Muu päätös 352/2021

AsiaValitus uhkasakon tuomitsemisesta maksettavaksi julkista hankintaa koskevassa asiassa

MuutoksenhakijaIn Net Oy

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Markkinaoikeus 28.6.2019 nro 311/19

Asian tausta ja aikaisempi käsittely

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän (jäljempänä myös hankintayksikkö) hallitus on 14.11.2016 tehnyt päätöksen (§ 222) hyvinvointikuntayhtymän potilastietojärjestelmiin liittyvistä hankinnoista. Hankintayksikkö on muun ohella päättänyt, että se hyväksyy Tieto Oyj:n tarjouksen Effica-käyttöoikeuksien laajentamisesta Lahden kaupungilta siirtyneiden työntekijöiden käyttöön ja hankinnan toteuttamisesta suorahankintana.

Hankintayksikkö on ilmoittanut 22.11.2016 julkaistulla vapaaehtoista ennakkoavoimuutta koskevalla ilmoituksella Effica-potilastietojärjestelmän käyttöoikeuden ulottamisesta Lahden kaupungin perusterveydenhuollon henkilöstöön. Ilmoituksen mukaan kysymyksessä on suora- ja lisähankinta hankintayksikön pääasialliselta palveluntuottajalta. Ilmoituksen mukaan sopimuskumppani on Tieto Healthcare & Welfare Oy. Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut noin 2 400 000 euroa.

Markkinaoikeus on päätöksellään 22.12.2017 numero 837/17 kumonnut In Net Oy:n valituksesta Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän 14.11.2016 tekemän suorahankintapäätöksen (§ 222) ja kieltänyt Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymää tekemästä hankintasopimusta mainitun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön 200 000 euron sakon uhalla.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on valittanut markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka on päätöksellään 29.1.2019 taltionumero 244 (KHO 2019:10) hylännyt Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän valituksen.

In Net Oy on markkinaoikeudelle 8.2.2018 tekemässään hakemuksessa vaatinut muun ohella, että markkinaoikeus määrää päätöksessään 22.12.2017 numero 837/17 asetetun uhkasakon hankintayksikön maksettavaksi ja asettaa hankintayksikölle uuden uhkasakon.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Markkinaoikeus, jossa In Net Oy on ollut hakijana ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä vastapuolena, on muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellään hylännyt In Net Oy:n hakemuksen uhkasakon tuomitsemisesta maksettavaksi ja yhtiön vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Markkinaoikeus on lisäksi velvoittanut In Net Oy:n korvaamaan Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän oikeudenkäyntikulut 4 495 eurolla viivästyskorkoineen.

Markkinaoikeuden päätöksessä on todettu, että päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöksen liitteenä olevan valitusosoituksen mukaan päätöksestä saa valittaa vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Markkinaoikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Hakemuksen tutkiminen

In Net Oy:n valituksen johdosta markkinaoikeus on 22.12.2017 antamallaan päätöksellä numero 837/17 kumonnut Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän 14.11.2016 tekemän suorahankintapäätöksen § 222 ja kieltänyt Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymää tekemästä hankintasopimusta mainitun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön 200 000 euron sakon uhalla.

In Net Oy on markkinaoikeudelle tekemällään hakemuksella vaatinut, että markkinaoikeus tuomitsee Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymälle asetetun edellä mainitun uhkasakon maksettavaksi ja asettaa hankintayksikölle uuden, määrältään vähintään samansuuruisen uhkasakon markkinaoikeuden päätöksen noudattamisen tehosteeksi.

Hankintayksikkö on esittänyt, että In Net Oy:llä ei ole asiassa oikeussuojan tarvetta.

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007; jäljempänä myös hankintalaki) 100 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa mainitussa laissa tarkoitetun kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakon määräämisestä ja tuomitsemisesta säädetään uhkasakkolaissa.

Uhkasakkolain 5 §:n mukaan mainitussa laissa tarkoitettu asia pannaan vireille asianomaisten säännösten ja määräysten noudattamista valvovan viranomaisen aloitteesta tai esityksestä taikka sen hakemuksesta, jonka etua tai oikeutta asia koskee.

Ottaen huomioon, että edellä mainitulla markkinaoikeuden päätöksellä 22.12.2017 numero 837/17 tapahtunut kiellon määrääminen sekä uhkasakon asettaminen on johtunut In Net Oy:n markkinaoikeudelle tekemästä valituksesta, markkinaoikeus katsoo, että In Net Oy:llä on oikeus vaatia myös sanotun uhkasakon tuomitsemista maksettavaksi. Hakemus on näin ollen otettava tutkittavaksi.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Asiassa on hakijan hakemuksen perusteella kysymys siitä, onko Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymälle markkinaoikeuden päätöksessä 22.12.2017 numero 837/17 määrätyn suorahankintaa koskevan kiellon tehosteeksi asetetun uhkasakon maksettavaksi tuomitsemiselle perusteita yhtäältä markkinaoikeuden päätöksen ja toisaalta korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisen jälkeen.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnasta on tehty valitus markkinaoikeuteen, hankintayksikkö voi järjestää hankinnan väliaikaisesti tilaamalla sen hankintamenettelyyn osallistuneelta toimittajalta, jollei hankintaa voida sen luonteen vuoksi lykätä markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi.

Edellä mainitun säännöksen esitöissä (HE 190/2009 vp s. 67) todetulla tavalla hankintayksiköllä on oikeus järjestää hankinta väliaikaisin järjestelyin aina siihen saakka, kunnes uusi tarjouskilpailu muutoksenhaun johdosta annetun päätöksen perusteella on ehditty toteuttaa tilanteessa, jossa hankintayksikön järjestämiä palveluita käyttävien asiakkaiden etu on edellyttänyt palveluiden keskeytymätöntä järjestämistä. Mainituissa esitöissä on todettu edelleen, että hankintalain 93 §:n 1 momentin säännöksellä ei ole ollut tarkoitus muuttaa suorahankintaa koskevaa sääntelyä. Suorahankinnalle on laissa säädetty tiukat reunaehdot ja suorahankinta toteutetaan useimmiten kokonaan ilman kilpailutusta. Tästä syystä suorahankinnan edellytykset ovat tiukemmat kuin edellytykset hankinnan väliaikaiselle järjestämiselle.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin esitöiden mukaan (HE 190/2009 vp s. 68) hankinnan väliaikainen järjestäminen edellyttää arvioita siitä, onko hankinnan tarve välitön vai voidaanko hankinta lykätä muutoksenhaun ajaksi. Tarve hankinnan välittömälle järjestämiselle on lähtökohtaisesti esimerkiksi tilanteessa, jossa hankintayksiköllä on lakisääteinen velvollisuus palvelun järjestämiseen tai hankinnassa on kyse sellaisesta tavara- tai palveluhyödykkeestä, jota hankintayksikkö tarvitsee tehtäviensä hoitamisessa. Hankinnan arvolla ei lähtökohtaisesti ole merkitystä arvioinnissa. Hankintayksikön oman toiminnan lisäksi vastaavin edellytyksin voidaan ottaa huomioon hankintayksikön asiakkaiden tarpeet esimerkiksi tilanteessa, jossa yhteishankintayksikkö vastaa kilpailuttamisesta.

Hankintalain 93 §:n 2 momentin mukaan hankinnan väliaikainen järjestäminen ei saa estää sitä, että valittajan vaatimuksesta markkinaoikeuden päätöksellä voidaan:

1)hankintayksikön päätös kumota osaksi tai kokonaan;

2)kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä; tai

3)velvoittaa hankintayksikköä korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Edellä mainitun säännöksen esitöiden (HE 190/2009 vp s. 68) mukaan kyseinen säännös käytännössä edellyttää, että hankintayksikkö rajoittaa väliaikaisjärjestelyn päättymään tuomioistuimen antamaan ratkaisuun tai viimeistään silloin, kun virhe aiemmassa hankintamenettelyssä on muutoksenhaun johdosta annetun ratkaisun perusteella korjattu. Suositeltavaa on, että väliaikaista järjestelyä koskevien sopimusehtojen mukaan sopimus voidaan irtisanoa päättymään markkinaoikeuden ratkaisun johdosta.

Edellä selostetulla tavalla hankintalain 100 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa mainitussa laissa tarkoitetun kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakon määräämisestä ja tuomitsemisesta säädetään uhkasakkolaissa.

Uhkasakkolain 10 §:n 1 momentin mukaan uhkasakon asettanut viranomainen voi tuomita uhkasakon maksettavaksi, jos päävelvoitetta ei ole noudatettu eikä noudattamatta jättämiseen ole pätevää syytä. Edellytyksenä uhkasakon tuomitsemiselle maksettavaksi on, että uhkasakon asettamista koskeva päätös on lainvoimainen, jollei päätöstä ole säädetty tai määrätty noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta.

Hankintalain 106 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden päätös mainitun lain 94 §:n 1 momentin 4–7 kohdassa tarkoitetun seuraamuksen määräämisestä voidaan kuitenkin panna täytäntöön vain lainvoimaisen päätöksen nojalla.

