KHO:2026:23

Hallinto-oikeus oli erehtynyt asian tosiseikoista ja oli pyrkinyt myöhemmin oikaisemaan erehdyksensä kirjoitusvirheenä muuttamalla antamansa päätöksen kertoelmaa ja perusteluja.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että lainkäyttöasian käsittelyn lopettavaa päätöstä koskee itseoikaisukielto. Tällaisen päätöksen saa oikaista ainoastaan laissa olevan nimenomaisen säännöksen nojalla. Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 102 §:n säännös kirjoitus- ja laskuvirheen ja muun niihin verrattavan selvän virheen korjaamisesta ei sovellu tilanteisiin, joissa päätös on syntynyt virheellisten tietojen pohjalta tai päätösharkinnassa on tapahtunut virhe. Asian puutteellisesta selvittämisestä johtuvaa virhettä tai päätösharkinnassa tapahtunutta virhettä ei siten voida korjata kirjoitusvirheenä tai siihen verrattavana virheenä.

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 102 §

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Vaasan hallinto-oikeuden päätös 26.6.2025 nro 865/2025 ja sitä koskeva

Vaasan hallinto-oikeuden päätös 7.8.2025 nro 973/2025 päätöksen korjaamisesta

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

1. Vaasan hallinto-oikeuden päätös päätöksen korjaamisesta 7.8.2025 nro 973/2025 kumotaan, ja hallinto-oikeuden oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 102 §:n nojalla tekemät korjaukset hallinto-oikeuden 26.6.2025 antamaan päätökseen nro 865/2025 poistetaan. Tästä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä ilmoitetaan hallinto-oikeudelle, jonka on tehtävä korjausten poistamista koskeva merkintä päätöksen taltiokappaleeseen sekä huolehdittava siitä, että muutoksenhakijalle toimitettuun päätöskappaleeseen sekä päätöksen jäljennöksiin tehdään vastaava merkintä.

2. Valitus hylätään muutoin. Hallinto-oikeuden päätöksen 26.6.2025 nro 865/2025 lopputulosta ei muuteta. Lausuminen Maahanmuuttoviraston päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Asian tausta

(1) Maahanmuuttovirasto on päätöksellään 27.6.2024 peruuttanut muutoksenhakijalle opiskelun perusteella ajalle 8.5.2023−31.7.2026 myönnetyn jatkuvan oleskeluluvan ja karkottanut hänet kotimaahansa sekä määrännyt hänelle 30 päivää aikaa poistua maasta vapaaehtoisesti.

(2) Hallinto-oikeus on päätöksellään 26.6.2025 hylännyt muutoksenhakijan valituksen. Päätöksen perustelujen mukaan Maahanmuuttoviraston on tullut peruuttaa muutoksenhakijalle myönnetty opiskelijan oleskelulupa, koska hän ei ollut aloittanut opintojaan pääasiassa omasta menettelystään johtuen ja hänen oleskelunsa pääasiallisen tarkoituksen on Maahanmuuttoviraston päätöksen aikaan voitu katsoa olleen työnteko. Maahanmuuttovirasto on voinut karkottaa muutoksenhakijan kotimaahansa, ja hänelle on voitu määrätä vapaaehtoisen paluun aika. Hallinto-oikeus on todennut, että koska muutoksenhakijalle on sittemmin myönnetty uusi oleskelulupa, ei päätös karkottamisesta ole kuitenkaan täytäntöönpantavissa.

(3) Hallinto-oikeus on päätöksellään 7.8.2025 korjannut edellä mainittua päätöstä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 102 §:n nojalla siten, että ”kirjoitusvirhe ’A:lle on myönnetty oleskelulupa 8.5.2023−31.7.2026 opiskelun perusteella’ poistetaan”; ja että ”kirjoitusvirhe ’Koska A:lle on sittemmin myönnetty uusi oleskelulupa, ei päätös karkottamisesta ole kuitenkaan täytäntöönpantavissa.’ poistetaan”. Korjaamisesta on tehty merkintä päätöksen taltiokappaleeseen. Asianosaisille on lähetetty jäljennös korjatusta taltiokappaleesta.

Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(4) A on pyytänyt valituslupaa ja vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Hän on myös vaatinut, että karkottamisen täytäntöönpano kielletään. Valituksen tueksi on viitattu aiemmin esitettyihin seikkoihin.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

1. Päätöksen korjaamisen edellytykset

1.1 Kysymyksenasettelu

(5) Asiassa on ratkaistavana, onko hallinto-oikeus voinut korjata päätöstään edellä mainitulla tavalla oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 102 §:n nojalla.

1.2 Sovellettavat oikeusohjeet

(6) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 102 §:n mukaan hallintotuomioistuimen on korjattava päätöksessään oleva kirjoitus- tai laskuvirhe tai muu niihin verrattava selvä virhe. Virhettä ei kuitenkaan saa korjata, jos korjaaminen johtaa asianosaiselle kohtuuttomaan tulokseen.

(7) Lain esitöiden (HE 29/2018 vp) yksityiskohtaisten perustelujen mukaan ”[p]ykälä vastaisi hallintolainkäyttölain 56 §:n 1 momenttia.

