KHO:2026:39

Asiassa oli kysymys siitä, miten laajasti yliopiston professoreiden valintaa koskevat asiantuntijalausunnot ja rekrytointikomiteoiden esitykset ovat julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 29 kohdan perusteella salassa pidettäviä. Lainkohdan mukaan tietoja työntekijän valintaa varten tehdyistä arvioinneista sisältävät asiakirjat ovat salassa pidettäviä.

Korkein hallinto-oikeus katsoi lain esitöihin viitaten, että lainkohdassa ei sen sanamuodosta huolimatta voitu katsoa tarkoitetun, että kaikentyyppiset ja -sisältöiset työntekijän valintaa varten tehdyt arvioinnit ovat poikkeuksetta salassa pidettäviä. Ylipäätään ongelmallisena voitiin pitää sitä, että luonteeltaan korostetun julkisen tehtävän täyttämistä koskeva perustelu voisi olla keskeisiltä osin salassa pidettävä.

Arvioitaessa professorin tehtävän täyttämistä varten laadittujen asiakirjojen julkisuutta ja salassa pidettävyyttä lähtökohtana oli pidettävä sitä, että tieteellistä, taiteellista sekä muuta luonteeltaan julkista toimintaa koskevat luonnehdinnat mukaan lukien arvostelu ovat julkisia, jollei arvioinnin poikkeuksellinen seikkaperäisyys tai muu yksityisyyteen suhteettomasti kajoava sisältö anna syytä toiseen lopputulemaan.

Sitä vastoin siltä osin kuin hakijaa tai tehtävään kutsuttavaa on arvioitu selvästi luottamuksellisessa yhteydessä kuten haastatteluihin perustuen tai kun tämän ominaisuuksia on arvioitu tehtävän täyttämisen kannalta toissijaisessa yhteydessä, henkilön ominaispiirteiden yksityiskohtaisten luonnehdintojen salassapito voi olla perusteltua, jollei tämä luonnehdinnan yleispiirteisyyden vuoksi tai muutoin suhteettomasti rajoita valinnan julkisuutta.

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki) 24 § 1 momentti 29 kohta

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Helsingin hallinto-oikeus 8.4.2025 nro 2271/2025

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Taideyliopiston vaatimus A:n valituslupahakemuksen tutkimatta jättämisestä hylätään.

2. Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan siltä osin kuin asiassa on kysymys A:lle luovutettujen asiakirjojen osittaisesta salaamisesta ja tutkii asian tältä osin.

Hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin A:n valitus on asiakirjojen osittaista salaamista koskevilta osin hylätty, Taideyliopiston päätös kumotaan vastaavasti siltä osin kuin tietopyyntö on hylätty ja asia palautetaan Taideyliopistolle tältä osin uudelleen käsiteltäväksi.

3. Valituslupahakemus hylätään siltä osin kuin se kohdistuu hallinto-oikeuden päätökseen hylätä valitus Taideyliopiston päätöksessä tarkoitettujen puuttuviksi yksilöityjen asiakirjojen osalta. Korkein hallinto-oikeus ei siten anna tältä osin ratkaisua valitukseen.

Asian tausta

(1) A on pyytänyt Taideyliopistolta professorirekrytointien asiantuntijalausunnot ja rekrytointikomiteoiden valintaesitykset vuosilta 2013–2023. Pyyntö on esitetty journalistisessa tarkoituksessa. Hänelle on 7.9.2023 annettu asiakirja-aineisto, joka käsittää yliopiston asianhallintarekisteriin rekisteröidyt professorin rekrytointien asiantuntijalausunnot ja rekrytointikomiteoiden tai vastaavien esitykset vuosilta 2013–2023. Aineistosta on peitetty muun ohella julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 29 kohdan perusteella salassa pidettäväksi arvioidut tiedot. A on saattanut asian yliopiston viranomaisena ratkaistavaksi.

