KHO:2016:72
Amerikan yhdysvaltoihin rekisteröity A Inc. hankki ruotsalaisen B AB:n osakkeet omistukseensa 17.3.2008. Hankinnan jälkeen toteutettiin sarja konsernin sisäisiä järjestelyjä. A Inc. luovutti osakkeet 20.3.2008 AA Inc. -nimiselle yhdysvaltalaiselle yhtiölle. Samana päivänä osakkeet luovutettiin edelleen AA Inc:n Luxemburgiin perustetun tytäryhtiön AAA Holding Luxembourg S.a.r.l.:n ruotsalaiselle tytäryhtiölle AAAA Holding AB:lle. Kauppakirjan mukaan AAAA Holding AB toimi Suomen sivuliikkeen välityksellä. Kauppa toteutui kauppakirjan ehtojen mukaisesti lopullisesti 17.11.2008, kun kaupan toteutukselta edellytetyt viranomaishyväksynnät oli saatu ja muut vaaditut selvitykset oli tehty. Ruotsalaisen holding³yhtiön AAAA Holding AB:n omistamat B AB:n osakkeet ja osakkeiden hankintaan liittyvä konsernin sisäinen velka kohdennettiin AAAA Holding AB:n Suomeen perustetulle sivuliikkeelle.
Osakkeiden hankinta rahoitettiin siten, että ensivaiheessa kauppahinta lähes 3 miljardia euroa rahoitettiin AAAA Holding AB:n 17.11.2008 antamilla velkakirjoilla. Velkakirjat oli suunnattu AA Inc:lle. Ne siirrettiin myöhemmin apporttina AAA Holding Luxembourg S.a.r.l. :lle. Velan koroksi oli sovittu kiinteä vuotuinen 6,897 prosentin korko. AAAA Holding AB allokoi Suomen sivuliikkeelle edellä mainitut B AB:n osakkeiden hankinnan rahoittamiseksi annetut velkakirjat. Osa velasta konvertoitiin AAAA Holding AB:n hallituksen päätöksellä korottomaksi velaksi pääliikkeelle. Korottoman velan määrä oli 2 247 790 069 euroa ja korollisen velan 726 000 000 euroa. Sivuliikkeen selvityksen mukaan koron vuosittainen määrä oli 50 072 220 euroa. Lainan takaisinmaksuaika oli seitsemän vuotta päättyen vuonna 2015. Sivuliike ilmoitti konsernin sisäisistä lainoista aiheutuneiksi korkomenoiksi 6 278 981 euroa vuonna 2008. Asiassa oli lisäksi ilmennyt, että konserniin kuuluva Suomeen perustettu osakeyhtiö oli vuodesta 2009 alkaen antanut sivuliikkeelle konserniavustusta, jolla oli katettu sivuliikkeelle allokoidusta velkataakasta aiheutuneita korkomenoja.
Asiassa oli kysymys siitä, oliko Suomeen perustetulla sivuliikkeellä oikeus vähentää korot verotuksessaan. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kysymyksessä olevaa monivaiheista järjestelyä oli arvioitava kokonaisuutena. Kun otettiin huomioon selvitys, joka koski sivuliikkeen toimintaa Suomessa, oli järjestelylle, jossa B AB:n osakkeet oli siirretty AA Inc.:ltä AAAA Holding AB:lle ja allokoitu edelleen sen Suomessa sijaitsevalle sivuliikkeelle, annettu sellainen oikeudellinen muoto, joka ei vastannut asian varsinaista luonnetta ja tarkoitusta, ja järjestelyihin oli ryhdytty verotuksellisista syistä tarkoituksena vapautua suoritettavasta verosta konserniavustusjärjestelmää ja korkovähennystä hyödyntämällä vailla verotuksesta riippumattomia liiketaloudellisia perusteita. B AB:n osakkeita ei verotuksessa voitu pitää sivuliikkeen harjoittaman liiketoiminnan varoina, eivätkä sivuliikkeen AAA Holding Luxembourg S.a.r.l.:lle maksamat osakehankinnan rahoittamiseksi otetun velan korkomenot näin ollen olleet sivuliikkeelle elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa tarkoitettuja vähennyskelpoisia elinkeinotoiminnasta johtuneita korkomenoja. Kun järjestely oli katsottava täysin keinotekoiseksi, ei korkomenojen vähentämisen epääminen ollut myöskään unionin oikeuden tai verosopimuksen syrjintäkiellon vastaista. Verovuosi 2008. Äänestys 2+1-2
Tuloverolaki 9 § 1 momentin 2 kohta, 9 § 3 momentti, 10 § 2 kohta ja 13 a § (1549/1995)
Elinkeinotulon verottamisesta annettu laki 18 § 1 momentin 2 kohta
Laki verotusmenettelystä 28 §
Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehty sopimus 5, 7, 9 ja 27 artikla
Sopimus Euroopan unionin toiminnasta 49 ja 63 artiklat
Päätös, josta valitetaan
Helsingin hallinto-oikeus 17.6.2014 nro 14/0568/4
Asian aikaisempi käsittely
Uudenmaan yritysverotoimisto on toimittanut sivuliikkeen verotuksen verovuodelta 2008.
Uudenmaan verotuksen oikaisulautakunta on 11.10.2012 tekemällään päätöksellä hyväksynyt Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön vaatimuksen lisätä sivuliikkeen verovuoden 2008 verotettavaan tuloon sen tulosta vähennetyt B AB:n osakkeiden hankintavelasta aiheutuneet 6,2 miljoonan euron suuruiset korot. Lisäksi verotuksen oikaisulautakunta on veronkorotusta koskevan vaatimuksen enemmälti hyläten määrännyt sivuliikkeelle 310 000 euron veronkorotuksen. Oikaisulautakunta on perustellut päätöstään verotusmenettelystä annetun lain (myöhemmin myös VML) 28 §:llä.
Sivuliike on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut, että oikaisulautakunnan päätös kumotaan.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut, että sivuliikkeelle on määrättävä lisätyn tulon osalta verotusmenettelystä annetun lain 32 §:n 3 momentin nojalla 10 prosentin suuruinen veronkorotus verotuksen oikaisulautakunnan määräämän viiden prosentin veronkorotuksen asemesta.
Hallinto-oikeus on hankkinut asiassa puolin ja toisin vastineet ja vastaselitykset. Sivuliike on vastaselityksessään pyytänyt suullisen käsittelyn toimittamista hallinto-oikeudessa.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Hallinto-oikeus on hylännyt suullista käsittelyä koskevat vaatimukset. Hallinto-oikeus on hylännyt sekä sivuliikkeen että Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitukset.
Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään, siltä osin kuin nyt on kysymys, seuraavasti:
Suullinen käsittely
Hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin mukaan asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely.
Hallintolainkäyttölain 38 §:n 1 momentin mukaan hallinto-oikeuden on toimitettava suullinen käsittely, jos yksityinen asianosainen pyytää sitä. Asianosaisen pyytämä suullinen käsittely voidaan jättää toimittamatta, jos suullinen käsittely on asian laadun vuoksi tai muusta syystä ilmeisen tarpeeton.
Konserniverokeskuksen 1.7.2011 päivättyä selvitystä ja verotarkastuskertomusta laadittaessa on haastatteluissa kuultu sivuliikkeen toimitusjohtajaa L:ää muun ohella sivuliikkeen toiminnan käynnistämisestä, L:n nimityksestä toimitusjohtajaksi, sivuliikkeen toiminnasta ja sen tehtävien toteuttamisesta ja sivuliikkeen osaamisesta sekä resursseista. Näissä seikoissa ei ole epäselvää eivätkä ne ole tapauksessa riidanalaisia. Yhtiö ei ole väittänytkään, että L:n kuuleminen olisi väärin kirjattu. L on allekirjoittanut sivuliikkeen valituksen, vastaselitykset ja vastineen Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen johdosta sekä sivuliikkeen vastineet veroasiamiehen oikaisuvaatimuksen johdosta sekä antanut sivuliikkeen vastineen alustavaan verotarkastuskertomukseen ja sivuliikkeen vastaukset selvityspyyntöihin. L on sivuliikkeen kaupparekisteriin merkitty edustaja. Ei ole ilmennyt, että hän ei olisi saanut tässä asiassa esteettä lausua. Selvitys voittovarojen käytöstä on parhaiten esitettävissä kirjallisesti asiakirjanäytöin. Suullinen käsittely sivuliikkeen toiminnan, sen tehtävien ja sivuliikkeen osaamisen ja resurssien osalta ja konsernin voittovarojen käyttämiseen sekä yrityshankintojen toteuttamiseen ja rahoitukseen konserneissa yleisesti sekä konserneissa yleisesti noudatettaviin päätöksentekojärjestelmiin ja toimivaltuuksiin liittyvien seikkojen selvittämiseksi ei ole asian selvittämisen kannalta ja asiassa esitetyn selvityksen lisäksi tarpeen. Tähän nähden ja ottaen huomioon asiassa kertyneeseen asiakirja-aineistoon sisältyvä selvitys hallinto-oikeus katsoo, ettei myöskään yrityskauppojen, yrityskauppojen rahoituksen ja yhtiöoikeuden asiantuntijoiden kuulemisella sivuliikkeen vastineessa 7.4.2014 esitetyistä seikoista suullisessa käsittelyssä ole saatavissa asiaan sellaista olennaista lisäselvitystä, joka voisi vaikuttaa asian ratkaisuun. Näin ollen ratkaisu voidaan tehdä hallinto-oikeudella käytettävissä olevista asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella. Suullisen käsittelyn toimittaminen on siten asiassa ilmeisen tarpeetonta.
Pääasia
Sovellettavat kansalliset säännökset
Tuloverolain 9 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan velvollinen suorittamaan veroa tulon perusteella on henkilö, joka verovuonna ei ole asunut Suomessa, sekä ulkomainen yhteisö täältä saamastaan tulosta (rajoitettu verovelvollisuus). Tuloverolain 9 §:n 3 momentin mukaan jos ulkomaisella yhteisöllä tai yhteenliittymällä on Suomessa elinkeinon harjoittamista varten kiinteä toimipaikka, on tällainen yhteisö velvollinen suorittamaan veroa tulon perusteella kaikesta tähän kiinteään toimipaikkaan kuuluvaksi luettavasta tulosta edellä mainitun 9 §:n 1 momentin 2 kohdan estämättä. Lain 10 §:n 2 kohdan mukaan Suomesta saatua tuloa on muun ohessa täällä harjoitetusta liikkeestä saatu tulo.
Tuloverolain 13 a §:n (1549/1995) mukaan kiinteällä toimipaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa elinkeinon pysyvää harjoittamista varten on erityinen liikepaikka tai jossa on ryhdytty erityisiin järjestelyihin, kuten paikkaa, jossa sijaitsee liikkeen johto, sivuliike, toimisto, teollisuuslaitos, tuotantolaitos, työpaja tai myymälä taikka muu pysyvä osto- tai myyntipaikka.
Verotusmenettelystä annetun lain 7 §:n (1145/2005) 1 momentin mukaan verovelvollisen on verotusta varten ilmoitettava veroviranomaiselle veronalaiset tulonsa, niistä tehtävät vähennykset, tiedot varoistaan ja veloistaan sekä muut verotukseen vaikuttavat tiedot. Lain 10 §:n (1145/2005) 1 momentin mukaan veroilmoituksessa ja sen liitteissä tai muussa ilmoituksessa on ilmoitettava 7 §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot ja niitä koskevat selvitykset. Lain 26 §:n 4 momentin mukaan verovelvollisen täytettyä ilmoittamisvelvollisuutensa tulee veroviranomaisen ja verovelvollisen osallistua mahdollisuuksiensa mukaan asian selvittämiseen. Pääasiallisesti sen osapuolen, jolla on siihen paremmat edellytykset, on esitettävä asiasta selvitystä. Jos verovelvollisen suorittaman oikeustoimen toinen osapuoli ei asu Suomessa tai tällä ei ole kotipaikkaa täällä, eikä veroviranomainen voi saada oikeustoimesta tai sen toisesta osapuolesta riittävää tietoa kansainvälisen sopimuksen nojalla, tässä momentissa tarkoitetun selvityksen esittäminen on ensisijaisesti verovelvollisen asiana. Saman pykälän 6 momentin mukaan verotusta toimittaessaan veroviranomaisen on tutkittava saamansa tiedot ja selvitykset tavalla, joka asian laatu, laajuus, verovelvollisten yhdenmukainen kohtelu ja verovalvonnan tarpeet huomioon ottaen on perusteltua.
Verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n 1 momentin mukaan, jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen oikeudellinen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta, on verotusta toimitettaessa meneteltävä niin kuin asiassa olisi käytetty oikeaa muotoa. Jos kauppahinta, muu vastike tai suoritusaika on kauppa- tai muussa sopimuksessa määrätty taikka muuhun toimenpiteeseen on ryhdytty ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että suoritettavasta verosta vapauduttaisiin, voidaan verotettava tulo ja omaisuus arvioida. Pykälän 2 momentin mukaan, jos on ilmeistä, että verotusta toimitettaessa olisi meneteltävä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, on verotusta toimitettaessa huolellisesti tutkittava kaikki ne seikat, jotka voivat vaikuttaa asian arvostelemiseen, sekä annettava verovelvolliselle tilaisuus esittää selvitys havaituista seikoista. Mikäli verovelvollinen ei tällöin esitä selvitystä siitä, että olosuhteelle tai toimenpiteelle annettu oikeudellinen muoto vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta taikka ettei toimenpiteeseen ole ryhdytty ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että suoritettavasta verosta vapauduttaisiin, verotusta toimitettaessa on meneteltävä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.
Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 7 §:n mukaan vähennyskelpoisia ovat elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset. Lain 18 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan elinkeinotoiminnasta johtuneet velan korot ovat vähennyskelpoisia elinkeinotoiminnan tulosta, myös silloin, kun korko riippuu liikkeen tuloksesta.
Verosopimusoikeus
Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen (SopS 26/1997; jäljempänä myös verosopimus) 5 artiklan 1. kappaleen mukaan tätä sopimusta sovellettaessa sanonnalla "kiinteä toimipaikka" tarkoitetaan kiinteää liikepaikkaa, josta yrityksen toimintaa kokonaan tai osaksi harjoitetaan. Artiklan 2. kappaleen mukaan sanonta "kiinteä toimipaikka" käsittää erityisesti yrityksen johtopaikan, sivuliikkeen, toimiston, tehtaan, työpajan ja kaivoksen, öljy- tai kaasulähteen, louhoksen tai muun paikan, josta luonnonvaroja otetaan.
