulkomaisella rahastolla on vähintään 30 osuudenomistajaa. Rahaston tilikausien per 8.7.2023, 8.1.2024 ja 8.7.2024 päättyessä osuudenomistajien vähimmäismäärää koskeva vaatimus ei hakemuksessa esitetyn oletuksen vuoksi täyty.

(10) Keskusverolautakunta on todennut, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan rajat ylittävän tilanteen rinnastettavuutta jäsenvaltion sisäiseen tilanteeseen on tutkittava siten, että huomioon otetaan kyseessä olevilla kansallisilla säännöksillä tavoiteltu päämäärä sekä niiden tarkoitus ja sisältö (esimerkiksi C-342/20, A SCPI, 69 kohta viittauksineen). Lainsäätäjän tavoitteena on tuloverolain esitöiden (HE 304/2018 vp) mukaan ollut rajata rahastojen verovapaus riittävän laajaan yhteissijoittamisen piiriin. Keskusverolautakunta on katsonut, että osuudenomistajien lukumäärä on objektiivinen seikka, jota koskeva vähimmäisvaatimus tähtää juuri tähän säännöksellä tavoiteltuun päämäärään. Osuudenomistajia koskeva vaatimus ei ole luonteeltaan sellainen, jonka vain kotimaiset rahastot voisivat täyttää tai jonka voisi arvioida olevan sijoitusrahastoja toiminnallisilta piirteiltään vastaaville ulkomaisille rahastoille yleisellä tasolla mahdotonta täyttää. Hakemuksessa ei myöskään ole tuotu esiin seikkoja, joiden perusteella rahastolla olisi esimerkiksi Japanin lainsäädäntöön liittyvä este täyttää 30 osuudenomistajan vaatimusta.

(11) Keskusverolautakunta on edellä mainituin perustein katsonut, että siinä tapauksessa, että rahastolla ei ole vähintään 30 osuudenomistajaa, se ei ole samassa tilanteessa kuin rahastot, joilla mainittu osuudenomistajien vähimmäismäärä täyttyy. Rahaston verovapauden epääminen tällä perusteella ei siten muodosta pääomien vapaan liikkuvuuden kiellettyä rajoitusta. Koska rahasto on Japanissa verovapaa yksikkö, rahaston verotuksen taso alittaa väliyhteisölain 2 §:n 1 momentissa olevan rajan.

(12) Taloudellisen toiminnan poikkeuksen soveltumisen osalta keskusverolautakunta on todennut, että toiminnan luonne otetaan huomioon arvioitaessa sitä, minkälainen substanssi on riittävä. Toiminnan osittainen ulkoistaminen on liiketoiminnassa tavallista eikä välttämättä estä taloudellisen toiminnan poikkeukseen vetoamista. Kun rahastolla ei ole lainkaan väliyhteisölain 3 §:n 3 momentin tarkoittamia omia toimitiloja, kalustoa ja henkilökuntaa vaan se on varoja lukuun ottamatta ulkoistanut kaiken toimintansa, keskusverolautakunta on kuitenkin katsonut, että mainitun lain 3 §:n 1 ja 3 momenttien mukainen substanssipoikkeus ei sovellu rahastoon. Keskusverolautakunta on lisäksi katsonut, että rahaston harjoittama sijoitustoiminta ei ole väliyhteisölain 3 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettua toimialapoikkeuksen piiriin kuuluvaa vapautettua toimintaa ja ettei rahasto siten täytä sanotun lain 3 §:n vaatimuksia myöskään tällä perusteella.

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(13) A on valituksessaan vaatinut, että keskusverolautakunnan päätös kumotaan rahaston alle 30 osuudenomistajaa koskevan kysymyksen osalta ja uutena ennakkoratkaisuna lausutaan tältä osin, että rahaston ei katsota olevan sen väliyhteisö, mikäli väliyhteisölain 3 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetyt edellytykset yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita ja viranomaisten välistä tietojenvaihtoa koskien täyttyvät.

(14) Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on vaatinut valituksen hylkäämistä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja osapuolten kannanotot

(15) Asiassa on ratkaistavana, onko B-rahasto A:n väliyhteisölain 2 §:ssä tarkoitettu väliyhteisö, jos rahastolla ei ole vähintään 30 osuudenomistajaa.

