Muu päätös 713/2026

Asia

Lainvoimaisen päätöksen purkamista koskeva hakemus työsuojelun valvontaa koskevassa asiassa

Hakija

Wolt Oy (entinen Wolt Enterprises Oy)

Päätös, jota hakemus koskee

Korkein hallinto-oikeus 22.5.2025 taltionumero 1117/2025 (KHO 2025:41)

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus hylkää hakemuksen.

Wolt Oy:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.

Asian tausta

(1) Työneuvosto on Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen pyynnöstä 5.10.2020 antamassaan lausunnossa katsonut, että Wolt Oy:n (jäljempänä myös Wolt) ja ruokalähettien välisessä toiminnassa on kysymys työaikalain 1 §:n 1 momentissa tarkoitetusta työsuhteesta. Kaikki työsopimuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentissa asetetut työsuhteen edellytykset täyttyvät. Työaikalaki soveltuu työsuhteisten ruokalähettien työhön.

(2) Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue (jäljempänä myös työsuojeluviranomainen) on päätöksellään 1.11.2021 velvoittanut Wolt Oy:n pitämään työaikakirjanpitoa työntekijöittäin kaikista tehdyistä työtunneista ja niistä suoritetuista korvauksista. Päätöksessä on katsottu, että ruokalähettien työssä täyttyvät työsopimuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentin mukaiset työsuhteen tunnusmerkit ja ruokalähettien työssä tulee noudattaa työaikalakia.

(3) Päätöksen perusteluissa on todettu muun ohella, että työsuojeluviranomainen on yhtynyt Työneuvoston näkemykseen siitä, että lähettien on katsottava tekevän vastaanottamiaan kuljetustoimeksiantoja sellaisissa olosuhteissa, joissa ilmenee konkreettista työn johtoa ja valvontaa Woltin digitaalisen alustan välityksin. Ruokalähettien työssä tulee noudattaa työaikalakia, vaikkakin lähettien työssä on tullut esiin myös yrittäjyyteen viittavia piirteitä. Kokonaisarvioinnissa eniten painaa se työsuhteisen työn puolesta puhuva tosiasia, että ruokalähetit ovat alisteisessa asemassa suhteessa Woltiin ja sen käyttämään ja hallinnoimaan alustaan. Wolt myös määrittelee työn tekemistä muun muassa johtamalla ja valvomalla työtä alustan kautta.

(4) Hämeenlinnan hallinto-oikeus on Wolt Oy:n valituksesta päätöksellään 21.2.2024 kumonnut Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen päätöksen. Hallinto-oikeus on katsonut, että kuljetustyötä tekevien lähettien työssä eivät täyty työsopimuslain 1 luvun 1 §:n mukaiset työsuhteen tunnusmerkit työnjohto- ja valvontaoikeuden osalta eikä lähettien työtä ole kokonaisarvionkaan perusteella pidettävä työsuhteessa tehtynä. Työaikalaki ei tule sovellettavaksi Woltin käyttämien lähettien työhön. Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue ei ole siten voinut velvoittaa yhtiötä pitämään lähettien osalta työaikakirjanpitoa.

(5) Hallinto-oikeus on todennut perusteluissaan muun ohella, että Wolt valvoo kuljetustyöstä vain sen, että työ suoritetaan loppuun eli että kuljetettava tuote viedään asiakkaalle ja että tämä toteutuu elintarvikelainsäädännön edellyttämässä ajassa. Yhtiön valvonta kohdistuu siten yksinomaan lähetin suorittaman työn tekniseen, ei laadulliseen lopputulokseen ja perustuu keskeisesti kyseessä olevan palvelun luonteeseen, mikä viittaa työn tekemiseen muussa kuin työsuhteessa. Asiaa ei ole arvioitava toisin yksinomaan sen perusteella, että yhtiön on digitaalisen alustan kautta teknisesti mahdollista johtaa ja valvoa lähettien työtä kunkin yksittäisen kuljetustyön aikana, kun yhtiö ei tällaista työnjohto- ja valvontaoikeutta tosiasiallisesti käytä.

(6) Korkein hallinto-oikeus on purkuhakemuksen kohteena olevalla päätöksellään 22.5.2025 myöntänyt Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle valitusluvan, mutta hylännyt sen valituksen. Wolt Oy:n vaatimus suullisen käsittelyn järjestämisestä on hylätty.