Verosopimuksen 7 artiklan 1. kappaleen mukaan tulosta, jonka sopimusvaltiossa oleva yritys saa, verotetaan vain siinä valtiossa, jollei yritys harjoita liiketoimintaa toisessa sopimusvaltiossa siellä olevasta kiinteästä toimipaikasta. Jos yritys harjoittaa liiketoimintaa tällä tavalla, voidaan tässä toisessa valtiossa verottaa yrityksen saamasta tulosta, mutta vain niin suuresta tulon osasta, joka on luettava kiinteään toimipaikkaan kuuluvaksi. Saman artiklan 2. kappaleen mukaan, jos sopimusvaltiossa oleva yritys harjoittaa liiketoimintaa toisessa sopimusvaltiossa siellä olevasta kiinteästä toimipaikasta, luetaan, jollei 3 kappaleen määräyksistä muuta johdu, kussakin sopimusvaltiossa, jota asia koskee, kiinteään toimipaikkaan kuuluvaksi se tulo, jonka toimipaikan olisi voitu olettaa tuottavan, jos se olisi ollut erillinen yritys, joka harjoittaa samaa tai samanluonteista toimintaa samojen tai samanluonteisten edellytysten vallitessa ja itsenäisesti päättää liiketoimista sen yrityksen kanssa, jonka kiinteä toimipaikka se on. Saman artiklan 3. kappaleen mukaan kiinteän toimipaikan tuloa määrättäessä on vähennykseksi hyväksyttävä kiinteästä toimipaikasta johtuneet menot, niihin luettuina yrityksen johtamisesta ja yleisestä hallinnosta johtuneet menot, riippumatta siitä, ovatko ne syntyneet siinä valtiossa, jossa kiinteä toimipaikka on, vai muualla.
Verosopimuksen 9 artiklan 1. kappaleen mukaan milloin
a) sopimusvaltiossa oleva yritys välittömästi tai välillisesti osallistuu toisessa sopimusvaltiossa olevan yrityksen johtoon tai valvontaan tahi omistaa osan sen pääomasta, taikka
b) samat henkilöt välittömästi tai välillisesti osallistuvat sekä sopimusvaltiossa olevan yrityksen että toisessa sopimusvaltiossa olevan yrityksen johtoon tai valvontaan tahi omistavat osan niiden pääomasta,
noudatetaan seuraavaa.
Jos jommassakummassa tapauksessa yritysten välillä kauppa- tai rahoitussuhteissa sovitaan ehdoista tai määrätään ehtoja, jotka poikkeavat siitä mistä riippumattomien yritysten välillä olisi sovittu, voidaan kaikki tulo, joka ilman näitä ehtoja olisi kertynyt toiselle näistä yrityksistä, mutta näiden ehtojen vuoksi ei ole kertynyt yritykselle, lukea tämän yrityksen tuloon ja verottaa siitä tämän mukaisesti.
Verosopimuksen 27 artiklan 1. kappaleen mukaan sopimusvaltion kansalainen ei toisessa sopimusvaltiossa saa joutua sellaisen verotuksen tai siihen liittyvän velvoituksen kohteeksi, joka on muunlainen tai raskaampi kuin verotus tai siihen liittyvä velvoitus, jonka kohteeksi tämän toisen valtion kansalainen samoissa, erityisesti kotipaikkaa koskevissa olosuhteissa joutuu tai saattaa joutua. Tämän sopimuksen 1 artiklan määräysten estämättä sovelletaan tätä määräystä myös henkilöön, joka ei asu sopimusvaltiossa tai useissa sopimusvaltioissa.
Saman artiklan 2. kappaleen mukaan verotus, joka kohdistuu sopimusvaltiossa asuvan yrityksen tai henkilön toisessa sopimusvaltiossa olevaan kiinteään toimipaikkaan tai kiinteään paikkaan, ei tässä toisessa valtiossa saa olla epäedullisempi kuin verotus, joka kohdistuu tässä toisessa valtiossa asuvaan samanlaista toimintaa harjoittavaan yritykseen tai henkilöön.
Ensimmäisen alakappaleen määräys ei estä sopimusvaltioita verottamasta tuloa, jonka kiinteä toimipaikka saa, tämän valtion oman lainsäädännön mukaan, jos kiinteä toimipaikka kuuluu toisessa sopimusvaltiossa olevalle osakeyhtiölle tai siihen verrattavalle yhtiölle. Verotuksen on kuitenkin vastattava verotusta, joka kohdistuu ensiksi mainitussa sopimusvaltiossa asuvan osakeyhtiön tai siihen verrattavan yhtiön ennen jaetun voiton perusteella myönnettävän vähennyksen tekemistä laskettuun tuloon.
Saman artiklan 3. kappaleen mukaan muussa kuin sellaisessa tapauksessa, jossa 9 artiklan 1 kappaleen, 11 artiklan 4 kappaleen tai 12 artiklan 4 kappaleen määräyksiä sovelletaan, ovat korko, rojalti ja muu maksu, jotka sopimusvaltiossa oleva yritys suorittaa toisessa sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle, vähennyskelpoisia tämän yrityksen verotettavaa tuloa määrättäessä samoin ehdoin kuin maksu ensiksi mainitussa valtiossa asuvalle henkilölle.
Suomen ja Amerikan yhdysvaltojen välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen (SopS 2/1991) 9 artiklan 1. kappaleen mukaan milloin
a) sopimusvaltiossa oleva yritys välittömästi tai välillisesti osallistuu toisessa sopimusvaltiossa olevan yrityksen johtoon tai valvontaan tahi omistaa osan sen pääomasta, taikka
b) samat henkilöt välittömästi tai välillisesti osallistuvat sekä sopimusvaltiossa olevan yrityksen että toisessa sopimusvaltiossa olevan yrityksen johtoon tai valvontaan tahi omistavat osan niiden pääomasta,
noudatetaan seuraavaa.
Jos jommassakummassa tapauksessa yritysten välillä kaupallisissa tai rahoitussuhteissa sovitaan ehdoista tai määrätään ehtoja, jotka poikkeavat siitä, mistä riippumattomien yritysten välillä olisi sovittu, voidaan kaikki tulo, joka ilman näitä ehtoja olisi kertynyt toiselle näistä yrityksistä, mutta näiden ehtojen vuoksi ei ole kertynyt yritykselle, lukea tämän yrityksen tuloon ja verottaa siitä tämän mukaisesti.
Verosopimuksen 24 artiklan 3 kappaleen mukaan muussa kuin sellaisessa tapauksessa, jossa 9 artiklan (Etuyhteydessä keskenään olevat yritykset) 1 kappaleen, 11 artiklan (Korko) 5 kappaleen tai 12 artiklan (Rojalti) 6 kappaleen määräyksiä sovelletaan, ovat korko, rojalti ja muu maksu, jotka sopimusvaltiossa asuva henkilö suorittaa toisessa sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle, vähennyskelpoisia ensiksi mainitun henkilön verotettavaa tuloa määrättäessä samoin ehdoin kuin maksu ensiksi mainitussa valtiossa asuvalle henkilölle.
Saman artiklan 4 kappaleen mukaan sopimusvaltiossa oleva yritys, jonka pääoman toisessa sopimusvaltiossa asuva henkilö tai siellä asuvat henkilöt välittömästi tai välillisesti joko kokonaan tai osaksi omistavat tai josta he tällä tavoin määräävät, ei ensiksi mainitussa valtiossa saa joutua sellaisen verotuksen tai siihen liittyvän velvoituksen kohteeksi, joka on muunlainen tai raskaampi kuin verotus tai siihen liittyvä velvoitus, jonka kohteeksi ensiksi mainitussa sopimusvaltiossa oleva muu samanluonteinen yritys joutuu tai saattaa joutua.
Markkinaehtoperiaate sisältyy Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön, jäljempänä OECD, julkaiseman malliverosopimuksen 9 artiklaan. Sitä on kommentoitu järjestön vuonna 1995 julkaisemassa raportissa "Siirtohinnoitteluperiaatteet monikansallisia yrityksiä ja verohallintoja varten", jäljempänä OECD:n siirtohinnoitteluohjeet, jolla on siirtohinnoittelun alalla pitkälti kansainvälisen standardin asema.
Vaikka OECD:n malliverosopimuksen kommentaari ei ole muodollisesti sitova tulkintalähde, sillä on merkitystä tulkinta-apuna erityisesti silloin, kun on kysymys OECD:n malliverosopimuksen systematiikkaa noudattavan verosopimuksen tulkinnasta. Kommentaariin kerätyt kannanotot osoittavat OECD:n jäsenvaltioissa vallitsevan yleisen käsityksen siitä, millaisen lainsäädännön soveltaminen on hyväksyttävää. Kommentaarin mukaan kansallisia lainsäädäntöjä on sovellettava verosopimuksen hengessä. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on tuomiossaan C-336/1996 (Annette ja Robert Gilly) tunnustanut OECD:n malliverosopimuksen sanotun merkityksen.
OECD:n 17.7.2008 antaman raportin (OECD Report on the Attribution of Profits to Permanent Establishment) esisanojen kohdan 8. mukaan monet raportin kohdat eivät ole ristiriidassa malliverosopimuksen 7 artiklaa koskevan aikaisemmin julkaistun kommentaarin kanssa. Raportin kyseisessä kohdassa on todettu, että komitea on päivittänyt malliverosopimuksen artiklan 7 kommentaaria siltä osin, kuin raportin kannanotot eivät ole ristiriidassa kommentaarin aikaisempien kannanottojen kanssa. Tämä 7 artiklaa koskeva päivitys sisältyy malliverosopimuksen kommentaarin vuoden 2008 päivitykseen. Nyt kyseessä olevaa kaksivaiheista analyysia, jonka tarkoituksena on kohdentaa kiinteälle toimipaikalle kuuluva oikea tulo, on selitetty malliverosopimuksen kommentaarin vuoden 2008 päivityksen 7 artiklaa koskevissa kohdissa 17 ja 18. Kyseessä oleva kaksivaiheinen analyysi ei siten ole ristiriidassa kommentaarin aikaisempien kannanottojen kanssa. Artiklaan 7 liittyviä kokonaan uusia tulkintoja on lisätty vasta kommentaarin vuoden 2010 päivitykseen. OECD on siten 17.7.2008 julkaisemillaan kannanotoillaan pääsääntöisesti vain täsmentänyt malliverosopimuksen 7 artiklan tulkintaa. Mainitulla raportilla on OECD:n siirtohinnoitteluohjeita vastaava asema kiinteän toimipaikan tulon määrittämisessä.
Asiassa merkityksellinen Euroopan unionin oikeus
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 49 artiklassa (aikaisemmin Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 43 artikla) on kielletty kaikki rajoitukset, jotka koskevat jäsenvaltion kansalaisen vapautta sijoittautua toisen jäsenvaltion alueelle. Saman sopimuksen 63 artiklan (aikaisemmin Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 56 artikla) mukaan kiellettyjä ovat kaikki rajoitukset, jotka koskevat pääomanliikkeitä jäsenvaltioiden välillä tai jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä.
Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on asiassa C-196/04 Cadbury Schweppes plc ym. todennut, että sen oikeuskäytännöstä ilmenee, että pelkästään sen perusteella, että jäsenvaltiossa asuva yhtiö perustaa tytäryhtiön kaltaisen sivutoimipaikan toiseen jäsenvaltioon, ei voida soveltaa yleistä veropetoksen olettamaa ja perustella toimenpidettä, joka haittaa perustamissopimuksessa taatun perusvapauden käyttämistä (kohta 50 ja siinä viitattu oikeuskäytäntö).
Kansallinen toimenpide, jolla rajoitetaan sijoittautumisvapautta, voi sitä vastoin olla perusteltu silloin, kun se koskee erityisesti puhtaasti keinotekoisia järjestelyjä, joilla pyritään kiertämään asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännön vaikutusta (kohta 51 ja siinä viitattu oikeuskäytäntö).
Verovelvollisen menettelyä arvioitaessa on otettava erityisesti huomioon sijoittautumisvapaudella tavoiteltu päämäärä (kohta 52 ja siinä viitattu oikeuskäytäntö).
Kyseisenä päämääränä on tehdä jäsenvaltion kansalaiselle mahdolliseksi perustaa sivutoimipaikka toiseen jäsenvaltioon toiminnan harjoittamiseksi siellä ja siten edistää taloudellista ja sosiaalista vuorovaikutusta yhteisössä itsenäisen ammatin³ harjoittamisen aloilla. Sijoittautumisvapaudella pyritään tässä tarkoituksessa mahdollistamaan se, että yhteisön kansalainen voi osallistua pysyvästi ja jatkuvasti muun kuin sen jäsenvaltion taloudelliseen elämään, josta hän on peräisin, ja hyötyä tästä osallistumisesta (kohta 53 ja siinä viitattu oikeuskäytäntö).
Kun otetaan huomioon tämä päämäärä eli integroituminen vastaanottajana olevassa jäsenvaltiossa, sijoittautumisvapautta koskevissa perustamissopimuksen määräyksissä tarkoitettu sijoittautumisen käsite merkitsee pysyväisluonteista taloudellisen toiminnan tosiasiallista harjoittamista tässä jäsenvaltiossa sijaitsevasta kiinteästä toimipaikasta käsin. Se edellyttää näin ollen kyseessä olevan yhtiön todellista asettautumista vastaanottajana olevaan jäsenvaltioon ja taloudellisen toiminnan tosiasiallista harjoittamista siellä (kohta 54 ja siinä viitattu oikeuskäytäntö).
Tästä seuraa, että jotta sijoittautumisvapauden rajoittamista voitaisiin perustella väärinkäytösten estämiseen liittyvillä syillä, tällaisen rajoituksen erityisenä tavoitteena on oltava sellaisten menettelyjen estäminen, joilla luodaan ilman taloudellista todellisuuspohjaa olevia puhtaasti keinotekoisia järjestelyjä sen veron kiertämiseksi, joka olisi normaalisti maksettava asianomaisen jäsenvaltion alueella harjoitetusta toiminnasta syntyneistä voitoista (kohta 55).
