Muu päätös 2770/2024

Asia

Seuraamusmaksua kuluttajansuoja-asiassa koskevat valitukset

Muutoksenhakijat

Kuluttaja-asiamies

Maskun Kalustetalo Oy

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Markkinaoikeus 30.8.2023 nro 397/2023

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Maskun Kalustetalo Oy:n ja kuluttaja-asiamiehen valitukset hylätään. Markkinaoikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Maskun Kalustetalo Oy:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa hylätään.

Asian tausta

Kuluttaja-asiamiehen seuraamusmaksuesitys

(1) Kuluttaja-asiamies on markkinaoikeudelle tekemässään esityksessä vaatinut, että markkinaoikeus määrää Maskun Kalustetalo Oy:lle 1 000 000 euron seuraamusmaksun. Kuluttaja-asiamies on perustellut esitystään muun ohella seuraavasti:

(2) Maskun Kalustetalo Oy:n markkinoinnissa huonekaluja tarjotaan toistuvasti alennettuun hintaan ajallisesti rajoitetun ajan voimassa olevin alennusmyynti- tai tarjouskampanjoin. Kampanjat seuraavat toisiaan joko välittömästi edellisen päätyttyä tai siten, että kampanjoiden välissä huonekalua markkinoidaan yhden tai useamman päivän ajan ilman hinnanalennusta koskevia väitteitä.

(3) Kuluttaja-asiamiehen esittämä todistelu koostuu kymmenen sattumanvaraisesti valikoidun sohvan markkinoinnista Maskun Kalustetalo Oy:n verkkosivuilla ajalla 16.7.2020–31.10.2021. Kyseisiin sohviin on kohdistunut alennusmyyntimarkkinointia sohvakohtaisesti jossain määrin vaihdellen 80–89 prosenttia tarkastelun kohteena olevasta ajasta. Suuret vähintään 50 prosentin alennukset ovat kattaneet edellä todetusta ajasta 65–70 prosenttia.

(4) Kyseiset kymmenen Maskun Kalustetalo Oy:n markkinoimaa sohvaa ovat olleet ajallisesti huomattavasti useammin hinnanalennusten kohteena kuin niitä on myyty normaalihinnalla. Markkinoinnin yhteydessä tehdyt viittaukset normaalihintaan ovat antaneet kuluttajille harhaanjohtavan kuvan alennusta koskevasta edusta.

(5) Maskun Kalustetalo Oy:n markkinointi on ollut omiaan hämärtämään kuluttajan käsitystä sen hintojen normaalitasosta ja markkinoidusta hinnanalennuksesta koituvasta tosiasiallisesta hyödystä. Yhtiön markkinointi on ollut kuluttajia harhaanjohtavaa, kun se on saattanut vaikuttaa keskivertokuluttajan kaupalliseen ratkaisuun. Yhtiön menettely on ollut kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n vastaista.

(6) Maskun Kalustetalo Oy:n menettely on ollut tahallista tai huolimatonta ottaen huomioon, että kuluttaja-asiamies on neuvotellut Maskun Kalustetalo Oy:n markkinoinnista ainakin jo 7.5.2007 lähtien. Lisäksi markkinaoikeus on vuosina 2009, 2011 ja 2016 antamillaan päätöksillä määrännyt Maskun Kalustetalo Oy:lle kieltoja kuluttajansuojalain vastaisesta alennus- ja tarjousmarkkinoinnista sekä määrännyt kahdesti kiellon tehosteeksi asetettuja uhkasakkoja sen maksettavaksi. Kyse ei ole ollut vain mainittuja yksittäisiä sohvia koskevasta markkinoinnista, vaan Maskun Kalustetalo Oy:n harjoittamasta yleisestä toimintamallista.

(7) Lähtökohtana seuraamusmaksun määräämisessä on, että sillä tulee olla riittävä erityis- ja yleisestävä vaikutus. Vaadittavan 1 000 000 euron seuraamusmaksun suuruus on noin 0,88 prosenttia Maskun Kalustetalo Oy:n vuoden 2020 liikevaihdosta. Kun otetaan huomioon yhtiölle aiemmin kuluttajansuojalain rikkomuksista määrätyt kiellot ja maksettavaksi tuomitut uhkasakot, yhtiön rikkomuksen vakavuus, menettelyn yhtäjaksoinen yli vuoden kestoaika ja se, ettei yhtiö ole ryhtynyt toimiin markkinointinsa muuttamiseksi, vaadittu seuraamusmaksu on määrältään perusteltu.

Käsittely markkinaoikeudessa

(8) Maskun Kalustetalo Oy on esitykseen antamassaan vastauksessa vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti hylkää kuluttaja-asiamiehen esityksen, toissijaisesti jättää seuraamusmaksun määräämättä ja viimesijaisesti määrää seuraamusmaksuksi enintään 100 000 euroa.

(9) Maskun Kalustetalo Oy:n mukaan kuluttaja-asiamiehen seuraamusmaksuesitys on perusteeton. Yhtiön markkinointi ei ole ollut kuluttajansuojalain vastaista. Lisäksi asiassa täyttyvät muutoinkin seuraamusmaksun määräämättä jättämisen edellytykset. Joka tapauksessa seuraamusmaksun määrän tulisi olla huomattavasti kuluttaja-asiamiehen esittämää alempi.

(10) Markkinaoikeus on pitänyt asiassa suullisen valmistelun 15.2.2023 ja järjestänyt suullisen käsittelyn 30.3.2023. Suullisessa käsittelyssä on kuultu kahta Maskun Kalustetalo Oy:n nimeämää todistajaa.

Markkinaoikeuden päätös

(11) Markkinaoikeus on määrännyt Maskun Kalustetalo Oy:n maksamaan valtiolle seuraamusmaksuna 300 000 euroa. Markkinaoikeus on lausunut päätöksensä perusteluina muun ohella seuraavaa:

(12) Kuluttaja-asiamies ei ole esittänyt selvitystä Maskun Kalustetalo Oy:n markkinoinnista muilta kuin kymmenen sohvakohtaisen tuotenimikkeen osalta. Kuluttaja-asiamies ei ole perustanut vaatimustaan 31.10.2021 jälkeisiin tapahtumiin eikä myöskään ole esittänyt selvitystä Maskun Kalustetalo Oy:n menettelytavoista näiltä osin.

(13) Maskun Kalustetalo Oy:n markkinointi, jossa alennetun hinnan käyttäminen on ollut kampanjamaisesti toistuvaa ja jossa alennukset ovat olleet määrällisesti huomattavia, on ollut omiaan hämärtämään kuluttajien käsitystä Maskun Kalustetalo Oy:n kyseisten sohvien hintojen normaalitasosta ja sen myötä alennuksesta koituvasta tosiasiallisesta edusta. Kyseinen markkinointi on ollut myös omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja on tehnyt ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt. Maskun Kalustetalo Oy:n markkinointi on näin ollen ollut kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n vastaista.

(14) Asiassa ei ole kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 19 §:ssä tarkoitettuja perusteita jättää seuraamusmaksua määräämättä.

