Muu päätös 6/2025

Asia

Valituslupahakemukset ja valitukset ympäristönsuojelulain ja maa-aineslain yhteiskäsittelyn piiriin kuuluvassa lupa-asiassa

Muutoksenhakijat

1) Vantaan ympäristönsuojeluviranomainen

2) Seutulan kyläyhdistys ry ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Päätös, jota muutoksenhaut koskevat

Vaasan hallinto-oikeus, 3.7.2023, 913/2023

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää muutoksenhakijoille valitusluvan siltä osin, kuin valituksissa on kyse Peab Industri Oy:lle Vantaan Seutulan Kiilan alueelle myönnetyn maa-ainesten ottoluvan ja ympäristöluvan nojalla harjoitettavan toiminnan meluvaikutuksista. Korkein hallinto-oikeus tutkii asian tältä osin.

Korkein hallinto-oikeus valitukset tutkituilta osin enemmälti hyläten muuttaa yhtiölle myönnetyn maa-ainesten ottoluvan ja ympäristöluvan lupamääräyksiä 1, 16 ja 21 seuraavasti (muutokset kursiivilla):

1. Alueella saa harjoittaa toimintaa maanantaista perjantaihin lukuun ottamatta arkipyhiä, seuraavasti:

Murskaus ja siihen liittyvä melua aiheuttava toiminta kello 7–20, 1.–31.7. välillä kello 7–18
Poraus kello 7–18
Rikotus, kun melulle alttiisiin kohteisiin on yli 500 metriä kello 8–18
Rikotus, kun melulle alttiisiin kohteisiin on alle 500 metriä kello 8–16
Räjäytykset kello 9–17
Kuormaaminen ja kuljetukset kello 7–22

Louhintaa (mukaan lukien räjäytykset ja poraus) sekä rikotusta ei saa tehdä 1.–31.7. välillä.

16. Toiminnoista aiheutuva melutaso ei saa melulle altistuvien asuinkiinteistöjen ja vapaa-ajan asuntojen piha-alueilla eikä virkistysalueella ylittää melun A-painotettua ekvivalenttimelutasoa 55 dB päivällä (kello 7–22) yhdessä muiden alueen toimintojen kanssa. (Poistettu tekstiä) Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen on lisättävä 5 dB ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon. Mikäli melutaso häiriöille alttiissa kohteissa ylittyy, tulee toiminta keskeyttää ja toiminnanharjoittajan tulee ryhtyä yksin tai yhteistyössä muiden melua aiheuttavien toimijoiden kanssa toimenpiteisiin melupäästöjen selvittämiseksi ja meluhaitan vähentämiseksi.

21. Toiminnan (louhinta ja murskaus) aiheuttama melutaso on mitattava vähintään kolmella asuinkiinteistöllä/vapaa-ajan asunnolla sekä laitosalueeseen rajautuvalla lähivirkistysalueella kolmen kuukauden kuluessa toiminnan käynnistyttyä. Mittaus on uusittava louhinnan edetessä. Louhinnan loputtua melumittaus on tehtävä vähintään kerran ja uusittava tarvittaessa.

Meluselvityksissä tulee keskiäänitason (L_Aeq) lisäksi selvittää tarvittaessa toiminnan aiheuttamat enimmäistasot (L_AFmax) altistuvissa kohteissa. Lisäksi selvityksissä tulee huomioida mahdolliset muut melun häiritsevyyttä lisäävät melun erityispiirteet.

Mittaussuunnitelma on toimitettava 2 kuukautta ennen melun mittaamista ja tulokset kuukauden kuluessa niiden valmistumisesta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Perustellusta syystä ympäristölupaa valvova viranomainen voi vaatia täydentäviä melumittauksia tai meluntorjuntatoimenpiteitä.

Seutulan kyläyhdistys ry:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa hylätään.

Muilta osin muutoksenhakijoiden valituslupahakemukset hylätään. Korkein hallinto-oikeus ei siten anna ratkaisua valituksiin muilta osin.

Asian tausta

(1) Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 11.5.2021 nro 132/2021 myöntänyt Peab Industri Oy:lle maa-ainesten ottoluvan kalliokiviainesten ja moreenin otolle sekä ympäristöluvan louheen ja asfaltin murskaamolle ja asfalttijätteen varastoinnille Vantaan kaupungin alueella sijaitsevalle kiinteistölle 92-34-23-1. Päätöksessä on annettu lupamääräykset 1–34. Yhteislupa on voimassa 31.5.2031 saakka.

(2) Hallinto-oikeus on hylännyt Vantaan ympäristönsuojeluviranomaisen valituksen sekä Seutulan kyläyhdistys ry:n ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:n yhdessä asiakumppaninsa kanssa tekemän valituksen. Hallinto-oikeus on samalla hylännyt Seutulan kyläyhdistys ry:n ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:n sekä niiden asiakumppanin vaatimuksen katselmuksen toimittamisesta.

(3) Hallinto-oikeus on perustellut valitusten hylkäämistä toimintojen yhteisvaikutusten ja melun osalta seuraavasti:

Yhteisvaikutusten arviointi ja selvitysten yleinen riittävyys

(4) Sekä ympäristölautakunnan että yhdistysten valituksissa on katsottu, että asiassa ei ole riittävällä tavalla otettu huomioon kaikkien alueen läheisyydessä esiintyvien toimintojen yhteisvaikutuksia ja selvitykset ovat useilta osin puutteelliset.

(5) Hankkeen ympäristövaikutuksia on arvioitu laajasti ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Arviointiselostuksessa, jonka yhteysviranomainen on hyväksynyt, on katsottava olevan riittävät selvitykset muun ohella hankkeesta aiheutuvasta pölystä, tärinästä ja vesistövaikutuksista sekä Kiilanalueen meluselvitys vuodelta 2018, joka on kuvannut alueen yleistä melutasoa. Lisäksi hakemukseen on liitetty liikenneselvitys, päivitetty melumallinnus yhteysviranomaisen perustellussa päätelmässä esiin tuomien puutteiden korjaamiseksi sekä louhintatyön riskianalyysi. Ympäristölupapäätöksessä on esitetty tietoja hankealueen ympäristön muista toiminnoista, mutta yhteisvaikutuksia alueen muiden toimintojen kanssa ei ole saadun selvityksen mukaan pystytty täysin arvioimaan, sillä tietoja ei ole muiden toimijoiden aiheuttamista päästöistä esimerkiksi melutasojen osalta.