(2) Taideyliopisto on päätöksessään 22.11.2023 todennut, että asiantuntijalausunnot ovat julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 29 kohdan perusteella salassa pidettäviä siltä osin kuin ne sisältävät asiantuntijan käsityksiä tai oletuksia hakijoiden luonteenpiirteistä, toimintatavoista ja kyvyistä tai oletuksia hakijan mahdollisista tulevaisuuden ratkaisuista taikka arviointia hakijan suoriutumisesta hakemusasiakirjojen laadinnassa. Saman lainkohdan perusteella salassa pidettäviä ovat myös rekrytoinnista vastaavan työryhmän tai vastaavan arviot hakijan henkilökohtaisista ominaisuuksista ja kyvyistä, esimerkiksi käytöksestä, esiintymisestä, luonteenpiirteistä tai lauluäänestä, hakijan suoriutumisesta opetusnäytteessä tai haastattelussa ja spekulaatio hakijan muuttohalukkuudesta Suomeen. A:lle ei tältä osin ole annettu asiakirjoista tietoja.

(3) Hallinto-oikeus on päätöksellään 8.4.2025 hylännyt Taideyliopiston vaatimuksen siitä, että A:n valitus yliopiston päätöksestä on jätettävä puuttuvan valitusoikeuden perusteella tutkimatta. Hallinto-oikeus on hylännyt A:n valituksen. Valituksen hylkäämisen osalta päätöstä on perusteltu muun ohella seuraavasti:

(4) A:lle luovutetuista asiakirjoista on peitelty professorirekrytointeihin osallistuneiden hakijoiden arviointia koskevia tietoja. Vaikka asiakirjat sisältävät lähes pelkästään hakijoiden arviointia koskevia tietoja, on asiakirjoista salattu lähinnä vain hakijoiden henkilökohtaisten ominaisuuksien arviointiin liittyviä tietoja.

(5) Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 29 kohdan perusteella asiakirjat, jotka sisältävät tietoja työnhakijan valintaa varten tehdyistä arvioinneista, ovat salassa pidettäviä. Lainkohdan mukaan kysymys on ehdottomasti salassa pidettävistä tiedoista. Lainkohdassa ei edellytetä, että kyse olisi hakijan henkilökohtaisten ominaisuuksien arvioinnista.

(6) Vaikka julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 29 kohdan perusteluissa (HE 30/1998 vp) puhutaan lähinnä persoonallisuutta kuvaavista testeistä, hallinto-oikeus katsoo lainkohdan sanamuodon perusteella, että myös vapaamuotoisempi lausunnon muodossa suoritettu työnhakijan arviointi voi kuulua lainkohdassa tarkoitetun salassapitoperusteen soveltamisalaan.

(7) Tietopyynnön kohteena olleissa yliopistolain 33 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa asiantuntijalausunnoissa on kokonaisuudessaan kyse työntekijän valintaa varten tehdyistä arvioinneista. Samoin tietopyynnön kohteena olleisiin rekrytointikomiteoiden esityksiin sisältyy tällaista arviointia.

(8) Hallinto-oikeus on katsonut, että A:lle luovutetuista asiakirjoista peitellyt tiedot on voitu salata julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 29 kohdan perusteella.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marja Viima, Jukka Reinikainen ja Liisa Selvenius-Hurme, joka on myös esitellyt asian.

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(9) A on pyytänyt valituslupaa ja vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Taideyliopisto velvoitetaan luovuttamaan pyydetyt asiantuntijalausunnot salaamattomina.

(10) Taideyliopisto on vaatinut, että valituslupahakemus jätetään tutkimatta tai hylätään ja jos valituslupa myönnetään, valitus hylätään.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

1. Valituslupahakemuksen tutkimatta jättämistä koskeva vaatimus

(11) Taideyliopiston mukaan A edustaa tietopyyntöasiassa Särö-lehteä julkaisevaa Kirjallisuus- ja Kulttuuriyhdistys Särö ry:tä. Tietojen luovutuksen edellytykset eivät olisi täyttyneet yksityistä käyttötarkoitusta varten. Jotta A voisi käyttää yhdistyksen puolesta puhevaltaa, hänellä tulee yliopiston mukaan olla yhdistyksen antama valtakirja.

(12) Korkein hallinto-oikeus katsoo kuten hallinto-oikeus, että A on tehnyt tietopyynnön Taideyliopistolle omissa nimissään ja että hänellä on oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 7 §:n 1 momentin perusteella ollut oikeus valittaa hallinto-oikeuteen häneen kohdistetusta Taideyliopiston päätöksestä. A:lla on oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 107 §:n 1 momentin ja 109 §:n 1 momentin perusteella oikeus hakea korkeimmalta hallinto-oikeudelta muutosta hänen valituksensa johdosta annettuun hallinto-oikeuden päätökseen. Edellä lausutun vuoksi Taideyliopiston vaatimus valituslupahakemuksen tutkimatta jättämisestä on hylättävä.