(15) Kuluttaja-asiamiehen selvittelylliset rajaukset ovat rajanneet markkinaoikeuden mahdollisuuksia arvioida seuraamusmaksun määräämiseen liittyviä näkökohtia erityisesti rikkomuksen laajuuden ja osaltaan siihen liittyvän rikkomuksen vakavuuden näkökulmasta. Kuluttaja-asiamiehen esittämä kymmentä sohvaa koskeva selvitys ei osoita Maskun Kalustetalo Oy:n yleistä toimintatapaa edes sohvien tuoteryhmässä. Toisaalta seuraamusmaksun määrän tulee olla sellainen, että sillä on riittävä erityis- ja yleisestävä vaikutus ja että sääntelyn rikkominen ei ole elinkeinonharjoittajalle kannattavaa.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden jäsenet Jussi Karttunen, Sami Myöhänen ja Jari Tiainen.

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(16) Maskun Kalustetalo Oy on valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa markkinaoikeuden päätöksen ja ensisijaisesti hylkää kuluttaja-asiamiehen seuraamusmaksuesityksen, toissijaisesti jättää seuraamusmaksun määräämättä tai viimesijaisesti määrää seuraamusmaksuksi enintään 100 000 euroa.

(17) Maskun Kalustetalo Oy on myös vaatinut, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen.

(18) Kuluttaja-asiamies on valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus muuttaa markkinaoikeuden päätöstä seuraamusmaksun määrän osalta ja korottaa Maskun Kalustetalo Oy:lle määrättävää seuraamusmaksua vastaamaan kuluttaja-asiamiehen markkinaoikeudelle tekemää esitystä.

(19) Kuluttaja-asiamies on lausumassaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus hylkää Maskun Kalustetalo Oy:n valituksessa esitetyt vaatimukset.

(20) Maskun Kalustetalo Oy on lausumassaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus hylkää kuluttaja-asiamiehen valituksessaan esittämän vaatimuksen seuraamusmaksun määrän korottamisesta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

1. Ratkaistavat kysymykset

(21) Asiassa on Maskun Kalustetalo Oy:n valituksesta ratkaistava, onko markkinaoikeus voinut katsoa seuraamusmaksun määräämiselle olevan kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §:n 1 momentin ja kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n mukainen peruste.

(22) Lisäksi Maskun Kalustetalo Oy:n ja kuluttaja-asiamiehen valituksista on arvioitava, onko seuraamusmaksu tullut määrätä ja mikä on sen oikea määrä.

(23) Lopuksi on vielä ratkaistava Maskun Kalustetalo Oy:n esittämä oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus.

2. Seuraamusmaksun määräämisen peruste

2.1 Kysymyksenasettelu

(24) Asiassa on ensiksi Maskun Kalustetalo Oy:n esittämän johdosta ratkaistava, onko kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n säännös riittävän täsmällinen perustettaessa seuraamusmaksun määrääminen kyseisen säännöksen vastaiseen menettelyyn. Tämän jälkeen on arvioitava, onko markkinaoikeus voinut katsoa Maskun Kalustetalo Oy:n menetelleen kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n vastaisesti ja katsoa seuraamusmaksun määräämisen edellytyksen täyttyvän tältä osin.

2.2 Osapuolten kannat

(25) Maskun Kalustetalo Oy:n mukaan markkinaoikeuden päätös on virheellinen. Asiassa on otettava huomioon rikosoikeudellinen laillisuusperiaate. Kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:stä ei riittävän täsmällisesti ja tarkkarajaisesti ilmene väitetty kielto markkinoida tuotteita "pääsääntöisesti" tai "kampanjamaisesti toistuen" alennetuin hinnoin. Markkinaoikeuden päätöksessä ei ole arvioitu sitä, miten ja millaisella tarkkuudella sanotusta säännöksestä ilmenee yhtiön markkinoinnin väitetty lainvastaisuus. Väitetyn rikkomuksen tekohetkellä ei ole ollut edes oikeuskäytäntöä, josta ilmenisi vertailuhinnan niin sanottu pääsääntöisyysvaatimus. Markkinaoikeuden viittaamassa ratkaisussa MAO 654/09 annetut oikeusohjeet koskevat yleistä alennusmyyntimarkkinointia, eikä oikeusohjeita ole ulotettu koskemaan erikoistarjouksia.

(26) Maskun Kalustetalo Oy:n mukaan markkinaoikeuden tulkinta lisäetukampanjoista on virheellinen. Joka tapauksessa kahden lisäetukampanjan vaikutus sohvien alennuspäivien määrään on marginaalinen, yhteensä 13 päivää. Markkinaoikeuden asiassa antama ratkaisu ei ole perustunut yhtiön lisäetumarkkinointiin, eikä lisäetumarkkinoinnille tule antaa merkitystä myöskään korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

(27) Kuluttaja-asiamiehen mukaan seuraamusmaksun määräämiselle ei ole laillisuusperiaatteesta aiheutuvaa estettä. Kuluttaja-asiamies on viitannut muun ohella kuluttajansuojalain 2 luvun ja kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §:n esitöihin, markkinaoikeuden oikeuskäytäntöön ja kuluttaja-asiamiehen Maskun Kalustetalo Oy:lle aikaisemmin antamiin kehotuksiin.

(28) Kuluttaja-asiamiehen mukaan markkinaoikeus on arvioinut esitettyä näyttöä oikein ja markkinaoikeuden johtopäätös kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n rikkomuksesta on oikea.

2.3 Sovellettavat oikeusohjeet

(29) Kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan seuraamusmaksu voidaan määrätä elinkeinonharjoittajalle, joka kuluttajien vahingoksi tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n mukaista kieltoa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja.

(30) Kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan markkinoinnissa tai asiakassuhteessa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, jos tiedot ovat omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt. Saman pykälän 2 momentin 3 kohdan mukaan totuudenvastaiset tai harhaanjohtavat tiedot voivat koskea erityisesti kulutushyödykkeen hintaa tai sen määräytymisen perusteita, erityistä hintaetua ja maksuehtoja. Mainitun 2 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan sopimattomina pidetään erityisesti menettelyjä, jotka ovat 4–14 §:n vastaisia.

(31) Kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:llä on pantu täytäntöön sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla ja eräiden direktiivien ja asetuksen muuttamisesta annetun Euroopan neuvoston ja parlamentin direktiivin 2005/29/EY (sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi) 6 artikla. Kyseisen 6 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaan kaupallista menettelyä pidetään harhaanjohtavana, jos se sisältää virheellistä tietoa ja on siten totuuden vastainen tai jos se millään tavoin, yleinen esitystapa mukaan luettuna, harhauttaa tai on omiaan harhauttamaan keskivertokuluttajaa, vaikka tieto olisikin tosiasiallisesti virheetön hinnan tai sen laskentatavan tai erityisen hintaedun osalta, ja jos se joka tapauksessa saa tai todennäköisesti saa hänet tekemään kaupallisen ratkaisun, jota hän ei muuten olisi tehnyt.