(16) Ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan A:lla on sellainen osuus rahaston voittoon, että rahasto voi sinänsä olla sen väliyhteisö. Asiassa on siten arvioitavana, alittaako rahaston verotuksen tosiasiallinen taso Japanissa 3/5 Suomessa asuvan yhteisön verotuksen tasosta täällä.

(17) Jos edellä mainittu verotuksen alhaista tasoa koskeva edellytys täyttyy, asiassa on vielä arvioitavana, sovelletaanko rahastoon taloudellisen toiminnan harjoittamista koskevaa poikkeusta, jolloin rahastoa ei pidetä A:n ulkomaisena väliyhteisönä.

(18) A:n mukaan tuloverolain 20 a §:n 1 momentin 30 osuudenomistajan vähimmäisvaatimus on pääomien vapaan liikkuvuuden vastainen. Kyse on luonteeltaan tai tosiasiallisesti vaatimuksesta, jonka kotimaiset toimijat täyttävät aina, kun taas ulkomaiset toimijat eivät vaatimusta useinkaan täytä. Euroopan unionin tuomioistuimen asiassa C-156/17, Köln-Aktienfonds Deka, antamassa tuomiossa on todettu, että ulkomaisille verovelvollisille ei voida asettaa sellaista suhteetonta hallinnollista taakkaa, jonka vuoksi niiden olisi tosiasiallisesti mahdotonta saada veroetua. Rahaston on käytännössä mahdotonta osoittaa täyttävänsä vaatimuksen, koska suurin osa sen osuuksista on hallintarekisteröityjä.

(19) A:n mukaan mainitun vaatimuksen tavoite on varmistaa, että kyse on aidosta yhteissijoittamisesta. Rahasto täyttää tämän tavoitteen olemalla yhteissijoitusyrityksiä koskevan direktiivin mukaiseen sijoitusrahastoon (UCITS-rahastoon) rinnastuva, sillä direktiivi soveltuu vain sellaisiin yhteissijoitusyrityksiin, joiden ainoana tarkoituksena on yleisöltä hankittujen varojen yhteinen sijoittaminen. Tällaisen rahaston on katsottava täyttävän tuloverolain 20 a §:n 1 momentin edellytykset unionin oikeuden nojalla. Myös rahaston osuuksien julkinen noteeraus korostaa rahaston toiminnan olevan luonteeltaan aitoa yhteissijoittamista.

(20) A on edelleen todennut, että rahasto on Japanin lainsäädännön vaatimalla tavalla ulkoistanut hallinnointi- ja säilytystoimintonsa. Rahaston rooli rajoittuu varojen omistamiseen, eikä toiminnan luonne vaadi esimerkiksi toimitiloja, kalustoa tai henkilökuntaa. Väliyhteisölaki tai veronkiertodirektiivi eivät edellytä, että kyse olisi yksikön omista toimitiloista, kalustosta tai henkilökunnasta. Rahastolla on lain sanamuodon edellyttämällä tavalla käytettävänään Japanissa hallinnointiyhtiön ja säilytysyhteisön toimitilat, kalusto ja henkilökunta, jotka ovat riittävät sijoitusrahastotoiminnan luonne huomioon ottaen. Hallinnointiyhtiön ammattitaitoinen henkilökunta on toimivaltainen itsenäisesti harjoittamaan rahaston sijoitustoimintaa sen sijoitusstrategian mukaisesti ja myös tosiasiassa tekee itsenäisesti rahaston päivittäistä toimintaa koskevia päätöksiä. Myös toimintojen täysi ulkoistus on hyväksyttävä, kun huomioidaan sijoitusrahastotoiminnan erityispiirteet ja sitä koskevat säännökset.

(21) A on vielä esittänyt, että rahaston tulo kertyy pääasiallisesti sen Japanissa harjoittamasta sijoitustoiminnasta, joka on teolliseen tuotantotoimintaan verrattavaa muuta palvelutoimintaa. Kysymys on institutionaalisten sijoittajien varojen omistamisesta ja hallinnoinnista, jota harjoitetaan toimialalla vakiintuneessa liiketoimintamallissa.