Relevantti tosiseikasto

Hankintayksikkö on 14.11.2016 tekemällään suorahankintapäätöksellä sekä 22.11.2016 julkaisemallaan vapaaehtoista ennakkoavoimuutta koskevalla ilmoituksella päättänyt yhtäältä yhdistää aiemmin erilliset Aava- ja Oiva Effica-kannat osaksi erikoissairaanhoidon tietokantaa, ja toisaalta laajentaa Effica-järjestelmää Lahden kaupungin perusterveydenhuollon henkilöstön käyttöön.

In Net Oy on 5.12.2016 valittanut markkinaoikeuteen edellä mainitusta hankintayksikön suorahankintapäätöksestä.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on tehnyt Tieto Healthcare & Welfare Oy:n kanssa väliaikaisen sopimuksen hankinnan järjestämisestä. Tästä osoituksena markkinaoikeudelle on toimitettu Tieto Healthcare & Welfare Oy:n 30.5.2017 päivätty tilausvahvistus ”Potilastietojärjestelmän käytön laajennus: väliaikainen sopimusjärjestely, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä”.

Edellä mainitun tilausvahvistuksen kohdassa ”Tilauksen kohde, tuotteet ja palvelut” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Phsotey:n potilastietojärjestelmän käytön laajennus kattamaan nykyiset Lahden kaupungin perusterveydenhuollon käyttäjät lukuun ottamatta suun terveydenhuoltoa.

(– –)

Tilausvahvistus on tarkoitettu väliaikaisen sopimusjakson ajaksi, jonka on voimassa markkinaoikeuden päätökseen saakka. Riippumatta siitä, mitä sopimuksen irtisanomisesta tai muusta päättämisestä muutoin on sovittu, sopimus irtisanotaan päättymään markkinaoikeuden päätöksessä edellytetyllä tavalla.”

Markkinaoikeus on 22.12.2017 antamallaan päätöksellä numero 837/17 kumonnut Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän 14.11.2016 tekemän suorahankintapäätöksen § 222 ja kieltänyt Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymää tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön asetetun 200 000 euron sakon uhalla. Markkinaoikeus on päätöksessään lisäksi todennut, että mikäli hankintayksikkö aikoo edelleen toteuttaa kyseessä olevan hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon päätöksessä mainitut seikat.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on valittanut edellä mainitusta markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Viimeksi mainitun asian käsittelyn aikana hakija on toimittanut markki-naoikeudelle hankintayksikön vastauksia hakijan esittämiin kysymyksiin. Kyseisessä asiakirjassa on todettu muun ohella seuraavaa:

”Kysymykset I

Varmistuaksemme siitä, että olemme tulkinneet vastaustanne oikein pyydämme vielä vahvistamaan, että:

1.Yhtymässä ei ole käytössä Effica- ja/tai Lifecare-järjestelmää Lahden suun terveydenhuollon osalta eikä näiden käyttöönottamisesta ole tehty päätöstä?

2.Yhtymässä ei ole käytössä Lahden suun terveydenhuollon osalta Lifecare-järjestelmän E-reseptipalvelua eikä E-reseptipalvelua olla ottamassa käyttöön.(– –)?

Vastaukset I

1.Keskeisissä STH-toiminnoissa käytetään edelleen WinHit-ohjelmaa. Hankintapäätöstä sen korvaamisesta ei ole tehty.

2.Lifecare järjestelmää käytetään siltä osin kuin se korvasi Pegasos järjestelmän.

Kysymykset II

1.Onko väliaikainen sopimusjärjestely Tieto Oyj:n kanssa irtisanottu tai muutoin päätetty Tieto Oyj:n tilausvahvistuksen mukaisesti?

2.Mikäli Tieto Oyj edelleen toimittaa Yhtymälle osaakaan niitä tietojärjestelmiä taikka palveluita, jotka ovat sisältyneet markkinaoikeuden kumoamaan suorahankintapäätökseen, ja koska kyseinen väliaikainen järjestely ei voi olla enää voimassa, In Net Oy pyytää Yhtymää toimittamaan tiedon mihin päätökseen kyseinen menettely perustuu ja kuinka pitkään kyseisen järjestelyn on päätetty jatkuvan?

Vastaukset II

1.Väliaikaista sopimusta jatketaan Innetin valitusasian lainvoimaiseksi tuloon asti, eikä erillistä päätöstä ole tarvetta tehdä.

2.Kts vastaus 1.

Kysymykset III

1.Tuleeko Lahden kaupungin suun terveydenhuollon radiologiset lähetteet keskussairaalaan kirjata Tieto Oyj:n toimittamaan Effica- / tai Lifecare-järjestelmään?

2.Onko Lifecaren eReseptin osalta pidetty / tai tullaanko pitämään koulutuksia Lahden suun terveyden henkilökunnalle?

Vastaukset III

1.Kyllä.

2.Kyllä.”

Korkein hallinto-oikeus on 29.1.2019 antamallaan päätöksellä, taltionumero 244 hylännyt Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän valituksen ja pysyttänyt markkinaoikeuden 22.12.2017 antaman päätöksen numero 837/17.

Korkein hallinto-oikeus on edellä mainitussa päätöksessään todennut muun ohella, että markkinaoikeuden päätöksen 22.12.2017 numero 837/17 päätöslauselman muotoilusta huolimatta kyseisessä päätöksessä on ollut kysymys vain Effica-järjestelmän käyttöoikeuden laajentamisesta Lahden kaupungin perusterveydenhuollon henkilöstöön eikä Effica-järjestelmän tietokantojen yhdistämistä koskevasta hankinnasta.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän hallitus on päätöksellään 11.2.2019 D/344/00.01.02.03/2019 päättänyt muun ohella valtuuttaa toimitusjohtajan solmimaan uuden väliaikaisen sopimuksen Tieto Oyj:n kanssa koskien potilastietojärjestelmän käyttöoikeuksien laajennusta Lahdesta siirtyneiden terveydenhuollon työntekijöiden käyttöön siihen asti, kun kilpailutuksella on saatu hankittua uusi potilastietojärjestelmä. Hallitus on lisäksi päättänyt, että Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä osallistuu ensisijaisesti UNA Oy:n kautta organisoitavaan maakunnallisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän valmisteluun, ja sikäli kun yhteishankinta peruuntuu tai merkittävästi lykkääntyy, käynnistää oman hankinnan valmistelun.

Edellä mainittuun päätökseen liittyen Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän hallitus on päätöksellään D/1742/00.01.05.02/2017 päättänyt muun ohella merkitä 100 kappaletta perustettavan UNA Oy:n osakkeita.

Viimeksi mainitun päätöksen perusteluosassa on todettu muun ohella seuraavaa:

”Korkeimman hallinto-oikeuden päätös tarkoittaa sitä, että markkinaoikeuden alkuperäinen päätös, jolla suorahankinta katsottiin hankintalain vastaiseksi, tulee lainvoimaiseksi. Yhtenäinen potilastietojärjestelmä tulee siis kilpailuttaa. KHO:n ratkaisussa ei sinänsä täsmennetä, miten asiassa tulee edetä ja missä aikataulussa.

Ennen kuin uusi kilpailutus on mahdollista toteuttaa, kuntayhtymän tulee toimia väliaikaisten sopimusten varassa. Nämä päivitetään vastaamaan KHO:n päätöksen jälkeistä tilannetta ja lähtien siitä, että väliaikaiset sopimukset ovat voimassa vain välttämättömän alan ja siihen asti, kun kilpailutuksella on saatu hankittua uusi potilastietojärjestelmä. Nopeampaa vaihtoehtoa ei ole.

Kilpailutuksen toteuttamiseksi on kaksi päävaihtoehtoa: toteuttaa kilpailutus ja hankinta yksin tai sitten yhdessä muiden sairaanhoitopiirien ja Sote-kuntayhtymien kanssa osana UNA-hanketta. Hankekokonaisuus sisältää terveydenhuollon potilastietojärjestelmän korvaavan osion lisäksi muun muassa sosiaalihuollon järjestelmäosion, asiakkuudenhallinnan osion sekä toiminnanohjauksen komponentit.

Kansallisessa UNA-hankkeessa ollaan siirtymässä seuraavaan vaiheeseen eli asiakas- ja potilastietojärjestelmäkokonaisuuksien kilpailutukseen sekä hankintaan. Hyvinvointiyhtymä on aiemmin päätöksillään 5.9.2016 § 103 ja 11.12.2017 § 359 hyväksynyt kokonaisuuteen liittyvästä UNA-ytimen edistämisestä.

Hankintaa valmistellaan viime vuonna perustetun UNA Oy:n toimesta kiinteässä yhteistyössä useiden sairaanhoitopiirien ja maakuntien ICT-valmistelun kanssa. Työ on aloitettu julkaisemalla toimittajille osoitettu tietopyyntö markkinatilanteen kartoittamiseksi. Alustavan tiedon mukaan hankintaan osallistuvia maakuntia olisi 11 kappaletta. Näiden väestöpohja olisi noin 3 miljoonaa asukasta.