(6) Hallinto-oikeus katsoo, että yhteisvaikutusten arviointi kyseessä olevalla alueella muun ohella alueen luonteesta ja toimintojen välisistä etäisyyksistä johtuen olisi vaikeaa ja tulosten luotettavuuden osalta joka tapauksessa epävarmaa. Tämä on tullut jo ilmi alueelta Kiilanalueen meluselvitystä vuodelta 2018 laadittaessa. Lisäksi suoritetuissa melumittauksissa mittaustulokset olivat ohjearvojen tasolla. Oleellista lupa-asiassa on arvioida hakemuksen mukaisen toiminnan päästöt ja rajoittaa niitä tarvittavalle tasolle sekä riittävin tarkkailumääräyksin varmistaa, että toiminta täyttää sille asetetut velvoitteet sekä seurata toiminnan vaikutuksia ympäristössä. Nyt käsiteltävänä olevan lupapäätöksen mukaisesta toiminnasta ei saadun selvityksen perusteella ennalta arvioituna aiheudu erityistä rasitusta alueella, kun etenkin otetaan huomioon melun vähentyminen hankeen edetessä ja melun vähentämiseksi suoritettavat toimenpiteet. Yhtä toiminnanharjoittajaa ei voida velvoittaa selvittämään yksin koko lähialueen kaikkien toimintojen yhteisvaikutuksia, vaan yhteistarkkailu on yleensä valvontaviranomaisen yhteisesti koordinoima. Valituksenalaisessa lupapäätöksessä on annettu yhteistarkkailua koskeva lupamääräys 23, joka edellyttää toiminnanharjoittajan osallistumaan yhteismeluselvitykseen ja liikenneselvitykseen tarvittaessa. Hallinto-oikeus katsoo, että lupamääräys velvoittaa toiminnanharjoittajan riittävällä tavalla osallistumaan yhteistarkkailuun, mikäli sellaisia alueella järjestetään.

(7) Hallinto-oikeus katsoo, että lupaviranomaisella on ollut käytettävissään riittävät selvitykset hankkeen ympäristövaikutusten arvioimiseksi ja luvassa on annettu riittävät määräykset yhteisvaikutusten tarkkailusta. Selvitysten sisällölliseen riittävyyteen ja oikeellisuuteen hallinto-oikeus ottaa kantaa jäljempänä kunkin vaikutuksen osalta erikseen.

Melu

(8) Valituksissa on esitetty, että melumallinnus ei ole ollut asianmukainen ja hakemuksen mukaisesta toiminnasta aiheutuu kohtuutonta rasitusta aiheuttavaa meluhaittaa.

(9) Valituksenalaisen päätöksen lupamääräyksessä 1 on määräykset toiminta-ajoista ja lupamääräyksessä 16 määräykset suurimmista sallituista melutasoista. Melulle asetetut raja-arvot koskevat myös toiminnasta aiheutuvaa liikennettä. Päiväajan keskiäänitasoksi on määrätty Muraus-asetuksen 7 §:n mukaisesti melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) ulkomelun ohjearvo 55 dB (L_Aeq). Lautakunnan vaatiman raja-arvon 48 dB osalta ei ole esitetty lakiin perustuvia perusteita. Hakemuksen liitteenä esitetyn melumallinnuksen mukaan toiminnan aiheuttamat melutasot lähimmissä häiriintyvissä kohteissa viisi metriä korkea meluvalli huomioiden ovat mallinnetuissa tilanteissa enimmillään 51 dB (L_Aeq). Valituksenalaisen päätöksen mukaan toiminnan meluvaikutuksia ehkäistään lisäksi muilla keinoilla, kuten esimerkiksi hankkeen eteläpuolelle rakennettavalla meluvallilla ja alkutilanteessa käytettävällä vaimennetulla poravaunulla, joita ei ole otettu huomioon melumallinnuksessa. Toiminnalle on kaikissa tilanteissa asetettu Muraus-asetuksen 8 §:ää tiukemmat aikarajat myös niissä tilanteissa, kun toiminnan etäisyys häiriintyvistä kohteista on alle 500 metriä. Mallinnusraportin mukaan melu ei ole impulssimaista häiriintyvissä kohteissa. Kuitenkin, kun otetaan huomioon, että melumallinnus on tehty kaikista meluisimman tilanteen mukaisesti sekä pidemmillä toiminta-ajoilla porauksen ja rikotuksen osalta ja kun meluntorjuntatoimenpiteet ylittävät mallinnuksessa huomioon otetut, on pidettävä todennäköisenä, että valtioneuvoston asetuksen mukaiset melun ohjearvot eivät impulssimaisuus huomioidenkaan (ohjearvoon lisätään 5 dB) ylittyisi. Louhinta kestää toiminnanharjoittajan ilmoituksen mukaan arviolta kolme vuotta, jonka jälkeen toiminnasta aiheutuva melu alenee merkittävästi. Saadun selvityksen perusteella melun yhteisvaikutukset muiden läheisten toimintojen kanssa jäävät todennäköisesti vähäisiksi.

(10) Valituksenalaisessa päätöksessä on lisäksi annettu lupamääräys 21 melun tarkkailusta, jossa melumittausten avulla selvitetään sekä keskiäänitasot että enimmäisäänitasot häiriintyvissä kohteissa. Melun tarkkailussa selvitetään myös muut melun häiritsevyyttä lisäävät erityispiirteet, kuten mahdollinen impulssimaisuus. Tarkkailutulosten avulla valvontaviranomainen voi tarvittaessa määrätä muun ohella lisämittauksista. Lisäksi toiminnanharjoittaja on lupamääräyksessä 23 velvoitettu tarvittaessa osallistumaan alueen yhteismeluselvitykseen.

(11) Uuden melumallinnuksen määräämistä koskevan vaatimuksen osalta hallinto-oikeus toteaa, että melumallinnuksia tehdään vakiintuneesti valmistajien ilmoittamien lähtömelutasojen perusteella. Melumallinnus on laadittu asianmukaisesti. Mallinnuksen tulos on määrätty varmistettavan erikseen tehtävillä melumittauksilla. Lupamääräys antaa lisäksi jo nykyisellään valvontaviranomaiselle tarvittaessa mahdollisuuden määrätä lisämittauksia. Uuden mallinnuksen tai toistuvien mittausten määräämiselle ei näin ollen ole perusteita.

(12) Edellä lausuttu huomioon ottaen hallinto-oikeus katsoo, että ennalta arvioiden ei ole odotettavissa, että luvanmukaisesta toiminnasta syntyvästä melusta aiheutuu naapuruussuhdelain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai muutakaan ympäristönsuojelulain vastaista haittaa. Valituksissa esille tuodusta alueen muiden toimintojen ympäristöluvissa määrätyistä alhaisemmista melutasoista hallinto-oikeus toteaa, että ympäristöluvassa annetaan hakemuksessa tarkoitetuille toiminnoille omat lupamääräyksensä pilaantumisen ehkäisemiseksi ympäristönsuojelulain 52 §:n 1 ja 3 momentin mukaisesti ottaen muun ohella huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, ja toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena.

