KHO:2026:35
Asunto-osakeyhtiötä ei ollut pidettävä yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettuna tavaroiden tai palvelujen tarjoajana sen käsitellessä osakkeenomistajan kulkuluiskan sekä käsijohteen asentamista koskevia muutostyöilmoituksia. Asunto-osakeyhtiötä ei siten voitu velvoittaa tekemään yhdenvertaisuuslain 15 §:ssä tarkoitettua kohtuullista mukautusta. Vammaisyleissopimuksesta ei ollut sen yksittäisten määräysten perusteella tai kokonaisuutena arvioiden pääteltävissä, että kohtuullisten mukautusten tekemisen velvoitetta tulisi yhdenvertaisuuslain 15 §:ssä säädetystä ja esitöissä esitetystä poiketen soveltaa asiassa ratkaistavana olleen kaltaisessa tilanteessa asunto-osakeyhtiöön.
Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 1 artikla, 2 artikla, 4 artikla 1 kohta, 5 artikla 3 kohta, 9 artikla ja 19 artikla
Yhdenvertaisuuslaki 2 § 1 momentti, 4 § 4 momentti, 8 § 1 ja 2 momentti ja 15 § 1 momentti
Asunto-osakeyhtiölaki 5 luku 8 § 2 momentti
Päätös, jota muutoksenhaku koskee
Helsingin hallinto-oikeus 2.1.2025 nro 1/2025
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.
Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta siltä osin kuin hallinto-oikeus on kumonnut yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätöksen kohtuullisten mukautusten laiminlyöntiä koskien. Valitus hylätään tältä osin.
Hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin hallinto-oikeus ei ole tutkinut välillistä syrjintää koskevaa vaatimusta. Korkein hallinto-oikeus ottaa asian välillisen syrjinnän osalta enemmän viivästyksen välttämiseksi välittömästi tutkittavakseen. Valitus hylätään myös tältä osin.
Asian tausta
(1) Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on katsonut asunto-osakeyhtiö B:n (vastaaja) evänneen A:lta (hakija) oikeuden yhdenvertaisuuslain 15 §:ssä tarkoitettuihin kohtuullisiin mukautuksiin ja siten syrjineen hakijaa yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Koska kysymys on ollut kohtuullisten mukautusten epäämisestä, asiassa ei ole ollut tarpeen arvioida, onko kysymys ollut myös hakijaan tämän vammaisuuden vuoksi kohdistuneesta välillisestä syrjinnästä. Lautakunta on kieltänyt vastaajaa jatkamasta tai uusimasta syrjivää menettelyään ja asettanut kiellon tehosteeksi 5 000 euron uhkasakon.
(2) Hallinto-oikeus on, siltä osin kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kysymys, jättänyt tutkimatta vaatimuksen tutkia asia välillisenä syrjintänä ja muilta osin kumonnut lautakunnan päätöksen.
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Virpi Ikkelä, Riitta Hämäläinen, joka on myös esitellyt asian, ja Hanna Välimaa.
Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa
(3) A (jäljempänä myös muutoksenhakija ja osakkeenomistaja) avustajanaan yhdenvertaisuusvaltuutettu on pyytänyt valituslupaa ja vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätös saatetaan voimaan. Muutoksenhakija on lisäksi vaatinut, että asiaa arvioidaan myös välillisenä syrjintänä tai että toissijaisesti asia palautetaan välillisen syrjinnän arvioimisen osalta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan ratkaistavaksi.
(4) Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on esittänyt, että valitus tulisi hyväksyä siltä osin kuin A on vaatinut lautakunnan antaman ratkaisun voimaan saattamista. Lautakunta on jättänyt korkeimman hallinto-oikeuden arvioitavaksi, voiko se arvioida asiaa myös välillisenä syrjintänä tai palauttaa asian tältä osin lautakunnan arvioitavaksi.
(5) Asunto-osakeyhtiö B (jäljempänä myös asunto-osakeyhtiö) on vaatinut, että valitus kokonaisuudessaan hylätään ja vaatimus välillistä syrjintää koskien jätetään tutkimatta.
(6) Muutoksenhakija on antanut vastaselityksen.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut
Arvioinnin lähtökohta ja kysymyksenasettelu
(7) Asiassa esitetyn selvityksen perusteella muutoksenhakijalle on 1.12.2022 suoritettu lääketieteellinen toimenpide, jonka seurauksena hänen on tullut väliaikaisesti ennalta määräämättömän ajan liikkua pyörätuolilla. Muutoksenhakija on 16.11.2022 tehnyt osakkeenomistajana asunto-osakeyhtiölle ilmoituksen muutostyöstä, joka on koskenut rampin asentamista huoneiston ulko-oven yhteyteen sekä käsijohteen asentamista huoneistoon.