Hankinta yhdessä muun UNA-hankintarenkaan kanssa on arvioitu etenevän seuraavan aikataulun mukaisesti: hankinnan ja kilpailutuksen valmistelu vuoden 2019 kuluessa, varsinainen hankinta vuoden 2020 aikana ja käyttöönotot arviolta kaksi vuotisen rakentamisvaiheen jälkeen joko vuoden 2022 tai 2023 alusta. Ottaen huomioon Apotti- hankinnan ja Keski-Suomen Nova-hankintakonsortion toteutuneet aikataulut ei nopeampi käyttöönotto liene realistinen.

Laajemman hankintakonsortion etuna yksin tehtävään hankintaan on mahdollisuus jakaa hankintaan ja kilpailutukseen liittyviä kuluja. Myös yhteisten ylläpito- ja tukiorganisaatioiden hyödyntäminen tulee mahdolliseksi yhteistyön kautta.

(– –)

Varsinainen hankintapäätös tehdään hankintaprosessin myöhemmässä vaiheessa.

Mikäli kuluvan vuoden aikana ilmenisi, että yhteishankinta peruuntuisi tai lykkääntyisi oleellisesti, on Hyvinvointikuntayhtymän tällöin ryhdyttävä valmistelemaan omaa maakunnallisen tietojärjestelmän hankintaa.”

Asian arviointi

Kuten edellä on selostettu, markkinaoikeus on 22.12.2017 antamallaan päätöksellä numero 837/17 kumonnut Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän 14.11.2016 tekemän suorahankintapäätöksen § 222 ja kieltänyt Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymää tekemästä hankintasopimusta mainitun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön 200 000 euron sakon uhalla.

Asiassa ei ole käynyt ilmi, että hankintayksikkö olisi tehnyt hankintasopimuksia nimenomaisesti edellä mainitun markkinaoikeuden päätöksellä asetetun kiellon vastaisesti.

In Net Oy:n hakemuksen ja yhtiön käsillä olevassa asiassa markkinaoikeudessa esittämän perusteella asiassa on arvioitavana, onko hankintayksikön toimenpiteillään kuitenkin katsottava panneen hankintapää-töksen täytäntöön tosiasiallisesti yhtäältä edellä mainitun markkinaoikeuden päätöksen sekä toisaalta korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen 29.1.2019 taltionumero 244 antamisen jälkeen.

Hankintayksikkö on tehnyt suorahankintapäätöstä koskevan In Net Oy:n valituksen markkinaoikeuskäsittelyn aikana Tieto Healthcare & Welfare Oy:n kanssa väliaikaisen sopimuksen koskien potilastietojärjestelmän käytön laajentamista kattamaan Lahden kaupungin perusterveydenhuollon käyttäjät. Sopimusta koskeneessa tilausvahvistuksessa on todettu sen tarkoitetun väliaikaisen sopimusjakson ajaksi, joka on voimassa markkinaoikeuden päätökseen saakka.

Hakijan markkinaoikeudelle toimittamien hankintayksikön sille antamien vastausten sekä hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämän perusteella edellä mainittua väliaikaista sopimusjärjestelyä on kuitenkin jatkettu myös edellä mainitun markkinaoikeuden päätöksen jälkeen, kun hankintayksikkö on valittanut markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Hankintayksikkö on korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimittamassaan täytäntöönpanokieltoa koskevassa hakemuksessa esittänyt muun ohella, että se on lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi väliaikaisen järjestelyn turvin hankkinut lisenssioikeudet määräajaksi yhtenäisen potilastietojärjestelmän mahdollistamiseksi.

Hankintayksikkö on esittänyt hakemuksen johdosta markkinaoikeudessa, että potilastietojärjestelmän hankkiminen on ollut välttämätön edellytys sille, että hankintayksikkö on kyennyt tuottamaan lakisääteiset terveyspalvelut kuntayhtymään liitetyn Lahden kaupungin asukkaille tasavertaisesti ja toiminnallisesti laadukkaalla tavalla.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitun tilausvahvistuksen mukaan hankintayksikön ja Tieto Healthcare & Welfare Oy:n välinen väliaikainen sopimus on ollut voimassa markkinaoikeuden päätöksen antamiseen saakka. Tilausvahvistuksessa ei ole mainittu mitään kyseisen sopimuksen voimassaolosta mahdollisen korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyn aikana. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikön ja Tieto Healthcare & Welfare Oy:n välillä ei ole myöskään tehty kirjallista sopimusta tai tilausvahvistusta väliaikaisesta sopimuksesta korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyn ajaksi.

Toisaalta hankintayksikkö on valituksessaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle ilmoittanut, että se on järjestänyt potilastietojärjestelmän laajennuksen väliaikaisin sopimuksin valitusasian käsittelyn lainvoimaiseksi tuloon asti. Lisäksi hankintayksikkö on täydentänyt 8.3.2018 päivätyllä kirjelmällään korkeimmalle hallinto-oikeudelle valitustaan vaatimalla markkinaoikeuden päätöksen täytäntöönpanon väliaikaista kieltämistä. Korkein hallinto-oikeus ei ole antanut Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän täytäntöönpanokieltoa koskevan hakemuksen johdosta erillistä päätöstä. Korkein hallinto-oikeus on hankintayksikön valituksen lopullista ratkaisemista koskevassa päätöksessään 29.1.2019 taltionumero 244 todennut, että asian tultua ratkaistuksi lausuminen markkinaoikeuden päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalaissa ei ole säädetty väliaikaisten järjestelyjen toteuttamisesta sinä aikana, kun korkein hallinto-oikeus käsittelee markkinaoikeuden päätöksestä tehtyä valitusta. Markkinaoikeus katsoo, ettei sanotusta ole katsottava kuitenkaan johtuvan, etteikö väliaikaisten järjestelyjen toteuttamista myös sinä aikana, kun korkein hallinto-oikeus käsittelee markkinaoikeuden päätöksestä tehtyä valitusta, olisi pidettävä mahdollisena. Muussa tapauksessa jatkovalitus markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen saattaisi osoittautua kokonaan hyödyttömäksi esimerkiksi tilanteissa, joissa kysymyksessä olevien palvelujen keskeytyksetön järjestäminen hankintayksikön toimesta on turvattava.

Kuten edellä selostetusta ilmenee, edellä mainituissa hankintayksikön ja Tieto Healthcare & Welfare Oy:n välisissä väliaikaisia järjestelyjä koskevissa asiakirjoissa ei ole erikseen mainittu väliaikaisen järjestelyn jatkumisesta markkinaoikeuden päätöksestä mahdollisesti tehtävän jatkomuutoksenhaun ajaksi, eikä hankintayksikön ja Tieto Healthcare & Welfare Oy:n välillä ole tehty erillistä väliaikaista järjestelyä korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyn ajaksi. Valituksessaan ja sen täydennyksessä korkeimmalle hallinto-oikeudelle hankintayksikön antamien tietojen perusteella tämän voidaan kuitenkin katsoa tarkoittaneen, että korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyn aikaisissa potilastietojärjestelmän tilauksissa on kyse väliaikaisista järjestelyistä. Tähän nähden markkinaoikeus katsoo, ettei myöskään edellä selostetuista hankintayksikön markkinaoikeudelle esittämistä vastauksista ilmenevän tietojärjestelmien tilausten jatkamisen perusteella hankintayksikkö ole ryhtynyt markkinaoikeuden päätöksellä asetetun kiellon kohteena olleen suorahankintapäätöksen täytäntöönpanoon.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt markkinaoikeuden päätöksellä 22.12.2017 numero 837/17 määrätyn kiellon vastaisesti päättäessään hankkia potilastietojärjestelmän väliaikaisin järjestelyin siihen asti, kun asia on tullut korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoimaisesti ratkaistuksi.

Edellä todetulla tavalla asiassa tulee vielä arvioida, onko hankintayksikön toimenpiteillään katsottava panneen hankintapäätöksen täytäntöön tosiasiallisesti korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen 29.1.2019 taltionumero 244 antamisen jälkeen.

Edellä mainitun korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisen jälkeen hankintayksikön hallitus on edellä selostetulla tavalla 11.2.2019 päättänyt muun ohella valtuuttaa toimitusjohtajan solmimaan uuden väliaikaisen sopimuksen Tieto Oyj:n kanssa koskien potilastietojärjestelmän käyttöoikeuksien laajennusta Lahdesta siirtyneiden terveydenhuollon työntekijöiden käyttöön siihen asti, kun kilpailutuksella on saatu hankittua uusi potilastietojärjestelmä. Hallitus on lisäksi päättänyt, että Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä osallistuu ensisijaisesti UNA Oy:n kautta organisoitavaan maakunnallisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän valmisteluun, ja sikäli kun yhteishankinta peruuntuu tai merkittävästi lykkääntyy, käynnistää oman hankinnan valmistelun.