Asian ovat ratkaisseet lainoppineet hallinto-oikeustuomarit Janne Marttila ja Laura Portin sekä luonnontieteiden alan hallinto-oikeustuomari Juha Väisänen. Asian esittelijä Oscar Spåre.

Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(13) Vantaan ympäristönsuojeluviranomainen on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset kumotaan ja Peab Industry Oy:n lupahakemus hylätään. Toissijaisesti ympäristönsuojeluviranomainen on vaatinut muutoksia muun ohella lupamääräyksiin 1, 16 ja 21.

(14) Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

(15) Aluehallintovirasto ei ole päätöksessään rajoittanut riittävästi toiminnan kellonaikoja alueen asukkaiden terveyden suojelemiseksi ja riittävän lepo- ja virkistysajan takaamiseksi. Toiminta-ajoissa ei ole huomioitu eri toimintojen yhteisvaikutuksia, ja asukkaat altistuvat yhä enenevissä määrin päästöille. Asukkailla tulee olla mahdollisuus hiljaiseen lepo- ja virkistysaikaan myös arki-iltaisin sekä kesäaikana. Voimakkaasti kuormittuneille alueille voidaan luvassa asettaa muita alueelle kohdistuvia lupia ankarammat lupamääräykset.

(16) Asetetut melurajat eivät ole riittäviä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n kannalta. Kiilan alueella on teollisen toiminnan keskittymä rinnakkain pientaloasutuksen kanssa. Kaikkien muiden Hanskalliontien, Degermosantien ja Hanskallionkujan ympäristöluvanvaraisten toimijoiden, joiden etäisyys lähimpiin asuinrakennuksiin on alle 500 metriä, ympäristöluvissa on määrätty melun päiväajan raja-arvoksi 48 dB (L_Aeq 7–22). Peab Industri Oy:n murskaamon, jonka maksimikapasiteetti on 1,5 miljoonaa tonnia vuodessa, etäisyys lähimpiin asuinkiinteistöihin on alle 500 metriä. Kiilan asukkaiden terveyden suojelemiseksi ja yritysten tasavertaisen kohtelun toteutumiseksi melutason päiväajan raja-arvoksi on asetettava 48 dB (L_Aeq 7–22).

(17) Kertaluontoinen melumittaus ei ole riittävä toiminnan aiheuttaman meluhaitan arvioimiseksi, koska toiminta muuttuu ajan myötä. Melumittaukset on uusittava louhinnan edetessä ja louhinnan loputtua, kun toiminta alueella on vakiintunut muualta tuotavan kiviaineksen murskaukseksi sekä asfaltti- ja betoniaseman toiminnaksi.

(18) Seutulan kyläyhdistys ry ja Suomen Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry ovat pyytäneet lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös ja aluehallintoviraston päätös kumotaan. Toissijaisesti yhdistykset ovat vaatineet, että päätökset kumotaan ja asia palautetaan aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Yhdistykset ovat myös vaatineet, että korkein hallinto-oikeus järjestää asiassa katselmuksen. Lisäksi Seutulan kyläyhdistys ry on vaatinut, että Peab Industri Oy velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

(19) Vaatimusten tueksi on vedottu muun ohella toiminnan yhteisvaikutuksiin muiden alueen toimintojen kanssa sekä varovaisuusperiaatteen huomioon ottamiseen.

(20) Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut lausuman, jossa on todettu muun ohella seuraavaa:

(21) Alueelle tehdyssä melumallinnuksessa (Ramboll 10.3.2020) ei ole voitu ottaa huomioon 30.9.2020 tehtyä ja aluehallintovirastolle 19.10.2020 tiedoksi toimitettua betoniaseman rekisteröinti-ilmoitusta.

(22) Alueen eri toimintojen yhteisvaikutuksia on arvioitu jo ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA-menettely). YVA-menettelystä laadittu Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen perusteltu päätelmä on otettu huomioon annetun ympäristöluvan melua ja hiukkasia koskevissa lupamääräyksissä.

(23) Koska Seepsula Oy:n maa-ainesten ottoalue sijaitsee yli 900 metrin etäisyydellä Peab Oy:n toiminta-alueesta, toiminnoista aiheutuvilla melupäästöillä ei ole yhteisvaikutusta. Kiilan alueella sijaitsevien muiden melua aiheuttavien toimintojen toiminta-aikarajoituksia ei voida suoraan soveltaa Peab Industri Oy:n toimintaan, koska louhintaan sovelletaan Muraus-asetusta.

(24) Kiilan alueen teollisuuskeskittymässä melua aiheuttavat toiminnat ovat niin lähellä toisiaan, että niiden ympäristövaikutuksia, kuten melua, voidaan tarvittaessa tarkastella yhdessä. Peab Industri Oy:n meluavat toiminnat eivät kuitenkaan sijoitu Kiilan teollisuuskeskittymään. Yhteismeluselvityksen laatimista vaikeuttaisi myös se, että kaikkien Kiilan alueen toimijoiden lähtömelutasot eivät ole tiedossa. Kiilan alueen toiminnoilla on aluehallintoviraston myöntämiä ympäristölupia, mutta suurimmalla osalla on Vantaan kaupungin ympäristölupaviranomaisen myöntämät ympäristöluvat. Ennalta arvioituna Peab Industri Oy:n toiminta-aikaa tai melua ei ole perustetta eikä tarvetta rajoittaa vastaavalla tavalla kuin Vantaan ympäristölautakunnan muissa Kiilan alueen teollisuuskeskittymän lupapäätöksissä.

(25) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on antanut lausuman, jossa on todettu muun ohella seuraavaa:

(26) Yhteisvaikutusten arviointi kuuluu YVA-menettelyyn ja käsiteltävässä hankkeessa ympäristövaikutusten arviointi on laadittu riittävällä tasolla.

(27) Yhteisvaikutusten arviointiin jää tyypillisesti epävarmuuksia esimerkiksi erilaisten mallinnusten suhteen, koska lähtötietoja ei useinkaan ole saatavilla kattavasti. Tätä pyritään tasapainottamaan tekemällä mallinnukset pahimman skenaarion mukaisesti ja usein ilman lieventämiskeinoja. Yhteisvaikutuksia on haastavaa hallita lupamääräyksin, jotka kohdistuvat yksittäiseen hankkeeseen etenkin alueella, jolle on sijoittunut useita luvanvaraisia toimijoita ja joiden lupia on myönnetty eri aikoihin. Haasteita aiheuttaa myös se, että viimeisenä alueelle tulevan hankkeen vaikutukset voivat olla alueella jo olevaan toimintaan verrattuna pieniä.