(8) Asiassa on muutoksenhaun johdosta ensinnäkin ratkaistavana, onko asunto-osakeyhtiötä sen käsitellessä osakkeenomistajan aloitteesta muutostyötä koskevaa asiaa pidettävä sellaisena yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettuna tavaroiden tai palvelujen tarjoajana, jolla on velvollisuus tehdä yhdenvertaisuuslain 15 §:n mukaisia kohtuullisia mukautuksia.
(9) Mikäli asunto-osakeyhtiötä ei ole tässä tapauksessa pidettävä yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettuna tavaroiden tai palvelujen tarjoajana, asiassa on vielä arvioitavana, onko kysymys ollut osakkeenomistajaan tämän vammaisuuden vuoksi kohdistuneesta välillisestä syrjinnästä.
Kohtuulliset mukautukset
Sovellettavat oikeusohjeet
Vammaisyleissopimus
(10) Vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen (jäljempänä vammaisyleissopimus) 1 artiklan 1 kohdan mukaan yleissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista.
(11) Yleissopimuksen 2 artiklan mukaan ”syrjintä vammaisuuden perusteella” tarkoittaa vammaisuuteen perustuvaa erottelua, syrjäyttämistä tai rajoittamista, jonka tarkoituksena tai vaikutuksena on heikentää tai mitätöidä kaikkien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tunnustamista, nauttimista tai käyttämistä yhdenvertaisesti muiden kanssa politiikan, talouden, sosiaaliturvan, kulttuurin tai yksilön oikeuksien alalla tai muulla alalla. Se sisältää kaikki syrjinnän muodot, kohtuullisen mukauttamisen epääminen mukaan lukien.
(12) Edelleen 2 artiklan mukaan ”kohtuullinen mukauttaminen” tarkoittaa tarvittaessa yksittäistapauksessa toteutettavia tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia ja järjestelyjä, joilla ei aiheuteta suhteetonta tai kohtuutonta rasitetta ja joilla varmistetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuus nauttia tai käyttää kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenvertaisesti muiden kanssa.
(13) Yleissopimuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaan sopimuspuolet sitoutuvat varmistamaan kaikkien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien täysimääräisen toteutumisen kaikille vammaisille henkilöille sekä edistämään sitä ilman minkäänlaista syrjintää vammaisuuden perusteella. Tätä varten sopimuspuolet muun ohella sitoutuvat:
a) toteuttamaan kaikki asianmukaiset lainsäädännölliset, hallinnolliset ja muut toimet tässä yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien täytäntöönpanemiseksi;
b) toteuttamaan kaikki asianmukaiset, myös lainsäädännölliset, toimet voimassa olevien vammaisia henkilöitä syrjivien säädösten, määräysten, tapojen ja käytäntöjen muuttamiseksi tai poistamiseksi.
(14) Yleissopimuksen 5 artiklan 3 kohdan mukaan yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja syrjinnän poistamiseksi sopimuspuolet toteuttavat kaikki asianmukaiset toimet varmistaakseen kohtuullisten mukautusten tekemisen.
(15) Yleissopimuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaan, jotta vammaiset henkilöt voisivat elää itsenäisesti ja osallistua täysimääräisesti kaikilla elämänalueilla, sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet varmistaakseen vammaisille henkilöille muiden kanssa yhdenvertaisen pääsyn fyysiseen ympäristöön, kuljetukseen, tiedottamiseen ja viestintään, muun muassa tieto- ja viestintäteknologiaan ja -järjestelmiin, sekä muihin yleisölle avoimiin tai tarjottaviin järjestelyihin ja palveluihin sekä kaupunki- että maaseutualueilla. Näitä toimia, joihin sisältyy saavutettavuuden esteiden tunnistaminen ja poistaminen, sovelletaan muun muassa: a) rakennuksiin, teihin, kuljetukseen sekä muihin sisä- ja ulkotiloihin, koulut, asunnot, terveydenhuoltoyksiköt ja työpaikat mukaan lukien.
(16) Saman artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet, joilla varmistetaan, että yksityiset tahot, jotka tarjoavat yleisölle avoimia tai tarjottavia tiloja ja palveluja, ottavat huomioon kaikki esteettömyyden ja saavutettavuuden osatekijät vammaisten henkilöiden kannalta.