(22) Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön mukaan jäsenvaltiot voivat asettaa omia vaatimuksiaan sijoitusrahastojen verovapaudelle. Pelkästään se seikka, että ulkomaiset toimijat eivät aina täytä Suomen lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia, ei osoita, että kyse olisi unionin oikeuden perusvapauksien kielletystä rajoituksesta. Osuudenomistajien lukumäärää koskeva vaatimus ei ole sellainen, jonka ainoastaan kotimaiset rahastot voivat täyttää. Se, että hakijan mukaan suurin osa rahaston osuuksista on hallintarekisteröityjä, ei tarkoita sitä, että rahasto ei voisi täyttää osuudenomistajia koskevaa edellytystä. Rahasto ei täytä lain esitöiden tavoitetta aidosta yhteissijoittamisesta sillä perusteella, että hakijan mukaan rahasto rinnastuu yhteissijoitusyrityksiä koskevan direktiivin mukaiseen sijoitusrahastoon (UCITS-rahastoon).

(23) Oikeudenvalvontayksikkö on todennut, ettei rahastolla ole Japanissa toimitilaa, kalustoa eikä henkilökuntaa, joka itsenäisesti tekee rahaston päivittäistä toimintaa koskevat päätökset. Kun taloudellisen toiminnan poikkeuksen soveltamisen edellytyksenä on, että rahasto on sijoittautunut verotuksellisen kotipaikkansa mukaiselle lainkäyttöalueelle ja harjoittaa siellä taloudellista toimintaa, tulee arviointi tehdä nimenomaan rahaston harjoittaman toiminnan perusteella. Merkitystä ei näin ollen ole hallinnointiyhtiön toimitiloilla, työntekijöiden lukumäärällä ja mahdollisilla henkilöstön tekemillä eri rahastoja koskevilla päätöksillä.

(24) Oikeudenvalvontayksikkö on lisäksi esittänyt, että rahaston sijoitusrahastotoiminta ei ole hallituksen esityksessä 218/2018 vp tarkoitetulla tavalla toimintaa, jossa kehitetään ja tuotetaan fyysisiä tai aineettomia hyödykkeitä tai palveluita markkinoilla myytäväksi, eikä kysymys siten ole teolliseen tuotantotoimintaan verrattavasta palvelutoiminnasta.

Sovellettavat oikeusohjeet ja niiden esitöitä

(25) Ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annetun lain (väliyhteisölaki) 2 §:n 1 momentin mukaan ulkomaista yksikköä pidetään sanotussa laissa tarkoitettuna ulkomaisena väliyhteisönä, jos:

1) verovelvollisella on yksin tai yhdessä verovelvolliseen etuyhteydessä olevien yksiköiden ja luonnollisten henkilöiden kanssa suoraan tai välillisesti vähintään 25 prosenttia äänioikeuksista yksikössä, omistuksessaan suoraan tai välillisesti vähintään 25 prosenttia yksikön pääomasta tai oikeus saada vähintään 25 prosenttia yksikön voitosta tai varallisuuden tuotosta; ja

2) yksikön verotuksen tosiasiallinen taso yksikön verotuksellisen kotipaikan mukaisella lainkäyttöalueella on alhaisempi kuin 3/5 Suomessa asuvan yhteisön verotuksen tasosta täällä.

(26) Saman lain 3 §:n 1 momentin mukaan sen estämättä, mitä 2 §:ssä säädetään, ulkomaisena väliyhteisönä ei pidetä ulkomaista yksikköä, jonka kotipaikka on Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa ja joka on todellisuudessa asettautunut asuinvaltioonsa ja tosiasiallisesti harjoittaa siellä taloudellista toimintaa.

(27) Saman pykälän 2 momentin mukaan edellä 1 momentissa säädettyä sovelletaan myös yksikköön, jonka verotuksellinen kotipaikka on Euroopan talousalueen ulkopuolisella lainkäyttöalueella, jos:

1) lainkäyttöalue ei ole ollut Euroopan unionin neuvoston hyväksymissä päätelmissä lueteltuna veroasioissa yhteistyöhaluttomaksi lainkäyttöalueeksi verovelvollisen verovuoden päättyessä sekä verovuotta edeltävän verovuoden päättyessä;

2) lainkäyttöalueen kanssa on sovittu viranomaisten välisestä tietojenvaihdosta veroasioissa, joka mahdollistaa tämän lain soveltamisen kannalta riittävän tietojenvaihdon ja tietojenvaihto lainkäyttöalueen kanssa tosiasiallisesti toteutuu; ja

3) yksikön tulon on selvitetty pääasiallisesti kertyneen yksikön lainkäyttöalueellaan harjoittamasta teollisesta tuotantotoiminnasta, siihen verrattavista muusta tuotanto- tai palvelutoiminnasta tai laivanvarustustoiminnasta taikka siellä harjoitetusta myynti- tai markkinointitoiminnasta, joka välittömästi palvelee teollista tuotantotoimintaa, siihen verrattavia muuta tuotanto- tai palvelutoimintaa tai laivanvarustustoimintaa harjoittavaa yksikköä, taikka suorituksista, joiden maksaja on sillä lainkäyttöalueella asuva ja siellä mainitunlaista toimintaa harjoittava, samaan osakeyhtiölain (624/2006) 8 luvun 12 §:ssä tarkoitettuun konserniin kuuluva yksikkö.