Jos objektiivisten ja ulkopuolisten tarkastettavissa olevien tekijöiden tutkiminen johtaa siihen toteamukseen, että ulkomainen (väli)yhteisö on asettautunut vastaanottajana olevaan jäsenvaltioon fiktiivisesti harjoittamatta tosiasiallisesti lainkaan taloudellista toimintaa sen alueella, tämän ulkomaisen (väli)yhteisön perustaminen on katsottava puhtaasti keinotekoiseksi järjestelyksi. Asia voisi olla näin erityisesti "postilaatikkona" tai "bulvaanina" toimivan tytäryhtiön osalta (kohdat 67 ja 68 sekä näissä viitattu oikeuskäytäntö).
Asiassa saatu selvitys
Yrityskauppa ja konsernirakenne
Konserni on maailmanlaajuinen teknologiakonserni, jonka emoyhtiö on yhdysvaltalainen A Inc. Sen tytäryhtiön AA Inc.:n omistuksessa on luxemburgilainen holdingyhtiö AAA Holding Luxembourg S.a.r.l., joka puolestaan omistaa ruotsalaisen AAAA Holding AB:n. A-konserni hankki 17.3.2008 ruotsalaisen liiketoimintaa harjoittavan B AB -nimisen ruotsalaisen yhtiön osakkeet.
B AB oli alun perin perustettu vuonna 1984. Sen omistuksessa on ollut Suomessa vuonna 1997 kaupparekisteriin merkitty saman toimialan liiketoimintaa harjoittava yhtiö C Oy. Tämä suomalainen yhtiö on puolestaan emoyhtiö alakonsernissa, johon kuuluu useita eri maissa toimivia konserniyhtiöitä mukaan lukien suomalainen CC Oy.
C Oy:n toimitusjohtaja on K, joka kuuluu myös yhtiön hallitukseen. Yhtiön edustamisoikeudet ovat muun ohessa L:llä, M:llä ja N:llä. C Oy antoi vuonna 2009 sivuliikkeelle konserniavustusta 8 520 800 euroa. Tilikaudelle 2009 kirjatut välittömät verot olivat 928,34 euroa, kun ne vuonna 2008 olivat 3 094 334 euroa. Tilikaudelle 2006 kirjatut välittömät verot olivat 4 619 380 euroa ja 4 463 388 euroa tilikaudelle 2007.
CC Oy on merkitty kaupparekisteriin vuonna 1990. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja on K, ja L on yksi hallituksen varsinaisista jäsenistä. L:llä, M.llä ja N:llä on muiden ohella yhtiön edustamisoikeus. Yhtiön tilinpäätöstietojen mukaan yhtiön liikevaihto oli 51 095 869 euroa vuonna 2008 ja 36 374 927 euroa vuonna 2009. Tilikauden voitto oli 1 148 097 euroa vuonna 2008 ja 356 350 euroa vuonna 2009.
Sivuliike
AAAA Holding AB perusti B AB:n-yrityskauppaan liittyen vuoden 2008 alussa Suomeen sivuliikkeen, jolle kohdistettiin B AB:n osakkeet ja niiden lähes 3,5 miljardin euron suuruinen kauppahintavelka, jonka korko oli 6,897. Sivuliike merkittiin kaupparekisteriin 22.2.2008. Sivuliikkeen toimialana on omistaa ja hallita B AB:n osakkeita sekä suoraan tai kokonaan tai osaksi omistetun yhtiön kautta sekä omistaa tai harjoittaa toimialaan kuuluvaa liiketoimintaa.
Sivuliikkeen edustaja on L. Hänen lisäkseen sivuliikkeen nimenkirjoitusoikeus on O:lla, M:llä, N:llä ja P:llä. Edelleen sivuliikettä voivat edustaa AAAA Holding AB:n eräät hallituksen jäsenet.
Sivuliikkeen verovuoden 2008 veroilmoituksen liitelomakkeen 8A mukaan sivuliikkeellä on 119 241 280 B AB:n osaketta, joiden tuloverotuksessa poistamaton hankintameno on 3 455 344 510 euroa. Konsernin sisäisten velkojen määräksi on ilmoitettu 3 461 631 016 euroa ja näistä lainoista aiheutuneiksi korkomenoiksi yhteensä 6 278 981 euroa. Sivuliike on ilmoittanut vuonna 2008 liikevaihdoksi 437 196 euroa ja henkilöstökuluiksi 435 050 euroa. Muiden kulujen, poistojen ja korkokulujen jälkeen sivuliike on ilmoittanut elinkeinotoiminnan tappioksi 6 502 974 euroa.
Verohallinnon rekistereistä saatavien vuoden 2009 tilinpäätöstietojen mukaan sivuliikkeen liikevaihto oli 1 434 435 euroa, käyttöomai³suuden luovutusvoitot 59 050 euroa, palkat ja palkkiot 1 048 708 euroa, eläkekulut 154 873 euroa, muut henkilöstösivukulut 28 181 euroa, vähennyskelpoiset poistot 48 753 euroa ja liiketoiminnan muut kulut 616 355 euroa. Tilikaudelle kirjatut satunnaiset tuotot eli saa³dut konserniavustukset olivat 9 113 800 euroa, josta 8 520 800 euroa oli saatu C Oy:ltä. Osinkotuottoja sivuliike ei ollut saanut. Sivuliikkeen korkokulut konsernin sisäisistä veloista olivat 51 088 183 euroa. Tilikauden tappio oli 42 386 293 euroa.
Verohallinnon käytössä olevien palkkaerittelytietojen mukaan sivuliikkeellä on vuonna 2008 ollut palveluksessaan 14 henkilöä mukaan lukien L, M ja N. Kaikki kolme ovat vuonna 2008 saaneet palkkaa myös muilta konserniin kuuluvilta yhtiöiltä tai sivuliikkeiltä seuraavasti:
- L C Oy:ltä, joka oli hänen yksinomainen palkanmaksajansa vuonna 2007
- N B AB:n Suomen sivuliikkeeltä, joka oli hänen yksinomainen palkanmaksajansa vuonna 2007
- M C Oy:ltä ja B AB:n Suomen sivuliikkeeltä, joka oli hänen yksinomainen palkanmaksajansa vuonna 2007.
Uudenmaan yritysverotoimisto pyysi 19.8.2009 ja 24.9.2009 allekirjoitetuilla selvityspyynnöillä vuoden 2008 verotuksen toimittamisen yhteydessä sivuliikkeeltä lisäselvityksiä. Sivuliikkeen 2.9.2009 ja 7.10.2009 antamissa vastauksissa on muun ohessa kuvattu B AB:n osakkeiden hankintaa, yrityskaupan rahoitusta ja sen ehtoja, sivuliikkeelle annettuja toimintaohjeita, sen tehtäviä, henkilöstöä ja heidän toimivaltuuksiaan, B AB:n osakkeiden liittymistä sivuliikkeen toimintaan sekä omistajaohjausta.
Sivuliikkeen 2.9.2009 antaman lisäselvityksen mukaan sen perustaminen liittyi konsernin päätökseen sijoittaa B AB -konsernin juridinen omistajaohjaus ja valvontatoiminnot Suomeen. Sivuliikkeen hoidettaviksi kuuluvat tehtävät oli määritelty lisäselvityksen liitteenä olleessa, AAAA Holding AB:n hallituksen vahvistamassa asiakirjassa. Sanotun toimintaohjeen mukaan sivuliikkeen tehtävät käsittävät asiakirjassa kuvatut yhtiöhallinnon, compliancen ja sisäisen tarkastuksen sekä taloushallinnon ja laskentatoimen tehtävät.
Sivuliikkeen palveluksessa on lisäselvityksen mukaan 12 henkilöä, joista yhdeksän hoitaa edellä lueteltuja tehtäviä. Sivuliikkeen palveluksessa on myös C Oy:n omistamista Baltian yhtiöistä vastaava johtaja ja Suomen yhtiöiden henkilöstöhallinnosta vastaava johtaja. Omistajaohjauksen ja valvontatehtävien tehokkaan hoitamisen varmistamiseksi sivuliikkeen toimitusjohtaja on nimitetty taloudellisesti ja toiminnallisesti merkittävimpien B AB -konserniyhtiöiden hallituksen jäseneksi ja näiden yhtiöiden hallitusten toimintaa koordinoidaan sivuliikkeestä.
Selvityksessään 2.9.2009 sivuliike on myös kuvannut osakehankinnan perusteita. Sivuliike on muun ohessa selvittänyt, että B AB -konsernin juridisen organisaation omistajaohjaus ja valvontatoiminnot päätettiin sijoittaa liiketoimintaorganisaatiosta poiketen lähelle B AB -konserniyhtiöitä. Sijoittamalla omistajaohjaus ja valvonta sivuliikkeeseen varmistetaan tehokas paikallisen lainsäädännön ja muuhun sääntelyyn liittyvien tekijöiden huomioiminen. Sivuliike on selvityksessään todennut edelleen, että C Oy:llä on keskeinen asema B AB -konsernissa ja koko A-konsernissa. Tätä ilmentää yhtiön hallituksen enemmistö, joka muodostuu konsernin ulkopuolisista jäsenistä ja edustaa pohjoismaisia sidosryhmiä. Sivuliikkeen mukaan myös tämä seikka puolsi omistajaohjausta ja valvontaa koskevien tehtävien sijoittamista C Oy:n sijaintimaahan. Sivuliikkeen keskeisen tehtävän eli talousohjauksen merkittävä osa selvityksen mukaan on C-alakonserniin kuuluvien säänneltyjen liiketoimintojen pääomavaatimusten hallinnointi ja yhtiöiden tehokkaan pääomarakenteen ylläpito.
Sivuliike on 2.9.2009 antamassaan selvityksessä myös todennut, että C-alakonsernin taloudellinen tulos muodostaa valtaosan B AB -konsernin tuloksesta, mikä osaltaan tukee osakehankinnasta syntyneiden rahoitusvaateiden hoitamista. Osakehankinnan rahoittamisesta annetun selvityksen mukaan sivuliikkeen osakekaupasta syntyneiden velvoitteiden rahoittaminen on suunniteltu toteutettavaksi B AB -konsernin liiketoiminnasta syntyvällä tuloksella, josta suurimman osan tekee C -alakonserni. Sivuliike maksaa sille allokoidusta velasta vuosittaista korkoa 50 072 220 euroa AA Inc.:lle. Lainan takaisinmaksuaika on seitsemän vuotta päättyen vuonna 2015, mutta takaisinmaksuaikaa voidaan velkojan suostumuksella pidentää. Osa rahoituksesta on sivuliikkeen mukaan oman pääoman ehtoista ja osa eli 726 miljoonaa euroa on vierasta pääomaa.
Uudenmaan yritysverotoimisto on 24.9.2009 päivätyllä selvityspyynnöllä pyytänyt sivuliikkeeltä tarkempaa selvitystä sivuliikkeen työntekijän tai työntekijöiden osuudesta B AB:n osakkeiden hankintaan sekä heidän valtuuksistaan B AB:n ja muiden yhtiöiden osakkeisiin ja niiden hankintaan nähden. Lisäksi yritysverotoimisto on pyytänyt lisäselvitystä siitä, miten B AB:n osakkeet liittyvät sivuliikkeen harjoittamaan liiketoimintaan ja siitä, miten osakkeita käytetään tässä liiketoiminnassa.
Sivuliikkeen 7.10.2009 päivätyn selvityksen mukaan sivuliikkeen työntekijät tekevät päätöksiä omistajaohjaukseen liittyen nelijäsenisessä johtoryhmässä, joista kolme jäsentä on sivuliikkeen työntekijöitä. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii sivuliikkeen suomalainen toimitusjohtaja. AAAA Holding AB:n hallituksen on työjärjestyksensä mukaan pidettävä kokouksensa Helsingissä. Hallitus tekee päätöksensä sivuliikkeen johtoryhmän esityksestä sivuliikkeen vastuulle kuuluvissa asioissa. Sivuliikkeen työntekijät toimeenpanevat päätökset hallituksen antaman valtuutuksen perusteella.
Sivuliikkeen antaman selvityksen mukaan on selvää, ettei sivuliike voi tehdä merkittäviä osakeomistuksia koskevia päätöksiä ilman konsernin yhdysvaltalaisen emoyhtiön A Inc.:n päätöstä ja lupaa. Näihin kuuluvat merkittävät strategiset päätökset, kuten esimerkiksi osakemyynnit ja hankinnat. Sivuliikkeen henkilöstö osallistuu erikseen määriteltyjen toimintalinjausten mukaisesti näiden päätösten toimeenpanoon. Kaikki B AB:n ja sen tytäryhtiöiden osakkeiden omistamiseen liittyvät, osakkeenomistajalle kuuluvat päätökset tehdään sivuliikkeessä Helsingissä joko pysyvän valtuuden tai yksittäistapauksessa A Inc.:n antaman valtuutuksen pohjalta.
Sivuliike on selvityksessään edelleen todennut, että B AB:n ja sen tytäryhtiöiden osakkeita koskevia päätöksiä ei tehdä lainkaan ruotsalaisen pääliikkeen, AAAA Holding AB:n Ruotsin toimipaikassa. Sivuliike on luetellut useita sen työntekijöiden tehtäviä, jotka sen mukaan osoittavat, että B AB:n osakkeet kuuluvat sivuliikkeen harjoittamaan liiketoimintaan. Sivuliikkeen suorittamassa omistajaohjauksessa ja valvonnassa ei ole kyse B AB:lle tai sen tytäryhtiöille suoritetuista palveluista, vaan AAAA Holding AB:n omistajanintressissä tapahtuvasta toiminnasta. Tämän vuoksi toimintoja ei ole voitu sijoittaa B AB:n suomalaisiin tytäryhtiöihin tai sivuliikkeisiin, sillä kysymys ei ole niiden kustannettavista toiminnoista. Omistajaohjauksen ja valvonnan lisäksi sivuliike hoitaa myös omistajaohjaukseen läheisesti liittyviä talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäviä.
Sivuliike viittaa lisäselvityksessään myös siihen, että AAAA Holding AB omistaa B AB:n koko osakekannan. AAAA Holding AB:lle oli perustettava Suomeen sivuliike, koska sen on harjoitettava näiden osakkeiden hallintaan kuuluvaa omistajaohjausta ja valvontaa, mitä harjoitetaan Suomesta käsin.