(17) Yleissopimuksen 19 artiklassa on turvattu muun ohella vammaisten henkilöiden yhdenvertainen oikeus elää yhteisössä, jossa heillä on muiden kanssa yhdenvertaiset valinnanmahdollisuudet.
(18) Vammaisyleissopimuksen sopimusvalvontaelin vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea (CRPD-komitea) on antanut vammaisyleissopimuksen 9 artiklan soveltamista koskevan yleiskommentin (General Comment No. 2 (2014) Article 9: Accessibility), 19 artiklan osalta yleiskommentin (General comment No. 5 (2017) on living independently and being included in the community) ja 5 artiklaa koskevan yleiskommentin (General Comment No.6 (2018) on equality and non-discrimination).
Yhdenvertaisuuslaki
(19) Yhdenvertaisuuslain 2 §:n 1 momentin mukaan mainittua lakia sovelletaan julkisessa ja yksityisessä toiminnassa. Pykälän 2 momentin mukaan lakia ei kuitenkaan sovelleta yksityis- eikä perhe-elämän piiriin kuuluvaan toimintaan eikä uskonnonharjoitukseen.
(20) Yhdenvertaisuuslain 4 §:n 4 momentin mukaan tavaroiden tai palvelujen tarjoajalla tarkoitetaan tässä laissa sitä, joka ammattimaisesti tarjoaa tavaroita tai palveluja yleisesti saataville.
(21) Yhdenvertaisuuslain 8 §:n 1 momentin mukaan ketään ei saa syrjiä muun ohella vammaisuuden perusteella. Pykälän 2 momentin mukaan välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi tässä laissa tarkoitettua syrjintää on muun ohella kohtuullisten mukautusten epääminen.
(22) Yhdenvertaisuuslain 15 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden ja palvelujen tarjoajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa käyttää viranomaisen palveluita sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla.
Yhdenvertaisuuslain esityöt
(23) Yhdenvertaisuuslain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 19/2014 vp) lain 2 §:ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan muun ohella, että lain soveltamisala olisi lähtökohtaisesti laaja. Sitä sovellettaisiin 1 momenttiin otettavaksi ehdotetun pääsäännön mukaan kaikkeen julkiseen ja yksityiseen toimintaan. Ehdotetun lain soveltamisalan lähtökohtaisesta laajuudesta huolimatta pääosaa lain säännöksistä sovellettaisiin vain viranomaisiin, koulutuksen järjestäjiin ja niiden ylläpitämiin oppilaitoksiin, työnantajiin sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoajiin sen mukaan kuin lain eri säännöksissä ehdotetaan säädettäväksi. Siten esimerkiksi lain 15 §:n säännökset kohtuullisista mukautuksista koskevat vain pykälässä mainittuja toimijoita. Lain 8 §:ssä säädettäväksi ehdotettu syrjinnän kielto koskisi kuitenkin kaikkia lain soveltamisalaan kuuluvia toimijoita ja toimintoja.
(24) Mainitun hallituksen esityksen lain 4 §:n 4 momenttia koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan muun ohella, että tavaroiden tai palveluiden tarjoajalla ehdotetussa laissa tarkoitetaan sitä, joka ammattimaisesti tarjoaa tavaroita tai palveluja yleisesti saataville. Tavaroiden tai palveluiden tarjoajan organisaatiomuodolla ei olisi lainkohdan soveltamisen kannalta sinänsä merkitystä, vaan ratkaisevaa olisi se, onko tavaroiden tai palveluiden tarjonta ammattimaista ja tarjotaanko tavaroita tai palveluita yleisesti saataville. Kyse voi siten olla julkisesta tai yksityisestä oikeushenkilöstä taikka luonnollisesta henkilöstä.
(25) Sanottua lainkohtaa koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan tavaroiden tai palveluiden tarjoamista olisi pidettävä ammattimaisena ensinnäkin silloin, kun kysymys on liiketoiminnasta tai elinkeinon harjoittamisesta. Ammattimaisena olisi pidettävä myös muuta kuin satunnaisesti harjoitettavaa taloudellisen hyödyn hankkimiseen tähtäävää toimintaa, kuten sivutoimista sijoitusasuntojen vuokraamista. Määritelmä ei edellytä, että tavaroita tai palveluita tarjotaan vastiketta vastaan. Siten tavaroiden tai palveluiden tarjoajana pidettäisiin myös esimerkiksi sellaista yleishyödyllistä yhdistystä, joka säännöllisesti, ammattimaiseen tapaan tarjoaa tavaroita tai palveluita vastikkeetta yleisesti saataville. Tavaroiden ja palveluiden tarjoajalla tarkoitettaisiin ehdotetussa laissa myös julkisten palveluiden tarjoajaa.