2.4 Laillisuusperiaate

(32) Kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annettua lakia säädettäessä perustuslakivaliokunnan antaman lausunnon PeVL 12/2019 vp mukaan perustuslakivaliokunnan käytännössä seuraamusmaksuja on pidetty lainvastaisesta teosta tai laiminlyönnistä määrättävinä sanktioluonteisina hallinnollisina seuraamuksina. Lausunnon mukaan valiokunta on asiallisesti rinnastanut rangaistusluonteisen taloudellisen seuraamuksen rikosoikeudelliseen seuraamukseen (esimerkiksi PeVL 9/2018 vp, s. 2).

(33) Edellä mainitussa lausunnossaan perustuslakivaliokunta on todennut sen käytännössä katsotun, että vaikka perustuslain 8 §:ssä tarkoitetun rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen asettamat sääntelyn täsmällisyyttä koskevat vaatimukset eivät sellaisenaan kohdistu hallinnollisten seuraamusten sääntelyyn, tarkkuuden yleistä vaatimusta ei voida tällaisen sääntelyn yhteydessä sivuuttaa (esimerkiksi PeVL 9/2018 vp, s. 3, PeVL 39/2017 vp, s. 3, PeVL 2/2017 vp, s. 5, PeVL 15/2016 vp, s. 5, PeVL 10/2016 vp, s. 7 ja PeVL 57/2010 vp, s. 2/II). Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan lisäksi todennut, että hallinnollisen seuraamuksen perusteista on säädettävä perustuslain 2 §:n 3 momentin edellyttämällä tavalla lailla, koska seuraamuksen määräämiseen sisältyy julkisen vallan käyttöä. Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan laissa on täsmällisesti ja selkeästi säädettävä muun ohella maksuvelvollisuuden perusteista (esimerkiksi PeVL 9/2018 vp, s. 2, PeVL 39/2017 vp, s. 3, PeVL 2/2017 vp, s. 5, PeVL 15/2016 vp, s. 4–5, PeVL 10/2016 vp, s. 7 ja PeVL 28/2014 vp, s. 2/II).

(34) Markkinaoikeus on päätöksessään todennut, että perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenevällä tavalla rikosoikeudelliseen laillisuusperiaatteeseen liittyvällä täsmällisyysvaatimuksella on tiettyä merkitystä myös rangaistusluonteisten hallinnollisten taloudellisten seuraamusten määräämisen kannalta. Markkinaoikeus on viitannut siihen, että tähän näkökohtaan liittyen perustuslakivaliokunta on kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annettua lakia säädettäessä arvioinut kyseisessä laissa säädetyn uuden seuraamuksen käyttöönottoon liittyviä perustuslaillisia kysymyksiä. Markkinaoikeus on ottanut huomioon, että seuraamusmaksun määrääminen on mainitun lain 13 §:n 1 momentin 1 kohdassa katsottu mahdolliseksi muun ohella totuudenvastaisten tai harhaanjohtavien tietojen antamista koskevan kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n kiellon rikkomisesta tai laiminlyönnistä, ja katsonut, että lainsäätäjä on tällöin joutunut arvioimaan myös sitä, että viimeksi mainittu lainkohta on riittävän täsmällinen seuraamusmaksun määräämisen näkökulmasta.

(35) Markkinaoikeus on tällä perusteella katsonut, ettei kysymyksessä olevaa sääntelyä ole pidettävä Maskun Kalustetalo Oy:n esittämin tavoin epätäsmällisyyskiellon ja kirjoitetun lain vaatimuksen vastaisena.

(36) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että perustuslakivaliokunta on lausunnossaan todennut sääntelyn täsmällisyyttä koskevan vaatimuksen seuraamusmaksun sääntelyn osalta, eikä perustuslakivaliokunnalla ole ollut huomauttamista ehdotetusta laista tältä osin. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:stä ilmenee riittävällä täsmällisyydellä lainvastainen menettely, jota koskevan kiellon rikkominen voi johtaa kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §:n perusteella seuraamusmaksun määräämiseen.

2.5 Seuraamusmaksun perustetta koskeva oikeudellinen arviointi

(37) Markkinaoikeus on päätöksessään todennut asiassa olevan vailla erimielisyyttä, että Maskun Kalustetalo Oy:n käyttämä vertailuhinta on ollut se hinta, jolla yhtiö on myynyt tuotetta välittömästi ennen alennusmyyntejä ja tuotekohtaisia tarjouksia ja että vertailuhinta tarkoittaa tässä yhteydessä samaa kuin normaalihinta.

(38) Markkinaoikeus on selostettuaan esillä olevien kymmenen sohvan alennusmyyntimarkkinoinnista esitettyä näyttöä todennut kuluttaja-asiamiehen esittämästä selvityksestä käyvän ilmi, että Maskun Kalustetalo Oy:n markkinointi on perustunut noin viikon kerrallaan kestäneisiin kampanjoihin. Markkinaoikeus on todennut asiassa olevan vailla erimielisyyttä, että Maskun Kalustetalo Oy on reilun vuoden tarkasteluaikana markkinoinut kuluttaja-asiamiehen esittämässä selvityksessä mainittuja kymmentä sohvaa alennetuilla hinnoilla 64–69,47 prosenttia ja normaalihinnalla 30,53–36 prosenttia sohvakohtaisesta tarkasteluajasta. Asiassa on markkinaoikeuden toteaman mukaan vailla erimielisyyttä, että kyseisten sohvien hintoihin liittyvät alennukset suhteessa normaalihintoihin ovat olleet huomattavia, pääsääntöisesti vähintään 50 prosentin suuruisia.

(39) Markkinaoikeus on todennut, että kuluttajansuojalain vastaista menettelyn sopimattomuutta on vakiintuneesti arvioitu menettelyn kohteena olevien kuluttajien näkökulmasta ja ettei tällaisessa arvioinnissa elinkeinonharjoittajan tarkoituksella ole merkitystä. Myöskään elinkeinonharjoittajan menettelyn tuottamuksellisuudella ei ole merkitystä, vaan menettelyä arvioidaan objektiivisesti (esimerkiksi hallituksen esitys HE 32/2008 vp kuluttajansuojalain 2 luvun muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, s. 22).

(40) Markkinaoikeus on viitannut Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön, jossa tulkittaessa sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin 6 artiklan 1 kohtaa, erityisesti hinnan tai sen laskutavan osalta, on todettu, että harhaanjohtavan kaupallisen menettelyn tunnusmerkistö on laadittu olennaisilta osin sopimattomien kaupallisten menettelyjen kohteena olevan kuluttajan näkökulmasta katsottuna (C-611/14, Canal Digital Danmark, 37–38 kohta).

(41) Markkinaoikeus on viitannut siihen, että alennusmyyntimarkkinoinnin osalta on jo ennen nykyisen kuluttajansuojalain 2 luvun säätämistä markkinaoikeuden oikeuskäytännössä todettu, että alennusmyyntimarkkinointi voi olla harhaanjohtavaa sen kestosta riippumatta (esimerkiksi MAO 654/09). Markkinaoikeuden mukaan tällaisen markkinoinnin toistuvuus on omiaan lisäämään yksittäisen mainoksen harhaanjohtavuutta, sillä toistuvuus hämärtää kuluttajan käsitystä elinkeinonharjoittajan hintojen normaalitasosta ja sen myötä alennuksesta koituvasta tosiasiallisesta edusta. Markkinaoikeuden mukaan mainitussa päätöksessä on todettu oikeuskäytännössä vakiintuneesti katsotun, että alennusmyynti ei voi olla jatkuvaa, koska alennetuiksi ilmoitetut hinnat muuttuvat tällöin normaaleiksi hinnoiksi.