(28) Alueella on lainvoimainen asemakaava, jossa on osoitettu ja siten myös suunniteltu lisättäväksi nykyisen kaltaista teollista toimintaa, joka lisäisi alueen liikennettä ja muutakin kuormitusta edelleen nykyisestä. On perusteltu kysymys, miten lisääntyvä yhteiskuormitus tulisi ottaa huomioon lupaprosesseissa uusien toimintojen hakiessa lupaa Kiilan kaltaiselle alueelle, jos lisääntyvää ympäristökuormitusta ei välttämättä ole otettu huomioon ainakaan riittävästi alueen kaavoituksen yhteydessä.

(29) ELY-keskus pitää vaatimusta melutason raja-arvosta 48 dB perusteltuna, kun otetaan huomioon, että osalla alueen toimijoista on tuo vaatimus 48 dB jo nykyisin. Kun lisäksi otetaan huomioon, että alueella on myös muita melulähteitä, vaaditulla 48 dB:n raja-arvolla voitaisiin varmistaa, että toimintojen yhteisvaikutuksesta 55 dB:n melutaso ei ylity todennäköisesti yhdenkään asuinrakennuksen kohdalla.

(30) Kiilan teollisuusalueella yksittäisen toimijan liikenteen aiheuttamat haitat eivät välttämättä erotu alueen kokonaisliikenteestä, mutta kaikkien toimijoiden liikenne yhdessä muodostaa merkittävän meluvaikutuksen. Kuormaamisten ja kuljetusten toiminta-aikoja voisi olla tarpeen rajoittaa, koska aikainen ja myöhäinen kuormausaika tuo liikennettä väylille jo tuota aikaa aikaisemmin ja myös liikenteen aiheuttama melu on koettu häiritsevänä.

(31) Jos pitäydytään lupamääräyksen Muraus-asetuksen mukaisessa 55 dB raja-arvossa, tiukemmat toiminta-ajat ovat tarpeen ja raja-arvon tulee tällöin koskea toiminta-ajan mukaista melua, ei keskiäänitasoa L_Aeq 7–22. Toiminta ei enää aiheuttaisi asukkaille kohtuutonta rasitusta, jos lupaa muutetaan joko melun raja-arvon osalta tai toiminta-aikojen osalta.

(32) Peab Industri Oy (jäljempänä myös yhtiö) on antanut lausuman, jossa se on vaatinut valitusten hylkäämistä ja esittänyt lisäksi muun ohella seuraavaa:

(33) Hankkeeseen sovellettiin YVA-menettelyä nimenomaan yhteisvaikutusten selvittämiseksi. Kun otetaan huomioon yhtiön asemakaavoitetun tontin tuleva käyttötarkoitus, louhittavan alueen koko (6,5 hehtaaria) ja suunnitelmallisesti kaavoituksella tämän tyyppisille toiminnoille osoitettu alue, ovat YVA-menettelyn sekä lupahakemusta varten teetetyt selvitykset erittäin kattavia.

(34) Yhtiön hakemusta varten tehdyssä melumallinnuksessa (Ramboll 10.3.2020) on otettu huomioon haettavat toiminnot sekä meluntorjuntatoimenpiteet ELY-keskuksen YVA-menettelystä antaman perustellun päätelmän mukaisesti. Yhtiö on suunnitellut tämän lisäksi luvanhakuvaiheessa alueen eteläreunaan uuden meluesteen ehkäisemään alueelta leviävää melua lähimpien asuinrakennusten suuntaan. Tätä meluestettä ei ole otettu huomioon tehdyssä melumallinnuksessa, kuten ei suunnitelma-alueen kaakkoislaidalle toteutettavaa pintamaavalliakaan, joka vaimentaa erityisesti porauksen melua. Nämä on otettu huomioon lupamääräyksessä 11.

(35) Hakemuksen mukaisessa melumallinnuksessa on otettu huomioon asfalttiasema. Asfalttiasema aiheuttaa enemmän melua kuin betoniasema, joten mallinnus on riittävä, sillä molemmat asemat eivät voi sijaita alueella niin kauan kuin louhinta on kesken.

(36) Hakemusta varten tehdyssä melumallinnuksessa toiminta-ajat ovat lupapäätöksen sallimia laajemmat, eikä mallinnuksessa ole otettu huomioon kaikkia suunniteltuja ja luvassa edellytettyjä meluntorjuntatoimenpiteitä.

(37) Lupamääräyksessä 3 on edellytetty vaimennetun poravaunun käyttöä kaikissa louhintavaiheissa. Vaimennetun poravaunun käytöstä aiheutuva melutaso on merkittävästi alhaisempi kuin mallinnuksessa käytetyn vaimentamattoman poravaunun aiheuttama melutaso.

(38) Melumallinnuksen tulokset vastaavat aina aiheutuvaa melutasoa myötätuuliolosuhteissa melun lähteestä häiriintyvään kohteeseen. Sivu‐ tai vastatuuliolosuhteessa aiheutuva melutaso on laskennallista tulosta pienempi ja usean sadan metrin etäisyydellä selvästi pienempi. Vallitseva tuulen suunta ei edusta melumallinnuksen mukaista myötätuuliolosuhdetta suunnitelma-alueelta asutukseen, vaan päinvastoin.

(39) Kun otetaan huomioon mallinnuksen tulos eli se, että toiminnasta aiheutuva melu on suurimmillaan 50 dB:n tuntumassa, sekä edellä esitetyt mallinnustuloksen yliarvioon vaikuttavat seikat, on luvassa noudatettu varovaisuusperiaatetta riittävällä ja asianmukaisella tavalla.

(40) Suunniteltujen meluntorjuntatoimenpiteiden ja etäisyyksien perusteella voidaan arvioida, ettei toiminnan melu asuinrakennuksilla ole tavanomaisesti iskumaista.

(41) Vantaan ympäristönsuojeluviranomainen on antanut lausuman, jossa se on muun ohella todennut seuraavaa:

(42) Vuonna 2018 laadittu Kiilan ympäristömeluselvitys on yksinään ja yhdessä yhtiön toimintaa koskevan melumallinnuksen kanssa riittämätön haetun toiminnan vaikutusalueella muodostuvien yhteisvaikutusten nykytilan arvioimiseksi, koska Kiilaan on ympäristömeluselvityksen valmistumisen jälkeen myönnetty useita lupia uusille toiminnoille ja vanhojen toimintojen laajentamisille.

(43) Seutulan kyläyhdistys ry ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry ovat antaneet lausuman, jossa on muun ohella esitetty tarkempi oikeudenkäyntikuluvaatimus.