(26) Edelleen lainkohtaa koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan tavaroiden tai palveluiden yleisesti saatavilla olemisella tarkoitettaisiin sitä, että niitä tarjotaan muulle kuin etukäteen rajatulle, suppealle henkilöiden joukolle. Tavaroiden tai palveluiden tarjoaminen tietylle kohderyhmälle olisi siten tavaroiden tai palveluiden saattamista yleisesti saataville, jollei kohderyhmä ole suppea ja toiminnanharjoittajan etukäteen rajaama. Tavaroiden ja palveluiden yleistä saatavilla oloa arvioitaessa olisi kohderyhmän koon lisäksi kiinnitettävä huomiota siihen, onko ryhmä avoin vai suljettu. Yksityishenkilön lähipiirilleen, kuten sukulaisilleen, ystävilleen ja naapureilleen tarjoamia palveluita ei olisi pidettävä yleisesti saataville tarjottuina palveluina.
(27) Hallituksen esityksen lain 15 §:ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan muun ohella, että ehdotus laajentaisi mukautusvelvollisten piiriä, sillä voimassa olevan yhdenvertaisuuslain mukautusvelvoite koskee vain työn teettäjää ja koulutuksen järjestäjää. Lisäksi mukautussäännöksen sanamuotoa ehdotetaan täsmennettävän ja nykyaikaistettavan nykyiseen lakiin verrattuna. Ehdotuksessa on otettu huomioon YK:n vammaisyleissopimuksen ja EU:n työsyrjintädirektiivin sääntely kohtuullisista mukautuksista. Kohtuulliset mukautukset on käsitteellisesti erotettava yleis- ja pysyväisluonteisista esteettömyystoimenpiteistä. Tällaisista toimenpiteistä säädetään muualla lainsäädännössä. Yleisesti saatavilla olevien tavaroiden ja palvelujen saamisella yhdenvertaisesti muiden kanssa tarkoitetaan sitä, että vammaisilla ihmisillä tulee tosiasiallisesti olla mahdollisuus saada tavara tai palvelu muihin nähden yhdenvertaisin ehdoin.
(28) Hallituksen esityksessä laiksi yhdenvertaisuuslain muuttamisesta (HE 148/2022 vp) on perusteluissa todettu muun ohella, että ehdotuksen tavoitteena on selkeyttää ja tarkentaa kohtuullisia mukautuksia koskevaa sääntelyä niin, että se vastaa paremmin vammaisyleissopimusta, sen tulkintasuosituksia ja voimassaolevaa oikeuskäytäntöä. Muutokset liittyvät soveltamiskäytännössä ja oikeuskäytännössä esiin tulleisiin muutostarpeisiin kohtuullisten mukautusten ja vammaisten henkilöiden oikeuksien edistämisen osalta.
Asunto-osakeyhtiölaki esitöineen
(29) Asunto-osakeyhtiölain 5 luvun 8 §:n 2 momentin mukaan osakkeenomistajalla on oikeus tehdä kustannuksellaan yhtiön hallinnassa olevissa tiloissa esteettömyyttä parantava muutostyö. Muutostyöstä on ilmoitettava etukäteen yhtiön hallitukselle tai isännöitsijälle.
(30) Hallituksen esityksessä laiksi asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta (HE 250/2022 vp) todetaan yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnin kohdalla, että ehdotus helpottaa esteettömyyden parantamista osakkaan toimesta hänen huoneistonsa ulkopuolella, mikä edistää taloyhtiön kaikkien liikkumis- tai toimintarajoitteisten osakkaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia käyttää osakehuoneistojaan ja taloyhtiön yhteisiä tiloja. Muutos edistää myös perusoikeuksien toteutumista. Samassa hallituksen esityksessä on lausuttu lisäksi yhdenvertaisuuslakia koskevan arvioinnin kohdalla, että yhdenvertaisuuslain 15 §:n sanamuodon ja sen esitöiden perusteella asunto-osakeyhtiötä ei voi yleensä pitää 15 §:ssä tarkoitettuna toimijana. Yhtiön tilat ja toiminnot eivät ole yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita (HE 19/2014 vp, s. 79–82). Asunto-osakeyhtiö on väline monihuoneistoisen rakennuksen tai kiinteistön omistavan yhtiön osakkaiden omakustanteisen yhteisomistuksen järjestämiseksi. Toisaalta asunto-osakeyhtiö voi olla yhdenvertaisuuslain 15 §:ssä tarkoitettu palveluntarjoaja lähinnä silloin, kun yhtiö tarjoaa vuokralle tilojaan, kuten asuin- ja liikehuoneistoja, autotalleja ja autopaikkoja. Tällöinkin on kuitenkin otettava huomioon, että mainittu 15 § ei koske kaikkea yhtiön tilojen vuokrausta.