Sivuliike on verotuksen toimittamisen yhteydessä antamissaan lisäselvityksissä perustellut osakehankinnan perusteita muun ohessa seuraavasti:
- B AB -konsernin juridisen konsernin omistajaohjaus ja valvonta päätettiin sijoittaa liiketoimintaorganisaatiosta poiketen lähelle B AB -konserniyhtiöitä, millä varmistetaan tehokas paikallisen yhtiö- ja verolainsäädännön ja muiden sääntelyyn liittyvien tekijöiden huomioon ottaminen
- omistajaohjaukseen ja valvontaan liittyviä tehtäviä ei lainkaan hoideta Ruotsin pääliikkeessä, minkä vuoksi näitä toimintoja varten oli perustettava Suomeen sivuliike
- sivuliikkeen toiminnassa on kysymys AAAA Holding AB:n omistajaintressissä tapahtuvasta toiminnasta, ei B AB:lle tai sen tytäryhtiölle suoritetuista palveluista
- sivuliikkeen asema konsernirakenteessa ja sen asiantuntemus luovat edellytykset alakonserniin kuuluvien, säänneltyjen liiketoimintojen pääomavaatimusten hallinnoinnille ja yhtiöiden pääomarakenteen tehokkaalle ylläpidolle
- sivuliikkeen toiminnan yhteys B AB:n osakkeiden omistukseen ilmenee myös sen työntekijöiden erikseen määriteltyjen toimintalinjausten mukaisesti suorittamista tehtävistä, joita ovat esimerkiksi konsernin toiminnan tuloksellisuuden, taloudellisten tavoitteiden, lakisääteisten pääomavaatimusten ja velvoitteiden täyttymisen seuranta merkittävimpien B AB-konserniyhtiöiden hallituksen jäseninä
- sivuliikkeen henkilöstö seuraa ja osallistuu tarvittaessa B AB:n ja sen tytäryhtiöiden yhtiökokouksiin sekä suunnittelee osingonjakovaateet, mahdolliset lisäpääomansijoitukset, konsernirakenteen optimointiin liittyvät ja muut yhtiölainsäädännön edellyttämät päätökset.
Sivuliikkeen verotus vuodelta 2008 toimitettiin sen antaman veroilmoituksen mukaisesti.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on pyytänyt 26.1.2011 verotusmenettelystä annetun lain 11 ja 14 §:n sekä Verohallinnosta säädetyn lain 29 §:n nojalla Konserniverokeskuksen, jonka toimivaltaan sivuliikkeen verotus 1.2 2010 alkaen kuuluu, hankkimaan lisätietoja sivuliikkeen toiminnasta vuonna 2008. Konserniverokeskus on hankkinut Verosaajien oikeudenvalvontayksikön pyynnöstä lisäselvitystä asiassa. Lisäselvitys on hankittu tekemällä osittaistarkastus, jonka yhteydessä on tutustuttu asiaan liittyviin asiakirjoihin ja haastateltu sivuliikkeen työntekijöitä.
Konserniverokeskuksen tekemän selvityksen ja verotarkastuskertomuksen mukaan A Inc. hankki B AB:n osakkeet 17.3.2008, jonka jälkeen 20.3.2008 yhdysvaltalainen konserniyhtiö AA Inc., joka on A Inc.:n omistama tytäryhtiö, hankki osakkeet. Osana omistusjärjestelyä AA Inc. perusti Luxemburgiin AAA Holding Luxembourg S.a.r.l.-nimisen yhtiön, jolle perustettiin Ruotsiin tytäryhtiö AAAA Holding AB ja tälle Suomeen sivuliike. AAAA Holding AB osti osakkeet 20.3.2008 AA Inc.:ltä, mutta kauppa toteutui lopullisesti kauppakirjan ehtojen mukaisesti 17.11.2008, kun kaupan toteutukselta edellytetyt viranomaishyväksynnät oli saatu.
Selvityksen mukaan osakkeiden hankinta rahoitettiin siten, että ensivaiheessa kauppahinta 2 973 790 069 euroa rahoitettiin AAAA Holding AB:n 17.11.2008 antamilla velkakirjoilla (4 kappaletta). Velkakirjat oli suunnattu AA Inc.: lle. Ne siirrettiin myöhemmin apporttina AAA Holding Luxembourg S.a.r.l.:lle. Velan koroksi on sovittu kiinteä vuotuinen 6,897 prosentin korko. AAAA Holding AB allokoi Suomen sivuliikkeelle edellä mainitut B AB:n osakkeiden hankinnan rahoittamiseksi annetut velkakirjat. Osa velasta konvertoitiin AAAA Holding AB:n hallituksen päätöksellä korottomaksi velaksi pääliikkeelle. Korottoman velan määrä on 2 247 790 069 euroa ja korollisen velan määrä 726 000 000 euroa. Haastattelujen perusteella ilmeni, että päätökset osakehankinnan rahoituksesta, konsernirakenteen järjestämisestä samoin kuin päätökset sivuliikkeen perustamisesta ja osakkeiden ja hankintavelan allokaatiosta tehtiin Yhdysvalloissa.
Pohjoismaiden ja Baltian yhtiöiden konsernijohtoon liittyvät toiminnot (viestintä, markkinointi, lakiasiat ja talousjohto) olivat B AB:ssä ennen omistajanvaihdosta. Omistajanvaihdoksen myötä useat ennen B AB:lle kuuluvat toiminnot siirrettiin Yhdysvaltoihin emoyhtiöön A Inc:lle. Tässä yhteydessä suuri osa avainhenkilöistä erosi B AB:n palveluksesta. B AB:n talousjohdon palvelut supistuivat taloushallinnon palveluiden tuottamiseen. K:n toimipaikka jäi Ruotsiin B AB:hen, mutta hänen palkkansa maksetaan yhdysvaltalaisesta emoyhtiöstä AA Inc:stä. Liiketoimintaan (compliance ja governance) liittyvät toiminnot siirrettiin C Oy:hyn. Henkilöt N, M ja Q siirtyivät B AB:n Suomen sivuliikkeestä 1.9.2008 AAAA Holding AB:n Suomen sivuliikkeen palvelukseen. B AB:n Ruotsissa jäljellä oleva henkilökunta siirrettiin AAAA Holding AB:hen vuoden 2010 lopussa. Tässä yhteydessä Suomessa sijainnut B AB:n sivuliike lakkautettiin ja sivuliikkeessä vuoden 2008 jälkeen työskennellyt henkilökunta siirtyi pääosin C Oy:öön.
AAAA Holding AB:n toiminta on käsittänyt 1.9.2008 alkaen Suomen sivuliikkeessä harjoitetun toiminnan. AAAA Holding AB:llä ei ole ollut palkattua henkilöstöä eikä toimintaa Ruotsissa vuosina 2008-2009. Vuoden 2010 loppupuolella yhtiöön on siirtynyt B AB:stä toimintoja ja henkilökuntaa. Yhtiön hallitus, joka yhtiöjärjestyksen mukaan kokoontuu Helsingissä, muodostuu konsernin ylimmästä johdosta, joista paikallisten säännösten edellyttäminä on puolet EU-alueelta ja puolet Yhdysvalloista. Suomen sivuliikkeen palveluksessa olevista hallituksessa on L. Yhtiön toimintaohjeessa on määritelty ne rajat missä puitteissa yhtiö voi tehdä yrityshankintoja ja -myyntejä. Toimintaohjeen mukaan päätökset koskien investointeja tai vastaavia liiketoimia, jotka ylittävät 100 miljoonaa Ruotsin kruunua, tarvitsevat yhtiökokouksen hyväksynnän. AAAA Holding AB:n yhtiökokouksessa puhevaltaa käyttää käytännössä AA Inc.
Sivuliike on merkitty kaupparekisteriin 22.2.2008. Sivuliikkeen toiminta alkoi varsinaisesti 1.9.2008, jolloin sivuliikkeen koko henkilökunta siirtyi muista konsernin Suomen yksiköistä sivuliikkeeseen. Sivuliikkeelle on tästä alkaen nimetty AAAA Holding AB:n hallituksen päätöksellä myös johtoryhmä, jonka jäseninä toimivat L, N, M ja P. Sivuliikkeen johtoryhmän jäsenillä on sivuliikkeen nimenkirjoitusoikeus. L on lisäksi nimitetty sivuliikkeen toimitusjohtajaksi ja sivuliikkeen edustajaksi 1.9.2009 alkaen.
AAAA Holding AB, Suomen sivuliikkeen palvelukseen siirtyi B AB:n Suomen sivuliikkeestä compliance ja governance -henkilöstöä, Baltian liiketoimintojen johtoa sekä sisäisen tarkastuksen henkilöstöä. B AB:n Suomen sivuliikkeestä siirtyneistä N ja M toimivat sivuliikkeen johtoryhmässä. Q toimi sivuliikkeessä sisäisen tarkastuksen tehtävissä ennen eläkkeelle jäämistään 2010. Toimitusjohtajana toimiva L siirtyi sivuliikkeeseen C Oy:n talousjohtajan tehtävistä. Sivuliikkeen palvelukseen siirtyi C Oy:stä myös taloushallinnon henkilöstöä esimiehenään R sekä kaksi henkilöä HR-tehtäviin. Työntekijöiden kanssa ei tehty uusia kirjallisia työsopimuksia heidän siirtyessään sivuliikkeen palvelukseen.
Sivuliikkeen liikevaihto muodostuu taloushallinnon (kirjanpitopalvelut ja laskutuspalvelut) palveluveloituksista C Oy:ltä ja tanskalaiselta konserniyhtiöltä. Suomen, muiden Pohjoismaiden ja Baltian yhtiöissä on lisäksi edelleen omaa taloushallinnon henkilöstöä. Veloitukset eivät ole kattaneet sivuliikkeen menoja ja sen liiketoiminnan tulos ennen rahoitustuottoja ja -kuluja on ollut tappiollinen vuosina 2008 -2010. Sivuliikkeen kirjanpidollinen tulos muodostui 225 312 448 euroa positiiviseksi vuonna 2010 B AB:lta saatujen osinkojen vuoksi. Sivuliikkeen verotettava tulos vuosina 2008-2010 on ollut yhteensä vajaat 100 miljoonaan euroa tappiollinen. Osingot ovat verovapaita. N:n, L:n ja M:n omistajaohjaustoiminnassa syntyneitä kustannuksia ei veloiteta muilta konserniyhtiöiltä.
AAAA Holding AB:n Suomen sivuliikkeelle on laadittu 18.8.2008 päivätty pääliikkeen hallituksen hyväksymä toimintaohje, jossa määritellään sivuliikkeen toimintaperiaatteet, tehtävät ja organisaatio. L:n mukaan toimintaohjeita laadittaessa kiinnitettiin erityisesti huomiota toiminnan kontrolloimisen (compliance, governance) vaatimien tehtävien sijoittamiseen sivuliikkeeseen. Sivuliike valvoo alakonsernin toimintoja omistajan AA Inc:n etua silmälläpitäen ja sivuliikkeen näkemykset huomioon ottaen sekä sovittaa yhteen Yhdysvaltojen emoyhtiön toimintatavat ja eurooppalaiset säännösvaateet. Sivuliikkeen henkilökunnalla on tässä tehtävässä tärkeä rooli konserniyhtiöissä kertyneen työkokemuksensa perusteella. Governance-toiminto on haluttu pitää paikallisena, ja sivuliikkeen toimintaohjeen mukaisesti päätökset valmistellaan ja toteutetaan paikallisen lainsäädännön mukaan, mutta päätösten sisältö määritellään Yhdysvalloissa. Sivuliikkeen henkilöstö on valittu siten, että sillä on riittävä pätevyys hoitaa sille annetut tehtävät.
Selvityksen mukaan sivuliike valmistelee ja toteuttaa emoyhtiössä tehdyt päätökset. Omistajaohjaus ja valvonta on konsernissa toteutettu siten, että emoyhtiössä AA Inc.:ssä valvotaan Suomessa suoritettavia toimintoja ja niiden asianmukaista hoitamista. Varsinaisen liiketoiminnan johto ja valvonta on eriytetty säännellyn toiminnan compliance ja governance valvonnasta siten, että liiketoiminnallisia päätöksiä valvotaan linjaorganisaatiossa liiketoiminta-alueittain. Liiketoiminta-alueiden valvonta tapahtuu Yhdysvalloissa AA Inc.:ssä.
Haastattelujen mukaan sivuliikkeen toiminta käsittää alakonsernin omistajaohjaus- ja valvontatoiminnat sekä eräät taloushallinnon toiminnot. Toiminnan ja viranomaisvaateiden noudattamisen valvonta tarkoittaa käytännössä sitä, että sivuliikkeen johtoryhmän jäseniä on Pohjoismaiden ja Baltian toimintaa harjoittavien tytäryritysten hallitusten jäseninä. Sivuliikkeen johtoryhmän jäsenet osallistuvat myös Viron ja Riikan keskusten hallitustyöskentelyyn, teknologiayritysten johtoon sekä Ruotsin liiketoiminnan valvontaan. Lisäksi sivuliikkeen henkilökunta osallistuu merkittävimpien tytäryritysten talousjohtoon sekä tarjoaa tytäryrityksille taloushallinnon palveluja.
Sivuliikkeen suorittamat omistajanohjaustoiminnot käsittävät B AB -konsernin toiminnan ohjausta ja valvontaa konsernin emoyhtiön hallituksen vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Näitä periaatteita ovat muun ohella paikallisen lainsäädännön noudattaminen ja sen varmistaminen, että toimintaan sitoutunut pääoma riittää toiminnan harjoittamiseen. Sivuliike valvoo myös toimintaan sitoutuneiden pääomien määrää ja tehokasta käyttöä sekä osinkojen jakamista emoyhtiölle.
Sivuliikkeen yhtenä tehtävänä on B AB -alakonsernin konsernirakenteen analysointi ja muokkaaminen (konsernin Governance Streamline -projekti) AA Inc.:n asettamien tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena on järjestää konsernirakenne siten, että se tukee konsernin liiketoiminnan harjoittamista. Tämä tarkoittaa käytännössä yhtiöiden lakkauttamista, fuusioita ja muita liiketoiminnan uudelleenjärjestelyjä. Tarkastusajankohtaan mennessä Sivuliike on osallistunut 12-13 konserniyhtiöitä koskevaan järjestelyyn. Sivuliikkeessä osallistutaan lisäksi uusien konserniyhtiöiden hankinnan suunnitteluun ja näiden osakehankintojen käytännön toteutukseen ja esimerkiksi Baltian osakeomistuksen kasvattamiseen.