(42) Markkinaoikeus on todennut, että kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n vastaisuus edellyttää osaltaan myös sitä, että kyseinen markkinointi on omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt. Vastaavasti myös sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin 6 artiklan 1 kohdan johtolauseessa käytetään ilmaisua ”saa hänet tekemään kaupallisen ratkaisun”.

(43) Markkinaoikeus on katsonut, että jo edellä selostettu Maskun Kalustetalo Oy:n markkinointi, jossa alennetun hinnan käyttäminen on ollut kampanjamaisesti toistuvaa ja jossa alennukset ovat olleet määrällisesti huomattavia, on ollut omiaan hämärtämään kuluttajien käsitystä Maskun Kalustetalo Oy:n kyseisten sohvien hintojen normaalitasosta ja sen myötä alennuksesta koituvasta tosiasiallisesta edusta. Markkinaoikeuden päätöksen mukaan kyseinen markkinointi on ollut myös omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja on tehnyt ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt. Markkinaoikeus on katsonut, että Maskun Kalustetalo Oy:n esillä oleva markkinointi on ollut kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n vastaista.

(44) Selostettuaan lisäetumarkkinoinnista esitettyä näyttöä markkinaoikeus on katsonut, että Maskun Kalustetalo Oy:n lisäetumarkkinointi ei ole kohdistunut vain jo alennusmyynnissä olleisiin tuotteisiin, eikä lisäedussa ole myöskään aina ollut kysymys paljousalennuksesta. Markkinaoikeuden päätöksen mukaan esillä oleva lisäetumarkkinointi on kuluttaja-asiamiehen esittämin tavoin lisännyt sohvakohtaisten alennuspäivien lukumäärää.

(45) Korkein hallinto-oikeus katsoo markkinaoikeuden päätöksessään esittämillä perusteluilla, että Maskun Kalustetalo Oy:n markkinointi on kysymyksessä olevassa asiassa ollut kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n vastaista. Seuraamusmaksun määräämiselle on siten ollut kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §:n 1 momentin ja kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n mukainen peruste.

3. Seuraamusmaksun määräämisen edellytykset

3.1 Kysymyksenasettelu

(46) Asiassa on arvioitava, onko yhtiön menettely markkinoinnissaan ollut kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §:n edellyttämällä tavalla huolimatonta tai tahallista. Lisäksi asiassa on ratkaistava, onko rikkomusta pidettävä Maskun Kalustetalo Oy:n esittämällä tavalla vähäisenä ja onko seuraamusmaksu tullut jättää määräämättä yhtiön esiintuomien korjaavien toimien tai yhtiön väittämän ilmeisen kohtuuttomuuden vuoksi.

3.2 Osapuolten kannat

(47) Maskun Kalustetalo Oy:n mukaan se ei ole menetellyt tuottamuksellisesti. Tuottamuksen puuttumiseen on vaikuttanut paitsi sääntelyn vaikeaselkoisuus myös yhtiön markkinointia koskevaan kuluttaja-asiamiehen aiempaan laillisuusarviointiin perustuva luottamuksensuoja sekä kuluttaja-asiamiehen neuvonta- ja neuvotteluvelvollisuuden laiminlyönti. Markkinaoikeus on jättänyt nämä seikat vaille merkitystä yhtiön tuottamuksen arvioinnissa.

(48) Maskun Kalustetalo Oy on todennut, että markkinaoikeus on päätöksessään oikein katsonut, että kuluttaja-asiamiehen esittämä kymmentä sohvaa koskeva selvitys ei osoita yhtiön yleistä toimintatapaa edes sohvien tuoteryhmässä ja että yhtiö on voinut havaita väitetyn rikkomuksen aikaisintaan 24.3.2021 kuluttaja-asiamiehen selvityspyynnön johdosta. Markkinaoikeus on kuitenkin virheellisesti jättänyt ottamatta huomioon nämä rikkomuksen laajuutta, vakavuutta ja kestoa olennaisesti kuvaavat seikat arvioidessaan rikkomuksen vähäisyyttä ja seuraamusmaksun määräämisen kohtuullisuutta.

(49) Maskun Kalustetalo Oy:n mukaan markkinaoikeus on virheellisesti katsonut, etteivät yhtiön suorittamat korjaavat toimet ole olleet välittömiä ja siten riittäviä. Seuraamusmaksun määrääminen olisi myös ilmeisen kohtuutonta.

(50) Kuluttaja-asiamiehen mukaan markkinaoikeus on arvioinut oikein, että Maskun Kalustetalo Oy:n on täytynyt ymmärtää ottaneensa riskin kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n rikkomisesta ja että yhtiö on menetellyt vähintäänkin huolimattomasti. Asiassa ei ole myöskään edellytyksiä jättää seuraamusmaksua määräämättä.

3.3 Sovellettavat säännökset ja niiden esitöitä

(51) Kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan seuraamusmaksu voidaan määrätä elinkeinonharjoittajalle, joka kuluttajien vahingoksi tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n mukaista kieltoa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja.

(52) Saman lain 19 §:n 1 momentin mukaan seuraamusmaksua ei esitetä määrättäväksi eikä määrätä, jos:

1) rikkomus on vähäinen; tai

2) seuraamusmaksun määräämistä on pidettävä ilmeisen kohtuuttomana.

(53) Saman pykälän 2 momentin mukaan seuraamusmaksu voidaan jättää esittämättä tai määräämättä, jos elinkeinonharjoittaja on ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin rikkomuksen korjaamiseksi välittömästi sen havaitsemisen jälkeen eikä rikkomus ole vakava tai toistuva.

(54) Hallituksen esityksessä HE 54/2019 vp laiksi kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta on kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu, että huolimattomuuden arvioinnissa lähtökohtana olisi menettelyn ulkoinen huolellisuuden arviointi. Kyse on siitä, poikkeaako elinkeinonharjoittajan menettely objektiivisesti arvioituna asetetusta velvoitteesta. Lisäksi huolimattomuus edellyttäisi subjektiivista arviointia. Kyse on siitä, ymmärsikö elinkeinonharjoittaja menettelynsä ja prosessiensa aiheuttavan riskin velvoitteen rikkomisesta ja otti tällaisen riskin tai olisiko elinkeinonharjoittajan pitänyt ymmärtää riski velvoitteen rikkomisesta. Käytännössä subjektiivisen huolellisuuden arvioinnissa on kyse siitä, ovatko elinkeinonharjoittajan menettelytavat olleet riittävän huolellisia lainsäännösten noudattamiseksi. Jos kuluttaja-asiamies on jo neuvotellut elinkeinonharjoittajan kanssa saman säännöksen rikkomisesta, elinkeinonharjoittajalle on syntynyt korostettu velvoite korjata menettelytavoissaan olevat puutteet. Huolimattomuuden tai tahallisuuden arviointiin ei yleensä vaikuta elinkeinonharjoittajan mahdollinen erehtyminen lainsäännösten asettamista vaatimuksista.