(13) Kysymys siitä, onko pyydettyjen tietojen käsittelylle edelleen olemassa journalistinen tarkoitus, ei ole merkityksellinen A:n valituksen tutkimisen, vaan pyydettyjen tietojen luovuttamisen kannalta (ks. kohta 49).

2. Pääasiaratkaisu

Kysymyksenasettelu

(14) Asiassa on kysymys siitä, miten laajasti yliopiston professoreiden valintaa koskevat asiantuntijalausunnot ja rekrytointikomiteoiden esitykset ovat julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 29 kohdan perusteella salassa pidettäviä. Lainkohdan mukaan tietoja työntekijän valintaa varten tehdyistä arvioinneista sisältävät asiakirjat ovat salassa pidettäviä.

(15) A on valituksessaan vaatinut Taideyliopiston velvoittamista luovuttamaan pyydetyt asiantuntijalausunnot salaamattomina. Selvyyden vuoksi todetaan, että korkein hallinto-oikeus katsoo vaatimuksen koskevan myös rekrytointikomiteoiden esityksiä.

Osapuolten kannat

(16) A on esittänyt, että yliopistotoiminta perustuu siihen, että valinta ylimpiin tutkimus- ja opetustehtäviin eli professuureihin tapahtuu yksinomaan tieteellisten ansioiden asianmukaisen arvioinnin perusteella. Asiantuntijalausunnoissa arvioidaan hakijan pätevyyttä, ansioita ja tieteellistä toimintaa, joka on jo itsessään julkista. Lausunnoissa ei arvioida yksityishenkilöä, vaan henkilön ammatillista pätevyyttä suhteessa haettuun julkiseen tehtävään ja sen julkisesti esitettyihin kelpoisuusvaatimuksiin. Jos arviot salataan, tulee mahdottomaksi arvioida, millaisilla perusteilla ja kriteereillä henkilöt valitaan tehtäviinsä. Asiantuntijamenettelyn tarkoituksena on tehdä professorivalinnoista julkisia, läpinäkyviä ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattavia prosesseja. Myös taiteellinen pätevyys on arvioitavissa läpinäkyvästi ja avoimesti samalla tavoin kuin tieteellinen pätevyys.

(17) Taideyliopiston mukaan sen päätöksessä kuvatun kaltaiset tiedot työnhakijasta ovat verrattavissa julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 29 kohdan mukaan salassa pidettäviin palkkauksen perustetta varten tehtäviin arviointeihin.

Sovellettavat ja asiaan muutoin liittyvät oikeusohjeet

Yliopistolaki

(18) Yliopistolain 30 §:n 2 momentin mukaan yliopiston ja ylioppilaskunnan toiminnan julkisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

(19) Yliopistolain 6 §:n 2 momentin mukaan yliopistojen opetus on julkista. Perustellusta syystä yleisön pääsyä opetusta seuraamaan voidaan rajoittaa.

(20) Yliopistolain 33 §:n 1 momentin mukaan professorin tulee harjoittaa ja ohjata tieteellistä tutkimustyötä tai taiteellista työtä, antaa siihen perustuvaa opetusta ja seurata tieteen tai taiteen kehitystä sekä osallistua alallaan yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Pykälän 2 momentin mukaan professorin tehtävä tulee asettaa julkisesti haettavaksi otettaessa henkilö toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Professorin tehtävä voidaan täyttää kutsusta haettavaksi julistamatta silloin, kun tehtävään voidaan kutsua ansioitunut henkilö tai tehtävään valitaan määräajaksi. Tehtävään voidaan valita kutsusta vain henkilö, joka kiistatta täyttää kelpoisuusvaatimukset. Pykälän 3 momentin mukaan hakijoiden ja tehtävään kutsuttavien kelpoisuudesta ja ansioista on ennen valintaa pyydettävä lausunto vähintään kahdelta asiantuntijalta, kun henkilö valitaan toistaiseksi voimassa olevaan tai vähintään kahden vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen. Asiantuntijan esteellisyyteen sovelletaan hallintolain 27–29 §:ää. Asiantuntijoiden valinnasta, toiminnasta ja tehtävästä määrätään tarvittaessa johtosäännössä.

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki)

(21) Julkisuuslain 1 §:n 1 momentin mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei sanotussa tai muussa laissa erikseen toisin säädetä.

