KHO:2025:74

Kunta oli käyttänyt etuosto-oikeutta kiinteistön kaupassa, jonka kohteena oleva kiinteistö rajoittui kansallispuistoon. Kiinteistön kautta kulkeva vanha ja suosittu vaellusreitti oli merkittävä osa kansallispuiston ja sen ympäristön yleistä virkistyskäyttöä. Vaellusreitin virkistyskäyttöarvo kiinteistön alueella perustui merkittävässä määrin reittiä ympäröivään, pääasiallisesti metsäiseen lähimaisemaan ja sen säilymiseen luonnonmukaisena.

Kunnalla oli näissä oloissa ollut etuostolain mukainen riittäviin selvityksiin perustuva peruste käyttää kunnan etuosto-oikeutta kiinteistön merkittävän tosiasiallisen virkistyskäyttöarvon säilyttämiseksi.

Etuostolaki 1 § 1 ja 3 momentti

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 14.3.2025 nro 360/2025

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää Enontekiön kunnalle valitusluvan ja tutkii asian.

Hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Enontekiön kunnanhallituksen päätös 12.3.2024 (§ 34) jää voimaan.

Enontekiön kunnan sekä A:n ja B:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa hylätään.

Lausuminen täytäntöönpanoa koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Asian tausta

(1) Enontekiön kunnanhallitus on 12.3.2024 (§ 34) päättänyt käyttää etuostolaissa tarkoitettua etuosto-oikeutta yksityishenkilöiden välillä 12.1.2024 tehdyssä kiinteistön kaupassa, jossa kaupan kohteena on ollut Enontekiön kunnassa sijaitseva kiinteistö X.

(2) Kiinteistö, joka on pinta-alaltaan noin 56 hehtaaria, rajoittuu Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon. Kunnanhallituksen päätöksen mukaan etuosto-oikeutta käytetään virkistys- ja suojelutarkoituksia varten.

(3) Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään kumonnut kunnanhallituksen päätöksen kiinteistön kaupan ostajatahon eli A:n ja B:n valituksesta. Hallinto-oikeus on määrännyt Enontekiön kunnan korvaamaan muutoksenhakijoiden oikeudenkäyntikuluja 1 000 eurolla. Hallinto-oikeuden mukaan kunnanhallitus ei ole esittänyt sellaista alueen tulevaan virkistys- tai suojelukäyttöön liittyvää kaavoitushanketta tai suunnitelmaa, jonka perusteella sillä olisi asiassa etuostolain 1 §:n 3 momentissa tarkoitettu peruste käyttää etuosto-oikeutta.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marja-Riitta Tuisku, Kaisa Hiltunen, joka on myös esitellyt asian, ja Markus Haho.

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(4) Enontekiön kunta on pyytänyt valituslupaa ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja kunnanhallituksen päätös saatetaan voimaan. A ja B on määrättävä korvaamaan kunnan oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen. Hallinto-oikeuden päätöksen täytäntöönpano on kiellettävä.

(5) A ja B ovat yhteisesti antamassaan lausumassa vaatineet, että Enontekiön kunnan valitus hylätään. Kunta on määrättävä korvaamaan A:n ja B:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen.

(6) Enontekiön kunta on antanut vastauksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

(7) Asiassa on ratkaistavana, onko Enontekiön kunta esittänyt riittävän selvityksen siitä, että sillä on ollut etuostolaissa tarkoitettu peruste etuosto-oikeuden käyttämiselle kysymyksessä olevaa X:n kiinteistöä koskevassa kiinteistön kaupassa.