(55) Hallituksen esityksessä HE 54/2019 vp on kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 19 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu, että rikkomusta voitaisiin pitää vähäisenä esimerkiksi, jos elinkeinonharjoittaja on oma-aloitteisesti ja välittömästi rikkomuksensa havaittuaan ryhtynyt menettelynsä vaikutukset oikaiseviin toimenpiteisiin ja lopulliset vaikutukset kuluttajien kannalta ovat siten jääneet vähäisiksi. Samoin rikkomus voi olla vähäinen, jos kyse on säännöksen kertaluonteisesta rikkomuksesta, vaikka se kohdistuisi useampaan kuluttajaan. Vähäisiä eivät sitä vastoin yleensä ole toistuvat 13–16 §:ssä tarkoitettujen säännösten rikkomukset.

3.4 Oikeudellinen arviointi

(56) Edellä todetulla tavalla Maskun Kalustetalo Oy:n on katsottu menetelleen markkinoinnissaan kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n vastaisesti.

(57) Kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §:n 1 momentin mukaan seuraamusmaksun määräämisen edellytyksenä on menettelyn kuluttajansuojalain vastaisuuden ohella, että elinkeinonharjoittaja on menetellyt tahallisesti tai huolimattomasti.

(58) Markkinaoikeus on katsonut, että Maskun Kalustetalo Oy:n on täytynyt esillä olevan markkinoinnin toteuttaessaan ymmärtää ottavansa riskin kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n rikkomisesta ja että Maskun Kalustetalo Oy:n menettely on ollut kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin vähintäänkin huolimatonta.

(59) Markkinaoikeus on todennut, että kuluttaja-asiamies on kiinnittänyt Maskun Kalustetalo Oy:n huomiota esillä olevan markkinoinnin lainvastaisuuteen 24.3.2021 päivätyssä selvityspyynnössä. Markkinaoikeuden mukaan siihen nähden, että elinkeinonharjoittaja voi muuttaa markkinointiaan ja erityisesti nyt kysymyksessä olevan kaltaista verkkosivumarkkinointia halutessaan hyvin nopeasti ja käytännössäkin muutamissa päivissä, asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä, josta ilmenisi Maskun Kalustetalo Oy:n toimineen tällä tavoin välittömästi.

(60) Markkinaoikeuden mukaan rikkomusta ei ole myöskään pidettävä vähäisenä eikä seuraamusmaksun määräämistä ilmeisen kohtuuttomana ottaen huomioon Maskun Kalustetalo Oy:n asema merkittävänä huonekaluja kuluttajille myyvänä elinkeinonharjoittajana. Markkinaoikeus on katsonut, ettei asiassa ole edellytyksiä jättää seuraamusmaksua määräämättä.

(61) Korkein hallinto-oikeus katsoo, kuten markkinaoikeus, että Maskun Kalustetalo Oy:n menettely on ollut vähintäänkin huolimatonta ja ettei seuraamusmaksun määräämättä jättämiselle ole kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 19 §:ssä tarkoitettuja perusteita.

4. Seuraamusmaksun suuruus

4.1 Kysymyksenasettelu

(62) Asiassa on seuraavaksi Maskun Kalustetalo Oy:n ja kuluttaja-asiamiehen valitusten johdosta ratkaistava, minkä suuruinen seuraamusmaksu yhtiölle on tullut määrätä yhtiön menettelyyn liittyvät seikat huomioon ottaen.

(63) Kuluttaja-asiamiehen valituksesta on ratkaistava, mikä merkitys seuraamusmaksun määräämisessä on kuluttaja-asiamiehen esittämän näytön laajuudella ja onko kuluttaja-asiamiehen selvityksen katsottava osoittavan Maskun Kalustetalo Oy:n kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n vastaista menettelyä laajemminkin kuin kuluttaja-asiamiehen selvityksessä mainittujen kymmenen sohvan osalta. Lisäksi asiassa on arvioitava, onko kuluttaja-asiamiehen esiintuomat Maskun Kalustetalo Oy:n aikaisemmat kuluttajansuojalain vastaiset menettelyt otettava huomioon seuraamusmaksun määrää harkittaessa.

4.2 Osapuolten kannat

(64) Maskun Kalustetalo Oy:n mukaan markkinaoikeuden yhtiölle määräämä seuraamusmaksu on ilmeisen ylimitoitettu. Riittävää yleis- ja erityisestävää vaikutusta koskevaa perustetta ei ole todettu kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 18 §:ssä. Kyseisessä säännöksessä seuraamusmaksun suuruuteen vaikuttavina seikkoina todetut rikkomuksen laajuus, vakavuus, kestoaika ja elinkeinonharjoittajan korjaavat toimet puoltavat merkittävästi vähäisemmän, korkeintaan 100 000 euron suuruisen seuraamusmaksun määräämistä.

(65) Kuluttaja-asiamiehen mukaan markkinaoikeus on päätynyt virheelliseen ratkaisuun alentaessaan yhtiölle määrättävää seuraamusmaksua kuluttaja-asiamiehen esittämästä 1 000 000 eurosta. Rikkomus on ollut laadultaan, vakavuudeltaan ja moitittavuuden asteeltaan markkinaoikeuden tekemää arviota merkittävämpi. Markkinaoikeus on päätynyt virheelliseen ratkaisuun seuraamusmaksun kokonaisarvioinnissa sekä arvioinnissaan seuraamusmaksun riittävän yleis- ja erityisestävyyden osalta.

(66) Kuluttaja-asiamies on todennut, että markkinaoikeus on katsonut rikkomuksen jääneen näyttämättä 31.10.2021 jälkeiseltä ajalta. Rikkomuksen laajuuden ja vakavuuden arvioinnissa ei tulisi painottua näytön puutteellisuuteen tältä osin, koska tämä puutteellisuus on johtunut keskeisesti siitä, että kuluttaja-asiamies on huolehtinut yhtiön mahdollisuudesta esittää näkemyksensä kaikista vaatimuksista, perusteista ja erityisesti kaikesta markkinoinnista ennen asian saattamista markkinaoikeuteen.

(67) Kuluttaja-asiamiehen mukaan markkinaoikeus vaikuttaa antaneen ratkaisussaan merkittävää painoarvoa sille seikalle, että seuraamusmaksuesityksen ulkopuolelle on rajattu osa niistä 19 huonekalusta, jotka ovat olleet mukana Maskun Kalustetalo Oy:lle osoitetussa selvityspyynnössä. Selvityksen rajaaminen kymmeneen tuotteeseen on johtunut siitä, että kuluttaja-asiamies on katsonut esitykseen sisältyvien tuotteiden markkinoinnin osoittavan riittävän selkeästi menettelyn lainvastaisuuden ja sen, että yhtiö menettelyllään rikkoo markkinaoikeuden ratkaisukäytäntöä. Rikkomuksen laajuuden ja vakavuuden arvioinnin ei tulisi painottua sellaisen näytön puuttumiseen, johon kuluttaja-asiamies ei nimenomaisesti ole perustanut esitystään.