(44) Vantaan ympäristönsuojeluviranomaisen sekä Seutulan kyläyhdistys ry:n ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:n lausumat on annettu tiedoksi Peab Industri Oy:lle.

(45) Peab Industri Oy on antanut lausuman Seutulan kyläyhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta. Lausuma on annettu tiedoksi Seutulan kyläyhdistys ry:lle.

Välipäätös

(46) Korkein hallinto-oikeus on 3.10.2024 päättänyt katselmuksen toimittamisesta.

Katselmus

(47) Korkein hallinto-oikeus on 5.11.2024 toimittanut suunnitellulla hankekiinteistöllä ja sen lähialueilla katselmuksen. Katselmuksella tehtiin havaintoja hankekiinteistön ympäristöstä ja sen liittymisestä Kiilan alueen teollisuuskeskittymään sekä lähialueen asutuksen sijaintiin suhteessa hankealueeseen. Havaintoja tehtiin erityisesti niistä ympäristön ominaispiirteistä, joilla on merkitystä arvioitaessa hankkeesta ympäröivälle asutukselle aiheutuvia meluvaikutuksia.

(48) Katselmuksesta laadittu pöytäkirja on lähetetty asianosaisille tiedoksi ja liitetty asiakirjoihin.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

1) Toiminnan meluvaikutukset

Kysymyksenasettelu

(49) Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on ratkaistavana, aiheutuuko Peab Industri Oy:lle Vantaan Seutulan Kiilan alueelle myönnetyn maa-ainesten ottoluvan ja ympäristöluvan nojalla harjoitettavasta toiminnasta, annetut lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, yksinään tai yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa sellaisia meluvaikutuksia, että ympäristöluvan myöntämiselle ei ole ollut edellytyksiä.

Sovellettavat oikeusohjeet

(50) Ympäristönsuojelulain 20 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että: 1) menetellään toiminnan laadun edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä otetaan huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen (varovaisuus- ja huolellisuusperiaate); 2) noudatetaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita eri toimien yhdistelmiä (ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate).

(51) Ympäristönsuojelulain 39 §:n 2 momentin mukaan hakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista.

(52) Ympäristönsuojelulain 48 §:n 1 momentin mukaan lupaviranomaisen on tutkittava ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ja otettava huomioon asiassa annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset ja mielipiteet. Lupaviranomaisen on muutoinkin otettava huomioon, mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään.

(53) Pykälän 2 momentin mukaan ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset.

(54) Ympäristönsuojelulain 49 §:n 1 momentin 1–5 kohtien mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa; 3) 16–18 §:ssä kiellettyä seurausta; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

(55) Ympäristönsuojelulain 52 §:n 1 momentin 1 ja 6 kohtien mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, sekä muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

(56) Pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.

(57) Ympäristönsuojelulain 62 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöjen ja toiminnan tarkkailusta sekä toiminnan vaikutusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta.

(58) Pykälän 2 momentin mukaan tarkkailun toteuttamiseksi luvassa on määrättävä mittausmenetelmistä ja mittausten tiheydestä. Luvassa on myös määrättävä siitä, miten seurannan ja tarkkailun tulokset arvioidaan ja miten tulokset toimitetaan valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittaja voidaan määrätä antamaan valvontaa varten myös muita tarpeellisia tietoja.

(59) Ympäristönsuojelulain 63 §:n 1 momentin mukaan lupaviranomainen voi tarvittaessa ympäristöluvassa määrätä useat luvanhaltijat yhdessä tarkkailemaan toimintojensa vaikutusta (yhteistarkkailu) tai hyväksyä toiminnan tarkkailemiseksi osallistumisen alueella tehtävään seurantaan. Yhteistarkkailu voi koskea tähän lakiin ja vesilakiin perustuvaa tarkkailua.

(60) Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010, ns. Muraus-asetus) 7 §:n mukaan toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja.

(61) Muraus-asetuksen 8 §:n 1 momentin mukaan, jos toiminnan etäisyys melulle alttiista kohteista on alle 500 metriä, ei murskaamista, poraamista, rikotusta tai räjäytyksiä eikä kuormauksia tai kuljetuksia saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan:
1) murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 22.00 välisenä aikana;
2) poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 21.00 välisenä aikana;
3) rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana;
4) räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana; ja
5) kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja 22.00 välisenä aikana.

(62) Melutason ohjearvoja koskevan valtioneuvoston päätöksen (993/1992) 2 §:n 1 momentin mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L_Aeq) päiväohjearvoa (kello 7–22) 55 dB eikä yöohjearvoa (kello 22–7) 50 dB.

Asiassa saatua selvitystä

Hakemuksen mukainen toiminta

(63) Lupahakemuksen mukainen hankealue sijoittuu Vantaan Seutulaan Hanskalliontielle metsäiselle ja kallioiselle alueelle Tuusulan kunnan rajalla. Hankkeessa on kysymys alkuvaiheessa maa-ainesten ottotoiminnasta ja sen jälkeen muualta tuotavan kiviaineksen murskauksesta. Hankealueen pinta-ala on noin 10,1 hehtaaria.

(64) Ottamissuunnitelman mukaan otettavan kalliokiviaineksen ja moreenin kokonaismäärä on 700 000 m³ktr 15 vuoden aikana ja arvioitu vuotuinen ottomäärä on 148 000–296 000 m³ktr. Ottamisalueen pinta-ala on 6,5 hehtaaria. Alueen maanpinnan korkeus vaihtelee +55…+74 välillä. Alin ottotaso on +54 (N₂₀₀₀). Alue tasataan ottamisen yhteydessä asemakaavan mukaiseen tasoon +54…+59.

(65) Hakemuksen 25.11.2020 päivätyn täydennyksen mukaan maa-ainesten ottotoimintaa eli räjäytyksiä on hakemuksen mukaisilla määrillä ja toiminta-ajoilla arviolta alle kolme vuotta toiminnan aloittamisesta, minkä jälkeen kiviaineksen murskaus perustuu paikalle tuotavaan louheeseen.

(66) Hakemuksen mukaan muualta vastaanotettavan louheen määrä on enimmillään 700 000 tonnia ja vastaanotettavan ja murskattavan asfaltin määrä 60 000 tonnia vuodessa. Asfalttijätettä varastoidaan kerrallaan enintään 180 000 tonnia ja materiaali on alueella enintään kolme vuotta.