Osapuolten kannat

(8) Enontekiön kunta on todennut, että X:n kiinteistön kautta kulkee yli 90 vuotta käytössä ollut Hetta-Pallas-vaellusreitti. Kunnan mukaan reitin puuston säilyminen hakkaamattomana on merkittävää Enontekiön kunnan imagolle ja luontoon perustuvalle matkailulle sekä alueen virkistyskäytölle. Kiinteistön sijainti on keskeinen viereiseen Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon suuntautuvan matkailun kehittämisen näkökulmasta. Kiinteistön saaminen kunnan omistukseen tukisi kansallispuiston virkistysreittien kehittämistä ja maiseman säilymistä luonnontilaisena. Kunta on myös viitannut aluetta koskevaan Hetan ympäristön ranta-alueiden oikeusvaikutteiseen osayleiskaavaan sekä Tunturi-Lapin maakuntakaavaan.

(9) A ja B ovat esittäneet, ettei kunnan päätöksessä ole kyse etuostolain mukaisesta perusteesta maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten, vaan kunnan tarkoituksena on estää metsälain mukaiset hakkuut kiinteistöllä. Kiinteistöä koskevan osayleiskaavamerkinnän mukaan kiinteistöllä saa tehdä metsälain mukaisia metsätaloustoimia. Kunnalla ei ole ennen kiinteistön kauppaa ollut suunnitelmia kiinteistön käytölle.

Sovellettavat oikeusohjeet ja niiden esitöitä

(10) Etuostolain 1 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan kunnalla on etuosto-oikeus kunnassa sijaitsevan kiinteistön kaupassa. Pykälän 3 momentin mukaan etuosto-oikeutta voidaan käyttää maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten.

(11) Hallituksen esityksessä etuostolaiksi (HE 180/1975 vp) todetaan lain 1 §:n osalta muun ohella:

”Maan hankkimista kunnalle tarkoittavana lainsäädäntönä etuostosäännöstön on edellytetty tulevan käytettäväksi lähinnä sellaisissa tapauksissa, joissa kunnan kehittämissuunnitelmien kannalta tärkeällä alueella tapahtuu kiinteistön luovutus, jonka ehtoja muun muassa alueen käyttömahdollisuuksien kannalta on pidettävä kunnalle ostajana edullisina. Etuosto-oikeuden käyttäminen on tarpeen lähinnä taaja-asutuksen muodostamista ja siihen liittyviä tarpeita varten. Etuosto-oikeutta on lisäksi voitava käyttää maan hankkimiseksi muita sellaisia tarkoituksia varten, joiden voidaan katsoa edistävän kunnan suunnitelmallista kehittämistä.”

(12) Etuostolain 1 §:n 3 momenttia muutettiin lailla 289/1989 siten, että etuosto-oikeutta voidaan käyttää maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamisen lisäksi virkistys- ja suojelutarkoituksia varten. Lain muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 236/1988 vp) yleisperusteluissa todetaan lain 1 §:n 3 momentin osalta seuraavaa:

”On myös tilanteita, joissa kaavoitus ei vielä ole edennyt niin pitkälle, että varmuudella tiedettäisiin, mikä osa alueesta tulee käytettäväksi yhdyskuntarakentamiseen, mikä osa virkistystarkoituksiin. Näistä syistä ja laista aiheutuneiden tulkintavaikeuksien välttämiseksi ehdotetaan 3 momenttia täydennettäväksi niin, että siinä mainittaisiin myös virkistys- ja suojelutarkoitukset.”

(13) Etuostolain 1 §:ää muutettiin lailla 654/1990 siten, että kunnalla on etuosto-oikeus mainitun pykälän 1 ja 2 momenttiin aiemmin sisältyneiden, kaavoitukseen liittyneiden rajoitusten estämättä. Lain muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 104/1989 vp) yleisperusteluissa todetaan lain 1 §:n 3 momentin osalta seuraavaa:

(14) "Pykälän 3 momentin tarkoitusmääre jäisi edelleen voimaan. Etuosto-oikeutta voitaisiin siten käyttää vain, jos aluetta kohtuullisen ajan kuluessa tarvitaan siinä lueteltuihin tarkoituksiin."