Arvio yhdenvertaisuuslain 15 §:n soveltamisesta asunto-osakeyhtiön toimintaan
(31) Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätöksen mukaan asunto-osakeyhtiö on syrjinyt asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajaa epäämällä tältä oikeuden yhdenvertaisuuslain 15 §:ssä tarkoitettuihin kohtuullisiin mukautuksiin. Kysymys on ollut osakkeenomistajan muutostyöilmoituksen käsittelystä koskien kulkuluiskan asentamista osakkeenomistajan huoneiston ulko-oven sisäänkäynnin yhteyteen sekä käsijohteen asentamisesta osakkeenomistajan hallinnoimaan osakehuoneistoon. Lautakunnan päätöksestä ei käy ilmi, millä perusteella lautakunta on katsonut asunto-osakeyhtiön olevan yhdenvertaisuuslain 15 §:ssä tarkoitettu toimija.
(32) Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään katsonut, että asunto-osakeyhtiötä ei asiassa esitetyn selvityksen perusteella voida pitää yhdenvertaisuuslain 15 §:ssä tarkoitettuna toimijana, ja kumonnut lautakunnan päätöksen.
(33) Osakkeenomistaja on korkeimmassa hallinto-oikeudessa vedonnut siihen, että perus- ja ihmisoikeusmyönteinen laintulkinta huomioon ottaen yhdenvertaisuuslain 15 §:ää tulee soveltaa myös asunto-osakeyhtiöiden toimintaan. Muutoksenhakija on valituksessaan viitannut erityisesti vammaisyleissopimukseen, CRPD-komitean yleiskommentteihin sekä yksilövalituksissa omaksuttuihin tulkintoihin.
(34) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että yhdenvertaisuuslain soveltamisala on lähtökohtaisesti laaja, ja sitä sovelletaan pääsäännön mukaan kaikkeen julkiseen ja yksityiseen toimintaan yhdenvertaisuuslain 2 §:n 1 momentin perusteella. Lähtökohtaisesta soveltamisalan laajuudesta huolimatta osaa yhdenvertaisuuslain säännöksistä, mukaan lukien kohtuullisia mukautuksia koskevaa yhdenvertaisuuslain 15 §:ää, sovelletaan kuitenkin vain viranomaisiin, koulutuksen järjestäjiin ja niiden ylläpitämiin oppilaitoksiin, työnantajiin sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoajiin.
(35) Kuten yhdenvertaisuuslain esitöissä on todettu, asunto-osakeyhtiö voi olla yhdenvertaisuuslain 15 §:ssä tarkoitettu palvelujen tarjoaja, jos palveluja tarjotaan muulle kuin etukäteen rajatulle, suppealle henkilöiden joukolle. Asunto-osakeyhtiölain muutokseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 250/2022 vp) todetaan samansuuntaisesti, että asunto-osakeyhtiöitä ei voi yleensä pitää yhdenvertaisuuslain 15 §:ssä tarkoitettuna toimijana ja että asunto-osakeyhtiö voi olla yhdenvertaisuuslain 15 §:ssä tarkoitettu palveluntarjoaja lähinnä silloin, kun yhtiö tarjoaa asukkaidensa ja osakkaidensa lisäksi myös ulkopuolisille vuokralle tilojaan, kuten asuin- ja liikehuoneistoja, autotalleja ja autopaikkoja. Näin ollen se, missä määrin asunto-osakeyhtiö voi olla yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettu tavaroiden ja palvelujen tarjoaja, jää ratkaistavaksi yksittäisissä soveltamistilanteissa.
(36) Kun otetaan huomioon yhdenvertaisuuslain 4 §:n 4 momentti ja 15 § sekä edellä mainitut esityöt, korkein hallinto-oikeus katsoo, että asunto-osakeyhtiötä ei esitetyn selvityksen perusteella voida pitää nyt kysymyksessä olevassa asiassa yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettuna sellaisena tavaroiden ja palvelujen tarjoajana, joka ammattimaisesti tarjoaisi tavaroita tai palveluja yleisesti saataville ja jonka olisi tehtävä tavaroiden ja palvelujen tarjoajan asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset. Asunto-osakeyhtiö ei siten ole toiminut yhdenvertaisuuslain mukaisena tavaroiden ja palvelujen tarjoajana käsitellessään osakkeenomistajan kulkuluiskan sekä käsijohteen asentamista koskevia muutostyöilmoituksia.