(68) Kuluttaja-asiamiehen mukaan kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetusta laista tai sen esitöistä ei ilmene, että seuraamusmaksun määrä tulisi esityksen kohteena olevan kaltaisessa markkinointiasiassa mitoittaa sillä perusteella, kuinka monella yksittäisellä tuotteella tai mainoksella kuluttaja-asiamies on esitystään todistellut tai selvittänyt.

(69) Kuluttaja-asiamies on katsonut, että asiassa on otettava huomioon myös yhtiön aiemmat kuluttajansuojasäännöksiin liittyvät rikkomukset. Markkinaoikeus on päätöksillään MAO 655/09, MAO 68/11 ja MAO 358/16 määrännyt Maskun Kalustetalo Oy:lle kieltoja kuluttajansuojalain vastaisesta alennus- ja tarjousmarkkinoinnista sekä tuominnut kaksi kertaa kiellon tehosteeksi asetetun uhkasakon maksettavaksi. Yhtiön menettelyssä on ollut kysymys toistuvasta kuluttajansuojalain vastaisesta rikkomuksesta. Markkinaoikeus ei näytä ottaneen näitä seikkoja huomioon alentaessaan seuraamusmaksun määrää esitetystä eikä ole myöskään perustellut seuraamusmaksun suuruutta suhteessa Maskun Kalustetalo Oy:n taloudelliseen kapasiteettiin.

(70) Maskun Kalustetalo Oy on vastatessaan kuluttaja-asiamiehen valitukseen lausunut muun ohella, että aikaisemmissa markkinaoikeuden kielto- ja uhkasakkopäätöksissä ei ole määrätty sellaisia sanktioita, joita olisi rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen puitteissa mahdollisuus käyttää rangaistukseen rinnastettavan seuraamusmaksun koventamisperusteena. Kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain voimaantuloa edeltävään aikaan ajoittuvien markkinaoikeuden kielto- ja uhkasakkopäätösten käyttäminen seuraamusmaksun koventamisperusteena olisi myös vastoin rikosoikeudelliseen laillisuusperiaatteeseen kuuluvaa taannehtivuuskieltoa. Masku Kalustetalo Oy ei ole voinut tuolloin ottaa huomioon, että sen menettelyllä saattaa olla myöhemmin jokin sanktiota korottava vaikutus.

(71) Maskun Kalustetalo Oy:n mukaan aikaisemmat markkinaoikeuden päätökset on jätettävä vaille vaikutusta ajan kulumisen perusteella, oikeustilan muuttumisen johdosta sekä käsillä olevasta asiasta poikkeavina. Viimeisin Maskun Kalustetalo Oy:lle annettu markkinaoikeuden päätös MAO 385/16 on koskenut yhtiön markkinointia vuonna 2014 ja siten yhtiön menettelyä noin yhdeksän vuoden takaa. Oikeustila on muuttunut markkinaoikeuden päätöksessä MAO 655/09 todetun kieltokohdan 2 osalta ja markkinaoikeuden päätöksen MAO 385/2016 perustelujen 17 kohdassa todetun hinnanalennusilmoituksen keston osalta. Asiassa ei ole kysymys kuluttaja-asiamiehen väittämällä tavalla markkinaoikeuden päätöksissä MAO 655/09, MAO 68/11 tai MAO 385/16 annettujen oikeusohjeiden rikkomisesta.

4.3 Sovellettavat säännökset ja niiden esitöitä

(72) Kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 18 §:n 1 momentin (566/2020) mukaan seuraamusmaksun suuruus perustuu kokonaisarviointiin, ja sitä määrättäessä otetaan huomioon:

1) rikkomuksen laatu, laajuus, vakavuus ja kestoaika;

2) rikkomuksella saavutettu hyöty, jos tämä tieto on saatavilla;

3) elinkeinonharjoittajan toimet vahingon lievittämiseksi tai korjaamiseksi;

4) elinkeinonharjoittajan mahdolliset aiemmat kuluttajansuojasäännöksiin liittyvät rikkomukset.

(73) Saman pykälän 2 momentin mukaan elinkeinonharjoittajalle määrättävä seuraamusmaksu saa olla enintään neljä prosenttia kyseisen rikkomuksen päättymistä edeltäneen vuoden liikevaihdosta.

(74) Hallituksen esityksessä HE 54/2019 vp on kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 18 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu, että lähtökohtana seuraamusmaksun määräämisessä on, että sillä tulee olla riittävä erityis- ja yleisestävä vaikutus. Seuraamusmaksun määrän tulisi olla sellainen, että sääntelyn rikkominen ei olisi elinkeinonharjoittajalle kannattavaa.

(75) Mainitussa hallituksen esityksessä on lausuttu, että seuraamusmaksun suuruus perustuisi kokonaisarviointiin, ja sitä määrättäessä olisi momentin 1 kohdan mukaan otettava huomioon rikkomuksen laatu, laajuus, vakavuus sekä sen kestoaika. Rikkomuksen laajuudella voidaan viitata esimerkiksi rikkomuksen rajat ylittävään luonteeseen, mutta rikkomusta voitaisiin pitää laajana silloinkin, kun sen vaikutukset kohdistuisivat yksinomaan suomalaisiin kuluttajiin. Teon vakavuutta arvioitaessa vertailua ei tulisi tehdä yksinomaan suhteessa muihin seuraamusmaksun määräämistä koskeviin asioihin, koska tarkoituksena on, että seuraamusmaksun määrääminen ylipäänsä tulisi käytännössä kyseeseen vain vakavammissa rikkomuksissa.

4.4 Seuraamusmaksun määrää koskevat markkinaoikeuden johtopäätökset

(76) Markkinaoikeus on päätöksessään todennut, että kuluttaja-asiamiehen esitys 1 000 000 euron seuraamusmaksun määräämisestä on perustunut siihen lähtökohtaan, että asiassa esitetty todistelu osoittaa Maskun Kalustetalo Oy:n yleisempää menettelytapaa tarkastelun kohteena olevana ajanjaksona.

(77) Markkinaoikeus on todennut, että Maskun Kalustetalo Oy:n mukaan ne kymmenen sohvaa, joiden markkinoinnista kuluttaja-asiamies on esittänyt asiassa näyttöä, edustavat hyvin pientä osaa Maskun Kalustetalo Oy:n vuoden 2020 kaikkien sohvien liikevaihdosta ja vielä pienempää osaa sen koko liikevaihdosta. Lisäksi kuluttaja-asiamies on jättänyt tarkastelunsa ulkopuolelle yhdeksän tuotetta, jotka olivat olleet 24.3.2021 päivätyn selvityspyynnön kohteena. Maskun Kalustetalo Oy:n mukaan kyseisten kymmenen sohvan perusteella ei voi tehdä päätelmiä sen markkinoinnin yleisestä toimintamallista. Maskun Kalustetalo Oy on myös todennut, että suhteutettuna kaikista sohvista vuonna 2020 kertyneeseen liikevaihtoon, kuluttaja-asiamiehen vaatimus miljoonan euron seuraamusmaksusta on käytännössä lain mukainen neljän prosentin maksimirangaistus.