(22) Julkisuuslain 3 §:n mukaan sanotussa laissa säädettyjen tiedonsaantioikeuksien ja viranomaisten velvollisuuksien tarkoituksena on toteuttaa avoimuutta viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan.

(23) Julkisuuslain 9 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen.

(24) Julkisuuslain 10 §:n mukaan salassa pidettävästä viranomaisen asiakirjasta tai sen sisällöstä saa antaa tiedon vain, jos niin erikseen tässä laissa säädetään. Kun vain osa asiakirjasta on salassa pidettävä, tieto on annettava asiakirjan julkisesta osasta, jos se on mahdollista niin, ettei salassa pidettävä osa tule tietoon.

(25) Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 29 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilölle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta tai sen tuloksesta taikka asevelvollisen sijoittamista tai työntekijän valintaa tai palkkauksen perustetta varten tehdyistä arvioinneista.

(26) Julkisuuslakia koskevan hallituksen esityksen (HE 30/1998 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että lain 24 §:n 1 momentin 29 kohdan mukaan ”salassa pidettäviä olisivat asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilölle suoritetusta psykologisesta testistä ja muusta vastaavasta soveltuvuuskokeesta tai sen tuloksesta sekä asevelvollisen sijoittamista tai työntekijän valintaa tai palkkauksen perustetta varten tehdyistä arvioinneista. Nämä tiedot kuuluisivat ehdottoman salassapitovelvollisuuden piiriin. Peruste on uusi ja on tullut tarpeelliseksi tulosjohtamisen, kannustuspalkkauksen ja soveltuvuustestien yleistyttyä julkishallinnossa. Erilaiset testit voivat kattavasti kuvata henkilön persoonallisuutta, minkä vuoksi niiden julkisuus olisi vastoin ihmisoikeuksiin kuuluvaa yksityisyyden suojaa. Tietojen julkisuus olisi viime kädessä myös vastoin julkishallinnon etua työnantajana.”

Oikeudellisen arvioinnin lähtökohtia

(27) Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 29 kohdan sanamuoto viittaa siihen, että työntekijän valintaa varten tehdyt arvioinnit ovat salassa pidettäviä riippumatta arvioinnin laatijasta, kohdentumisesta tai sisällöstä taikka siitä, minkälaiseen tehtävään tapahtuvaa valintaa arviointi koskee.

(28) Toisaalta lainkohdassa mainitaan erikseen salassa pidettävinä tiedot psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta tai sen tuloksesta. Lainkohdan perusteluissa (HE 30/1998 vp) tarkastellaan salassa pidettävyyden perusteita eritellysti lähinnä soveltuvuustestien osalta todeten, että erilaiset testit voivat kattavasti kuvata henkilön persoonallisuutta. Lisäksi perusteluissa viitataan tulosjohtamiseen ja kannustuspalkkaukseen, johon tyypillisesti liittyy henkilön työsuorituksen tai henkilökohtaisten ominaisuuksien yksityiskohtaista arviointia. Edellä lausuttu puoltaa sitä, että lainkohdassa ei sen sanamuodosta huolimatta voida katsoa tarkoitetun, että kaikentyyppiset ja -sisältöiset työntekijän valintaa varten tehdyt arvioinnit ovat poikkeuksetta salassa pidettäviä. Sovellettavan salassapitoperusteen ala poikkeaa näin ollen siitä, mikä vaikuttaisi olleen hallinto-oikeuden arvioinnin lähtökohtana.

(29) Yliopistoissa harjoitettavan ja yliopistollisiin tehtäviin pätevöittävän tieteellisen ja taiteellisen työn ominaispiirteisiin kuuluu, että työ on julkisesti arvioitavissa. Ennen yliopiston professorin tehtävän täyttämistä hakijoiden tai tehtävään kutsuttavan kelpoisuudesta ja ansioista on pääsäännön mukaan pyydettävä asiantuntijalausuntoja, joiden tarkoituksena on keskeisesti hakijoiden tai tehtävään kutsuttavan tieteellisen tai taiteellisen tuotannon ja toiminnan laadun arvioiminen. Tehtävän täyttämistä koskevan menettelyn luonteeseen voidaan katsoa lähtökohtaisesti kuuluvan senkin, että menettelyn yhteydessä tehdyt arvioinnit itsessään ovat tiedeyhteisössä ja muutenkin julkisesti arvioitavissa. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että nämä näkökohdat tulee ottaa huomioon arvioitaessa yliopiston professorin tehtävän täyttämiseen liittyvien asiantuntijalausuntojen ja rekrytointikomiteoiden esitysten salassa pidettävyyttä julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 29 kohdan perusteella.