Hankealueen ympäristö

(67) Asiassa saadun selvityksen mukaan vakituisia asuinrakennuksia on 500 metrin säteellä toiminta-alueesta yhdeksän. Lähin asutus sijoittuu noin 400 metrin päähän hankealueen reunasta kaakon-lounaan suunnassa. Luoteessa sijaitsevalle Koivikon asuinalueelle on etäisyyttä noin 0,8–1 kilometriä. Asuinrakennuksia sijaitsee myös toiminta-alueesta länteen Katriinantien ja Kesäkyläntien varressa noin 0,8–1 kilometrin etäisyydellä. Lomarakennuksia sijaitsee eri suunnilla vakituisen asutuksen lomassa.

(68) Hankealueen ympäristössä, niin sanotussa Kiilan teollisuuskeskittymässä toimivat muun muassa Kuusakoski Oy, Suomen Paalauskeskus Oy, Purkupiha Vantaan Kierrätyslaitos ja Romu Keinänen Oy. Hankealueesta pohjoiseen lähimmillään noin 0,9 kilometrin etäisyydellä sijaitsee Seepsula Oy:n maa-ainesten ottoalue. Helsinki-Vantaan lentokenttä sijaitsee noin 2–6 kilometrin etäisyydellä kaakossa ja Vantaan vauhtikeskus noin 1,5–2 kilometrin etäisyydellä etelässä.

(69) Alueen liikenne suuntautuu hakemuksen mukaan suurimmaksi osin Hanskalliontieltä ensin Katriinantielle ja sieltä etelään ja edelleen Kehä III:lle. Hakemuksen mukaan Hanskalliontien ja siitä etelään sijaitsevan Myllykyläntien välillä oli vuoden 2018 liikennelaskennan mukaan 3 200 ajoneuvoa/vuorokausi, josta raskasta liikennettä oli 608 ajoneuvoa. Lupahakemuksen mukaisen toiminnan johdosta liikenteen määrä olisi enimmillään 3 776 ajoneuvoa/vuorokausi, josta raskasta liikennettä 1 150 ajoneuvoa. Liikennemäärän lisäys olisi siten enintään 18 % ja raskaan liikenteen lisäys enintään 89 % nykytilanteeseen nähden.

Melua koskevat selvitykset

(70) Kiilan alueen ympäristömeluselvitys 13.4.2018 on laadittu Vantaan kaupungin tilauksesta. Selvityksessä on tarkasteltu alueen silloista kokonaismelutilannetta ja siinä on otettu huomioon alueen eri melulähteet. Selvityksen johtopäätösten mukaan tarkastelualueen teolliset toiminnot voivat aiheuttaa teoreettisen tarkastelun eli melumallinnuksen perusteella asuinrakennusten piha-alueille paikoitellen päiväajan ohjearvot ylittäviä melutasoja. Pääasiallisesti ohjearvot ylittävät melutasot ovat välillä 55–60 dB, lukuun ottamatta muutamaa asuinkiinteistöä, joissa piha-alueiden melutaso ylittää 60 dB. Teollisuuden aiheuttaman melun kannalta hiljaisimmat alueet sijoittuvat Katriinantien varteen välille Myllykyläntie-Hanskalliontie sekä Koivikon asuinalueelle.

(71) Ympäristömeluselvityksen mukaan kaikki alueen toiminnot eivät ole yhtä aikaa käynnissä. Tehdyissä ympäristömelumittauksissa päivä- ja yöaikaiset keskiäänitasot (L_Aeq 7–22 ja L_Aeq 22–7) olivat kaikilla mittauspaikoilla ohjearvojen tasolla (päiväaikana 55 dB ja yöaikana 50 dB) tai niitä pienempiä, kun tarkastelussa otettiin huomioon arvioitu mittausepävarmuus.

(72) Kaikilla mittauspaikoilla lentoliikenteen aiheuttama osuus melun kokonaistasoista oli ympäristömeluselvityksen mukaan merkittävä ja useimmissa tapauksissa suurin melun aiheuttaja. Laskennallisen tarkastelun perusteella teolliset toiminnot voivat aiheuttaa lähimpien asuinkohteiden piha-alueilla ohjearvotasot ylittäviä melutasoja, kun useimmat toiminnot ovat käynnissä samaan aikaisesti ja melua aiheuttavien kohteiden toiminnoissa ei ole otettu huomioon melusuojausta.

(73) Laadittu laskennallinen yhteisvaikutusten tarkastelu on ympäristömeluselvityksen johtopäätösten mukaan teoreettinen ja osoittaa mahdollisen meluongelman. Sen perusteella laaditut meluvyöhykkeet eivät ole nykyisen tilanteen mukaisia. Laskennallisten tarkastelujen perusteella ei voida muodostaa luotettavasti kuvaa teollisten toimintojen aiheuttamista melutasoista, koska alueen teolliset toiminnot sijoittuvat eri puolille aluetta suhteellisen kauaksi toisistaan. Tällaisessa tilanteessa laskennallinen tarkastelu yliarvioi erillisten kohteiden yhteisvaikutusta. Tarkastelluille kohteille ei ole määritetty toimintojen melupäästöjä, kohteiden todellisia toiminta-aikoja, kohteiden tarkkaa sijaintia ja kohteiden lähellä sijaitsevien esteiden (kasat) vaikutuksia.

(74) Ramboll Finland Oy:n 10.3.2020 päivätyssä Kiilan kiertotalouskeskuksen melumallinnuksessa on otettu melulähteinä huomioon lupahakemuksen mukainen louhinta (poraus ja rikotus) ja murskaus, asfalttijätteen vastaanotto ja käsittely murskaamalla, asfalttiaseman toiminta, kiertotalouskeskuksen toiminta, pyöräkuormaajat sekä kuhunkin toimintoon liittyvä liikenne. Mallinnus on tehty kolmesta eri tilanteesta, joista ensimmäisessä alueen louhinta ja murskaus ovat käynnissä ja porausta tehdään alueen eteläosassa, toisessa alueen louhinta ja murskaus ovat käynnissä ja porausta tehdään alueen korkeimmalla kohdalla, ja kolmannessa alueen louhinta ja murskaus ovat käynnissä, louhinta on loppuvaiheessa ja alueella toimii kiertotalouskeskus.

(75) Melumallinnus on tehty kuvaamalla toiminnasta aiheutuvaa melutasoa lähimpien asuintalojen kohdalla sekä meluvallin kanssa että ilman vallia. Mallinnusten perusteella kivenmurskaimen eteläpuolelle sijoitettava viisi metriä korkea valli pienentää melutasoja suunnitellun kiertotalouskeskuksen eteläpuolella olevien asuintalojen kohdalla louhintavaiheesta riippuen 1–6 dB. Alueen louhinnasta, louheen murskauksesta ja kiertotalouskeskuksen toiminnasta aiheutuvat päiväajan melutasot ovat meluvalli huomioon ottaen alle 55 dB (L_Aeq 7–22) lähimpien asuinrakennusten kohdalla. Yöajan melutasot ovat laskentaepävarmuus huomioon ottaen 45 dB:n tasolla. Mallinnuksen laskentaepävarmuus on ollut ±3 dB. Selvityksessä on oletettu, että alueella olevat yksittäiset lomarakennukset sijaitsevat asuinrakennusten läheisyydessä taajama-alueella ja tällöin niihin sovelletaan asuinalueita koskevia melutason raja-arvoja.