(78) Markkinaoikeus on lausunut, että elinkeinonharjoittaja vastaa itse markkinointitoimenpiteidensä lainmukaisuudesta. Markkinaoikeuden mukaan asianosaisten välinen kirjeenvaihto ei osoita, että kuluttaja-asiamies olisi Maskun Kalustetalo Oy:n väittämin tavoin tarkastanut sen markkinoinnin laillisuuden vuodelta 2018. Maskun Kalustetalo Oy:n esittämä selvitys ei muutoinkaan osoita, että kuluttaja-asiamies olisi laiminlyönyt sille valvontaviranomaisena kuuluvan neuvontavelvollisuuden. Markkinaoikeus on katsonut, ettei kuluttaja-asiamiehen neuvontavelvollisuuden väitetyillä puutteellisuuksilla ole seuraamusmaksun määrää vähentävää vaikutusta.

(79) Markkinaoikeuden päätöksen mukaan kuluttaja-asiamies on ilmoittanut, ettei sillä ole ollut keinoja arvioida Maskun Kalustetalo Oy:n rikkomuksellaan saavuttaman hyödyn suuruutta. Markkinaoikeus on katsonut, että tälle näkökohdalle ei siten voida antaa merkitystä seuraamusmaksun suuruuden arvioinnissa.

(80) Markkinaoikeus on todennut, että kuluttaja-asiamies on toimivaltaisena ja selvitysvastuullisena viranomaisena rajannut tosiasioita koskevan selvityksen esittämisen kymmeneen sohvaan. Halutessaan kuluttaja-asiamies olisi voinut esittää selvitystä Maskun Kalustetalo Oy:n alennusmyyntimarkkinoinnista laajemminkin. Kuluttaja-asiamies ei ole kuitenkaan esittänyt lainkaan selvitystä muihin tuoteryhmiin kuuluvista huonekaluista kuin sohvista. Kuluttaja-asiamies ei myöskään ole selvittänyt, miksi selvitysaineiston ulkopuolelle on rajattu osa niistä 19 huonekalusta, jotka ovat olleet mukana Maskun Kalustetalo Oy:lle osoitetussa 24.3.2021 päivätyssä selvityspyynnössä, mutta ei enää kuluttaja-asiamiehen seuraamusmaksuesityksessä markkinaoikeudelle.

(81) Markkinaoikeus on katsonut, että kuluttaja-asiamiehen suorittamat selvittelylliset rajaukset, ja erityisesti siltä osin kuin esityksen perusteeksi on otettu Maskun Kalustetalo Oy:n useista tuoteryhmistä vain sohvat, ovat samalla rajanneet markkinaoikeuden mahdollisuuksia arvioida seuraamusmaksun määräämiseen liittyviä näkökohtia erityisesti rikkomuksen laajuuden ja osaltaan siihen liittyvän rikkomuksen vakavuuden näkökulmasta. Markkinaoikeuden mukaan kuluttaja-asiamiehen esittämä kymmentä sohvaa koskeva selvitys ei osoita Maskun Kalustetalo Oy:n yleistä toimintatapaa edes sohvien tuoteryhmässä. Toisaalta seuraamusmaksun määrän tulee olla sellainen, että sillä on esitöissä todetuin tavoin riittävä erityis- ja yleisestävä vaikutus ja että sääntelyn rikkominen ei ole elinkeinonharjoittajalle kannattavaa.

(82) Edellä lausutuilla perusteluilla markkinaoikeus on katsonut, että Maskun Kalustetalo Oy on määrättävä maksamaan valtiolle seuraamusmaksu 300 000 euron suuruisena.

4.5 Oikeudellinen arviointi

(83) Kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuutuksista annettua lakia säädettäessä perustuslakivaliokunnan antaman lausunnon PeVL 12/2019 vp mukaan valiokunnan käytännössä on vakiintuneesti katsottu, että hallinnolliset sanktiot eivät saa menettelyn puolesta muodostua perustuslain 21 §:ssä tarkoitetun syyttömyysolettaman vastaisiksi eivätkä ne voi perustua puhtaasti käännettyyn todistustaakkaan taikka ankaraan objektiiviseen vastuuseen (PeVL 9/2018 vp, s. 3, PeVL 39/2017 vp, s. 3, PeVL 2/2017 vp, s. 5, PeVL 15/2016 vp, s. 5, PeVL 57/2010 vp, s. 3–4 ja PeVL 4/2004 vp, s. 7/II).

(84) Hallituksen esityksessä HE 54/2019 vp kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetun mukaan syyttömyysolettama huomioon ottaen seuraamusmaksun määräämisessä yleisenä lähtökohtana on, että toimivaltaisella viranomaisella on vastuu rikkomuksen riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä sekä sen toteennäyttämisestä. Viranomaisen selvitysvastuusta säädetään hallintolain 31 §:ssä, jonka mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset.

(85) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että kuluttajasuojalain 2 luvun 6 §:n vastaisen rikkomuksen laajuutta ja kestoaikaa arvioidaan kuluttaja-asiamiehen esittämän näytön perusteella. Siten seuraamusmaksun suuruutta määrättäessä huomioon otettava rikkomuksen laajuus ja kestoaika perustuvat siihen, mitä katsotaan näytetyksi kuluttaja-asiamiehen rikkomuksesta esittämän selvityksen perusteella.

(86) Kuluttaja-asiamiehen esityksessään Maskun Kalustetalo Oy:n markkinoinnista esittämä näyttö kohdistuu ajalle 16.7.2020–31.10.2021 ja koskee kymmenen sohvan markkinointia yhtiön verkkosivuilla. Kuluttaja-asiamiehen mukaan esitykseen ei ole sisältynyt näyttöä markkinoinnista 31.10.2021 jälkeiseltä ajalta, koska esitykseen on otettu vain sellainen selvitys, josta yhtiötä on kuultu. Kuluttaja-asiamiehen mukaan markkinaoikeuden olisi tullut ottaa tämä seikkaa huomioon näytön puuttumisen merkitystä arvioidessaan.

(87) Kuten markkinaoikeus on päätöksessään todennut, kuluttaja-asiamies ei ole perustanut vaatimustaan 31.10.2021 jälkeisiin tapahtumiin, eikä kuluttaja-asiamies ole myöskään esittänyt selvitystä Maskun Kalustetalo Oy:n menettelytavoista näiltä osin. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että seuraamusmaksua määrättäessä voidaan ottaa huomioon vain kuluttaja-asiamiehen esityksen perusteella toteennäytetty rikkomuksen kestoaika, eikä kyseisen ajanjakson jälkeisille tapahtumille voida antaa merkitystä seuraamusmaksun määrän arvioinnissa.

(88) Maskun Kalustetalo Oy on markkinaoikeudessa lausunut, että kuluttaja-asiamiehen esittämä kymmeneen sohvaan rajoittuva selvitys ei vastaa Maskun Kalustetalo Oy:n yleistä toimintamallia. Maskun Kalustetalo Oy:n mukaan se esimerkiksi myy ja markkinoi myös useita niin sanottuja brändituotteita, joita myydään alennetuin hinnoin merkittävästi harvemmin kuin esityksen kohteena olevia kymmentä sohvaa. Toisena esimerkkinä Maskun Kalustetalo Oy on maininnut, että se on keväällä 2021 lanseerannut ”Uusi halpa hinta” -tuotekategorian, jonka tuotteet eivät ole lainkaan tarjousten kohteena.