Markkinaoikeus toteaa, että kyseisen päätöksen mukaan hankintayksikön ja Tieto Oyj:n kanssa solmittavassa sopimuksessa on yksiselitteisesti ollut kyse väliaikaisesta järjestelystä siihen asti, kun kilpailutuksella on saatu hankittua uusi potilastietojärjestelmä.

Edellä selostetulla tavalla hankintalain 93 §:n 2 momentista johtuu, että hankinnan väliaikainen järjestäminen ei saa johtaa hankintapäätöksen täytäntöönpanemiseen.

Hankintayksikkö voi kuitenkin sen jälkeen, kun tuomioistuin on kumonnut hankintapäätöksen, hankintaa uudelleen kilpailuttaessaan toteuttaa halutessaan hankinnan yhteishankintana ja myös aikaisempaa, virheellisesti toteutettua hankintaa laajempana.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan yhteishankinnan valmistelu on alkanut, ja hankintayksikkö on osaltaan mahdollistanut siihen osallistumisensa päätöksellään merkitä UNA Oy:n osakkeita.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön hallituksen päätöksestä 11.2.2019 ilmenevää aikataulua ei voida pitää myöskään perusteettoman pitkänä, kun otetaan huomioon kyseisen kilpailutuksen luonne ja laajuus sekä se, että hankintayksikön päätöksen 11.2.2019 mukaan mikäli ilmenee, että yhteishankinta peruuntuu tai lykkääntyy oleellisesti, hankintayksikkö ryhtyy valmistelemaan omaa hankintaa.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt markkinaoikeuden päätöksellä 22.12.2017 numero 837/17 määrätyn kiellon vastaisesti myöskään päättäessään hankkia potilastietojärjestelmän väliaikaisella sopimuksella vielä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisen jälkeen siihen asti, kun kilpailutuksella on saatu hankittua uusi potilastietojärjestelmä.

Johtopäätös

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hakijan asiassa esittämän perusteella edellytyksiä uhkasakon tuomitsemiselle maksettavaksi ei ole käsillä. Hakemus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolain¬käyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen hakija saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hakija on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Hankintayksiköllä ei sen ilmoituksen mukaisesti ole arvonlisäverolain 34 ja 102 §:ssä säädetty huomioon ottaen ole oikeutta vähentää hankin-nan kohteena olevaan liiketoimintaan liittyvästä oikeudenkäynnistä aiheutuneisiin kuluihin sisältyvää arvonlisäveroa omassa verotuksessaan. Korvattaviksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista ei siten ole vähennettävä niihin sisältyvää arvonlisäveroa.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden jäsenet Jussi Karttunen, Reima Jussila ja Markus Ukkola.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

In Net Oy on valituksessaan vaatinut, että markkinaoikeuden päätös kumotaan ja markkinaoikeuden päätöksessä 22.12.2017 numero 837/17 asetettu uhkasakko määrätään hankintayksikön maksettavaksi. Lisäksi In Net Oy on vaatinut, että hankintayksikölle asetetaan uusi, määrältään vähintään samansuuruinen uusi uhkasakko markkinaoikeuden päätöksen noudattamiseksi. Hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan In Net Oy:n arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa 6 840 eurolla ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa 21 850 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen ja oikeudenkäyntimaksulla lisättynä.

Muutoksenhakija on perusteluina vaatimuksilleen viitannut markkinaoikeudessa esittämäänsä sekä esittänyt lisäksi muun ohella seuraavaa:

Hankintayksikkö on tosiasiallisesti ryhtynyt kumotun suorahankintapäätöksen täytäntöönpanoon. Hankintayksikkö on jatkanut markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi solmimaansa väliaikaista sopimusta korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyn ajaksi eikä ole ryhtynyt markkinaoikeuden edellyttämää kilpailuttamista koskeviin valmisteluihin.

Vaikka hankintayksikkö on korkeimmalle hallinto-oikeudelle tekemänsä valituksen täydennyksessä vaatinut markkinaoikeuden päätöksen täytäntöönpanon väliaikaista kieltämistä, ei tällä ole suorahankintapäätöksen tosiasiallisen täytäntöönpanon ja uhkasakon maksettavaksi määräämisen arvioinnissa merkitystä. Hankinnan jatkaminen korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyn ajaksi ilman, että hankintayksikkö samalla ryhtyy markkinaoikeuden päätöksestä johtuviin toimenpiteisiin, edellyttää korkeimman hallinto-oikeuden tämän sallivaa nimenomaista täytäntöönpanomääräystä. Hankintayksikön olisi tullut alkaa noudattaa markkinaoikeuden päätöstä ja siinä asetettuja velvoitteita heti markkinaoikeuden päätöksen jälkeen tekemästään valituksesta huolimatta. Hankintayksikkö on rikkonut hankintalain 106 §:ää. Suun terveydenhuollon tietojärjestelmien osalta asiassa ei ole ollut edes muodollisesti kyse väliaikaisesta järjestämisestä.

Hankintayksikkö on päässyt tosiasiassa toteuttamaan suunnittelemansa suorahankinnan jopa pidemmäksi aikaa kuin alun perin oli tarkoitus. Perusteet uhkasakon maksettavaksi tuomitsemiselle ja uuden uhkasakon asettamiselle ovat olemassa. Hankintayksikkö on tietoisesti pitkittänyt potilastietojärjestelmähankinnan kilpailuttamista. Hankintayksiköllä ei ole ollut lain mukaista perustetta olla valmistelematta ja kilpailuttamatta tarvitsemaansa hankintaa vuodesta 2016 alkaen. Hankintayksikkö on vuonna 2016 tehnyt laittoman suorahankintapäätöksen ja tulee jatkamaan tosiasiassa sen täytäntöönpanemista aina vuoteen 2022 tai 2023 asti tai tarvittaessa pidempäänkin. Tällä hetkellä hankintayksikkö vasta suunnittelee hankinnan toteutustapoja, vaikka hankinnan tarve ja sen kilpailuttaminen ovat olleet tiedossa jo paljon ennen vuotta 2016. Hankinnan kilpailuttaminen ei ole edennyt mihinkään ulkoisesti näkyvään vaiheeseen. Tällaista järjestelyä ei voida katsoa välttämättömäksi hankinnan väliaikaiseksi järjestämiseksi. Hankintayksikkö ei ole edes yrittänyt pitää kiirettä hankinnan kilpailuttamiseksi ja suorahankinnan aiheuttamien haittojen minimoimiseksi.

Hankintayksikkö on tosiasiassa vasta korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen alkanut suunnitella sitä, millä tavoin se toteuttaa hankinnan kilpailuttamisen. Suunnitelman mukaan sillä on kaksi päävaihtoehtoa, joko toteuttaa kilpailutus ja hankinta yksin tai sitten yhdessä muiden sairaanhoitopiirien ja Sote-kuntayhtymien kanssa osana UNA-hanketta. UNA-hanke on käynnistetty jo vuonna 2013 ja edennyt tässä vaiheessa vasta tietopyynnön julkaisemiseen kaksi vuotta sitten. UNA-hankkeen toteutumisesta ei ole varmuutta, ja aikataulusuunnitelma on alustava arvio. Hankkeen toteutumisen epävarmuuteen on varautunut myös hankintayksikkö, kun se on todennut ryhtyvänsä hankinnan kilpailuttamisen valmisteluun, mikäli UNA-hanke ei toteutuisi tai se myöhästyisi oleellisesti. Hankinnan kilpailuttamisessa hidasteleminen tällä tavoin on hankintalain vastaista.

Hankintayksikkö ei ole voinut pätevästi perustella hankinnan kilpailuttamisen viivästymistä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksella. Hankintayksikön hankintatoimeen liittyvät tarkoituksenmukaisuusseikat tai sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset eivät ole perusteita, joilla hankintayksikkö voisi viivyttää kilpailutuksen valmistelun aloittamista ja hankkia palvelua sen sijaan pitkäaikaisesti väliaikaisella järjestelyllä.

UNA-hankkeeseen sitoutuminen ja suorahankintapäätöksen kohteena olleen hankinnan kilpailuttaminen eivät sulje toisiaan pois. UNA-hankkeessa on kyse kymmenien sote-kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien kokonaisvaltaisesta järjestelmäuudistuksesta, ei yksittäisestä potilastietojärjestelmästä, jota hankintayksikkö nyt hankkii tosiasiassa suorahankintana. Väliaikainen järjestely on tehty ainoastaan, koska hankintayksikkö ei ole halunnut kilpailuttaa hankintaa lyhyehköksi sopimuskaudeksi, vaan mieluummin odottaa UNA-hankekokonaisuutta. Sillä, mikä tarkoituksenmukainen sopimuskauden pituus on, ei ole kilpailuttamisvelvoitteen kannalta tai suorahankintaperusteena merkitystä. Mahdollinen UNA-hankkeen toteutuminen olisi voitu ottaa huomioon esimerkiksi väliaikaisesti kilpailutettavan sopimuksen irtisanomisehdoissa. Mitään estettä kilpailuttaa potilastietojärjestelmä erikseen ja välittömästi ei ole.