(30) Edellä todetut seikat puoltavat arviointia koskevan salassapitoperusteen suppeaa tulkintaa siinäkin tapauksessa, että arvioinnin kohteena ovat hakijan tai tehtävään kutsuttavan henkilökohtaiset ominaisuudet, jos nämä ovat tehtävän täyttämisen kannalta merkityksellisiä. Ylipäätään ongelmallisena voidaan pitää sitä, että luonteeltaan korostetun julkisen tehtävän täyttämistä koskeva perustelu voisi olla keskeisiltä osin salassa pidettävä. Sille, että kyse saattaa olla arvioinnin esittäjän subjektiivisista näkemyksistä, ei puolestaan voida antaa salassapitoperusteen soveltamisessa ratkaisevaa merkitystä.

(31) Samalla on otettava huomioon, että professorin tehtävän täyttämistä varten laaditut asiantuntijalausunnot ja rekrytointikomiteoiden esitykset voivat sisältää myös kattavia tai yksityiskohtaisia arviointeja hakijan tai tehtävään kutsuttavan persoonallisuudesta tai muista henkilökohtaisista ominaisuuksista tai oloista. Tämänkaltaiset arvioinnit voivat rinnastua hallituksen esityksessä mainittuihin esimerkkeihin salassapitoperusteen soveltamisalasta siinä, miten yksityisyyden kannalta herkällä tavalla ne kuvaavat henkilön ominaispiirteitä. Perusteltuna ei voida pitää sitä, että luonteeltaan korostetusti julkisenkaan tehtävän hakeminen merkitsisi hakijan yksityisyyden piiriin kohdistuvan arvioinnin julkiseksituloa.

(32) Edellä sanotun perusteella yhtenä keskeisenä lähtökohtana arvioitaessa professorin tehtävän täyttämistä varten laadittujen asiakirjojen julkisuutta ja salassa pidettävyyttä on pidettävä sitä, että tieteellistä, taiteellista sekä muuta luonteeltaan julkista toimintaa koskevat luonnehdinnat mukaan lukien arvostelu ovat julkisia, jollei arvioinnin poikkeuksellinen seikkaperäisyys tai muu yksityisyyteen suhteettomasti kajoava sisältö anna syytä toiseen lopputulemaan. Sitä vastoin siltä osin kuin hakijaa tai tehtävään kutsuttavaa on arvioitu selvästi luottamuksellisessa yhteydessä kuten haastatteluihin perustuen tai kun tämän ominaisuuksia on arvioitu tehtävän täyttämisen kannalta toissijaisessa yhteydessä, henkilön ominaispiirteiden yksityiskohtaisten luonnehdintojen salassapito voi olla perusteltua, jollei tämä luonnehdinnan yleispiirteisyyden vuoksi tai muutoin suhteettomasti rajoita valinnan julkisuutta.

Tarkasteltavana oleva aineisto

(33) Korkein hallinto-oikeus on tutustunut niihin noin 200 asiakirjaan, jotka A:lle on luovutettu sisältö osittain peitettynä.

(34) Asiassa tehtävän arvioinnin valaisemiseksi voidaan tarkastelun kohteena olevasta laajasta aineistosta esittää ainoastaan esimerkinomaisia poimintoja. Tällaisilla poiminnoilla ei ole mahdollista antaa kattavaa käsitystä aineiston sisällöstä, vaan niillä voidaan ainoastaan pyrkiä havainnollistamaan asiassa annetun ratkaisun perusteita.

(35) Seuraavissa lainauksissa on merkitty hakasuluilla sellaiset tekstinosat, jotka on Taideyliopiston toimesta peitetty, mutta joita on korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perusteluista ilmeneviin seikkoihin perustuvan arvioinnin perusteella pidettävä julkisina. Lainausten lähteet on ilmoitettu Taideyliopiston hallinto-oikeudelle antaman lausunnon liiteluettelon mukaisesti. Lainauksissa henkilön nimi on anonymisoitu sanalla ’arvioitava’ (’candidate’). Tämä anonymisointi perustuu korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätösten julkaisuperiaatteisiin, ei nimitietojen salassa pidettävyyteen.