(7) Korkein hallinto-oikeus on katsonut, että työnantajan johdon ja valvonnan alaisuutta koskevan tunnusmerkin kannalta merkityksellisiä seikkoja kokonaisuutena arvioiden myös tämä työsuhteen tunnusmerkki täyttyy asiassa. Kaikki työsopimuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetut työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät. Myös kokonaisharkinnan jälkeen Woltin ja sen lähettien välillä on katsottava olevan työsopimuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu työsuhde.

(8) Korkein hallinto-oikeus on kuitenkin katsonut, että läheteillä on työaikalain 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu työaika-autonomia. Otettuaan lisäksi huomioon muut päätöksessään mainitsemansa seikat korkein hallinto-oikeus on katsonut, että lähettien työssä on kysymys työaikalain 2 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitusta työstä, jolloin lähettien työhön ei sovelleta työaikalakia. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei ole muutettu.

(9) Korkein hallinto-oikeus on todennut perusteluissaan muun ohella, että Woltin hallinnoimansa alustan avulla keräämiä tietoja voidaan hyödyntää lähettien työsuorituksen ohjaamiseen ja valvontaan. Yhtiö on myös itse viitannut siihen, että alusta tuo mahdollisuuden toimeksiantojen jonkinasteiseen seurantaan. On niin ikään ilmeistä, että Wolt myös tosiasiallisesti käyttää alustan tuottamia tietoja kyseiseen tarkoitukseen, mukaan lukien läheteille palvelusopimuksessa asetettujen laatuvaatimusten täyttymisen valvonta. Kun Woltilla lisäksi on palvelusopimuksen mukaan oikeus saamiensa lähetin työsuoritusta koskevien tietojen perusteella yksipuolisesti päättää sen ja lähetin välistä oikeussuhdetta koskevista olennaisista seikoista, mukaan lukien mahdollinen lähetin palkkion alentaminen ja hänen sopimuksensa välitön päättäminen, Woltin ja lähetin väliseen suhteeseen sisältyy myös sellaisia työnantajan johdon ja valvonnan alaisuudessa työskentelyyn viittaavia piirteitä, jotka ovat tyypillisiä työsuhteelle (korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen 79 kohta).

(10) Vaikka Woltin ja lähettien väliseen oikeussuhteeseen liittyy piirteitä, jotka viittaavat siihen, että kysymys ei olisi työsuhteesta, lähetit ovat kuitenkin kokonaisuutena arvioiden alisteisessa asemassa Woltiin nähden, kun otetaan erityisesti huomioon Woltin itse laatimaansa palvelussopimukseen perustuvat oikeudet ja se tapa, jolla Wolt kykenee hallinnoimansa digitaalisen alustan avulla seuraamaan ja valvomaan lähettien työsuoritusta, mukaan lukien läheteille asetetut työsuorituksen laatua koskevat vaatimukset. Tästä alisteisuussuhteesta seuraa, että lähettien itsenäisyyden on katsottava olevan osin vain näennäistä ja peittävän todellisen työsuhteen (korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen 85 kohta).

(11) Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan asiaa ei ole arvioitava toisin unionin tuomioistuimen asiassa Yodel Delivery Network (asia C-692/19) antaman määräyksen perusteella. Sanotusta määräyksestä ei ilmene, että asiassa olisi ollut kysymys tilanteesta, jossa palveluja olisi tarjottu tai työsuorituksia valvottu digitaalista alustaa hyödyntämällä. Määräyksellä ei siten ole ratkaisevaa merkitystä esillä olevan asian kannalta (korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen 86 kohta).

Vaatimukset ja niiden perustelut

(12) Wolt Oy on tänne 3.9.2025 saapuneessa hakemuksessa ensisijaisesti vaatinut, että korkeimman hallinto-oikeuden päätös puretaan siltä osin kuin päätöksessä on katsottu, että asiassa täyttyvät työsopimuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetut työsuhteen tunnusmerkit ja että yhtiön ja sen lähettikumppaneiden välillä on työsopimuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu työsuhde. Asia on tältä osin palautettava korkeimmalle hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi. Toissijaisesti Wolt Oy on vaatinut, että korkeimman hallinto-oikeuden päätös puretaan kokonaan, kuitenkin siten, että pääasiaratkaisun lopputulos, jonka mukaan yhtiön lähettikumppaneiden työhön ei sovelleta työaikalakia, jää voimaan, ja asia palautetaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

(13) Wolt Oy on myös vaatinut, että Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue (nykyisin Lupa- ja valvontavirasto) velvoitetaan korvaamaan Wolt Oy:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen, jos purkuhakemusta vastustetaan.