Järjestelyä ei voida pitää väliaikaisena, kun sen kesto on käytännössä ennalta rajoittamaton ja hankintayksikköä sitomaton. Hankintayksikkö on ainoastaan suunnitellut hankinnan kilpailuttamista lähivuosien aikana, mutta sitovaa valmistelua potilastietojärjestelmän hankinnasta ei ole tehty. Lisäksi hankintayksikkö on varannut itselleen oikeuden hyödyntää väliaikaista järjestelyä vielä lähivuosiakin pidemmälle, mikäli UNA-hankkeessa ei edetäkään hankkeen kilpailutukseen.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että valitus hylätään ja muutoksenhakija velvoitetaan korvaamaan kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.

Hankintayksikkö on uudistanut markkinaoikeudessa lausumansa ja esittänyt lisäksi perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:

Muutoksenhakijan oikeussuojan tarve on kyseenalainen. Muutoksenhakija toimittaa ainoastaan suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmiä. Väliaikaisesta järjestelystä on rajattu suun terveydenhuollon palvelut. Muutoksenhakijan tarjoamaa osaa potilastietojärjestelmäkokonaisuudesta ei ole järjestetty väliaikaisesti.

Kumottua hankintapäätöstä ei ole pantu täytäntöön. Väliaikaista järjestelyä ei ole toteutettu edes hankintailmoituksen mukaisessa laajuudessa. Väliaikainen järjestely on toteutettu siten, että käyttöoikeus on hankittu ainoastaan perusterveydenhuollon potilastietojärjestelmään. Lahden kaupungin suun terveydenhuollossa on edelleen voimassa In Net Oy:n kanssa aikanaan tehty sopimus.

Hankintayksikkö tarvitsee välttämättä toiminnassaan hankinnan kohteena olevia palveluita, eikä hankintaa voida sen luonteen vuoksi lykätä. Hankintayksiköllä on näin ollen oikeus tehdä väliaikainen hankintasopimus hankinnan uudelleen kilpailuttamisen ajaksi. Hankintayksikkö on hakenut korkeimmalta hallinto-oikeudelta hankintapäätöksen kumoavan markkinaoikeuden päätöksen täytäntöönpanokieltoa. Markkinaoikeuden päätöksen täytäntöönpanoon ei ole saanut tai edes voinut täysimääräisesti ryhtyä, sillä valitus olisi käynyt täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi. Täytäntöönpanokiellon vaatimisella ei ole nyt käsiteltävän uhkasakkoasian kannalta merkitystä. Uhkasakkoasiassa kyse on sen arvioinnista, onko markkinaoikeuden päätöstä noudatettu.

Markkinaoikeuden päätöksen mukaisesti hankintayksikkö on sitoutunut kilpailuttamaan hankinnan. Hankintayksiköllä on kaksi vaihtoehtoa, joko toteuttaa hankinta yksin tai vaihtoehtoisesti yhdessä usean muun sairaanhoitopiirin ja sote-kuntayhtymän kanssa, käytännössä niin kutsutussa UNA-hankkeessa. UNA-hankekokonaisuus sisältää potilastietojärjestelmän korvaavan osion lisäksi muun muassa sosiaalihuollon järjestelmäosion, asiakkuudenhallinnan osion sekä toiminnanohjauksen komponentit. UNA-hanke on laajempi uudistus, joka kattaa aiemman suorahankintapäätöksen mukaisen palvelun. Hankintayksikkö on jo aiemmin valinnut olla mukana maakuntien yhteisessä UNA-hankkeessa, joka tukee hankintayksikön pitkän aikavälin tavoitteita.

Hankintayksikkö on ollut aktiivinen toimissaan hankinnan kilpailuttamiseksi. Valmistelutoimet ovat alkaneet jo markkinaoikeuden päätöksen jälkeen. Väliaikaisia ratkaisuja tarvitaan kuitenkin edelleen, jos yhtenäisen potilastietojärjestelmän toimivuus halutaan turvata. Hankintayksikkö on sitoutunut arvioimaan tilannetta uudelleen 11.2.2019 tekemänsä päätöksen mukaisesti, mikäli UNA:n aikataulussa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Tällaisten muutosten tapahtuessa hankintayksikkö tulee käynnistämään teknisen vuoropuhelun oman maakunnallisen tietojärjestelmän edellytyksistä ja yhteensovittamisesta vallitseviin tarpeisiin sekä pitkän tähtäimen tavoitteisiin.

Hankintayksikön hallituksen kokouksissa syksyllä 2019 on päätettävänä yksityiskohtainen sitoutuminen asiakas- ja potilastietojärjestelmäkokonaisuutta koskevaan hankintamenettelyyn, jota kutsutaan myös nimellä UNA KAARI -hankinnan kilpailutus. Se merkitsee potilastietojärjestelmän valmistelun kilpailuttamista osana useamman maakunnan yhteistä hanketta. Tämä huomioon ottaen ei voida todeta, että hankintayksikkö olisi laiminlyönyt tai edes viivytellyt hankinnan valmistelua ja kilpailuttamista.

Potilastietojärjestelmän hankinta kestää, koska kysymys ei ole tuotteesta tai palvelusta, jonka voisi hankkia valmiina ratkaisuna. UNA-hankkeen aikataulu ja eteneminen ovat vahvasti riippuvaisia myös poliittisesta tilanteesta ja päätöksenteosta, eikä hankkeen aikataulutuksessa tapahtuneita viiveitä voida lukea hankintayksikön syyksi. Hankintayksiköllä ei ole parempaa tai nopeampaa keinoa hankkia itselleen tulevaisuuden vaatimukset täyttävä potilastietojärjestelmä. Kilpailutus on monitahoinen ja vaativa, ja sen toteuttaminen vie aikaa.

Väite siitä, että nykyinen väliaikainen järjestely osoittaisi, että hankinta voitaisiin kilpailuttaa ripeästikin, ei pidä paikkaansa. Väliaikainen järjestely on kyetty tekemään ilman suurempia teknisiä ongelmia, koska hankintayksikköön liittyneelle alueelle hankittava järjestelmä on ollut sama kuin kaikkialla muualla hankintayksikössä. Tämän vuoksi yhteensopivuuteen, potilasturvallisuuteen ja yksinoikeuteen liittyvät syyt eivät ole muodostaneet haasteita tai esteitä.

Hankinnan tarve on ollut aikanaan hankintayksikölle jossain määrin ennalta-arvaamaton. Lahden kaupunki on liittynyt hankintayksikköön vuoden 2017 alusta lukien. Kumottu hankintapäätös on tehty vuoden 2016 lopulla, ja sillä on ollut tarkoitus hankkia käyttöoikeus hankintayksikössä käytössä olleeseen järjestelmään myös Lahden kaupungin asukkaille. Kysymys on siten ollut alun perin nopealla aikataululla tapahtuneesta muutoksesta.

Koska päävelvoitetta on noudatettu, edellytyksiä uhkasakon tuomitsemiselle ei ole. Mikäli päävelvoitetta ei katsottaisi noudatetun, hankintayksiköllä on joka tapauksessa ollut pätevä syy olla sitä noudattamatta uhkasakkolain 10 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Tällaisen syyn muodostavat hankinnan luonteeseen liittyvät seikat.

In Net Oy on antanut hankintayksikön selityksen johdosta vastaselityksen, jossa on esitetty muun ohella seuraavaa:

Muutoksenhakijalla on asiassa oikeussuojan tarve ja oikeus vaatia uhkasakkoa maksettavaksi. Asiassa ei ole perusteita jättää uhkasakkoa määräämättä. Suorahankintaperusteet on tutkittu jo lainvoimaisesti eikä suorahankinnalle ole katsottu olevan perustetta. Hankintayksikön perustelujen hyväksyminen uhkasakon määräämättä jättämiselle tarkoittaisi sitä, että laitonta suorahankintaa koskeva korkeimman hallinto-oikeuden päätös menettäisi käytännössä merkityksensä ja uhkasakko tehokkuutensa.

Hankintayksikkö on suorahankinnalla ottanut käyttöönsä Lahden perusterveydenhuollon osalta toisen potilastietojärjestelmän noin kahden kuukauden ajassa väliaikaisen sopimuksen tekemisestä. Potilastietojärjestelmässä ei ole ollut kyse niin vaativasta ja monimutkaisesta hankinnasta, että sitä ei olisi voitu esimerkiksi kohtuullisessa 1,5 vuoden ajanjaksossa kilpailuttaa ja hankkia UNA-hankkeen siirtymäajaksi, jos kilpailuttamiseen olisi ryhdytty heti markkinaoikeuden päätöksen jälkeen. Hankintayksikön valitus ei olisi jäänyt merkityksettömäksi, vaikka se olisi tuolloin aloittanut hankinnan valmistelut. Valmistelujen aloittaminen olisi ollut tarpeen myös siksi, että suorahankinnan oli joka tapauksessa tarkoitus olla voimassa vain vuoden 2021 loppuun asti.