(28) Saman pykälän 3 momentin mukaan ulkomainen yksikkö on 1 momentissa tarkoitetulla tavalla asettautunut verotuksellisen kotipaikkansa lainkäyttöalueelle ja harjoittaa siellä taloudellista toimintaa, kun yksikön harjoittaman toiminnan luonne huomioon ottaen:

1) yksiköllä on käytettävänään lainkäyttöalueella, jolla se sijaitsee, toimintansa harjoittamiseksi tarpeelliset toimitilat ja kalusto sekä varoja;

2) yksiköllä on käytettävänään lainkäyttöalueella, jolla se sijaitsee, riittävä henkilökunta, joka on toimivaltainen itsenäisesti harjoittamaan yksikön liiketoimintaa; ja

3) yksikön henkilökunta tekee itsenäisesti yksikön päivittäistä toimintaa koskevat päätökset.

(29) Ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annetun lain muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 74/2008 vp, jakso 1 Nykytila ja ehdotetut muutokset) mukaan aidosti sijoittautuneella yrityksellä tulisi olla sijaintivaltiossaan myös tarpeellinen ja ammattitaitoinen henkilöstö, joka myös tosiasiallisesti vastaa yrityksen toiminnan harjoittamisesta. Henkilöstöllä on oltava riittävät valtuudet tehdä yrityksen päivittäistä toimintaa koskevia päätöksiä. Myös toiminnan harjoittamisen kannalta riittävää henkilöstöä arvioidaan toiminnan luonteen ja toimialan perusteella. Harjoitettu toiminta kuitenkin aina määrittelee ne tunnusmerkit, joita edellytetään kyseisessä toiminnassa aidon taloudellisen toiminnan harjoittamiselta.

(30) Samassa hallituksen esityksen kohdassa on myös todettu, että lain tarkoituksen vastaista olisi olettaa, että yhteisö hankkisi isompaa toimitilaa ja enempää henkilöstöä tai kalustoa kuin mitä yhtiön tehokas toiminta edellyttää. Lisäksi on todettu, että yhtiön tehokas toiminta voi edellyttää tehtävien ulkoistamista. Tärkeää kuitenkin on, että yhtiön päivittäisistä asioista päätetään yhtiön kotipaikassa.

(31) Ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annetun lain muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 218/2018 vp, jakso 2.1.1. Nykyinen kansallinen sääntely) mukaan taloudellisen toiminnan poikkeuksen edellytysten täyttymistä arvioitaessa otetaan huomioon toimialan erityispiirteet ja yhteisön toiminnan luonne.

(32) Samassa hallituksen esityksessä (jakso 3.4.1. Taloudelliseen toimintaan perustuvat poikkeamat) on lisäksi todettu, että taloudellisen toiminnan poikkeukseen liitettävä toimialaa koskeva edellytys olisi tarkoituksenmukaista säilyttää pitkälti nykyisessä muodossaan. (---) Vaikka toimialakriteeriä käytettäisiin pääosin nykymuodossaan osana taloudellisen toiminnan poikkeusta, olisi säännöstä perusteltua muuttaa vastaamaan paremmin nykyaikaisia liiketoiminnan aloja. Samalla tulisi kuitenkin säilyttää toimialakriteerin tehokkuus ja sen taustalla oleva ajattelu. (---) Lisäksi sijoitustoimintaan keskittyvä palvelutoiminta ei aina ole verrattavissa teolliseen tuotantotoimintaan. Näin on erityisesti silloin, kun väliyhteisöä käytetään välillisessä sijoittamisessa ja sen toiminnassa on kyse henkilön sijoitusten hallinnasta tai hoitamisesta.