(14) Wolt Oy on katsonut, että purkuhakemuksen kohteena oleva korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätös perustuu sellaiseen ilmeisesti väärään lain soveltamiseen ja erehdykseen, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen. Päätöksessä on torjuttu unionin tuomioistuimen asiassa Yodel Delivery Network (asia C-692/19) antaman määräyksen oikeudellinen merkitys virheellisin perustein. Ratkaisussaan unionin tuomioistuin katsoi, että Yodel Delivery Network Ltd:n ja sen käyttämän lähetin välillä ei voitu katsoa olevan työsuhdetta. Tapauksessa lähetti työskenteli samankaltaisissa olosuhteissa kuin missä Woltin lähettikumppanit työskentelevät, ja tapaus vastasi muutoinkin tosiseikoiltaan käsillä olevaa asiaa. Ratkaisusta käy ilmi, että pakettien toimituslähetin oli osallistuttava koulutukseen perehtyäkseen Yodel Delivery Network Ltd:n tarjoaman kannettavan jakelulaitteen käyttöön ja että Yodel Delivery Network Ltd:n lähetit käyttävät lisäksi omaa matkapuhelintaan yhteydenpitoon yhtiön kanssa. Unionin tuomioistuimen ratkaisusta ilmenee, miten tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2003/88/EY (jäljempänä työaikadirektiivi) olisi pitänyt tulkita alustatalouden olosuhteissa.

(15) Ennakkopäätös on tehty muiltakin osin sisällöllisesti väärien ja olennaisesti riittämättömien tietojen perusteella. Korkein hallinto-oikeus on erehtynyt ratkaisunsa perusteeksi esittämistään Woltin digitaalisen alustan ominaisuuksista ja käyttötarkoituksesta. Korkein hallinto-oikeus on sivuuttanut Woltin toimittaman digitaalisen alustan ominaisuuksia ja käyttötarkoitusta koskevan selvityksen. Korkein hallinto-oikeus on perustanut käsityksensä alustan ominaisuuksista ja käyttötarkoituksesta hallituksen esityksen (HE 215/2022 vp) yleiseen toteamukseen alustatalouden tunnuspiirteistä sen sijaan, että se olisi arvioinut kysymystä käsillä olevassa tapauksessa selvitettyjen tosiseikkojen perusteella. Koska päätöksenteko ei ole EU-oikeuden edellyttämin tavoin perustunut objektiivisiin perusteisiin, perustuu ennakkopäätös myös ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.

(16) Asian käsittelyssä on lisäksi tapahtunut menettelyvirheitä. Korkein hallinto-oikeus on jättänyt pyytämättä unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisun työaikadirektiivin tulkinnasta. Unionin tuomioistuin ei ole toistaiseksi antanut yhtään sellaista ennakkoratkaisua, jossa olisi nimenomaisesti arvioitu sitä, miten työntekijän käsitettä on tulkittava alustataloudelle ominaisissa olosuhteissa, jotka poikkeavat monin tavoin tavanomaisista työnteon olosuhteista.

(17) Korkein hallinto-oikeus on myös jättänyt selvittämättä asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisiä tosiseikkoja ja jättänyt kuulematta asianosaisia kaikista asian ratkaisemiseen vaikuttavista seikoista. Korkein hallinto-oikeus ei ole esittänyt Woltille tarkentavia kysymyksiä Yodel-ratkaisun tosiseikoista tai varannut Woltille tilaisuutta lausua Yodel-ratkaisun soveltumisesta. Korkein hallinto-oikeus ei ole myöskään esittänyt Woltille tarkentavia kysymyksiä sen käyttämän digitaalisen alustan ominaisuuksista tai käyttötarkoituksesta taikka pyytänyt Woltilta alustaa koskevaa lisäselvitystä. Suullisen käsittelyn järjestäminen olisi ollut tarpeen asian selvittämiseksi. Korkein hallinto-oikeus ei ole kuullut Woltia tulkinnastaan, jossa digitaaliselle alustalle on annettu olennainen merkitys alisteisuussuhdetta koskevassa arvioinnissa, eikä myöskään peitellyn työsuhteen konseptin soveltumisesta ja merkityksestä käsillä olevassa asiassa.