Selvityksen mukaan sivuliikkeen omistajaohjaus ja valvontatoiminnasta huolimatta sivuliikkeellä ei ole valtuuksia itsenäisesti päättää B AB:n osakkeiden luovuttamisesta, vaan nämä päätökset tehdään konsernin emoyhtiössä. L:ltä kysyttiin haastattelussa, oliko omistajaohjaustoiminnolle muita vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja uutta konsernirakennetta suunniteltaessa. L:n mukaan omistajaohjaustoiminnot olisi voitu sijoittaa esimerkiksi B AB:n, AAAA Holding AB:n tai A Inc:n Suomen sivuliikkeeseen. Haastatteluissa kysyttiin, miksi holdingyhtiö (pääliike) perustettiin nimenomaan Ruotsiin. L:n mukaan merkittävänä päätöksiä ohjaavana tekijänä pääliikkeen, AAAA Holding AB:n, perustamiselle Ruotsiin pidettiin verolainsäädäntöä. Kun sijaintivaltioksi valittiin Ruotsi, liiketoiminnan voittojen suoraviivainen kotiuttaminen emoyhtiöön Yhdysvaltoihin mahdollistui. Taloushallinnon raportointi oli myös osatekijä päätökselle perustaa holdingyhtiö Ruotsiin. Lisäksi B AB:n tytäryhtiö on ollut fuusiota edeltäneinä vuosina tappiollinen, ja näin ollen voitiin myös suunnitella näiden tappioiden hyödyntämistä Ruotsin verotuksessa. Konsernirakennetta suunniteltaessa emoyhtiö edellytti verosaamisista tarkat laskelmat, joihin sisältyi myös tappioiden käyttö Ruotsissa. Sivuliikkeen edustajilta kysyttiin myös syytä konsernirakenteen perustamiselle. L:n mukaan Luxembourgin ja Ruotsin holdingyhtiöiden ja Suomen sivuliikkeen perustaminen on johtunut todennäköisesti Yhdysvaltain verotuksesta. AAA Holding Luxembourg S.a.r.l:n jakamat osingot ovat L:n mukaan ilmeisesti verovapaita A Inc.:lle. Lisäksi konsernirakenne sivuliikkeestä ylöspäin pääliikkeeseen, AAAA Holding AB:hen ja tämän omistavaan AAA Holding Luxembourg S.a.r.l:iin ja edelleen konsernin emoyhtiöön, A Group, Inc.:iin, käsitellään emoyhtiössä yhtenäisenä verotuksellisena kokonaisuutena.
Hallinto-oikeuden oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset
Pääasia
Suomen verojärjestelmä perustuu verovelvollisten erillisyyden periaatteelle myös konsernitilanteissa. Tulot, menot ja varat on kohdistettava konsernissa sille yhtiölle, jonka tulonhankkimistoimintaan ne liittyvät. OECD:n siirtohinnoitteluohjeissa on todettu, että markkinaehtoperiaatteen mukaan monikansalliseen konserniin kuuluvia yrityksiä käsitellään erillisinä yksikköinä eikä konsernin yhdistetyn liiketoiminnan erottamattomina osina. Erillisten yksiköiden liiketoimia verrataan riippumattomien yritysten vertailukelpoisissa liiketoimissa ja olosuhteissa tekemiin liiketoimiin. Arvioinnin tulee perustua tapauskohtaisiin tosiseikkoihin ja olosuhteisiin. Markkinaehtoperiaatetta sovelletaan myös yrityksen ja sen kiinteän toimipaikan välisissä toimissa sekä kiinteän toimipaikan ja muiden konserniyritysten välisissä liiketoimissa.
Asiassa saadun selvityksen mukaan AAAA AB:n Suomen sivuliike on toiminut 1.9.2008 alkaen. Sivuliikkeellä on ollut palveluksessaan henkilöstöä 1.9.2008 alkaen. Annetun selvityksen mukaan sivuliike tuottaa omistajaohjaukseen, valvontaan ja taloushallintoon liittyviä palveluja muille konserniyhtiöille ja veloittaa niistä palvelumaksuja. Näissä oloissa yhtiön toiminta on muodostanut yhtiölle tuloverolain tarkoittaman kiinteän toimipaikan Suomeen 1.9.2008 alkaen. Näin ollen hallinto-oikeus katsoo, että yhtiölle on muodostunut verovuonna 2008 Suomeen tuloverolain 13 a §:n sekä Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen 5 artiklan 1 ja 2 kappaleiden mukainen kiinteä toimipaikka, johon kuuluvaksi luettavasta tulosta se on täällä verovelvollinen.
A Inc. hankki ruotsalaisen B AB:n osakkeet omistukseensa 17.3.2008.
Hankinnan jälkeen toteutettiin sarja konsernin sisäisiä järjestelyjä. A Inc. luovutti osakkeet 20.3.2008 AA Inc. -nimiselle yhdysvaltalaiselle yhtiölle. Samana päivänä osakkeet luovutettiin edelleen AA Inc.:n Luxemburgiin perustetun tytäryhtiön AAA Holding Luxembourg S.a.r.l.:n ruotsalaiselle tytäryhtiölle AAAA Holding AB:lle. Kauppakirjan mukaan AAAA Holding AB toimi Suomen Sivuliikkeen välityksellä. Kauppa on toteutunut lopullisesti kauppakirjan ehtojen kohdan 1.5 mukaisesti 17.11.2008, kun kaupan toteutukselta edellytetyt viranomaishyväksynnät oli saatu ja muut vaaditut selvitykset oli tehty. Ruotsalaisen holdingyhtiön AAAA Holding AB:n omistamat B AB:n osakkeet ja osakkeiden hankintaan liittyvä konsernin sisäinen velka allokoitiin AAAA Holding AB:n Suomeen perustetulle sivuliikkeelle.
Asiassa saadun selvityksen mukaan osakkeiden hankinta rahoitettiin siten, että ensivaiheessa kauppahinta 2 973 790 069 euroa, rahoitettiin AAAA Holding AB:n 17.11.2008 antamilla velkakirjoilla (4 kappaletta). Velkakirjat oli suunnattu AA Inc.:lle. Ne siirrettiin myöhemmin apporttina AAAA Holding Luxembourg S.a.r.l.:lle. Velan koroksi on sovittu kiinteä vuotuinen 6,897 prosentin korko. AAAA Holding AB allokoi Suomen sivuliikkeelle edellä mainitut B AB:n osakkeiden hankinnan rahoittamiseksi annetut velkakirjat. Osa velasta konvertoitiin AAAA Holding AB:n hallituksen päätöksellä korottomaksi velaksi pääliikkeelle. Korottoman velan määrä on 2 247 790 069 euroa ja korollisen velan määrä 726 000 000 euroa. Kun otetaan huomioon se, että B AB:n osakkeet oli myyty konsernin sisällä jo kertaalleen ennen osakkeiden myymistä AAAA Holding AB:lle, josta osakkeet oli kirjanpidollisesti allokoitu sivuliikkeelle ja sivuliike on velkaa luxembourgilaiselle konserniyhtiölle AAA Holding Luxembourg S.a.r.l.:lle, hallinto-oikeus katsoo, että nyt kyseessä olevaa konsernin sisäiseen omistus- ja rahoitusjärjestelyyn liittyvää sivuliikkeelle allokoitua velkaa on näissä oloissa pidettävä konsernin sisäisenä velkana.
Yhtiön antaman selvityksen mukaan sivuliikkeen työntekijät ovat aloittaneet työskentelyn sen palveluksessa 1.9.2008 alkaen. Toimitilan vuokrasopimus on alkanut 1.9.2008 alkaen. Sivuliikkeen edustajaksi ja toimitusjohtajaksi on 1.9.2008 nimetty L. Hänet on merkitty sivuliikkeen edustajaksi kaupparekisteriin 7.10.2008. Sivuliikkeen nimenkirjoitusoikeus on 7.10.2008 alkaen ollut L:llä, N:llä, M:llä, P:lla ja O:lla yhdessä toisen nimenkirjoitusoikeuden haltijan kanssa. AAAA Holding AB:n hallitus on kokouksessaan 18.8.2008 vahvistanut sivuliikkeen johtoryhmän kokoonpanon, edustajat ja nimenkirjoitusoikeutetut. Näin ollen B AB:n osakkeiden hankintahetkellä tai osakkeiden kirjanpidollisen allokaation hetkellä sivuliikkeellä ei ollut vielä toimintaa, toimitiloja eikä henkilöstöäkään.
Asiassa on lisäksi ilmennyt, että konserniin kuuluva C Oy on vuodesta 2009 alkaen antanut sivuliikkeelle konserniavustusta, jolla on katettu sivuliikkeelle allokoidusta velkataakasta aiheutuneet korkokulut. Konserniverokeskuksen 1.7.2011 päivätyssä selvityksessä on todettu, että yhtiön mukaan, kun AAAA Holding AB:n sijaintivaltioksi valittiin Ruotsi, arvopaperimarkkinatoiminnan voittojen suoraviivainen kotiuttaminen emoyhtiöön Yhdysvaltoihin mahdollistui. Luxembourgin ja Ruotsin holdingyhtiöiden ja Suomen sivuliikkeen perustaminen on johtunut Yhdysvaltain verotuksesta. AAA Holding Luxembourg S.a.r.l:n jakamat osingot ovat verovapaita A Inc.:lle. Lisäksi konsernirakenne sivuliikkeestä ylöspäin pääliikkeeseen, AAAA Holding AB:hen ja tämän omistavaan AAA Holding Luxembourg S.a.r.l:iin ja edelleen konsernin emoyhtiöön, A Inc.:iin, käsitellään emoyhtiössä yhtenäisenä verotuksellisena kokonaisuutena. Yhtiö ei ole kiistänyt näitä tietoja.
Sivuliike on valituksessaan esittänyt, että toteutetussa järjestelyssä, jossa B AB:n osakkeet siirrettiin konsernin sisällä AAAA Holding AB:lle ja allokoitiin Suomen sivuliikkeelle, ei ole vallinnut muodon ja sisällön välistä ristiriitaa niin, että verotusmenettelystä annetun lain 28 §:ää voitaisiin soveltaa. Sivuliikkeen mukaan järjestelyn liiketoiminnalliset perusteet ovat liittyneet ulkoiseen yrityskauppaan.
Sivuliikkeen pääasiallisen kirjanpidollisen käyttöomaisuuserän ovat muodostaneet B AB:n osakkeet. Valittajan mukaan sivuliikkeelle on siirretty yhtiöhallinto, compliance ja sisäinen tarkastus sekä taloushallinto- ja laskentatoimitoiminnot. Valittajan mukaan sivuliikkeeseen siirtyneiden henkilöiden vastuualueet laajenivat huomattavasti liikevaihdolla ja henkilömäärällä mitattuina. Heidän tehtävänsä on laajentunut koko A-konsernin omistusta koskeviin omistajanohjaukseen liittyviin tehtäviin. Heillä ei ollut aiemmin ollut vastuullaan teknologiatoimialaa. Toimintaa ovat sivuliikkeen perustamisen jälkeen jatkaneet A-konserniyhtiöistä sivuliikkeen palvelukseen 1.9.2008 alkaen siirretyt 14 työntekijää, joiden toimenkuvan ei ole näytetty olennaisesti muuttuneen aikaisempaan verrattuna. Työntekijät ovat siirtyneet sivuliikkeen palvelukseen entisin ehdoin. Heidän kanssaan ei ole tehty uusia työsopimuksia.
Sivuliikkeen toimintaohjeen mukaan sivuliike hoitaa B AB -konsernin juridisen organisaation toimintaa varten tarvittavat omistajanohjaukseen, valvontaan ja taloudenhoitoon kuuluvat tehtävät. A-konsernin toimintamallin mukaisesti operatiivisen liiketoiminnan johtaminen ja valvonta on eriytetty taloushallinnon johtamisesta ja valvonnasta. Sivuliikkeen edustajat eivät osallistu operatiivisen toiminnan johtamiseen tai liiketoiminnan valvontaan. Saadun selvityksen mukaan hallitustyöskentelyn tarkoituksena on nimenomaan osingonjako- ja pääomavaateiden valvonta.
Saadun selvityksen mukaan sivuliikkeen konsernin sisäiset veloitukset ovat muodostuneet taloushallinnon ja laskentatoimen palveluveloituksista konserniyhtiöiltä. N:n, L:n ja M:n omistajaohjaustoiminnassa syntyneitä kustannuksia ei ole veloitettu muilta konserniyhtiöiltä.
C Oy:n hallituksen vuodelta 2010 antaman toimintakertomuksen mukaan C Oy huolehtii konsernin emoyhtiönä tytäryhtiöidensä liiketoiminnan ohjauksesta ja valvonnasta. Yhtiö toimii holdingyhtiönä, joka tarjoaa myös hallinnollisia palveluja suomalaisille ja muille A-konsernin yhtiöille. Se suorittaa näin ollen osin samoja tehtäviä kuin sivuliike on selvittänyt tekevänsä.
Verotarkastuksella saadun selvityksen mukaan sivuliikkeelle on siirretty kaiken kaikkiaan toimintoja suhteellisen vähäisissä määrin. Sivuliikkeen liikevaihto on ollut tilikaudella 1.9.-31.12.2008 437 196 euroa ja tilikaudella 1.1.-31.12.2009 1 434 435 euroa. Vastaavat henkilöstökulut ovat olleet 435 050 euroa ja 1 231 763 euroa. Sivuliikkeen henkilöstön suorittamat toiminnot ovat liittyneet konsernin sisäisten palvelujen tuottamiseen konserniyhtiöille. Sivuliikkeelle työskentelemään on siirretty sivuliikkeen perustamisen jälkeen 14 työntekijää konserniyhtiöistä. Sivuliikkeen henkilökunnan tehtävät eivät ole olleet kuitenkaan B AB:n omistajuuteen liitettäviä avainhenkilötoimintoja. Sivuliikkeen edustajat tai sen henkilöstö eivät ole suorittaneet B AB:n osakkeiden strategiseen omistukseen tai hallinnointiin liittyviä toimintoja. Omistajuusfunktioon ja omistajuuteen liittyvät hallinnolliset ja taloudelliset edellytykset ja intressit ovat olleet edelleen Yhdysvalloissa. Sivuliikkeen edustajilla ei ole tosiasiallista määräysvaltaa B AB:n osakkeiden omistukseen liittyvässä strategisessa päätöksenteossa, eivätkä he ole voineet käyttää osakkeenomistajalle tyypillisesti kuuluvia oikeuksia osakkeiden siirron jälkeen. Lisäksi järjestelyssä on vallinnut intressipuute sivuliikkeen kannalta, sillä sivuliikkeellä ei ole ollut rahoituksellista intressiä eikä tosiasiallista kykyä ryhtyä kyseiseen järjestelyyn. Sivuliikkeen oman liiketoiminnan tuotoilla ei ole mitään mahdollisuutta hoitaa nyt kyseessä olevasta lainasta aiheutuvia kuluja.