(76) Edellä mainitun melumallinnuksen tulokset on esitetty ilman häiritsevyyskorjauksia, koska tutkitut melulähteet eivät vastaavissa kohteissa tehtyjen melumittausten mukaan aiheuta kapeakaistaista melua. Mallinnusraportin mukaan louheen murskaus ei yleensä synnytä impulssimaista melua kuin syöttösuppilon läheisyydessä ja jo muutaman sadan metrin päässä melu kuuluu tasaisen jauhavana. Jos murskaus sijoittuu altistuvaan kohteeseen nähden meluvallin tai maastomuodon taakse, vähenee melussa erottuva mahdollinen impulssimaisuus entisestään. Impulssimaisten äänien erottuminen vähenee myös etäisyyden kasvaessa äänen hajaantumisen ja taustaäänen vaikutuksesta.

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

(77) Kysymyksessä oleva hankealue sijaitsee Vantaan Seutulan Kiilan alueella, jonne on jo ennen nyt suunniteltua hanketta sijoittunut paljon teollista toimintaa ja siihen liittyvää raskasta liikennettä. Alue on myös lentomelualuetta. Kaavoitus mahdollistaa vastaavanlaisen toiminnan lisäämisen alueelle myös jatkossa. Alueen lähiympäristössä on pientaloasutusta ja sen lomassa jonkin verran vapaa-ajan asuntoja.

(78) Vantaan ympäristönsuojeluviranomainen on vaatinut, että yhtiölle myönnettyä lupaa muutetaan lupamääräyksen 16 osalta siten, että toiminnoista aiheutuva melutaso ei saa melulle altistuvien asuinkiinteistöjen ja vapaa-ajan asuntojen piha-alueilla eikä virkistysalueella ylittää melun A-painotettua ekvivalenttimelutasoa 48 dB päivällä (kello 7–22). Vantaan ympäristönsuojeluviranomainen on käyttänyt samaa melutasoa useissa Kiilan teollisuusalueen toiminnoille myöntämissään luvissa. Ympäristönsuojeluviranomainen on katsonut, että näin voidaan taata alueen yhteismelutason pysyminen alle 55 dB:n päiväajan ohjearvossa. Aluehallintovirasto on puolestaan katsonut, ettei esitettyä 48 dB:n raja-arvoa voida käyttää, koska louhinta- ja murskaustoiminnassa noudatetaan Muraus-asetusta. Asetuksessa viitatun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisesti toiminnassa noudatetaan 55 dB:n päiväajan ohjearvoa.

(79) Ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä louhinta- ja murskaustoiminnassa on, että ympäristönsuojelulain 49 §:n luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Lainkohdan mukaan kiellettyä seurausta ei saa aiheutua yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa. Muraus-asetusta ei siten asetuksen tasoisena säännöksenä voida tulkita siten, että siinä säädettäisiin tyhjentävästi louhinta- ja murskaustoiminnan luvan myöntämisen edellytyksistä. Muraus-asetuksen 7 §:n viittaus melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston asetuksen noudattamiseen ei myöskään merkitse, että alueella muutoin vallitsevaa melutasoa ei otettaisi huomioon arvioitaessa toiminnan luvan myöntämisen edellytyksiä.

(80) Ympäristönsuojelulain mukaan lupahakemuksessa on arvioitava muun ohella toiminnasta aiheutuvia meluvaikutuksia. Tällöin on myös arvioitava, nostavatko meluvaikutukset samalla jo olemassa olevaa melutasoa lähialueella. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että esimerkiksi louhintaa ja murskausta koskevassa lupahakemuksessa esitettävää melumallinnusta varten on mahdollista mittauksin selvittää alueella vallitseva kokonaismelutaso ilman lupahakemuksen kohteena olevasta toiminnasta aiheutuvaa melua. Näin voidaan selvittää, mikä on hakijan oman toiminnan aiheuttaman melun osuus kokonaismelun tasosta. Luvanhakijalta ei tällöin kuitenkaan edellytetä sitä, että muista kuin hakemuksen kohteena olevista toiminnoista aiheutuvan melun leviämistä tai niistä aiheutuvaa melutasoa olisi vielä erikseen selvitettävä niiden kunkin osalta.

(81) Jos louhinta- ja murskaustoiminnasta aiheutuva melutaso nostaa kokonaismelutasoa haitan kohteessa yhdessä muiden toimintojen aiheuttaman melutason kanssa, louhinta- ja murskaustoiminnan melupäästöjä tai melun leviämistä on rajoitettava. Korkein hallinto-oikeus viittaa edellä melumallinnuksesta lausumaansa ja toteaa tässä yhteydessä selvyyden vuoksi, että luvanhakijan ei tällöin edellytetä vastaavan muiden toiminnanharjoittajien toiminnoista aiheutuvasta melutasosta. Lupaharkintaa varten tulee siten tarvittaessa melumittauksin ja mallinnuksin esittää, miten suunniteltu louhinta- ja murskaustoiminta vaikuttaa olemassa olevaa melutasoa nostavasti, jotta sen perusteella voidaan päättää mahdollisesti tarvittavista meluntorjuntatoimista.

(82) Yhtiön lupahakemuksen liitteenä on ollut edellä selostettu melumallinnus (Ramboll Finland 10.3.2020). Tässä melumallinnuksessa ei ole otettu huomioon alueen muista toiminnoista aiheutuvaa melutasoa eikä toiminta-alueen lähialueen kokonaismelutasoja ole mallinnettu. Alueen kokonaismelutasosta on tosin mahdollista saada yleispiirteinen käsitys edellä selostetusta Vantaan kaupungin vuonna 2018 teettämästä ympäristömeluselvityksestä. Vaikka viimeksi mainittuun selvitykseen sisältyy edellä kohdassa (73) mainittuja epävarmuustekijöitä, siinä esitettyjen johtopäätösten perusteella voidaan pitää mahdollisena, että useiden teollisten toimintojen ollessa samaan aikaan käynnissä ne voivat aiheuttaa lähimpien asuinrakennusten ulko-oleskelualueilla ohjearvotasot ylittäviä melutasoja ainakin siinä tilanteessa, että meluntorjuntatoimia ei ole toteutettu. Korkein hallinto-oikeus kiinnittää huomiota myös siihen, että vuoden 2018 jälkeen alueelle on tullut uusia teollisia toimintoja.