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

(15) Etuosto-oikeuden käyttämiseksi kunnan tulee esittää selvitystä alueen tulevasta käytöstä eli siitä, että se käyttää etuosto-oikeutta etuostolain 1 §:n 3 momentissa säädettyyn tarkoitukseen. Siitä, minkälainen tuon selvityksen tulee olla, ei ole etuostolaissa tarkemmin säädetty, vaan asia ratkaistaan kussakin tapauksessa erikseen. Kunta voi kaavoituksen tai suunnitelmien avulla taikka muulla tavoin osoittaa aikovansa käyttää aluetta lain edellyttämiin tarkoituksiin. Kunnan etuostopäätöksestä tulee käydä ilmi, mihin selvitykseen etuosto-oikeuden käyttäminen perustuu.

(16) Etuoston kohteena oleva kiinteistö X rajoittuu Pallas-Yllästunturin kansallispuiston pohjoisrajaan. Vanha ja suosittu Hetta-Pallas-vaellusreitti, joka sijaitsee pääosin Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa, jatkuu kansallispuiston pohjoisrajalta X:n kiinteistön kautta pohjoiseen Ounasjärven rantaan ja kohti Hetan kuntakeskusta. Kunnan etuostopäätöksessä on tuotu esiin muun ohella kiinteistön sijainti kansallispuiston rajalla ja kansallispuiston vaellusreitin jatkuminen kiinteistöllä sekä metsän säilymisen merkitys alueen virkistyskäytölle.

(17) X:n kiinteistön alueella on oikeusvaikutteisena kaavana voimassa Hetan ympäristön ranta-alueiden osayleiskaava. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että Tunturi-Lapin maakuntakaava on oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella voimassa ainoastaan yleiskaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Maakuntakaavassa kiinteistön alueelle kohdistuvalla kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävän reitin merkinnällä, joka on mainittu myös kunnan etuostopäätöksessä, on kuitenkin merkitystä kiinteistön virkistyskäyttöarvoa osoittavana selvityksenä.

(18) Rantaosayleiskaavassa X:n kiinteistölle kohdistuva MY-aluevaraus ja ma-osa-aluemerkintä osoittavat, että kiinteistöllä on metsätalouskäyttötarkoituksen ohella sekä ympäristöllisiä että maisemallisia arvoja. Vaikka kiinteistön aluetta ei ole yleiskaavassa osoitettu nimenomaisesti virkistyskäyttöön, nämä yleiskaavavaraukset ja yleiskaavamääräyksellä sallittu puiden kaataminen metsälain nojalla eivät ole esteenä sille, että kunta voi käyttää etuosto-oikeutta puheena olevan kiinteistön kaupassa maan hankkimiseksi virkistyskäyttötarkoitukseen.

(19) Korkein hallinto-oikeus katsoo, että X:n kiinteistön läpi kulkeva Hetta-Pallas-vaellusreitti on merkittävä osa Pallas-Yllästunturin kansallispuiston ja sen ympäristön yleistä virkistyskäyttöä. Vaellusreitin virkistyskäyttöarvo kiinteistön alueella perustuu merkittävässä määrin reittiä ympäröivään, pääasiallisesti metsäiseen lähimaisemaan ja sen säilymiseen luonnonmukaisena.

(20) Näissä oloissa Enontekiön kunnalla on ollut etuostolain 1 §:n 3 momentin mukainen, riittäviin selvityksiin perustuva peruste käyttää kunnan etuosto-oikeutta X:n kiinteistön hankkimiseksi kunnan omistukseen kiinteistön merkittävän tosiasiallisen virkistyskäyttöarvon säilyttämiseksi.

(21) Edellä esitetyin perustein ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja Enontekiön kunnanhallituksen päätös jää siten voimaan.

Oikeudenkäyntikulut

(22) Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §, Enontekiön kunnalle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

(23) Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §, A:lle ja B:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Täytäntöönpanoa koskeva vaatimus

(24) Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanoa koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Mika Seppälä, Kari Tornikoski, Jaakko Autio ja Joni Heliskoski. Asian esittelijä Pekka Kemppainen.