Korkeimman hallinto-oikeuden tulee asettaa hankintayksikölle uusi uhkasakon alainen velvoite kilpailuttaa Lahden kaupungin perusterveydenhuollon potilastietojärjestelmä ja suunterveydenhuollon potilastietojärjestelmän komponentit mahdollisimman pikaisessa aikataulussa.

Väliaikaisilla sopimuksilla toteutettu menettely vastaa asiallisesti hankintayksikön alkuperäistä suorahankintaa. Vaikka väliaikaiset sopimukset eivät ole varsinaisesti koskeneet suun terveydenhuollon järjestelmää, hankintayksikkö on ottanut Lahden osalta myös suun terveydenhuollossa käyttöön Tieto Oy:n Effica Lifecare -järjestelmän radiologisten lähetteiden ja eReseptien osalta.

Hankintayksikkö on antanut lisäselityksen, jossa on esitetty muun ohella seuraavaa:

Kun Lahden perusterveydenhuollossa siirryttiin muutoin kuin suun terveydenhuollon osalta väliaikaisen sopimuksen perusteella Effica Lifecare -järjestelmään, siirtyi myös eReseptin tekeminen sinne. Samoin valittajan viittaama Päijät-Hämeen Keskussairaalan radiologian lähetekäytäntö on siirtynyt väliaikaiseen sopimuksen perustuen Effica Lifecare -järjestelmään. Toiminnot ostetaan saman väliaikaisen sopimuksen kautta kuin muukin kokonaisuus. Kysymyksessä ovat pienet liitännäiset toiminnot osana Effica-asiakastietojärjestelmää, eikä näille toiminnoille olisi ollut mahdollista järjestää hankintaa erilliseen kilpailutukseen perustuen.

Muutoksenhakijalle on lähetetty tiedoksi hankintayksikön lisäselitys.

Muutoksenhakija on toimittanut oikeudenkäyntikuluja koskevan lisäselvityksen, joka on lähetetty tiedoksi hankintayksikölle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Markkinaoikeuden päätökseen liitetty valitusosoitus oikaistaan kuulumaan siten, että markkinaoikeuden päätökseen saa valituslupaa pyytämättä hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Korkein hallinto-oikeus on käsitellyt In Net Oy:n muutoksenhakukirjelmän markkinaoikeuden päätökseen kohdistuvana valituksena ja tutkinut asian.

2. Markkinaoikeuden päätös kumotaan.

Markkinaoikeuden päätöksellä 22.12.2017 numero 837/17 asetettu 200 000 euron uhkasakko tuomitaan Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän maksettavaksi. In Net Oy:n vaatimus uuden uhkasakon asettamisesta hylätään.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä velvoitetaan korvaamaan In Net Oy:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa 7 090 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän markkinaoikeudessa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään. In Net Oy vapautetaan velvollisuudesta korvata Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän oikeudenkäyntikuluja markkinaoikeudessa.

3. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä velvoitetaan korvaamaan In Net Oy:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa vaatimus enemmälti hyläten 15 000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän oikeudenkäyntikulujen korvaamista korkeimmassa hallinto-oikeudessa koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Valitusosoituksen oikaiseminen

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 161 §:n 1 momentin mukaan uhkasakon tuomitsemisesta säädetään uhkasakkolaissa.

Uhkasakkolain 24 §:n (894/2015) 2 momentin mukaan uhkasakon maksettavaksi tuomitsemista sekä teettämis- tai keskeyttämisuhan täytäntöön pantavaksi määräämistä koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Toimivaltainen hallinto-oikeus ja asiantuntijajäsenten osallistuminen asioiden käsittelyyn määräytyvät päävelvoitteen perusteella.

Uhkasakkolain edellä mainitun 24 §:n 2 momentin viimeinen virke perustuu lakivaliokunnan mietintöön (LaVM 26/2014 vp). Mietinnön mukaan virke on tarpeen, jotta toimivaltaisesta hallinto-oikeudesta ei olisi epäselvyyttä sellaisissa asioissa, joita koskevien valitusten käsittely on keskitetty yhteen hallinto-oikeuteen. Vaikka mietinnössä ei ole käsitelty tilanteita, joissa uhkasakon maksettavaksi tuomitseminen kuuluu hallintoviranomaisen asemesta tuomioistuimelle, eikä tilanteita, jotka kuuluvat hallinto-oikeuden asemesta markkinaoikeuden toimivaltaan, mietinnössä esitetyn perusteella voidaan katsoa tarkoitetun, että muutoksenhaku uhkasakon tuomitsemista koskevan päätöksen osalta noudattaa myös tällaisissa tilanteissa päävelvoitteen mukaista muutoksenhakutietä.

Edellä olevan perusteella markkinaoikeuden päätökseen, joka koskee uhkasakon tuomitsemista maksettavaksi julkista hankintaa koskevassa asiassa, on saanut hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Kun tällaisen asian osalta ei ollut säädetty, että valittamiseen tarvitaan valituslupa, markkinaoikeuden päätöksestä voi valittaa valituslupaa pyytämättä.

Markkinaoikeuden päätökseen liitetty valitusosoitus, jonka mukaan päätöksestä saa valittaa, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan, on näin ollen oikaistava kuulumaan päätöslauselmasta ilmenevällä tavalla. In Net Oy:n muutoksenhakukirjelmä käsitellään markkinaoikeuden päätökseen kohdistuvana valituksena.

2. Pääasia

2.1 Sovellettavat säännökset

Uhkasakkolain 6 §:n 1 momentin mukaan uhkasakko asetetaan määräämällä päävelvoite asianosaisen noudatettavaksi sakon uhalla.

Uhkasakkolain 11 §:n mukaan uhkasakko voidaan tuomita asetettua pienempänä, jos päävelvoitetta on olennaiselta osalta noudatettu tai velvoitetun maksukyky on merkittävästi alentunut taikka uhkasakon määrän alentamiseen on muu perusteltu syy.

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, jäljempänä hankintalaki) 93 §:n (321/2010) 1 momentin mukaan, jos hankinnasta on tehty valitus markkinaoikeuteen, hankintayksikkö voi järjestää hankinnan väliaikaisesti tilaamalla sen hankintamenettelyyn osallistuneelta tai aiemmalta toimittajalta, jollei hankintaa voida sen luonteen vuoksi lykätä markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi.

Hankintalain 106 §:n (1532/2011) 1 momentin mukaan markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden päätös 94 §:n 1 momentin 4–7 kohdassa tarkoitetun seuraamuksen määräämisestä voidaan kuitenkin panna täytäntöön vain lainvoimaisen päätöksen nojalla.

Hankintalain 93 §:n esitöiden (HE 190/2009 vp) mukaan pykälässä säädetään hankintayksikön oikeudesta järjestää hankinta väliaikaisin toimin muutoksenhaun ajaksi. Esitöissä on todettu, että oikeuskäytännön mukaan hankintayksikkö voi järjestää hankinnan ilman tarjouskilpailua aina siihen saakka, kunnes uusi tarjouskilpailu muutoksenhaun johdosta annetun päätöksen perusteella on ehditty toteuttaa tilanteessa, jossa hankintayksikön järjestämiä palveluita käyttävien asiakkaiden etu on edellyttänyt palveluiden keskeytymätöntä järjestämistä. Säännöksellä ei ole tarkoitus muuttaa suorahankintaa koskevaa sääntelyä.

2.2 Keskeiset tosiseikat

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on 14.11.2016 päättänyt muun ohella toteuttaa suorahankintana Effica-järjestelmän käyttöoikeuden laajentamisen Lahden kaupungin perusterveydenhuollon henkilöstöön. Päätöksen perusteluissa on todettu, että kysymyksessä on kolmen vuoden pituista siirtymäkautta koskeva järjestely. Hankinnan vuosittainen arvo on 600 000 euroa.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on ilmoittanut suorahankinnasta 22.11.2016 julkaistulla vapaaehtoista ennakkoavoimuutta koskevalla ilmoituksella. Ilmoituksen mukaan kysymyksessä on enintään neljän vuoden pituista siirtymäkautta koskeva järjestely, joka liittyy Lahden kaupungin perusterveydenhuollon liittymiseen osaksi kuntayhtymää. Ilmoituksen mukaan Lahden kaupungin tuottamat sote-palvelut siirtyvät kuntayhtymälle 1.1.2017 lukien. Hankinnan ennakoiduksi arvonlisäverottomaksi kokonaisarvoksi on ilmoitettu 2 400 000 euroa.