(83) Nyt esillä olevassa tilanteessa, jossa alueen kokonaismelutasosta ei ole saatavilla luotettavaa tietoa ja mahdollisia häiriintyviä kohteita on lähialueella useita, ympäristönsuojelulain 20 §:n mukaisen varovaisuusperiaatteen merkitys korostuu. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon ympäristönsuojelulain 49 §, asiassa on ensin tarkasteltava mahdollisuuksia ehkäistä ympäristönsuojelulaissa kiellettyä pilaantumista tai sen vaaraa lupamääräyksin.

(84) Asiakirjoista saatavan selvityksen ja katselmushavaintojen perusteella yhtiön lupahakemuksen kohteena olevan toiminnan vaikutusalueella on useita pientaloja, jotka sijoittuvat maaseutumaisella alueella oleviin pieniin kyläyhteisöihin tai teiden varsille. Piha-alueilla todennäköisesti oleskellaan etenkin ilta- ja kesäaikaan. Alueen maastonmuodot eivät erityisesti estä melun kulkeutumista toiminta-alueelta etenkään sen eteläpuoleiselle asuinalueelle.

(85) Yhtiölle myönnetyn luvan lupamääräyksessä 11 toiminta-alueen eteläosaan edellytetty 4–7 metriä korkea meluvalli suojaisi asutusta melulta jonkin verran kaakkois- ja eteläpuolisten asuinalueiden suuntaan. Kun kuitenkin otetaan huomioon alueen luonne, häiriintyvien kohteiden sijainti myös toiminta-alueen länsi- ja luoteispuolella sekä muut melua tuottavat toiminnot alueella, joiden osalta yhteisvaikutusmahdollisuutta ei voida sulkea pois, korkein hallinto-oikeus katsoo tarpeelliseksi asutukselle erityisesti ilta- ja kesäaikaan aiheutuvan kohtuuttoman melurasituksen estämiseksi rajoittaa luvassa määrättyjä toiminta-aikoja. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus muuttaa lupamääräystä 1 siten, että murskaus ja siihen liittyvä melua aiheuttava toiminta tulee lopettaa kello 20 mennessä ja heinäkuussa kello 18 mennessä. Tämän lisäksi räjäytyksiä, porausta ja rikotusta ei saa tehdä lainkaan heinäkuussa.

(86) Yhtiön lupahakemuksen mukainen toiminta lisäisi raskaan liikenteen määrää Katriinantiellä merkittävästi nykytilanteeseen nähden. Katriinantien läheisyydessä Hanskalliontieltä etelään, jonne suurin osa kuljetusliikenteestä suuntautuisi, sijaitsee useita asuinrakennuksia, minkä vuoksi lupamääräyksessä 1 on perusteltua myös yöaikaisen kohtuuttoman melurasituksen estämiseksi rajoittaa kuormaus ja kuljetusliikenne vain päiväaikaan.

(87) Vaikka yhtiön lupakemukseen ei ole sisältynyt yksityiskohtaista selvitystä alueen kokonaismelutasoista, meluselvitysten ja toimintojen sijainnin perusteella on arvioitavissa, että toiminnasta aiheutuva melutaso meluntorjuntatoimet huomioon ottaen ei aiheuta sellaista alueen kokonaismelutason nousua, että toiminnasta aiheutuva melutaso olisi luvan myöntämisedellytyksiä ympäristönsuojelulain 49 §:n nojalla arvioitaessa yhdessä muiden toimintojen aiheuttaman melutason kanssa Muraus-asetuksen 7 §:n vastainen. Asiakirjoista saatavan selvityksen ja katselmuksella tehtyjen havaintojen perusteella ei siten ole esitetty perusteita kokonaismelutason nousun estämiseksi asettaa yhtiön toimintaa koskevaa lupamääräystä siten, ettei toiminnasta aiheutuva melutaso saisi ylittää 48 dB L_Aeq melutasoa asuinkiinteistöjen ja vapaa-ajan asuntojen piha-alueilla tai virkistysalueella. Selvyyden vuoksi lupamääräykseen 16 on kuitenkin lisättävä ratkaisukohdasta ilmenevä tarkennus siitä, että määräyksen mukainen melutaso tarkoittaa toiminnasta aiheutuvaa melutasoa yhdessä muiden alueen toimintojen kanssa eli kokonaismelutasoa.

(88) Yhtiölle myönnetyn luvan lupamääräyksessä 21 on edellytetty kertaluonteisen melumittauksen tekemistä toiminnan alkuvaiheessa. Saadun selvityksen mukaan louhinta kestäisi noin kolme vuotta, ja tämän jälkeen toiminta-alueella toimisi murskaamon lisäksi myös asfaltti- ja mahdollisesti myös betoniasema. Toiminnan muuttumisen ja siitä aiheutuvan melun luonteen muutosten vuoksi on perusteltua, että melumittaus uusitaan louhinnan edetessä ja lisäksi sen jälkeen vähintään kerran siinä vaiheessa, kun louhinta alueella on päättynyt ja alueella toimii murskaamo ja asfaltti- tai betoniasema.

(89) Korkein hallinto-oikeus katsoo, että yhtiölle myönnettyyn lupaan sisällytetyillä lupamääräyksillä, kun niitä täydennetään edellä selostetulla tavalla, voidaan ennalta arvioiden estää kohtuuttoman melurasituksen aiheutuminen lähialueen asutukselle. Näin ollen myöskään erillisen yhteismeluselvityksen laatiminen ei ole luvan myöntämisedellytysten täyttymiseksi tässä tilanteessa välttämätöntä.

(90) Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa meluvaikutusten osalta esitetyt vaatimukset ja asiassa tältä osin saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen enemmälti ei ole perusteita.

Oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(91) Asian laatuun ja esitettyihin vaatimuksiin nähden ja kun otetaan huomioon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §, Seutulan kyläyhdistys ry:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

2) Valituslupahakemusten hylkääminen muilta osin

(92) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 111 §:n 1 momentin mukaan valituslupa on myönnettävä, jos:
1) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi;
2) asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi; tai
3) valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy.

(93) Sen perusteella, mitä muutoksenhakijat ovat esittäneet ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ole muilta kuin edellä lausutuilta toiminnan meluvaikutuksia koskevilta osin valitusluvan myöntämisen perustetta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Mika Seppälä, Kari Tornikoski, Jaakko Autio ja Joni Heliskoski sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Janne Hukkinen ja Seija Kultti. Asian esittelijä Päivi Korkeakoski.