(37) Asiassa on seuraavaksi arvioitava sitä, edellyttävätkö vammaisyleissopimuksen määräykset tässä tapauksessa yhdenvertaisuuslain 15 §:n soveltamista asunto-osakeyhtiön toimintaan. Muutoksenhakija on esittänyt, että vammaisyleissopimusta ja tässä tapauksessa erityisesti sen 1, 2, 3, 4(1), 5(3), 9 ja 19 artikloita tulee tulkita kokonaisuutena ja sopimuksen 2 artiklassa mainittu oikeus kohtuullisiin mukautuksiin on yleinen ja läpileikkaava kaikkia vammaisen henkilön ihmisoikeuksien toteutumista koskeva oikeus.
(38) Muutoksenhakijan viittaama vammaisyleissopimuksen 9 artikla koskee esteettömyyttä ja saavutettavuutta yleisölle avoimiin tai tarjottaviin järjestelyihin ja palveluihin. Tämä käy ilmi myös vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean yleiskommentista numero 2. Nyt kyseessä olevan asunto-osakeyhtiön tilat eivät ole tällaisia yleisölle avoimia tiloja vammaisyleissopimuksen 9 artiklassa tarkoitetulla tavalla.
(39) Vammaisyleissopimuksen 19 artikla puolestaan koskee vammaisten henkilöiden yhdenvertaista oikeutta elää yhteisössä ja osallistumista yhteisöön muun muassa varmistamalla, että vammaisilla henkilöillä on yhdenvertaisesti muiden kanssa mahdollisuus valita asuinpaikkansa. Komitea on antanut myös 19 artiklaa koskevan yleiskommentin numero 5, jonka perusteella artiklassa 19 velvoitetaan esteettömyyslainsäädännön laatimiseen uudisrakentamisen osalta.
(40) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että yhdenvertaisuuslain 1.6.2023 voimaan tulleilla muutoksilla tarkennettiin kohtuullisia mukautuksia koskevaa sääntelyä niin, että se vastaa paremmin vammaisyleissopimusta, sen tulkintasuosituksia ja voimassaolevaa oikeuskäytäntöä. Tuolloin yhdenvertaisuuslakiin ei kuitenkaan tehty sellaisia muutoksia, joilla olisi merkitystä lain soveltamisalaa koskevaan arviointiin tässä asiassa.
(41) Korkein hallinto-oikeus katsoo, että vammaisyleissopimuksesta ei ole sen yksittäisten määräysten perusteella tai kokonaisuutena arvioiden pääteltävissä, että kohtuullisten mukautusten tekemisen velvoitetta tulisi yhdenvertaisuuslain 15 §:ssä säädetystä ja esitöissä esitetystä poiketen soveltaa nyt kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa asunto-osakeyhtiöön.
(42) Edellä lausutun perusteella korkein hallinto-oikeus toteaa, että hallinto-oikeuden päätös ei ole virheellinen siltä osin kuin se on katsonut, että kohtuullisten mukautusten velvoitetta ei käsillä olevassa tilanteessa sovelleta asunto-osakeyhtiöön.
Välillinen syrjintä
Välillistä syrjintää koskevan asian käsittely
(43) Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätöksessä on todettu, että koska kysymys on ollut kohtuullisten mukautusten epäämisestä, asiassa ei ole ollut tarpeen arvioida, onko kysymys ollut myös osakkeenomistajaan tämän vammaisuuden vuoksi kohdistuneesta välillisestä syrjinnästä. Lautakunnan päätöksestä ei erikseen ilmene, millä perusteella se on katsonut osakkeenomistajan vedonneen hakemuksessaan myös välillistä syrjintää koskeviin perusteisiin.
(44) Osakkeenomistaja on hallinto-oikeudessa asunto-osakeyhtiön valituksen johdosta antamassaan vastineessa vaatinut asian tutkimista myös yhdenvertaisuuslain 13 §:ssä tarkoitettuna välillisenä syrjintänä, koska asian käsittelyn aikana asunto-osakeyhtiö on tehnyt toimia, jotka voidaan katsoa syrjinnäksi ja asiassa on ilmennyt myös uusia seikkoja.