(36) Liitteestä 7: ”[Myös haastattelussa kävi ilmi arvioitavan vahva pedagoginen ote sekä monipuolisuus opettajana ja vankka akateeminen kokemus. Hän painotti vastuullisuutta ja yhteistyötä kentän kanssa; keskustelua yhdessä opiskelijoiden kanssa nykytaiteen roolista ja voimasta yhteiskunnassa.]”

(37) Liitteestä 14D: ”Tutkijana (ja tutkimustiedon soveltajana opetukseen) arvioitava on [omintakeinen] ja siten teorioita [innovatiivisesti] edelleen kehittävä ja soveltaa nykyhetken luomia taidefilosofisia ja metodologisia ideoita ja näkemyksiä [kriittisesti valikoiden, ei dogmaattisesti]. Se on harvinaista Suomessa.”

(38) Liitteestä 19A: ”Arvioitavan hakemus arvioitiin hyväksi. Hänen taiteellinen työnsä on kiinnostavaa ja innostavaa. Haastattelussa kävi [selväksi, että hänellä on vahva agenda ja suunta työssään]. Opetusnäytteessään arvioitava esitti [vahvoja ja pohdittuja mielipiteitä] maalaustaiteen nykytilasta, ja [tätä pidettiin rohkeana ratkaisuna.]”

(39) Liitteestä 31C: ”[Arvioitavan osalta olen osoittanut ongelmia sekä tutkimustoiminnan kvaliteetissa että sen kvantiteetissa, enkä näe hänen tutkimusansioidensa olevan professuurin edellyttämällä tasolla kummassakaan suhteessa]. Kun arvioitavan muutkin edellä läpi käydyt ansiot ovat keskimäärin muita hakijoita vaatimattomampia, olen tässä arviossani jättänyt hänet erikseen kolmanteen ryhmään.”

(40) Liitteestä 33A: ”[Kysyvä ja tutkiva suhde taiteeseen ja teatteriin toteutuu arvioitavan taiteilijuudessa poikkeuksellisella volyymilla. Arvioitavan laajassa tutkimuksellisessa ja pedagogisessa työssä hänen persoonallinen näyttämöajattelunsa tulee perusteellisesti artikuloiduksi ja tulee siten anteliaasti alan tekijöiden ja opiskelijoiden keskusteltavaksi.]”

(41) Liitteestä 35B: ”[Arvioitavan urakehitys on hakemuksen perusteella ollut varsin hidasta mutta nousu keskeisiin tehtäviin on ollut, aste asteelta, sitäkin vakuuttavampaa. Arvioitava ei anomuksessaan salaa teksti-keskeistä orientoitumistaan,] mikä – koska kyseessä ei ole kulttuurisen musiikintutkimuksen tehtävä ja koska ajat ovat muuttuneet – [ei ehkä kuitenkaan ole siinä määrin ongelmallinen perusasenne kuin kiihkeiden reformien leimaamina vuosina jolloin sanat "teos" ja "teksti" Suomessakin politisoitiin ja niiden käyttöä esimerkiksi kurssiesitteissä pidettiin monissa yliopistoissa äärimmäisen konservatiivisena eleenä.]”

(42) Liitteestä 38C: “[Upon closer assessment however, the lack of breadth and depth of the candidate’s published research in scholarly peer-reviewed journals brings up serious questions—ones that weaken the candidate’s candidacy.]”

(43) Liitteestä 39C: ”Arvioitava erittelee hakemuksessa selkeästi ja tarkasti opettamisensa lähtökohtia ja periaatteita. Näkemyksistä välittyy pitkä ja monipuolinen kokemus opettajana toimimisesta [sekä inhimillisyys ja eettisyys.]”

(44) Liitteestä 39D: ”[Arvioitavan toiminta tanssin alalla on hengästyttävää luettavaa, niin laaja-alaisesti hän on työskennellyt. Arvioitavan ura kertoo aikaansaavasta, intohimoisesta ja syvästi tanssitaiteeseen sitoutuneesta tekijästä]. Arvioitavassa yhdistyy erittäin vahva pedagoginen osaaminen yhdistyneenä tutkimukselliseen kehykseen. [Arvioitavan hakemuksesta välittyy kyky reflektoida omaa työtään kauttaaltaan, uskon tämän kaltaisen taidon olevan erittäin tärkeä työskentelyn väline myös tanssijan taiteen opetuksessa.]”