(18) Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätös loukkaa yksityisen oikeutta. Ennakkopäätös vaikuttaa merkittävästi Woltin ja sen lähettikumppaneiden asemaan ja toimintamahdollisuuksiin sekä kohdistuu Woltin ja lähettikumppaneiden perusoikeuksiin. Myös yleinen etu vaatii päätöksen purkamista. Virheellisessä menettelyssä annettu ja sisällöltään virheellinen korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätös vaarantaa EU-oikeuden yhtenäisen tulkinnan ja soveltamisen sekä lisää oikeudellista epäselvyyttä ja epävarmuutta niin alustataloudessa työtä tekevien ja siinä toimivien yritysten toiminnassa kuin viranomaisten ja tuomioistuinten kannalta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

(19) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 117 §:n 1 momentin mukaan korkein hallinto-oikeus voi purkaa hallintotuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen, jos asianosaiselle ei ole annettu oikeutta tulla kuulluksi tai asian käsittelyssä on tapahtunut muu menettelyvirhe (1 kohta) tai jos päätös perustuu sellaiseen ilmeisesti väärään lain soveltamiseen tai erehdykseen, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen (2 kohta).

(20) Purkuhakemuksen kohteena olevassa päätöksessä on arvioitu sitä, ovatko Wolt Oy:n lähetit työsopimuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetussa työsuhteessa Wolt Oy:öön. Purkuhakemuksen mukaan korkeimman hallinto-oikeuden arviointi on perustunut ilmeisesti väärään lain soveltamiseen tai erehdykseen etenkin siltä osin kuin korkein hallinto-oikeus on katsonut työnantajan johtoa ja valvontaa koskevan työsuhteen tunnusmerkin täyttyneen asiassa. Hakemuksessa esitetyn mukaan asian käsittelyssä korkeimmassa hallinto-oikeudessa on tapahtunut myös menettelyvirheitä.

(21) Wolt Oy:n purkuhakemuksen johdosta on arvioitava, täyttyvätkö asiassa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 117 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan purkuperusteiden edellytykset. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen purkamisen edellytyksiä arvioitaessa on otettava huomioon, että lainvoiman saaneen hallintotuomioistuimen päätöksen purkaminen sillä perusteella, että lakia on sovellettu ilmeisesti väärin, edellyttää, että lakia on sovellettu selvästi ja kiistatta päätöksen antamisen aikaan vallinneen oikeustilan vastaisesti (ks. KHO 2019:90 ja KHO 2024:116). Lain soveltamiskysymyksen tulkinnanvaraisuus ei sen sijaan muodosta perustetta tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen purkamiselle (ks. KHO 2017:140). Menettelyvirheen on oltava olennainen voidakseen johtaa päätöksen purkamiseen (ks. KHO 2024:17).

(22) Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan Wolt Oy:n ja lähettien väliseen suhteeseen liittyy sekä piirteitä, jotka eivät ole tyypillisiä työsuhteeseen kuuluvalle työnantajan johdolle ja valvonnalle, että myös sellaisia työnantajan johdon ja valvonnan alaisuudessa työskentelyyn viittaavia piirteitä, jotka ovat tyypillisiä työsuhteelle (korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen 75 ja 79 kohta). Purkuhakemuksen kohteena oleva korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu on siten ollut tulkinnanvaraisessa asiassa eri seikkojen punninnan perusteella tehty päätös, jossa yksi asian ratkaisemiseen osallistunut oikeusneuvos on ollut eri mieltä työsuhteen tunnusmerkkien täyttymisestä.

(23) Korkein hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluissa tarkastellut Wolt Oy:n ja sen lähettien välisestä suhteesta esitettyä selvitystä. Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään arvioinut työsuhteen tunnusmerkkien täyttymistä asiassa saadun selvityksen perusteella kuultuaan Wolt Oy:tä ja otettuaan huomioon asiaa koskevan lainsäädännön ja unionin tuomioistuimen soveltuvan oikeuskäytännön.

(24) Wolt Oy:n viittaama unionin tuomioistuimen ratkaisu asiassa Yodel Delivery Network (asia C-692/19) on annettu unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 99 artiklan mukaisena perusteltuna määräyksenä. Unionin tuomioistuimen määräys on perustunut keskeisesti unionin tuomioistuimen aikaisemmin työaikadirektiivin ja työntekijän käsitteen tulkinnasta antamiin tuomioihin, joista useimmat korkein hallinto-oikeus on ottanut huomioon purettavaksi vaaditussa päätöksessä. Wolt Oy:n viittaamat muut unionin tuomioistuimen tuomiot eivät ole muuttaneet unionin tuomioistuimen omaksumaa tulkintaa kysymyksessä olleessa asiassa merkitykselliseltä osin.