(45) Hallinto-oikeus on jättänyt tutkimatta osakkeenomistajan välillistä syrjintää koskevan vaatimuksen. Päätöksen perusteluissa todetaan, että koska osakkeenomistaja ei ole valittanut yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätöksestä, hallinto-oikeus ei voi ottaa tutkittavakseen hallinto-oikeudessa esitettyä välillisen syrjinnän kiellon rikkomista koskevaa vaatimusta tilanteessa, jossa vain asunto-osakeyhtiö on ollut valittajana.
(46) Osakkeenomistaja on korkeimmassa hallinto-oikeudessa vaatinut, että korkein hallinto-oikeus arvioi asiaa myös välillisenä syrjintänä tai toissijaisesti palauttaa asian tältä osin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan ratkaistavaksi.
(47) Korkein hallinto-oikeus katsoo, että hallinto-oikeuden ei olisi tullut näissä olosuhteissa jättää osakkeenomistajan vaatimusta välillisestä syrjinnästä tutkimatta. Osakkeenomistajalla ei ole ollut lautakunnan ratkaisun lopputulos huomioon ottaen oikeussuojan tarvetta taikka intressiä valittaa lautakunnan päätöksestä hallinto-oikeuteen. Tämän vuoksi asia tulisi välillistä syrjintää koskevalta osin palauttaa lautakunnalle ensiasteena käsiteltäväksi. Korkein hallinto-oikeus ottaa kuitenkin enemmän viivästyksen välttämiseksi välillistä syrjintää koskevan vaatimuksen suoraan tutkittavakseen ja ratkaisee asian.
Sovellettavat oikeusohjeet
(48) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että asunto-osakeyhtiö on väline monihuoneistoisen rakennuksen tai kiinteistön omistavan yhtiön osakkaiden omakustanteisen yhteisomistuksen järjestämiseksi. Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan lähtökohtaisesti myös asunto-osakeyhtiöiden toimintaan, koska asunto-osakeyhtiön sekä sen osakkaiden, vuokralaisten ja muiden yhtiön rakennusten ja kiinteistön käyttäjien välisissä suhteissa ei ole kysymys lain 2 §:n 2 momentissa tarkoitetusta yksityis- ja perhe-elämän piiriin kuuluvasta toiminnasta. Kun yhdenvertaisuuslaissa ei lisäksi ole välillisen syrjinnän kiellon osalta säädetty erityisistä soveltamisalan rajoituksista, asunto-osakeyhtiön toiminta voi tulla arvioitavaksi välillisen syrjinnän kiellon osalta.
(49) Asunto-osakeyhtiöissä tehtävistä muutostöistä ja niihin liittyvistä menettelyistä ja käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista säädetään asunto-osakeyhtiölaissa. Asunto-osakeyhtiölaissa tarkoitetut velvoitteet on otettava huomioon myös silloin, kun asunto-osakeyhtiön menettelyä arvioidaan yhdenvertaisuuslain perusteella.
(50) Yhdenvertaisuuslain syrjinnän kieltoa koskevan 8 §:n perusteella mainitussa laissa tarkoitettua syrjintää on muun ohella välillinen syrjintä. Lain 13 §:n mukaan syrjintä on välillistä, jos näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella, paitsi jos säännöllä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia.
(51) Yhdenvertaisuuslain 13 §:ää koskevissa esitöissä (HE 19/2014 vp) todetaan, että välillisessä syrjinnässä kyse voi olla menettelystä, jonka seurauksena johonkin tiettyyn, henkilöön liittyvien syiden perusteella määräytyvään ryhmään kuuluva henkilö joutuu muihin nähden erityisen rajoituksen, vaatimuksen, rasitteen, velvoitteen tai muun haitan kohteeksi. Välillisesti syrjivälle säännölle, perusteelle tai käytännölle on ominaista näennäinen yhdenvertaisuus. Säännön, perusteen tai käytännön välillinen syrjivyys ilmenee usein siten, että johonkin tiettyyn ryhmään kuuluvien henkilöiden on tosiasiassa muita vaikeampi täyttää jokin asetettu edellytys tai siten, että valitulla toteuttamistavalla on kielteisiä vaikutuksia nimenomaan ja vain heihin.
(52) Yhdenvertaisuuslain 28 §:ssä on säädetty todistustaakan jaosta syrjintää tai vastatoimia koskevaa asiaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa käsiteltäessä. Sen mukaan vireillepanijan on esitettävä selvitystä seikoista, joihin vaatimus perustuu. Jos asiaa käsiteltäessä esitettyjen selvitysten perusteella voidaan olettaa syrjinnän tai vastatoimien kieltoa rikotun, vastapuolen on kumotakseen oletuksen osoitettava, että kieltoa ei ole rikottu.