(33) Samassa hallituksen esityksessä (väliyhteisölain 3 §:ää koskevat yksityiskohtaiset perustelut) on edelleen todettu, että pykälän 3 momentti sisältäisi nykyisen 2 a §:n 2 momentissa olevan säännöksen, joka koskee pykälässä tarkoitetun taloudellisen toiminnan määritelmää. Nykyisessä säännöksessä käytetyn asuinvaltion käsitteen sijaan käytettäisiin verotuksellisen kotipaikan ja lainkäyttöalueen käsitteitä, joilla tarkoitettaisiin samaa kuin nykyisen lain asuinvaltion käsitteellä.

(34) Sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta annetun neuvoston direktiivin 2016/1164/EU (ATAD) ulkomaisia väliyhtiöitä koskevan 7 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaan, kun yksikköä tai kiinteää toimipaikkaa käsitellään ulkomaisena väliyhtiönä 1 kohdan mukaisesti, verovelvollisen jäsenvaltion on sisällytettävä veropohjaan yksikön jakamattomat tulot tai kiinteän toimipaikan tulot, jotka kertyvät seuraavista luokista:

  1. korot tai muut rahoitusvaroista saatavat tulot;
  2. rojaltit tai muut teollis- ja tekijänoikeuksista saatavat tulot;
  3. osingot ja osakkeiden luovutuksesta saatavat tulot;
  4. rahoitusleasingistä saatavat tulot;
  5. vakuutuksista, pankkitoiminnasta ja muusta rahoitustoiminnasta saatavat tulot;
  6. tulot laskutusyrityksiltä, jotka saavat myynti- ja palvelutuloja tavaroista ja palveluista, jotka on hankittu etuyhteydessä olevilta yrityksiltä tai myyty niille ja jotka eivät tuota taloudellista lisäarvoa tai joiden tuottama taloudellinen lisäarvo on vähäinen.

Tätä alakohtaa ei sovelleta, jos asiaan liittyvistä tosiseikoista ja olosuhteista käy ilmi, että ulkomainen väliyhtiö harjoittaa merkittävää taloudellista toimintaa, johon liittyy henkilöstöä, laitteita, varoja ja tiloja.

(35) Saman direktiivin 3 artiklan mukaan tämä direktiivi ei estä soveltamasta kansallisia tai sopimusperusteisia määräyksiä, joiden tarkoituksena on varmistaa laajempi suoja kotimaiselle yhteisöveropohjalle.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

(36) B-rahasto on rajoittamattomalle piirille suunnattu avoin ja vaihtuvapääomainen trustimuotoinen sijoitusrahasto, jolla voi olla vähemmän kuin 30 osuudenomistajaa. Rahaston harjoittama varsinainen sijoitustoiminta vastaa pitkälti kotimaisen sijoitusrahaston toimintaa. Rahaston varoja säilyttää erillinen edunvalvojapankki, joka pitää rahaston varoja erillään omista varoistaan.

(37) Kun arvioidaan, täyttyykö asiassa väliyhteisölain 2 §:n 1 momentin 2 kohdan verotuksen tosiasiallista tasoa koskeva edellytys, rahaston verotuksen tosiasiallista tasoa Japanissa on verrattava vastaavan Suomessa asuvan sijoitusrahaston verotuksen tasoon.

(38) B-rahasto on yhteissijoitusyrityksiä koskevan direktiivin mukaiseen sijoitusrahastoon (UCITS-rahastoon) rinnastuva rahasto. Euroopan unionin tuomioistuimen asiassa C-480/19, E, antaman tuomion mukaan kauppaoikeudessa käytetyt tiettyjen tilanteiden oikeudelliset luonnehdinnat eivät välttämättä sovellu sellaisinaan käytettäviksi verotuksessa. Näin ollen se seikka, että kotimaiset ja ulkomaiset yhteissijoitusyritykset ovat yhteissijoitusyrityksiä koskevassa direktiivissä tarkoitettuja yhteissijoitusyrityksiä, ei yksin ole ratkaiseva kyseisten tilanteiden toisiinsa rinnastettavuuden vahvistamiseksi (tuomion 47 kohta).

(39) Tämän vuoksi B-rahasto ei rinnastu suomalaiseen verovapaaseen sijoitusrahastoon vielä sen seikan nojalla, että se vastaa niin sanottua UCITS-rahastoa.