Johtopäätökset

(45) Asiakirjoihin tutustumisen perusteella on voitu havaita, että niistä salatut hakijoiden ja tehtävään kutsuttavien persoonallisuutta tai muita henkilökohtaisia ominaisuuksia koskevat arvioinnit ja kuvaukset ovat suurelta osin varsin yleispiirteisiä, myös niiltä osin kuin kysymys on ollut esimerkiksi haastattelun tai opetusnäytteen yhteydessä tehdyistä havainnoista ja saaduista käsityksistä. Kun otetaan huomioon arviointien edellä todettu asiayhteys, nämä luonnehdinnat eivät kajoa arvioitujen henkilöiden yksityisyyteen juuri enempää kuin yliopiston itsensäkin julkisena pitämät arvioiden osuudet.

(46) Salattu on myös tekstiosia, joissa hakijoiden ja tehtävään kutsuttavien tieteellisen tai taiteellisen tuotannon ja toiminnan laatua on arvioitu tiedeyhteisössä tavanomaisena ja tyypillisenä pidettävällä tavalla. Tähän joukkoon kuuluvat muun ohella arvioitavan henkilön työkokemuksen tai hänen hakemuksensa muun selvästi julkisen sisällön sekä tieteellisten tai taiteellisten ansioiden perusteella esitetyt päätelmät. Osan peitetyistä tekstiosista salaamisella ei myöskään suojattaisi niinkään arvioinnin kohteena olleen henkilön yksityisyyttä vaan ennemminkin arvostuksenvaraisia käsityksiä ja näkemyksiä esittänyttä arvioijaa.

(47) Taideyliopiston ja hallinto-oikeuden päätöksissä asiakirjojen salassa pidettävyyttä julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 29 kohdan perusteella on arvioitu lähtökohdista, jotka olennaisesti poikkeavat siitä, miten säännöstä on edellä esitetyn mukaan sovellettava. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden ja Taideyliopiston päätökset on kumottava ja asia on palautettava salattua sisältöä käsittävien asiakirjojen osalta Taideyliopistolle uudelleen käsiteltäväksi. Taideyliopiston on A:n tietopyyntöä uudelleen käsitellessään otettava huomioon se, mitä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa on edellä esitetty asiakirjojen julkisuutta ja salassa pidettävyyttä koskevan arvioinnin perusteista.

(48) Selvyyden vuoksi todetaan, että muutoksenhaku on koskenut asiakirjojen salassa pidettävyyttä julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 29 kohdan perusteella. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus ei tässä ratkaisussaan ole arvioinut, sisältävätkö asiakirjat mahdollisesti muiden lainkohtien perusteella salassa pidettäviä tietoja.

(49) Tietopyynnön uudelleenkäsittelyn yhteydessä on arvioitava muutoinkin mahdolliset esteet aineiston luovuttamiselle aiempaa vähemmän peitettynä. Henkilörekisteriin sisältyvää aineistoa koskeva tietopyyntö on esitetty journalistiseen käyttötarkoitukseen vedoten. Korkein hallinto-oikeus toteaa, ettei journalistisen käyttötarkoituksen osoittamiseksi voida Taideyliopiston esittämällä tavalla edellyttää mahdollisesta julkaisemisesta vastaavan tahon puhevallan käyttämistä. Ennen henkilörekisteriin sisältyvien henkilötietojen luovuttamista on kuitenkin A:lta julkisuuslain 13 §:n 2 momentin mukaisesti varmistettava, että tietojen luovuttamiselle julkisuuslain 16 §:n 3 momentin mukaisella tavalla on viimeksi mainitun lainkohdan mukaiset edellytykset, kuten tietojen käsittely ainoastaan journalistisia tarkoituksia varten.

3. Valituslupahakemuksen osittainen hylkääminen

(50) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 111 §:n 1 momentin mukaan valituslupa on myönnettävä, jos:
1) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi;
2) asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi; tai
3) valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy.

(51) Sen perusteella, mitä asiassa on esitetty ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ole valitusluvan myöntämisen perustetta muilta kuin ratkaisun kohdassa 2 tarkoitetuilta osin.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Outi Suviranta, Toni Kaarresalo, Robert Utter, Emil Waris ja Päivi Pietarinen. Asian esittelijä Mikko Rautamaa.