21.12.2020/H1071

Lastensuojeluviranomainen oli laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa hallinto-oikeudelle sijaishuoltopaikan muuttamista koskevasta päätöksestä, jolla lapsen sijaishuoltopaikka oli muutettu lapsen huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevan asian ollessa vireillä hallinto-oikeudessa. Huostaanottohakemusta ei myöskään ollut muutettu. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskeva päätös perustui sijaishuoltopaikan osalta vanhentuneeseen tietoon lapsen tilanteesta. Lastensuojeluviranomainen valitti hallinto-oikeuden päätöksestä sijaishuoltopaikan osalta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että lastensuojelulain mukaan toimivaltainen viranhaltija oli hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen tehnyt sijaishuoltopaikan muuttamisesta uuden valituskelpoisen päätöksen. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei viranomaisella tämän jälkeen ollut enää intressiä eikä tarvetta saattaa viranomaisen laiminlyönnin takia erheellistä hallinto-oikeuden päätöstä korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. Tämän vuoksi lausuminen asiassa esitetyistä vaatimuksista raukesi.

Lastensuojelulaki 25 d § 2 momentti ja 43 § 3 momentti

Ks. ja vrt. KHO 8.5.2018 t 2090

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Anne E. Niemi, Outi Suviranta, Petri Helander, Toomas Kotkas ja Antti Pekkala. Asian esittelijä Anne Rautiainen.