(40) Kotimainen sijoitusrahasto on tuloverolain 20 a §:n 1 momentin nojalla tulon perusteella suoritettavasta verosta vapaa edellyttäen muun ohella, että sillä on vähintään 30 osuudenomistajaa. Sanottu edellytys koskee myös yhteissijoitusyrityksiä koskevan direktiivin mukaista kotimaista sijoitusrahastoa. Mikäli mainittu edellytys ei täyty, kotimainen sijoitusrahasto on velvollinen suorittamaan veroa saamastaan tulosta. Korkein hallinto-oikeus katsoo keskusverolautakunnan tavoin, ettei tällainen objektiiviseen seikkaan perustuva verovapauden edellytys muodosta pääomien vapaan liikkuvuuden kiellettyä rajoitusta.

(41) Edellä esitetyn perusteella ja kun rahasto on vapautettu tuloverosta Japanissa, väliyhteisölain 2 §:n 1 momentin 2 kohdan verotuksen alhaista tasoa koskevan edellytyksen on katsottava täyttyvän, kun B-rahastolla on vähemmän kuin 30 osuudenomistajaa. Rahasto voi siten olla A:n väliyhteisö.

(42) Edellä selostetun väliyhteisölain 3 §:n 1 momentin perusteella rahastoa ei ole pidettävä väliyhteisönä, jos se on todellisuudessa asettautunut asuinvaltioonsa ja tosiasiallisesti harjoittaa siellä taloudellista toimintaa. Koska rahaston asuinvaltio ei kuulu Euroopan talousalueeseen, rahaston on lisäksi täytettävä sanotun pykälän 2 momentin 3 kohdassa asetettu edellytys. Tämän mukaisesti rahaston tulon on oltava selvitetty pääasiassa kertyneen rahaston lainkäyttöalueellaan harjoittamasta teollisesta tuotantotoiminnasta, siihen verrattavista muusta tuotanto- tai palvelutoiminnasta taikka muusta sanotussa kohdassa tarkoitetusta toiminnasta.

(43) Väliyhteisölain säännöksiä on tulkittava niin, että ne täyttävät ATAD 7 artiklassa asetetut vähimmäissuojaa koskevat vaatimukset. Kun yksikköä tai kiinteää toimipaikkaa käsitellään ulkomaisena väliyhtiönä ATAD 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti, verovelvollisen jäsenvaltion on saman artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaan sisällytettävä veropohjaan sanotussa alakohdassa tarkoitetut yksikön jakamattomat tulot tai kiinteän toimipaikan tulot. Alakohtaa ei kuitenkaan sovelleta, jos asiaan liittyvistä tosiseikoista ja olosuhteista käy ilmi, että ulkomainen väliyhtiö harjoittaa merkittävää taloudellista toimintaa, johon liittyy henkilöstöä, laitteita, varoja ja tiloja.

(44) ATAD 7 artiklan 2 kohdan a alakohdan suomenkielisen kieliversion sanamuodon mukaisesti rahaston on harjoitettava asuinvaltiossaan merkittävää taloudellista toimintaa, jotta rahastoa ei pidettäisi väliyhteisönä. ATAD:n ranskankielisessä kieliversiossa käytetään ilmaisua ”une activité économique substantielle”, englanninkielisessä kieliversiossa ilmaisua ”substantive economic activity”, saksankielisessä kieliversiossa ilmaisua ”wesentliche wirtschaftliche Tätigkeit” ja ruotsinkielisessä kieliversiossa ilmaisua ”verklig ekonomisk verksamhet”. Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin oikeuden säännöksen eri kieliversiot ovat samassa määrin todistusvoimaisia eikä jollekin niistä voida antaa etusijaa muihin kieliversioihin nähden (esimerkiksi asia C-561/19, Consorzio Italian Management ja Catania Multiservizi, tuomion 42 ja 43 kohta). Korkein hallinto-oikeus katsoo, ottaen huomioon mainituissa kieliversioissa käytetyt ilmaisut, että jo sellaista väliyhteisölain 3 §:n 1 momentin tulkintaa, jossa edellytetään todellisen taloudellisen toiminnan harjoittamista, on pidettävä ATAD:n mukaisena.

(45) Väliyhteisölain 3 §:n 1 momentissa ei edellytetä, että ulkomaisen yhtiön olisi harjoitettava liiketoimintaa, eikä sanotussa säännöksessä ole muutoinkaan viitattu elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa tarkoitettuun toimintaan. Näin ollen taloudelliseksi toiminnaksi voidaan katsoa myös sellainen toiminta, joka ei täytä tuossa laissa tarkoitettuja liiketoiminnan tunnusmerkkejä.