Tytäryhtiöosakkeet on liiketaloudellisesti perusteltua allokoida sille osalle yritystä, jossa tehdään strategiset päätökset tytäryhtiöosakkeiden hankinnasta ja luovutuksesta sekä rahoitustoimien valinnasta. Tällöin strategiseen päätöksentekoon liittyvät riskit kannetaan osakehankinnan tekevässä yksikössä. B AB:n osakkeet on ensi vaiheessa hankkinut A Inc 17.3.2008. Tässä tapauksessa tytäryhtiöosakeomistuksen kohdentamista konsernin emoyhtiöön A Inc:iin on liiketaloudellisesti puoltanut se, että konsernin emoyhtiössä on ollut paras strateginen ja operatiivinen osaaminen sekä osakeomistukseen liittyvä keskeinen päätäntävalta. Sivuliikkeen henkilöstö on selvittänyt haastatteluissa, että omistajavaihdoksen myötä useita toimintoja siirrettiin B AB:stä Yhdysvaltoihin konsernin uuteen emoyhtiöön A Inc:iin tukemaan osakeomistusta.
AAAA Holding AB hankki B AB:n osakkeet 20.3.2008 allekirjoitetulla kauppakirjalla AA Inc:ltä eli kyseessä on ollut konsernin sisäinen kauppa. Kauppaa on seurannut konsernin sisäinen lainan allokointi. Kauppa on toteutunut lopullisesti kauppakirjan ehtojen mukaisesti 17.11.2008, kun kaupan toteutukselta edellytetyt viranomaishyväksynnät on saatu ja muut vaaditut selvitykset oli tehty. B AB:n osakkeet ja osakehankinnasta aiheutuva laina voidaan kohdistaa konsernissa myös muille yksiköille kuin konsernin emoyhtiölle, mikäli tällaiselle kohdistamiselle on löydettävissä verotuksesta riippumattomat liiketaloudelliset syyt. Hyväksyttävän liiketaloudellisen syyn käsitteellä tarkoitetaan muuta kuin pelkän verotuksellisen edun tavoittelua (Ks. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asia C-28/95, Leur-Bloem kohta 47).
C Oy on vuodesta 2009 alkaen antanut AAAA Holding AB, Suomen sivuliikkeelle konserniavustusta, jolla on katettu sivuliikkeelle allokoidusta velkataakasta aiheutuneita korkokuluja. Sivuliikkeen saama konserniavustus ei ole ruotsalaisessa pääliikkeessä verotettavaa tuloa. Tosiasiallisesti AAAA Holding AB voi vähentää rahoituskuluja kahteen kertaan (ns. "double dip"). Lisäksi konserniavustuksen antajayhtiö voi tasata tulostaan konserniavustuksen antamisella. A-konsernin verorasitusta on kyetty alentamaan verovapailla osingoilla. Ruotsissa on ollut käytettävissä toisen konserniyhtiön verotuksen tappioita. Näin ollen järjestelyyn on liittynyt huomattavat veroedut.
Sivuliike on esittänyt järjestelyn liiketaloudellisiksi perusteiksi sen, että osakkeiden hankintavelan korko ja operatiivisen kohdeyhtiön tulos tulee voida kohdentaa samalle tulosyksikölle, mitä rahoittajapankitkin vaativat. B AB -konsernin valvonta, omistajaohjaus, talous- ja henkilöstöhallinto on ollut tarkoituksenmukaista hoitaa mahdollisimman lähellä B AB konserniyhtiöitä. A-konsernilla ei ole ollut Yhdysvalloissa henkilöitä, joilla olisi ollut kokemusta ja osaamista Pohjoismaiden sääntelystä. B AB:n osakkeiden hankinnan yhteydessä suurin osa B AB:n ruotsalaisesta johdosta jätti tehtävänsä, joten ohjausyksikköä ei voitu perustaa Ruotsiin. Sivuliikkeen toiminnassa on kyse nimenomaan AAAA Holding AB:n omistajaintressissä tapahtuvasta toiminnasta eikä B AB -konsernille suoritetuista palveluista. Osakkeiden hankinta on ollut AAAA Holding AB:n näkökulmasta kannattava liiketoimi. Sivuliikkeen toiminta ja vastuualue on laajentunut useiden merkittävien yrityshankintojen myötä.
AAAA Holding AB:n Suomen sivuliikkeen toimitusjohtaja L on Konserniverokeskuksen selvityksen 1.7.2011 mukaan kertonut, että omistajanohjaustoiminnot olisi voitu sijoittaa esimerkiksi B AB:n, AAAA Holding AB:n tai A Inc:n Suomen sivuliikkeeseen. L:n mukaan juridisen rakenteen valintaan on vaikuttanut osakkeiden hankintavelan vieminen alas konsernirakenteessa lähelle kassavirtaa tuottavaa toiminnallista kohdeyhtiötä. Merkittävänä päätöksiä ohjanneena tekijänä L piti verolainsäädäntöä. Taloushallinnon raportointi on ollut L:n mukaan osasyynä perustaa holdingyhtiö Ruotsiin. L on nähnyt sivuliikkeen toiminnan konsernin yhdysvaltalaisen emoyhtiön omistajanohjaustoimintojen jatkeena.
Hallinto-oikeus toteaa, että sivuliikkeelle siirrettyjä tehtäviä on aikaisemmin hoidettu valvonnan ja omistajaohjauksen kohteena olevissa yhtiöissä samojen vastuuhenkilöiden toimesta. N ja M ovat siirtyneet tehtävineen B AB:n sivuliikkeestä; L, R ja muu talousosaston henkilöstö C Oy:stä. C Oy suorittaa edelleen osin samanlaisia tehtäviä kuin sivuliike on selvittänyt tekevänsä. A-konsernin rakenne on ollut jo ennen osakekauppa 20.3.2008 sellainen, että osakkeiden hankintavelan korko ja operatiivisen kohdeyhtiön tulos on voitu kohdentaa samalle tulosyksikölle. Asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella AAAA Holding AB:n ja sen Suomen sivuliikkeen perustamisen voitaisiin katsoa tehostaneen konsernin toimintoja tai lisänneen sen kannattavuutta. Asiassa ei ole myöskään osoitettu, että AAAA Holding AB:n ja sen Suomen sivuliikkeen perustaminen olisi liittynyt A-konsernin pyrkimyksiin uudelleenjärjestellä laajemmin liiketoimintojaan. Eräät muut osakekannat on allokoitu sivuliikkeelle vain tilapäisesti. Sivuliikkeen toimitusjohtajan mukaan hankinnat tehtiin sivuliikkeen kautta, koska Ruotsissa oli mahdollista käyttää hyväksi verotuksessa vahvistettuja tappioita ja osakkeet hankinnan jälkeen "uitettiin" oikealle paikalleen konsernissa. A-konsernissa on ollut tavoitteena yksinkertaistaa ja selkeyttää konsernirakennetta (konsernin Governance Streamline-projekti), mutta AAAA Holding AB:n ja sen Suomen sivuliikkeen perustaminen on pikemminkin monimutkaistanut konsernirakennetta.
Hallinto-oikeus katsoo, että B AB:n omistuksen uudelleenjärjestelyllä ei ole ollut tosiasiallista taloudellista merkitystä A-konsernin kannalta, jollei rakenteella saavutettuja verovaikutuksia oteta huomioon. Lainavastuun siirtäminen konsernin sisällä ei ole parantanut koko konsernin rahoitustilannetta. Ruotsin verolainsäädännön vaatimuksia ei myöskään voida pitää verotuksesta riippumattomana liiketaloudellisena syynä osakkeiden siirtämiseksi sivuliikkeelle.
Nyt kyseessä olevaa monivaiheista järjestelyä on arvioitava kokonaisuutena. Edellä sanottuun nähden hallinto-oikeus katsoo, että järjestelylle, jossa B AB:n osakkeet on myyty AA Inc.:ltä AAAA Holding AB:lle ja allokoitu edelleen sen Suomessa sijaitsevalle sivuliikkeelle, on annettu sellainen oikeudellinen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta ja tarkoitusta ja että järjestelyihin on ryhdytty yksinomaan verotuksellisista syistä tarkoituksena vapautua suoritettavasta verosta konserniavustusjärjestelmää ja korkovähennystä hyödyntämällä vailla verotuksesta riippumattomia liiketaloudellisia perusteita. Koska osakkeet eivät verotuksessa ole olleet sivuliikkeen harjoittaman liiketoiminnan varoja, sivuliikkeen AAA Holding Luxembourg S.a.r.l.:lle maksamat korkomenot eivät ole sivuliikkeelle elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitettuja vähennyskelpoisia elinkeinotoiminnasta johtuneita korkomenoja. Vuoden 2014 alusta voimaan tulleessa elinkeinotoiminnan verottamisesta annettuun lakiin lisätyssä korkovähennysten rajoittamista koskevassa hallituksen esityksessä (HE 146/2012) todetaan tuolloisen nykytilan osalta korkovähennysoikeutta voitavan rajoittaa lähinnä siirtohinnoittelusäännöksillä tai veron kiertämistä koskevilla säännöksillä ja että ehdotetun säännöksen soveltamisen edellytyksenä ei olisi veronkiertotarkoitus ja että näitä tilanteita varten on jo verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n veronkiertosäännös. Veron kiertämistä koskevan lain soveltamisessa nyt puheena olevassa asiassa ei näin ollen voi olla kyse 1.1.2014 voimaan tulleiden korkorajoitussäännösten takautuvasta soveltamisesta.
Jos varat ja velat olisi kohdistettu A-konsernissa OECD:n ohjeiden mukaisesti, B AB:n osakkeiden ei olisi katsottava kuuluvan sivuliikkeen taloudelliseen omistukseen eikä osakkeita ja niiden hankkimiseen AAA Holding Luxembourg S.a.r.l.:lta otettua lainaa olisi tullut varojen allokoimista koskevien ohjeiden mukaisesti allokoida sivuliikkeelle. Näiden allokoimista koskevien ohjeiden soveltaminen johtaa näin ollen samaan lopputulokseen kuin veron kiertoa koskevien säännösten soveltaminen.
Syrjintäväitteet, legaliteettiperiaate ja omaisuudensuoja
Valittaja on valituksessaan esittänyt, että tehdyillä verotuspäätöksillä on rajoitettu sivuliikkeen EU-oikeuden mukaista sijoittautumisvapautta ja että verotuspäätökset ovat Pohjoismaisen verosopimuksen syrjintäkieltoa koskevan 27 artiklan vastaisia.
Suomessa sijaitsevan kiinteän toimipaikan elinkeinotoiminnan verotettava tulo määritetään verotusmenettelystä annetun lain mukaisessa järjestyksessä ja soveltaen Suomen verolainsäädännön säännöksiä. Sivuliikkeen korkomenojen vähennyskelpoisuutta verotuksessa on lähtökohtaisesti arvioitava samoin kuin sen kanssa samassa asemassa olevan, Suomessa asuvan yhtiömuotoisen verovelvollisen verotuksessa. Korkojen vähennysoikeus voidaan myös niin sanotuissa apuyhtiötapauksissa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 7 §:n ja 18 §:n 1 momentin 2 kohdan sekä verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n nojalla evätä. Tähän nähden kun otetaan huomioon, että periaatetta, jonka mukaan korkomenoja ei voida vähentää, kun järjestelyä on pidettävä täysin keinotekoisena, noudatetaan yhtälailla sekä Suomessa että muualla asuviin, nyt puheena olevien korkomenojen vähennysoikeuden epäämistä ei ole pidettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 49 artiklan (aikaisemmin Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 43 artikla) ja 63 artiklan (aikaisemmin Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 56 artikla) vastaisena tai muutoinkaan yhteisön oikeuden vastaisena eikä myöskään verosopimusten vastaisena.
Niin sanotun apuyhtiön käyttö yrityskaupoissa arvioidaan kunkin tapauksen osalta erikseen eikä asiassa ole ilmennyt tämän suhteen syrjivää menettelyä. Sillä, ovatko kuntien energialaitosten järjestelyt unionin säännösten kieltämää valtiontukea ei ole merkitystä tämän asian ratkaisemisessa. Verotusmenettelystä annetun lain veron kiertämistä koskevien säännösten soveltuvuus ratkaistaan kussakin tapauksessa siihen liittyvien seikkojen kokonaisarviona.
Kun sivuliike on edellä esitetyiltä osin jäänyt verotusta toimitettaessa osasta tulojaan verottamatta, sivuliikkeen tulosta toimitetussa verotuksessa vähennetyt B AB:n osakkeiden hankintaan liittyvät korot on tullut lisätä sivuliikkeen verovuoden 2008 verotettavaan tuloon. Sivuliikkeen tuloon lisättyjä määriä ei ole osoitettu liian suuriksi.
Päätöksen ei ole katsottava olevan Suomen perustuslain legaliteettiperiaatteen tai omaisuudensuojaa koskevan periaatteen vastainen. Verotuksen oikaisulautakunnan päätöksen muuttamiseen ei ole siten aihetta.
Luottamuksensuoja
Verotusmenettelystä annetun lain 26 §:n 2 momentin mukaan, jos asia on tulkinnanvarainen tai epäselvä ja jos verovelvollinen on toiminut vilpittömässä mielessä viranomaisen noudattaman käytännön tai ohjeiden mukaisesti, on asia ratkaistava tältä osin verovelvollisen eduksi, jos ei erityisistä syistä muuta johdu. Jos vero kuitenkin maksuunpannaan, voidaan veroon liittyvä veronlisäys, viivästyskorko, viivästyskorkoa vastaava korko, jäämämaksu, viivekorko, yhteisökorko ja jäännösveron korko jättää perimättä kokonaan tai osittain, jos niiden perintä olisi asian tulkinnanvaraisuuden tai epäselvyyden vuoksi kohtuutonta.