Pykälässä säädettäisiin teknisen virheen itseoikaisusta silloin, kun kirjallinen päätös ei vastaa tarkoitettua ratkaisua. Kirjoitus- ja laskuvirhe sekä muu niihin verrattavissa oleva selvä virhe olisi korjattava, ja tämä voitaisiin tehdä oikeudenkäynnin osapuolia kuulematta. Virhe on selvä, kun se on riidatta havaittavissa ja ilmenee päätöksestä itsestään tai siihen liittyvistä asiakirjoista.

Selvä virhe voisi olla esimerkiksi päätökseen merkitty väärän henkilön nimi. Säännöksen nojalla tuomioistuin voisi korjata myös päätöksen kertoelmaan sisältyvät selvät virheet. Pykälä ei soveltuisi tilanteisiin, joissa päätös on syntynyt virheellisten tietojen pohjalta tai päätösharkinnassa on tapahtunut virhe.

Päätöstä ei voisi korjata, jos korjaus johtaisi asianosaiselle kohtuuttomaan tulokseen. Virheen korjaamiselle ei ole säädetty määräaikaa, mutta korjaamisen kohtuuttomuutta arvioitaessa olisi kiinnitettävä huomiota muun muassa asianosaisen mahdolliseen vilpittömään mieleen ja päätöksen tekemisestä kuluneeseen aikaan.”

1.3 Oikeudellinen arviointi

(8) Tuomioistuimella ja valitusasioita käsittelemään perustetulla lautakunnalla on vain hyvin rajoitetusti oikeus muuttaa hallintolainkäyttöasiassa antamaansa päätöstä. Asian käsittelyn lopettavaa päätöstä koskee itseoikaisukielto. Tällaisen päätöksen saa oikaista ainoastaan laissa olevan nimenomaisen säännöksen nojalla.

(9) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että hallinto-oikeuden tekemistä korjauksista 26.6.2025 antamaansa päätökseen on pääteltävissä hallinto-oikeuden erehtyneen sen suhteen, että muutoksenhakijalla olisi oleskelulupa Suomeen ja että valituksenalainen karkottamispäätös ei olisi täytäntöönpantavissa.

(10) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 102 §:n säännös kirjoitus- ja laskuvirheen ja muun niihin verrattavan selvän virheen korjaamisesta ei sovellu tilanteisiin, joissa päätös on syntynyt virheellisten tietojen pohjalta tai päätösharkinnassa on tapahtunut virhe. Asian puutteellisesta selvittämisestä johtuvaa virhettä tai päätösharkinnassa tapahtunutta virhettä ei siten voida korjata kirjoitusvirheenä tai siihen verrattavana virheenä.

(11) Hallinto-oikeuden päätös 7.8.2025 nro 973/2025 on näin ollen kumottava ja korjaukset poistettava ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

2. Oleskeluluvan peruuttaminen ja karkottaminen

(12) Hallinto-oikeus on edellä ilmenevällä tavalla erehtynyt tosiseikoista ja jälkikäteen pyrkinyt oikaisemaan erehdyksensä muuttamalla 26.6.2025 antamansa päätöksen kertoelmaa ja perusteluja. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että muutoksenhakijan oikeusturva edellyttää näin muodostuneessa, poikkeuksellisessa tilanteessa, että hänen 9.9.2025 saapunut valituslupahakemuksensa tutkitaan ajoissa saapuneena.

(13) Kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain 12 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan opiskelun perusteella myönnetty oleskelulupa on peruutettava, jos kolmannen maan kansalainen ei enää täytä lain 7 §:ssä säädettyjä edellytyksiä. Saman momentin 3 kohdan mukaan lain 7 §:ssä säädetyllä perusteella myönnetty oleskelulupa on peruutettava, jos kolmannen maan kansalainen oleskelee maassa muuta kuin sitä tarkoitusta varten, jonka perusteella hänelle on myönnetty oleskelulupa.

(14) Korkein hallinto-oikeus katsoo kuten Maahanmuuttovirasto ja hallinto-oikeus, että muutoksenhakijalle myönnetty oleskelulupa on tullut peruuttaa, koska oleskeluluvan edellytykset ovat lakanneet ja muutoksenhakijan on katsottava oleskelleen maassa muuta tarkoitusta varten kuin sitä, jonka perusteella hänelle on myönnetty oleskelulupa.

(15) Ulkomaalaislain 147 §, 147 a § ja 149 §:n 1 momentin 1 kohta huomioon ottaen muutoksenhakija on voitu karkottaa kotimaahansa, koska hän oleskelee maassa ilman vaadittavaa oleskelulupaa, ja hänelle on tullut määrätä Maahanmuuttoviraston päätöksestä ilmenevä vapaaehtoisen paluun aika.

(16) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että hallinto-oikeuden on tullut hylätä Maahanmuuttoviraston päätöksestä tehty valitus. Hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa olevalla erehdykseen perustuvalla lausumalla karkottamisen täytäntöönpantavuudesta ei ole tässä tapauksessa ollut oikeudellista merkitystä.

(17) Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita. Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Janne Aer, Tuomas Kuokkanen, Monica Gullans, Robert Utter ja Antti Belinskij. Asian esittelijä Kaisa Pärssinen-Knight.