In Net Oy on valittanut suorahankintapäätöksestä markkinaoikeuteen. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on asian markkinaoikeuskäsittelyn aikana tehnyt Tieto Healthcare & Welfare Oy:n kanssa väliaikaisen sopimuksen hankinnasta 30.5.2017 päivätyllä tilausvahvistuksella. Väliaikainen sopimus on koskenut hankintayksikön potilastietojärjestelmän käytön laajennusta kattamaan Lahden kaupungin perusterveydenhuollon käyttäjät lukuun ottamatta suun terveydenhuoltoa. Tilausvahvistus on siinä olevan maininnan mukaan tarkoitettu väliaikaisen sopimusjakson ajaksi markkinaoikeuden päätökseen saakka. Tilausvahvistuksen mukaan sopimus irtisanotaan päättymään markkinaoikeuden päätöksessä edellytetyllä tavalla.

Markkinaoikeus on päätöksellään 22.12.2017 numero 837/17 kumonnut suorahankintapäätöksen ja kieltänyt Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymää 200 000 euron sakon uhalla tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön. Markkinaoikeuden päätöksessä on todettu, että mikäli hankintayksikkö aikoo edelleen toteuttaa kyseessä olevan hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon päätöksessä mainitut seikat.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on valittanut markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hankintayksikkö on valituksensa täydennyksessä vaatinut, että markkinaoikeuden päätöksen täytäntöönpano kielletään, kunnes korkein hallinto-oikeus on ratkaissut asiaa koskevan valituksen.

Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 29.1.2019 taltionumero 244 (KHO 2019:10) hylännyt Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän valituksen. Päätöksessä on todettu, että asian tultua ratkaistuksi lausuminen markkinaoikeuden päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta hankintayksikön vaatimuksesta raukeaa.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän hallitus on päätöksellään 11.2.2019 valtuuttanut toimitusjohtajan solmimaan uuden väliaikaisen sopimuksen Tieto Oyj:n kanssa koskien potilastietojärjestelmän käyttöoikeuksien laajennusta Lahdesta siirtyneiden terveydenhuollon työntekijöiden käyttöön siihen asti, kun kilpailutuksella on saatu hankittua uusi potilastietojärjestelmä. Hallitus on lisäksi päättänyt, että Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä osallistuu ensisijaisesti UNA Oy:n kautta organisoitavaan maakunnallisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän valmisteluun, ja sikäli kun yhteishankinta peruuntuu tai merkittävästi lykkääntyy, käynnistää oman hankinnan valmistelun. Päätöksen perusteluissa on todettu muun ohella seuraavaa:

Ennen kuin uusi kilpailutus on mahdollista toteuttaa, kuntayhtymän tulee toimia väliaikaisten sopimusten varassa. Nämä päivitetään vastaamaan KHO:n päätöksen jälkeistä tilannetta ja lähtien siitä, että väliaikaiset sopimukset ovat voimassa vain välttämättömän ajan ja siihen asti, kun kilpailutuksella on saatu hankittua uusi potilastietojärjestelmä. Nopeampaa vaihtoehtoa ei ole.

Kilpailutuksen toteuttamiseksi on kaksi päävaihtoehtoa: toteuttaa kilpailutus ja hankinta yksin tai sitten yhdessä muiden sairaanhoitopiirien ja sote-kuntayhtymien kanssa osana UNA-hanketta. Hankekokonaisuus sisältää terveydenhuollon potilastietojärjestelmän korvaavan osion lisäksi muun muassa sosiaalihuollon järjestelmäosion, asiakkuudenhallinnan osion sekä toiminnanohjauksen komponentit.

Hankinta yhdessä muun UNA-hankintarenkaan kanssa on arvioitu etenevän seuraavan aikataulun mukaisesti: hankinnan ja kilpailutuksen valmistelu vuoden 2019 kuluessa, varsinainen hankinta vuoden 2020 aikana ja käyttöönotot arviolta kaksi vuotisen rakentamisvaiheen jälkeen joko vuoden 2022 tai 2023 alusta. Ottaen huomioon Apotti-hankinnan ja Keski-Suomen Nova-hankintakonsortion toteutuneet aikataulut ei nopeampi käyttöönotto liene realistinen.

(- - -)

Varsinainen hankintapäätös tehdään hankintaprosessin myöhemmässä vaiheessa.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankintayksikön hallituksen kokouksissa syksyllä 2019 on päätettävänä yksityiskohtainen sitoutuminen asiakas- ja potilastietojärjestelmäkokonaisuutta koskevaan hankintamenettelyyn.

2.3 Oikeudellinen arviointi

2.3.1 Kysymyksenasettelu ja In Net Oy:n asianosaisasema

Asiassa on kysymys siitä, onko Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä tuomittava maksamaan markkinaoikeuden päätöksessä 22.12.2017 numero 837/17 asetettu 200 000 euron uhkasakko. Mikäli uhkasakko tuomitaan maksettavaksi, kysymys on myös siitä, onko uusi uhkasakko asetettava.

Markkinaoikeuden päätös 22.12.2017 on annettu In Net Oy:n markkinaoikeudelle tekemän valituksen johdosta. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon uhkasakkolain 5 §, yhtiöllä on oikeus vaatia mainitulla päätöksellä asetetun uhkasakon tuomitsemista maksettavaksi.

2.3.2 Uhkasakon tuomitseminen maksettavaksi

Markkinaoikeus on päätöksellään 22.12.2017 kumonnut hankintayksikön suorahankintapäätöksen 14.11.2016, joka on koskenut Effica-järjestelmän käyttöoikeuden laajentamista Lahden kaupungin perusterveydenhuollon henkilöstöön. Markkinaoikeus on 200 000 euron sakon uhalla kieltänyt hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön (päävelvoite). Markkinaoikeuden päätöksessä on todettu, että mikäli hankintayksikkö aikoo edelleen toteuttaa kyseessä olevan hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon päätöksessä mainitut seikat.

Uhkasakon tuomitsemiseksi on ratkaistava, onko hankintayksikkö noudattanut edellä mainittua päävelvoitetta tai, jos päävelvoitetta ei ole noudatettu, onko sen noudattamatta jättämiselle ollut pätevää syytä. Tältä osin asiassa tulee erityisesti arvioitavaksi, onko hankinnan toteuttamisen väliaikaisten sopimusten perusteella katsottava merkinneen suorahankintapäätöksen täytäntöönpanoa päävelvoitteen vastaisella tavalla.

Hankintayksikkö on suorahankintapäätöstä koskevan valituksen markkinaoikeuskäsittelyn aikana tehnyt 30.5.2017 päivätystä tilausvahvistuksesta ilmenevän väliaikaisen sopimuksen Tieto Healthcare & Welfare Oy:n kanssa. Väliaikaista sopimusta on saadun selvityksen perusteella jatkettu korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyn ajan. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistua asian väliaikainen sopimus on hankintayksikön hallituksen päätöksen 11.2.2019 perusteella uusittu olemaan voimassa, kunnes uusi potilastietojärjestelmä on saatu hankittua.

Markkinaoikeuskäsittelyn aikana tehty väliaikainen sopimus on koskenut Effica-järjestelmän käyttöoikeuden laajentamista Lahden kaupungin perusterveydenhuollon henkilöstöön muutoin kuin suun terveydenhuollon osalta. Asiassa saatu selvitys viittaa siihen, että väliaikaisen sopimuksen tarkoittamaa järjestelmää on lisäksi käytetty suun terveydenhuollon osalta eräiden reseptien ja lähetteiden osalta. Kun myös otetaan huomioon asiakirjoista ilmenevät tiedot suorahankintapäätöksessä tarkoitetun hankinnan ja väliaikaisen hankinnan arvoista sekä väliaikaisen hankinnan sisällöstä muutoin esitetty selvitys, korkein hallinto-oikeus katsoo, että asiassa tehdyt väliaikaiset sopimukset ovat ainakin pääasialliselta osaltaan vastanneet suorahankintapäätöksessä 14.11.2016 tarkoitettua hankintaa.

Markkinaoikeuden päätöksen 22.12.2017 osalta sovellettavan hankintalain 106 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden päätöstä hankintapäätöksen kumoamisesta ja uuden tarjouskilpailun järjestämisestä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Vaikka hankinnan väliaikaisen järjestämisen jatkaminen voi hankintalain 93 §:n esitöistä ilmenevin tavoin tulla kysymykseen myös markkinaoikeuden päätöksen jälkeen, hankintayksikön tulee hankintalain 106 §:stä ilmenevän pääsäännön mukaisesti ryhtyä valituksesta huolimatta markkinaoikeuden päätöksestä johtuviin toimenpiteisiin, kuten uuden tarjouskilpailun järjestämiseen. Hankintalain 106 §:n 1 momentti huomioon ottaen hankinnan väliaikaisen järjestämisen jatkaminen korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyn ajaksi ilman, että hankintayksikkö samalla ryhtyy markkinaoikeuden päätöksestä johtuviin toimenpiteisiin, edellyttää korkeimman hallinto-oikeuden tämän sallivaa täytäntöönpanomääräystä.