(46) B-rahasto on avoin rahasto eikä sen sijoittajien piiriä ole rajattu. Sen osuudet noteerataan Tokion pörssissä. Tammikuussa 2023 päättyneen tilikauden lopussa rahaston nettovarallisuus on ollut noin 384 000 000 euroa. Rahasto sijoittaa yleisöltä keräämänsä varat japanilaisten yhtiöiden osakkeisiin. Rahastoa valvoo Japanin finanssivalvonta.

(47) Edellä mainitut seikat huomioon ottaen rahasto harjoittaa todellista sijoittajilta kerättyjen varojen hallinnointi- ja sijoitustoimintaa. Tällaista toimintaa on pidettävä väliyhteisölain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuna taloudellisena toimintana.

(48) Asiassa on seuraavaksi arvioitava, onko B-rahastolla Japanissa käytettävänään väliyhteisölain 3 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla toimintansa harjoittamiseksi tarpeelliset toimitilat, kalusto ja varoja sekä riittävä henkilökunta, joka on toimivaltainen itsenäisesti harjoittamaan rahaston toimintaa, ja tekeekö sanottu henkilökunta itsenäisesti rahaston päivittäistä toimintaa koskevat päätökset. Toiminnan itsenäisesti harjoittamisella ja päätösten itsenäisesti tekemisellä on katsottava tarkoitettavan riippumattomuutta siitä verovelvollisesta, jonka tuloverotuksessa väliyhteisölakia sovelletaan. Edellä selostettujen väliyhteisölain esitöiden mukaan taloudellisen toiminnan poikkeuksen edellytysten täyttymistä arvioitaessa huomioon on otettava kysymyksessä olevan toimialan erityispiirteet ja toiminnan luonne.

(49) Ennakkoratkaisuhakemuksessa esitetyn selvityksen mukaan rahaston toimintaa sääntelevässä Japanin sijoitusrahastoihin sovellettavassa laissa edellytetään rahaston hallinnoinnin ulkoistamista erilliselle hallinnointiyhtiölle. Rahastoa hallinnoi ja sen sijoituspäätöksistä vastaa Japanissa toimiva hallinnointiyhtiö. Hallinnointiyhtiön henkilökunta on toimivaltainen itsenäisesti harjoittamaan rahaston sijoitustoimintaa sen sijoitusstrategian mukaisesti sekä tekemään rahaston päivittäistä toimintaa koskevia päätöksiä. Hallinnointiyhtiöllä on toimintansa harjoittamiseen nähden riittävä henkilökunta ja toimistotilat Japanissa. Hallinnointiyhtiön on katsottava olevan itsenäinen A:han nähden.

(50) Edellä mainitut seikat huomioon ottaen korkein hallinto-oikeus katsoo, että tällaisesta rahaston hallinnoinnin ulkoistamisesta kokonaan samalle lainkäyttöalueelle asettautuneelle ja siellä taloudellista toimintaa harjoittavalle hallinnointiyhtiölle ei seuraa, ettei väliyhteisölaissa tarkoitettua taloudellisen toiminnan poikkeusta voitaisi soveltaa rahastoon.

(51) Näin ollen B-rahaston on katsottava asettautuneen Japaniin väliyhteisölain 3 §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitetulla tavalla.

(52) Kun otetaan huomioon, että rahaston osuudet noteerataan Tokion pörssissä, rahaston Japanissa harjoittamassa toiminnassa on katsottava olevan kysymys sijoitustoimintaan liittyvien palveluiden tuottamisesta markkinoilla myytäväksi. Siten rahaston toiminta on väliyhteisölain 3 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettua teolliseen tuotantotoimintaan verrattavissa olevaa muuta tuotanto- tai palvelutoimintaa.

(53) Edellä esitetyn perusteella ja jos väliyhteisölain 3 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdan edellytykset täyttyvät, B-rahastoon sovelletaan taloudellisen toiminnan poikkeusta. Rahasto ei tällöin ole A:n väliyhteisö.

(54) Tämän vuoksi keskusverolautakunnan päätös on kumottava rahaston alle 30 osuudenomistajaa koskevan kysymyksen osalta ja uutena ennakkoratkaisuna lausuttava tältä osin edeltä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Hannele Ranta-Lassila, Mikko Pikkujämsä, Vesa-Pekka Nuotio, Joni Heliskoski ja Tero Leskinen. Asian esittelijä Jarkko Kyllönen.