(25) Asiassa Yodel Delivery Network kansallisen tuomioistuimen ennakkoratkaisupyyntö liittyi kysymykseen siitä, onko työaikadirektiivi esteenä kansallisille säännöksille, joissa edellytetään, että henkilö sitoutuu tekemään häneltä vaadittavan työn tai suorittamaan vaadittavat palvelut kokonaisuudessaan ”henkilökohtaisesti”, jotta hän voi kuulua direktiivin soveltamisalaan. Korkein hallinto-oikeus on purkuhakemuksen kohteena olevan päätöksensä 65 kohdassa selostanut unionin tuomioistuimen määräyksenä lausuman. Unionin tuomioistuimen määräyksellä ratkaistussa asiassa tulkinnan kohteena ei ole ollut kysymys siitä, mikä merkitys kannettavan jakelulaitteen käytöllä on arvioitaessa työn johdon ja valvonnan edellytyksen täyttymistä työntekijän käsitteen tulkinnassa.

(26) Vaikka korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä ei ole asiassa Yodel Delivery Network annetun ratkaisun merkitystä arvioitaessa kiinnitetty huomiota tapauksesta ilmenevään kannettavan jakelulaitteen käyttämiseen lähetin työssä, tämä seikka ei kuitenkaan osoita, että korkein hallinto-oikeus olisi soveltanut unionin oikeutta asiassa virheellisesti, kun otetaan huomioon ennakkoratkaisupyynnössä tutkittavana olevat kysymykset. Näin ollen ei voida päätellä, että korkeimman hallinto-oikeuden tulkinta työsuhteen tunnusmerkkien täyttymisestä purkuhakemuksen kohteena olevassa päätöksessä olisi perustunut oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 117 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla ilmeisesti väärään lain soveltamiseen tai erehdykseen.

(27) Korkein hallinto-oikeus on tarkastellut purkuhakemuksen kohteena olevassa päätöksessään laajasti unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä ja perustanut arviointinsa päätöksessään selostamiinsa unionin tuomioistuimen ratkaisuihin. Asiassa ei ole pääteltävissä, että korkeimman hallinto-oikeuden päätös olisi perustunut ilmeisesti väärään lain soveltamiseen sen vuoksi, että korkein hallinto-oikeus on katsonut voivansa perustaa ratkaisunsa unionin tuomioistuimen antamista tuomioista ilmeneviin unionioikeuden tulkintoihin, joiden perusteella asia on ollut ratkaistavissa kansallisessa tuomioistuimessa, eikä asiassa siten ole tehty ennakkoratkaisupyyntöä unionin tuomioistuimelle. Wolt Oy ei ole myöskään purkuhakemuksen kohteena olevalla päätöksellä ratkaistussa asiassa vaatinut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 267 artiklan mukaisen ennakkoratkaisupyynnön tekemistä unionin tuomioistuimelle.

(28) Purkuhakemuksen kohteena olevassa asiassa on esitetty laajaa asiakirjaselvitystä Wolt Oy:n ja lähettien välisestä sopimussuhteesta sekä Woltin ja lähettien toiminnasta käytännössä. Wolt Oy on korkeimmassa hallinto-oikeudessa antanut lausuman työsuojeluviranomaisen valituksen johdosta ja saanut tiedokseen työsuojeluviranomaisen lausuman Wolt Oy:n lausuman johdosta. Wolt Oy:n esittämien kuulemiseen liittyvien purkuperusteiden osalta voidaan todeta, että työsuojeluviranomaisen päätöksen perusteluissa on viitattu digitaalisen alustan merkitykseen työn johdossa ja valvonnassa sekä lähetin alisteiseen asemaan suhteessa Wolt Oy:öön. Asianosaiselle ei myöskään varata tilaisuutta lausua ennen päätöksen antamista tuomioistuimen ratkaisun perusteluista.

(29) Sen perusteella, mitä Wolt Oy on esittänyt, asiassa ei ole katsottava tapahtuneen sellaista menettelyvirhettä, väärää lain soveltamista tai erehdystä, joka olisi voinut vaikuttaa päätökseen sillä tavoin, että se olisi tämän vuoksi purettava Wolt Oy:n vaatimalla tavalla. Näin ollen hakemus on hylättävä.

(30) Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §, Wolt Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Hannele Ranta-Lassila, Mika Seppälä, Anne Nenonen ja Tero Leskinen. Asian esittelijä Heidi Jääskeläinen.