Esillä olevassa asiassa ei ole todettavissa, että hankintayksikkö olisi ryhtynyt markkinaoikeuden päätöksestä 22.12.2017 johtuviin toimenpitei-siin ennen korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä 29.1.2019. Hankintayksikön hallituksen päätöksestä 11.2.2019 ilmenee, että hankintayksikkö on vasta tuolloin arvioinut hankinnan kilpailuttamisen toteuttamisvaihtoehtoja ja päättänyt siitä, toteuttaako se hankinnan yksin vai yhdessä muiden kanssa osana UNA-hankkeeseen perustuvaa laajempaa kokonaisuutta. Hankinta on päätetty toteuttaa viimeksi mainitun vaihtoehdon mukaisesti keskeisesti taloudellisista syistä. Hankintayksikön aiempien UNA-hanketta koskevien päätösten tai toimenpiteiden ei voida katsoa merkinneen nyt kysymyksessä olevan hankinnan kilpailuttamisen konkreettista valmistelua, kun otetaan huomioon päätöksen 11.2.2019 edellä todettu sisältö.

Hankintayksikkö on näin ollen vasta lähes vuosi ja kaksi kuukautta markkinaoikeuden päätöksen jälkeen arvioinut päätöksen noudattamiseen liittyviä vaihtoehtoja. Sen sijaan, että hankintayksikkö olisi tuolloin ryhtynyt tarjouskilpailun järjestämiseen, se on päättänyt toteuttaa hankinnan osana UNA-hankkeeseen perustuvaa laajempaa kokonaisuutta, jonka aikataulusta päätöksessä 11.2.2019 esitetyn arvion perusteella hankinnan kohde tulisi käyttöön vasta vuoden 2022 tai 2023 alusta lukien. Samalla hankintayksikkö on päättänyt uusia väliaikaisen sopimuksen siihen asti, kun kilpailutuksella on saatu hankittua uusi potilastietojärjestelmä.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että hankintayksikkö voi sinänsä markkinaoikeuden päätöksen jälkeen päättää toteuttaa hankinnan osana laajempaa kokonaisuutta tai muutoin eri tavalla kuin aiemmin. Tästä ei kuitenkaan sellaisenaan seuraa, että hankintayksikkö voisi jatkaa markkinaoikeuden kumoamassa hankintapäätöksessä tarkoitetun hankinnan toteuttamista väliaikaisin järjestelyin siihen saakka, kunnes laajempaa tai muutoin erilaista kokonaisuutta koskeva hankintamenettely on ehditty toteuttaa.

Hankintayksikkö on edellä todetuin tavoin toteuttanut suorahankintapäätöstä pääasiallisin osin vastaavaa hankintaa väliaikaisin sopimuksin sen jälkeen, kun markkinaoikeus on 22.12.2017 kumonnut suorahankintapäätöksen. Hankintayksikkö ei ole viivytyksettä ryhtynyt markkinaoikeuden päätöksestä johtuviin toimenpiteisiin, vaan on vasta 11.2.2019 arvioinut päätöksen noudattamiseen liittyviä vaihtoehtoja. Hankintayksikkö on tuolloin päättänyt toteuttaa hankinnan osana usean vuoden päästä käyttöön tulevaa laajempaa kokonaisuutta ja jatkaa väliaikaista sopimusta tämän vaatiman ajan. Päätös on merkinnyt hankinnan toteuttamista väliaikaisen sopimuksen perusteella koko kumotun suorahankintapäätöksen mukaisen sopimuskauden ajaksi tai jopa pidempään.

Tähän nähden ja kun otetaan huomioon nyt kysymyksessä olevan hankinnan laatu ja laajuus, korkein hallinto-oikeus katsoo, että hankintayksikkö on viivytellyt markkinaoikeuden päätöksestä 22.12.2017 johtuviin toimenpiteisiin ryhtymisessä eikä hankinnan toteuttamista väliaikaisin sopimuksin ole voitu kysymyksessä olevissa olosuhteissa perustaa hankintalain 93 §:ään. Hankinnan toteuttamiselle ilman tarjouskilpailua ei ole ollut muutakaan perustetta. Asiaa kokonaisuutena arvioiden sekä erityisesti väliaikaisten sopimusten sisältö ja kesto huomioon ottaen hankinnan toteuttamisen mainittujen sopimusten perusteella on katsottava merkinneen markkinaoikeuden päätöksellä 22.12.2017 kumotun suorahankintapäätöksen täytäntöönpanoa vastoin markkinaoikeuden päätöksessä asetettua kieltoa.

Edellä olevan perusteella hankintayksikkö ei ole noudattanut markkinaoikeuden päätöksessä 22.12.2017 asetettua päävelvoitetta. Päävelvoitteen noudattamatta jättämiselle ei ole ollut pätevää syytä. Tämän vuoksi ja kun asiassa ei ole todettavissa, että uhkasakon tuomitsemiselle asetettua pienempänä olisi uhkasakkolaissa säädettyä perustetta, hankintayksikkö on tuomittava maksamaan markkinaoikeuden päätöksessä 22.12.2017 asetettu 200 000 euron uhkasakko. Markkinaoikeuden valituksenalainen päätös, jolla In Net Oy:n hakemus uhkasakon tuomitsemisesta maksettavaksi on hylätty, on vastaavasti kumottava.

2.3.3. Uuden uhkasakon asettaminen

Asiassa tulee vielä ratkaistavaksi, onko In Net Oy:n vaatimuksen mukaisesti markkinaoikeuden päätöksessä 22.12.2017 asetetun päävelvoitteen noudattamisen tehosteeksi asetettava uusi uhkasakko.

Markkinaoikeuden päätöksessä 22.12.2017 asetettu päävelvoite on koskenut suorahankintapäätöstä 14.11.2016. Suorahankintapäätöksessä on ollut kyse Effica-järjestelmän käyttöoikeuden laajentamisesta Lahden kaupungin perusterveydenhuollon henkilöstöön siirtymäkauden ajaksi, jonka pituus on päätöksen mukaan ollut kolme vuotta. Hankintaa koskevan ilmoituksen mukaan kysymyksessä on puolestaan ollut enintään neljän vuoden pituista siirtymäkautta koskeva järjestely, joka liittyy Lahden kaupungin perusterveydenhuollon liittymiseen osaksi kuntayhtymää. Ilmoituksen perusteella Lahden kaupungin tuottamat sote-palvelut ovat siirtyneet kuntayhtymälle 1.1.2017 lukien.

Hankintayksikkö on sittemmin päätöksellään 11.2.2019 päättänyt solmia uuden väliaikaisen sopimuksen siihen asti, kunnes kilpailutuksella on saatu hankittua uusi potilastietojärjestelmä. Päätöksestä ilmenevien, uuden potilastietojärjestelmän hankinnan aikataulua koskevien tietojen perusteella uusi väliaikainen sopimus tulee olemaan voimassa vuoden 2022 tai 2023 alkuun saakka.

Suorahankintapäätöksessä 14.11.2016 tarkoitetun hankinnan sopimuskausi on edellä todetun perusteella kulunut loppuun viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä, eikä Effica-järjestelmän käyttöoikeuksien hankinnassa siksi ole enää kysymys kyseiseen päätökseen perustuvan hankinnan toteuttamisesta. Tämän vuoksi ja kun markkinaoikeuden päätöksessä 22.12.2017 asetettu päävelvoite on koskenut ainoastaan suorahankintapäätöksen 14.11.2016 täytäntöönpanoa, ei kyseisen päävelvoitteen noudattamisen tehosteeksi voida enää asettaa uutta uhkasakkoa. In Net Oy:n tätä koskeva vaatimus on siten hylättävä.

Hankintayksikön menettely, joka koskee Effica-järjestelmän käyttöoikeuksien hankintaa muutoin kuin suorahankintapäätöksen 14.11.2016 perusteella, voidaan saattaa erikseen markkinaoikeuden arvioitavaksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetussa laissa säädetyin edellytyksin.

2.4 Oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos In Net Oy joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa markkinaoikeudessa vahinkonaan. Kun otetaan huomioon asian laatu, asiassa saatu selvitys sekä erityisesti korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen lopputulos, ei sen sijaan ole kohtuutonta, että Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä joutuu markkinaoikeudessa pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Markkinaoikeuden päätös on tämän vuoksi kumottava siltä osin kuin In Net Oy:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus on hylätty ja yhtiö on velvoitettu korvaamaan Päijät-Hämeen hyvinvointikun-tayhtymän oikeudenkäyntikuluja. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 ja 2 momentin no-jalla määrättävä korvaamaan In Net Oy:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla. In Net Oy on vapautettava velvollisuudesta korvata Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän oikeudenkäyntikuluja markkinaoikeudessa.

3. Oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos In Net Oy joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan kokonaisuudessaan. Tämän vuoksi Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 ja 2 momentin nojalla määrättävä korvaamaan In Net Oy:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa edellä ratkaisuosasta ilmenevällä, kohtuulliseksi arvioidulla tavalla.

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 ja 2 momentti, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymälle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Irma Telivuo, Leena Äärilä, Anne Nenonen, Joni Heliskoski ja Toni Kaarresalo. Asian esittelijä Jukka Koivusalo.