Asiassa saatu selvitys ja oikeudellinen arvio
(53) Muutoksenhakija esittää korkeimmassa hallinto-oikeudessa, että välillistä syrjintää koskevassa arviossa on kyse olennaisesti täysin samojen tosiseikkojen ja perusteluiden arvioimisesta, jotka osapuolet ovat jo lautakunnassa ja hallinto-oikeudessa tuoneet esille. Asiassa on riittävää olennaisten tosiseikkojen ja syrjinnän kokemuksen tuominen asian ratkaisevan elimen tietoon.
(54) Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa vireillepanijana ollut osakkeenomistaja on esittänyt, että asunto-osakeyhtiö on syrjinyt häntä hänen vammaisuutensa perusteella. Osakkeenomistaja on 16.11.2022 tehnyt asunto-osakeyhtiön hallitukselle erilliset muutostyöilmoitukset, jotka ovat koskeneet asunnon ulko-ovelle asennettavaa pyörätuoliramppia sekä asunnon sisälle portaikkoon asennettavaa käsijohdetta. Hänen mukaansa asunto-osakeyhtiön hallitus on ensin asettanut rampin asennustöitä koskevan toimenpidekiellon ja tämän jälkeen tarjonnut toimenpidelupaa ehdollisena siten, että osakas sitoutuu vastaamaan kaikista muutostyöhön liittyvistä kustannuksista sekä huollosta ja talvikunnossapidosta. Osakkaan on siten edellytetty sitoutuvan tehtäviin, jotka kuuluvat lain mukaan kunnan vammaispalveluiden ja talvikunnossapidon osalta asunto-osakeyhtiön vastuulle. Asunto-osakeyhtiön ehdollisena myöntämä näennäinen lupa loukkaa osakkeenomistajan mukaan hänen oikeuksiaan ja on syrjivä. Asunto-osakeyhtiö myönsi luvan rampin ja käsijohteen asentamiselle ilman ehtoja vasta lautakunnan päätöksen jälkeen.
(55) Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa vastaajana ollut asunto-osakeyhtiö on esittänyt, että muutostyölupahakemusten käsittelyssä on noudatettu tavanomaista käytäntöä ja toimenpidekielto on asetettu aluksi puutteellisen hakemuksen vuoksi. Sopimusehdotukset ovat perustuneet asunto-osakeyhtiölakiin, jonka mukaan yhtiön alueella olevan osakkaan rakennelman, kuten pyörätuolirampin, kunnossapito, huolto ja kustannusvastuu kuuluvat osakkaalle. Asunto-osakeyhtiö on todennut, että kyse on osakkeenomistajan muutostyöstä, vaikka muutostyön konkreettisesti toteuttaa tai muutostyön kustannuksista vastaa muu taho kuin osakkeenomistaja. Asunto-osakeyhtiö on sallinut pyörätuolirampin ja käsijohdekaiteen asentamisen. Lupa on annettu 5.12. ja 16.12.2022 sopimuksen muodossa ja lopuksi 24.1.2023 yksipuolisella ilmoituksella.
(56) Korkein hallinto-oikeus katsoo, että muutostyöilmoituksen käsittelyn ensimmäisen vaiheen aikana asunto-osakeyhtiön hallituksen asettama ehdollinen lupa ei esitetyn selvityksen perusteella itsessään ole ollut välillisesti syrjivä. Asunto-osakeyhtiö on lisäksi käsittelyn myöhemmässä vaiheessa myöntänyt luvan yksipuolisella ilmoituksella. Esitetyn selvityksen perusteella asiassa ei muutenkaan ole syntynyt perusteltua olettamaa siitä, että asunto-osakeyhtiön toiminnassa olisi kyse yhdenvertaisuuslaissa kielletystä osakkeenomistajan vammaisuuteen perustuvasta välillisestä syrjinnästä.
Johtopäätös
(57) Edellä esitetyin perustein ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen siltä osin kuin hallinto-oikeus on kumonnut yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätöksen ei ole perusteita. Siltä osin kuin hallinto-oikeus on jättänyt vaatimuksen tutkimatta, korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen, ja asian välittömästi tutkittuaan hylkää valituksen.
(58) Valitus on edellä mainitun perusteella kokonaisuudessaan hylättävä.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Petri Helander, Tuomas Kuokkanen, Taina Pyysaari, Robert Utter ja Antti Belinskij. Asian esittelijä Anne Rautiainen.