(89) Korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei kuluttaja-asiamiehen kymmenen sohvan markkinoinnista esittämää selvitystä voida pitää osoituksena Maskun Kalustetalo Oy:n yleisemmästä menettelytavasta eri tuoteryhmien markkinoinnissa. Kun otetaan huomioon myös kyseisten kymmenen sohvan osuus Maskun Kalustetalo Oy:n vuoden 2020 kaikkien sohvien liikevaihdosta ja yhtiön myymien sohvien erilaisista hinnoittelutavoista esitetty selvitys, markkinaoikeuden päätöksessään katsomin tavoin kuluttaja-asiamiehen esityksessään esittämää näyttöä ei voida myöskään pitää osoituksena Maskun Kalustetalo Oy:n yleisestä menettelytavasta edes sohvien tuoteryhmässä.

(90) Asiassa esitetyn perusteella korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei markkinaoikeuden määräämän seuraamusmaksun suuruutta ole syytä muuttaa Maskun Kalustetalo Oy:n rikkomuksen laatuun, laajuuteen, vakavuuteen ja kestoaikaan liittyvillä perusteilla. Kuten markkinaoikeus on todennut, Maskun Kalustetalo Oy:n rikkomuksella saavuttamaa hyötyä koskevan selvityksen puuttuessa tälle näkökohdalle ei voida antaa merkitystä seuraamusmaksun suuruuden arvioinnissa. Edellä Maskun Kalustetalo Oy:n esiin tuomista korjaavista toimista lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole myöskään perusteita alentaa markkinaoikeuden määräämää seuraamusmaksua niiden johdosta.

(91) Kuluttaja-asiamies on esittänyt, että seuraamusmaksun suuruutta määrättäessä on otettava huomioon myös Maskun Kalustetalo Oy:n aiemmat kuluttajansuojasäännöksiin liittyvät rikkomukset. Kuluttaja-asiamies on viitannut yhtiötä koskeviin markkinaoikeuden kielto- ja uhkasakkopäätöksiin.

(92) Vuonna 2009 markkinaoikeus on päätöksellään MAO 655/09 kieltänyt Maskun Kalustetalo Oy:tä kuluttajiin kohdistuvassa markkinoinnissa jatkamasta tai uudistamasta muun ohella menettelyä, jossa sohvien markkinoinnissa käytetään alennusmyyntiä nimenomaisesti tarkoittavia ilmaisuja tai ilmaisuja, jotka mainoksessa esitettyinä aikaansaavat vaikutelman alennusmyyntimarkkinoinnista, yhtäjaksoisesti yli kahden kuukauden ajan tai toistuvasti siten, että ilmoitusaika ylittää kolmen kuukauden ajan kalenterivuosittain. Edellä todetun kiellon tehosteeksi asetettu uhkasakko on tuomittu markkinaoikeuden päätöksellä MAO 68/11 maksettavaksi 50 000 euron määräisenä. Markkinaoikeuden päätöksessä MAO 655/09 asetettujen kieltojen rikkomisesta yhtiön maksettavaksi on markkinaoikeuden päätöksellä MAO 385/2016 tuomittu uhkasakko 100 000 euron määräisenä päätöksessä MAO 68/11 asetetun mukaisena.

(93) Markkinaoikeuden kieltopäätöksessä MAO 655/09 ja siinä määrätyn kiellon tehosteeksi asetetun uhkasakon maksettavaksi tuomitsemista koskevissa markkinaoikeuden päätöksissä MAO 68/11 ja MAO 385/2016 on ollut kysymys toistuvasta alennusmyyntimarkkinoinnista ja siten samankaltaisesta menettelystä kuin esillä olevassa asiassa. Markkinaoikeus on päätöksessään MAO 385/16 katsonut Maskun Kalustetalo Oy:n menettelyn olleen kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n vastaista. Markkinaoikeuden mainitun päätöksen mukaan alennusmyyntimarkkinoinnin toistuvuus on ollut omiaan hämärtämään kuluttajan käsitystä yhtiön hintojen normaalitasosta ja sen myötä alennuksesta koituvasta tosiasiallisesta hyödystä, alennusmyyntimarkkinointi on ollut kuluttajia harhaanjohtavaa ja se on saattanut vaikuttaa kuluttajan kaupalliseen ratkaisuun (mainitun markkinaoikeuden päätöksen 11 kohta).

(94) Kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 18 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan seuraamusmaksun suuruutta määrättäessä otetaan huomioon elinkeinonharjoittajan mahdolliset aiemmat kuluttajansuojasäännöksiin liittyvät rikkomukset. Kuluttajansuojalaissa (38/1978) säädetty kielto antaa markkinoinnissa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja on ollut voimassa alkuperäisessä muodossaan vuodesta 1978 alkaen ja lailla 561/2008 täsmennetyssä muodossaan vuodesta 2008 alkaen. Korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei se seikka, että kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annettu laki on tullut voimaan 15.7.2020, estä lain voimaantuloa edeltäneiden kuluttajansuojalain säännösten rikkomusten huomioon ottamista seuraamusmaksun suuruutta määrättäessä siten kuin kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 18 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetään.

(95) Kuluttaja-asiamiehen seuraamusmaksuesityksen tekemisen hetkellä vuonna 2022 viimeisimmästä yhtiön markkinointia koskevasta markkinaoikeuden päätöksestä on kulunut kuusi vuotta ja sen kohteena olleesta, vuonna 2014 tapahtuneesta menettelystä kahdeksan vuotta. Kun otetaan huomioon, että nyt esillä olevat rikkomukset ovat koskeneet yhtiön markkinointia vuosina 2020 ja 2021, lainvastaisten menettelyjen välillä on kulunut aikaa kuusi vuotta. Korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei ajan kuluminen muodosta estettä ottaa yhtiön aiempi lainvastainen menettely huomioon seuraamusmaksun suuruutta määrättäessä.

(96) Näin ollen yhtiön aiemmalle kuluttajansuojalain säännösten vastaiselle menettelylle voidaan antaa merkitystä seuraamusmaksun määrää harkittaessa. Maskun Kalustetalo Oy:n aiemmat kuluttajasuojasäännöksiin liittyvät rikkomukset siten perustelisivat seuraamusmaksun korottamista markkinaoikeuden määräämästä. Kun kuitenkin otetaan huomioon kuluttaja-asiamiehen esittämän näytön rajallisuus, korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei edellä todetusta huolimatta markkinaoikeuden Maskun Kalustetalo Oy:n maksettavaksi määräämää seuraamusmaksua ole syytä korottaa.

5. Johtopäätös

(97) Korkeimman hallinto-oikeuden edellä lausuman perusteella ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät markkinaoikeuden päätöksen perustelut ja markkinaoikeuden soveltamat oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, markkinaoikeuden määräämän 300 000 euron seuraamusmaksun muuttamiseen ei ole perusteita.

6. Oikeudenkäyntikulut

(98) Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §, Maskun Kalustetalo Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Hannele Ranta-Lassila, Vesa-Pekka Nuotio, Anne Nenonen, Joni Heliskoski ja Tero Leskinen. Asian esittelijä Laura Peni.