Hallinto-oikeus katsoo, ettei nyt kysymyksessä oleva asia ole sillä tavalla tulkinnanvarainen tai epäselvä, eikä sivuliikkeen voida katsoa toimineen vilpittömässä mielessä viranomaisen noudattaman käytännön tai ohjeiden mukaisesti, että asia olisi sen vuoksi ratkaistava sivuliikkeen eduksi. Viranomaisen noudattamalla käytännöllä tarkoitetaan nimenomaisesti kannanottoa juuri sellaiseen asiaan, josta nyt on kysymys. Kysymykset B AB:n osakkeiden allokoimisesta sivuliikkeelle ja osakkeiden hankintaan liittyvien korkojen vähentämisestä puheena olevassa järjestelyssä eivät ole olleet aikaisemmin tutkittavana. Verotarkastuksessa ja Konserniverokeskuksen selvityksessä on myöhemmin ilmennyt sellaisia seikkoja, jotka eivät ole ilmenneet sivuliikkeen antamista veroilmoituksista. Sivuliikkeelle ei ole annettava luottamuksensuojaa tässä asiassa sen esittämillä perusteilla.
Veronkorotus
Verotusmenettelystä annetun lain 32 §:n 3 momentin mukaan jos verovelvollinen on tietensä tai törkeästä huolimattomuudesta antanut olennaisesti väärän veroilmoituksen tai muun ilmoittamisvelvollisuuden täyttämiseksi annettavan ilmoituksen taikka muun säädetyn tiedon tai asiakirjan taikka ei ole lainkaan antanut ilmoitusta, lisätyn tulon osalta määrätään veronkorotukseksi enintään 30 prosenttia lisätystä tulosta.
Uudenmaan verotuksen oikaisulautakunnan 11.10.2012 tekemällä päätöksellä yhtiölle on määrätty veronkorotusta 310 000 euroa verovuodelle 2008. Veronkorotuksen määrääminen on perustunut edellä mainittuun verotusmenettelystä annetun lain 32 §:n 3 momenttiin.
Kun otetaan huomioon vähennyskelvottomien erien määrä ja muut edellä mainitut seikat, yhtiön on katsottava antaneen törkeästä huolimattomuudesta olennaisesti väärän veroilmoituksen ja yhtiölle on siten voitu määrätä veronkorotukset verotusmenettelystä annetun lain 32 §:n 3 momentin nojalla. Yhtiölle on määrätty veronkorotukseksi noin viisi prosenttia lisätyistä tuloista. Asia ei ole sillä tavalla tulkinnanvarainen tai epäselvä, että yhtiölle voitaisiin tällä perusteella määrätä lievempi veronkorotus. Oikaisulautakunnan vahvistamaa veronkorotusta ei ole pidettävä liian suurena. Veronkorotusta ei ole kuitenkaan määrättävä suuremmaksi kuin 5 prosenttia lisätystä tulosta, kun otetaan huomioon veronkorotukseksi muodostuva rahamäärä. Oikaisulautakunnan päätöstä ei veronkorotuksen osalta siten muuteta.
Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet
Perusteluissa mainitut
Laki verotusmenettelystä 32 § 3 momentti (1079/2005)
Suomen perustuslaki 6 §, 15 § ja 81 §
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Olli Kurkela, Matti Haapaniemi ja Marianne Lastikka, joka on myös esitellyt asian.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
1. Sivuliike on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja verotuksen oikaisulautakunnan päätökset kumotaan ja toimitettu verotus saatetaan voimaan.
Sivuliike on perustellut valitustaan muun ohella seuraavasti:
B AB:n osakkeiden allokointi on osa ulkoisen yrityskaupan toteutusta, jossa B AB:n osakkeet hankittiin ulkopuoliselta myyjältä. Sivuliikkeen osakkeiden hankintaa varten ottamaa velkaa vastaa konsernin emoyhtiön samaa tarkoitusta varten ottama suurempi velka ulkoisille rahoittajille. Yrityskaupan hankintavelan korkojen vähentäminen ei ole verojärjestelmälle vieras veroetu, eikä ulkoinen yrityskauppa ole toimi, johon voitaisiin soveltaa VML 28 §:ää.
B AB:n osakkeiden allokointi sivuliikkeelle ei näin ollen ole sellainen oikeudellinen muoto, joka ei vastaisi asian luonnetta ja tarkoitusta. B AB:n osakkeita ei voida edellyttää allokoitavan A-konsernin USA:ssa olevan emoyhtiölle vain siksi, että siellä on tehty strateginen päätös osakkeiden hankinnasta. Konsernissa emoyhtiö vastaa aina osaltaan konsernin strategiaan liittyvästä päätöksenteosta.
Ulkoisessa yrityskaupassa on tavanomaista, että yhtiö hankitaan muulle konserniyhtiölle kuin konsernin emoyhtiölle. Verovelvollisella on vapaus päättää, mihin konserniyhtiöön se sijoittaa ulkoisessa yrityskaupassa hankitun osakeomistuksen, ja niin sanottu apuyhtiörakenne on verotuksessa vakiintuneesti hyväksytty.
"Double dip" liittyy Ruotsin verotukseen. Sen johdosta ei vältytä Suomessa maksettavalta verolta. Double dip ei ole syynä B AB:n osakkeiden hankkimiseen suomalaiselle yksikölle.
Myös EU-oikeuden ja verosopimuksen syrjintäkiellot estävät Luxemburgiin maksettujen korkosuoritusten vähennyskelpoisuuden rajoittamisen, koska korkojen vähennyskelpoisuutta ei rajoitettaisi, jos korko maksettaisiin Suomeen. Hallinto-oikeuden näkemys, ettei ole ilmennyt syrjivää menettelyä sivuliike- ja apuyhtiörakenteiden kesken, on virheellinen. Mikäli korkein hallinto-oikeus katsoo syrjintäkysymyksellä olevan merkitystä asian ratkaisun kannalta, sivuliike pyytää, että kysymys syrjintäkiellon sovellettavuudesta saatetaan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.
B AB:n osakkeet tulee verotuksessa allokoida sivuliikkeelle eikä AAAA Holding AB:n Ruotsissa olevalle pääliikkeelle. Allokointiratkaisu tulee tehdä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 12 §:n käyttöomaisuusmääritelmän perusteella. B AB:n osakkeet on tarkoitettu sivuliikkeen eikä pääliikkeen elinkeinotoiminnan pysyvään käyttöön, koska pääliikkeessä ei ole ollut verovuonna lainkaan toimintaa, sivuliikkeen elinkeinotoiminta käsittää B AB:n omistukseen ja hallinnointiin liittyvät toiminnot ja sivuliikkeelle on konsernissa annettu B AB:n osakkeiden osalta normaalit omistajanvaltuudet, joita sivuliike on jatkuvasti ja aktiivisesti käyttänyt. Sivuliikkeellä on vuodesta 2008 lähtien ollut palveluksessaan kokenut ja näihin tehtäviin parhaimman osaamisen omaava henkilöstö sekä käytössään muut toiminnan hoitamista varten tarvittavat resurssit sekä omat toimitilat.
Osakkeiden allokointia ei voida ratkaista OECD:n raportin (OECD Report of the Attribution of Profits to Permaent Establishments) perusteella. Raportti ei ole Suomessa lakina voimassa.
Verotusoikeus ei voi perustua myöskään pelkkään verosopimukseen eikä tätäkään kautta mainittuun raporttiin. Verosopimuksella ei voida laajentaa vaan ainoastaan supistaa Suomen verotusvaltaa (verosopimuksia koskeva niin sanottu kultainen sääntö). Suomen verotusoikeuden tulee viime kädessä perustua Suomen sisäiseen verolakiin. Tämä on vahvistettu myös tuoreessa ratkaisussa KHO 2014:119. Raporttia ja sen pohjalta muutettua malliverosopimuksen 7 artiklaa sovellettaessakin B AB:n osakkeet tulisi allokoida sivuliikkeelle ottaen huomioon uuden artiklan kommentaarissa mainittu käyttöperiaate, joka lähinnä vastaa Suomen sisäisen lainsäädännön eli elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 12 §:n sisältöä.
A-konsernin USA:ssa olevan emoyhtiön tekemillä päätöksillä ei ole mitään tekemistä allokaation kanssa, koska konsernin emoyhtiö tekee konserniluonteesta johtuen osaltaan päätökset kaikissa strategisesti merkittävissä asioissa, eikä tässä ole mitään poikkeavaa tai epätavanomaista. Konsernin emoyhtiö tai siellä olevat henkilöt eivät kuitenkaan tee päätöksiä AAAA Holding AB:n puolesta. AAAA Holding AB tekee muun muassa kaikki B AB:n osakeomistusta koskevat päätökset sivuliikkeessä eikä pääliikkeessä, joka oli verovuonna tyhjä.
Hallinto-oikeuden ei olisi tullut ratkaista asiaa järjestämättä suullista käsittelyä. Hallinto-oikeus on myös jättänyt ottamatta kantaa eräisiin sivuliikkeen esittämiin vaatimuksiin sekä perustanut päätöksensä osin virheellisille tosiseikoille. Hallinto-oikeus on myös eräitten kiistattomien seikkojen osalta katsonut niistä poikkeavasti ilman, että se olisi kuullut sivuliikettä niistä erikseen.
Mikäli sivuliikkeen esittämät seikat eivät ole tulleet riittävästi selvitetyiksi, sivuliike pyytää, että korkein hallinto-oikeus järjestää asiassa suullisen käsittelyn asiantuntijaselvityksen ja todistelun toimittamista varten.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on antamassaan vastineessa katsonut, että nyt kyseessä olevaa monivaiheista järjestelyä on arvioitava kokonaisuutena. Järjestelylle, jossa B AB:n osakkeet on myyty A Inc.:ltä AAAA Holding AB:lle ja allokoitu edelleen sen Suomessa sijaitsevalle sivuliikkeelle, on annettu sellainen oikeudellinen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta ja tarkoitusta ja että järjestelyihin on ryhdytty yksinomaan verotuksellisista syistä tarkoituksena vapautua suoritettavasta verosta konserniavustusjärjestelmää ja korkovähennystä hyödyntämällä vailla verotuksesta riippumattomia liiketaloudellisia perusteita. Koska osakkeet eivät verotuksessa ole olleet sivuliikkeen harjoittaman liiketoiminnan varoja, sivuliikkeen AAA Holding Luxembourg S.a.r.l.:lle maksamat korkomenot eivät ole sivuliikkeelle elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitettuja vähennyskelpoisia elinkeinotoiminnasta johtuneita korkomenoja.
Sivuliikkeen toteuttamaan järjestelyyn on tullut soveltaa VML 28 §:n säännöstä. Kyseisen lainan korot eivät ole elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 7 §:n nojalla vähennyskelpoisia sivuliikkeen verotuksessa.
Asiassa ei ole tarpeen pyytää ennakkoratkaisua unionin tuomioistuimelta. Asiassa ei ole tarpeen järjestää suullista käsittelyä korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Sivuliike on antanut vastaselityksen, joka on annettu Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle tiedoksi.
2. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan veronkorotuksen osalta ja sivuliikkeelle määrätään verotusmenettelystä annetun lain 32 §:n 3 momentin nojalla kymmenen prosentin suuruinen veronkorotus.
Sivuliike on antanut vastineen ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö vastaselityksen ja sivuliike vielä lausuman.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
1. Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt sivuliikkeelle valitusluvan ja tutkinut asian.
1.1. Väitteet hallinto-oikeudessa tapahtuneista menettelyvirheistä hylätään.
1.2. Vaatimus ennakkoratkaisun pyytämisestä unionin tuomioistuimelta hylätään.
1.3. Vaatimus suullisen käsittelyn toimittamisesta hylätään.
1.4. Sivuliikkeen valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei ole syytä muuttaa.
2. Korkein hallinto-oikeus hylkää Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön asiassa määrätyn veronkorotuksen määrää koskevan valituslupahakemuksen. Korkein hallinto-oikeus ei siten anna ratkaisua Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitukseen.
Perustelut
1. Sivuliikkeen valitus
1.1. Menettelyvirheitä koskevat väitteet
Hallinto-oikeus on sen päätöksestä ilmenevillä perusteilla voinut hylätä suullisen käsittelyn järjestämistä koskevan yhtiön pyynnön. Hallinto-oikeus on kuullut sivuliikettä riittävästi ja perustellut päätöksensä asianmukaisesti. Hallinto-oikeus ei ole muutoinkaan menetellyt asiassa virheellisesti.
1.2. Ennakkoratkaisupyyntö
Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että velvollisuutta tehdä SEUT 267 artiklassa tarkoitettu ennakkoratkaisupyyntö ei ole silloin, jos kansallisessa tuomioistuimessa ei esiinny todellista epäilyä unionin tuomioistuimen olemassa olevan oikeuskäytännön soveltamismahdollisuudesta asiaan tai jos on täysin selvää, miten unionin oikeutta on kyseisessä tilanteessa asianmukaisesti sovellettava.
Kun otetaan huomioon unionin tuomioistuimen olemassa oleva oikeuskäytäntö, ennakkoratkaisun pyytäminen unionin tuomioistuimelta ei ole tarpeen asian ratkaisemiseksi.
1.3. Suullisen käsittelyn toimittamista koskeva pyyntö
Hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin mukaan asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely. Siinä voidaan kuulla asianosaisia, 36 §:ässä tarkoitettua viranomaista, todistajia ja asiantuntijoita sekä vastaanottaa muuta selvitystä.
Sivuliike on katsonut, että asiassa tulisi toimittaa suullinen käsittely eräiden henkilöiden kuulemista varten. Kun otetaan huomioon asiakirjoihin sisältyvä kirjallinen selvitys, suullisen käsittelyn toimittaminen sivuliikkeen esittämällä tavalla ei ole hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin nojalla tarpeen.
1.4 Pääasia
Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 7 §:n sijasta kuitenkin saman lain 18 §:n 1 momentin 2 kohta, sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.
2. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitus
Sen perusteella, mitä muutoksenhakija on esittänyt ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ole verotusmenettelystä annetun lain 70 §:ssä säädettyjä valitusluvan myöntämisen perusteita.
Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Ahti Vapaavuori, Matti Halén, Hannele Ranta-Lassila, Leena Äärilä ja Mikko Pikkujämsä. Asian esittelijä Liisa Tähtinen.
Hallintoneuvos Leena Äärilän äänestyslausunto:
"Sivuliikkeen valitus:
Myönnän valitusluvan ja tutkin asian. Katson samoin kuin hallintoneuvos Mikko Pikkujämsä äänestyslausunnossaan jäljempänä, että B AB:n osakkeiden on katsottava olleen sivuliikkeen elinkeinotoiminnan pysyvässä käytössä siten, että osakkeet on perusteltua kohdentaa sivuliikkeen varoiksi. Samalla on perusteltua hyväksyä myös osakkeiden hankintaa varten otetun velan kohdentaminen sivuliikkeen velaksi ja velasta maksettujen korkojen kohdentaminen sen menoiksi.
Asiassa on kuitenkin vielä arvioitava järjestelyssä käytetyn sivuliikerakenteen merkitystä verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n kannalta. Katson, samoin kuin hallinto-oikeus, että nyt kysymyksessä olevaa järjestelyä on arvioitava kokonaisuutena. Katson hallinto-oikeuden päätöksessä esitetyin tavoin, että järjestelylle, jossa B AB:n osakkeet on myyty AA Inc.:ltä AAAA Holding AB:lle ja allokoitu edelleen sen Suomessa sijaitsevalle sivuliikkeelle, on annettu sellainen oikeudellinen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta ja tarkoitusta ja että järjestelyihin on ryhdytty yksinomaan verotuksellisista syistä tarkoituksena vapautua suoritettavasta verosta konserniavustusjärjestelmää ja korkovähennystä hyödyntämällä. Katson siten, ettei ole syytä muuttaa hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta.
Siltä osin kuin valituksessa on kysymys väitetystä menettelyvirheestä, suullisen käsittelyn toimittamisesta ja ennakkoratkaisun pyytämisestä unionin tuomioistuimelta olen samaa mieltä kuin päätöslauselmassa todetaan.
Hylkään Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituslupahakemuksen."
Hallintoneuvos Mikko Pikkujämsän äänestyslausunto, johon hallintoneuvos Hannele Ranta-Lassila yhtyi:
"Valitusluvan myöntämisten, asian tutkimisen, hallinto-oikeudessa tapahtuneita menettelyvirheitä koskevien väitteiden ja ennakkoratkaisun pyytämisen osalta olen samaa mieltä kuin enemmistö.
Järjestän suullisen käsittelyn sen selvittämiseksi, millä tavoin B AB:n osakkeet ovat palvelleet sivuliikkeen toimintaa. Jäljempänä tästä äänestyslausunnosta ilmenevällä tavalla tällä seikalla on asian ratkaisemisen kannalta olennainen merkitys, ja kokonaiskuva asiasta jää asiakirjojen perusteella puutteelliseksi. Kuulen suullisessa käsittelyssä L:ää todistelutarkoituksessa ja varaan sivuliikkeelle ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle vielä tilaisuuden suullisesti esittää selvitettävään kysymykseen liittyviä näkökohtia.
Äänestyksen lopputuloksen johdosta velvollisena ratkaisemaan asian suullista käsittelyä toimittamatta lausun pääasian osalta seuraavaa.
Hyväksyn valituksen, kumoan hallinto-oikeuden ja verotuksen oikaisulautakunnan päätökset ja saatan voimaan verovuodelta 2008 toimitetun verotuksen.
Siltä osin kuin olen eri mieltä kuin enemmistö, perustelen käsitystäni seuraavasti.
Osakkeiden kohdentaminen
Sivuliike ei ole Ruotsin tai Suomen oikeuden mukaan itsenäinen oikeushenkilö vaan AAAA Holding AB:n osa. Se, että sivuliike on edustanut osakekaupassa ostajaa ja että osakkeita on yhtiön kirjanpidossa käsitelty sivuliikkeeseen kuuluvina varoina, ilmentää yhtiön omaa käsitystä osakkeiden kohdentamisesta. Vaikka tällä yhtiön käsityksellä, jota se on johdonmukaisesti eri yhteyksissä noudattanut, saattaa olla vaikutusta asian arvioimisessa, tälle ei kuitenkaan voida antaa asiassa ratkaisevaa merkitystä, jos havaitaan, että yhtiön ilmaisema käsitys ei perustu todellisiin taloudellisiin olosuhteisiin.
Vastaava näkemys on omaksuttu myös OECD:n malliverosopimuksen vuonna 2008 päivitetyn kommentaarin 7 artiklaa koskevissa kohdissa 16 ja 19. Kohdissa 17 ja 18 on omaksuttu kaksivaiheinen lähestymistapa sen ratkaisemiseksi, miltä osin tulo luetaan kiinteään toimipaikkaan kuuluvaksi. Ensimmäisessä vaiheessa on tunnistettava kiinteän toimipaikan kautta harjoitettavat toiminnot. Toisessa vaiheessa kiinteän toimipaikan ja yrityksen muiden osien väliseen kaupankäyntiin liittyvät palkkiot on määritettävä kiinnittäen huomiota siihen, miten harjoitetut toiminnot, käytetyt varat ja oletetut riskit jakautuvat kiinteän toimipaikan ja yrityksen muiden osien välillä.
Katson, että samantyyppistä lähestymistapaa on perusteltua noudattaa myös varojen kohdentamista ratkaistaessa. AAAA Holding AB:n sisäinen järjestely, jossa osakkeet on kohdennettu sivuliikkeelle ja sivuliikettä on rasitettu niiden hankintavelan korolla, on verotuksessa hyväksyttävä vain, mikäli tämä ilmentää harjoitettujen toimintojen, toiminnoissa hyödynnettyjen varojen sekä taloudellisen hyödyn ja sitä vastaavan riskin aitoa jakautumista sivuliikkeen ja yhtiön muiden osien välillä. Osakkeita on pidettävä sivuliikkeeseen kuuluvana käyttöomaisuutena vain, jos niiden todetaan olleen juuri sivuliikkeessä harjoitetun elinkeinotoiminnan pysyvässä käytössä.
Hallinto-oikeus on asiassa saatua selvitystä veron kiertämistä koskevan säännöksen soveltamisen kannalta arvioidessaan ja johtopäätöksinään lausunut muun ohessa seuraavaa. B AB:n osakkeiden hankintahetkellä tai osakkeiden kirjanpidollisen allokaation hetkellä sivuliikkeellä ei ole ollut vielä toimintaa, toimitiloja eikä henkilöstöäkään. Sivuliikkeen edustajaksi ja toimitusjohtajaksi on 1.9.2008 nimetty L. Hänet on merkitty sivuliikkeen edustajaksi kaupparekisteriin 7.10.2008. Sivuliikkeen nimenkirjoitusoikeus on 7.10.2008 alkaen ollut L:llä, N:llä, M:llä, P:llä ja O:lla yhdessä toisen nimenkirjoitusoikeuden haltijan kanssa. Sivuliikkeen konsernin sisäiset veloitukset ovat muodostuneet taloushallinnon ja laskentatoimen palveluveloituksista konserniyhtiöiltä. N:n, L:n ja M:n omistajaohjaustoiminnassa syntyneitä kustannuksia ei ole veloitettu muilta konserniyhtiöiltä. Sivuliikkeelle on siirretty kaiken kaikkiaan toimintoja suhteellisen vähäisissä määrin. Sivuliikkeen liikevaihto on ollut tilikaudella 1.9.-31.12.2008 437 196,60 euroa ja tilikaudella 1.1.-31.12.2009 1 434 435,06 euroa. Vastaavat henkilöstökulut ovat olleet 435 050,44 euroa ja 1 231 763,68 euroa. Sivuliikkeen henkilöstön suorittamat toiminnot ovat liittyneet konsernin sisäisten palvelujen tuottamiseen konserniyhtiöille. Sivuliikkeelle työskentelemään on siirretty sivuliikkeen perustamisen jälkeen 14 työntekijää konserniyhtiöistä. Sivuliikkeen henkilökunnan tehtävät eivät ole olleet kuitenkaan B AB:n omistajuuteen liitettäviä avainhenkilötoimintoja. Sivuliikkeen edustajat tai sen henkilöstö eivät ole suorittaneet B AB:n osakkeiden strategiseen omistukseen tai hallinnointiin liittyviä toimintoja. Omistajuusfunktioon ja omistajuuteen liittyvät hallinnolliset ja taloudelliset edellytykset ja intressit ovat olleet edelleen Yhdysvalloissa. Sivuliikkeen edustajilla ei ole tosiasiallista määräysvaltaa B AB:n osakkeiden omistukseen liittyvässä strategisessa päätöksenteossa, eivätkä he ole voineet käyttää osakkeenomistajalle tyypillisesti kuuluvia oikeuksia osakkeiden siirron jälkeen.
Sivuliike on esittänyt muun ohessa, että B AB:n osakkeet voitiin siirtää sivuliikkeelle marraskuun alussa 2008, kun tarvittavat viranomaisluvat oli saatu, ja sivuliikkeellä oli henkilöstö ja omat toimitilat jo 1.9.2008 alkaen. Sivuliikkeellä on ollut riittävä määrä työntekijöitä ja muita resursseja sen toiminnan eli B AB:n osakeomistuksen valvonnan ja hallinnoinnin harjoittamiseksi. Vaikka B AB:n osakkeita koskeva määräysvalta on kuulunut konsernin ylimmälle emoyhtiölle A Inc:lle, B AB:n osakkeet ovat olleet sivuliikkeen käytössä. Sivuliike vastaa kaikista niistä asioista, joista osakeyhtiölaki edellyttää yhtiökokouksen päätöstä. Lisäksi sivuliike valmistelee ja päättää osaltaan tällaisista asioista B AB:n tytäryhtiöiden osalta. Sivuliikkeen edustajien tekemiin ja valmistelemiin asioihin kuuluu muun muassa osinkovaateita, alakonsernin yhtiöiden hallitusten henkilövalintoja, pääomituksia ja varojen jakoa sekä alakonsernissa tapahtuvia yritysjärjestelyjä. Sivuliikkeen edustaja L toimii hallituksen jäsenenä kaikissa merkittävissä alakonsernin yhtiöissä.
Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella katson, että sivuliike on harjoittanut B-konsernin omistajanohjaukseen liittyviä toimintoja. Omistajanohjaustoiminta on ollut aktiivista, jatkuvaa ja suunnitelmallista ja siihen on sitoutunut useiden henkilöiden työpanos. Toiminta on olennaisesti liittynyt konsernissa muutoin harjoitettuun liiketoimintaan. Omistajanohjaustoimintaa on tämän vuoksi pidettävä osana sivuliikkeen elinkeinotoimintaa, vaikka toiminta, toisin kuin konserniyhtiöille tuotetut palvelut, ei ole tuottanut myyntituloja vaan kerryttänyt osinkoja ja osaltaan mahdollistanut sivuliikkeelle maksetut konserniavustukset. Toiminta on perustunut B AB:n osakkeiden ja niiden tuottaman määräysvallan käyttämiseen.
Lisäksi hallinto-oikeus on katsonut, että järjestelyssä on vallinnut intressipuute sivuliikkeen kannalta, sillä sivuliikkeellä ei ole ollut rahoituksellista intressiä eikä tosiasiallista kykyä ryhtyä kyseiseen järjestelyyn. Sivuliikkeen oman liiketoiminnan tuotoilla ei ole mitään mahdollisuutta hoitaa nyt kyseessä olevasta lainasta aiheutuvia kuluja.
Sivuliike on tältä osin esittänyt, että B AB:n osakkeiden omistuksesta koituu sille osinkotuloja ja konserni³avustuksia sekä oikeus B AB:n osakkeiden arvonnousuun. B AB:n osakeomistus on tuottanut sille noin 250 miljoonaa euroa voittovaroja vuosina 2008-2011 ilman, että tässä olisi huomioitu osakkeiden arvonnousua. Sivuliike kykenee hyvin rahoittamaan kaikki osakehankinnasta aiheutuvat kustannukset konserniavustuksilla ja osingoilla.
Katson, että se seikka, että tytäryhtiön osakkeiden hankinta pyritään kattamaan tytäryhtiöltä saaduilla konserniavustuksilla ja osinkotuloilla, ei sinänsä estä osakkeiden kuulumista sivuliikkeelle. Sivuliike on jo vuoden 2008 verotuksen toimittamista varten antamastaan selvityksestä lähtien uskottavasti ja johdonmukaisesti esittänyt, että osakekaupasta syntyneiden velvoitteiden rahoittaminen on suunniteltu toteutettavaksi B AB -konsernin liiketoiminnasta syntyvällä tuloksella. Osingoista ja konserniavustuksista sittemmin vuoteen 2011 mennessä kertyneestä voitosta esitetty selvitys tukee tätä sivuliikkeen ilmoitusta.
Asiassa on toisaalta selvitetty, että sivuliikkeen ja koko AAAA Holding AB:n määräysvaltaa, joka kohdistuu B AB:n osakkeisiin, on konsernin sisäisin määräyksin rajoitettu. Sivuliikkeen tai yhtiönkään edustajilla ei ole ollut oikeutta luovuttaa osakkeita. Yhtiön toimintaohjeen mukaan yhtiön hallituksen päätöksenteolle on lisäksi asetettu rahamääräinen raja, 100 miljoonaa Ruotsin kruunua, mikä raja sitoo saadun selvityksen mukaan myös sivuliikkeen päätöksentekoa.
Sitä, että sivuliikkeen tai yhtiön oikeutta luovuttaa toisen yhtiön osakkeita on konsenin sisäisin määräyksin rajoitettu, ei voida pitää poikkeuksellisena järjestelynä eikä sillä ole tässä merkitystä, kun arvioidaan osakkeiden kohdentamista sivuliikkeen varoiksi.
Lisäksi totean, että sivuliikkeen toiminta ei ole ollut riskitöntä. B AB -alakonsernin liiketoimintaan on liittynyt tavanomainen liikeriski, ja tämän riskin on katsottava kohdistuneen myös sivuliikkeeseen, jonka tehtäväksi A-konsernissa on asetettu B AB:n omistajaohjaus ja jonka kyky suoriutua velvoitteistaan on ollut suoraan yhteydessä B AB -alakonsernin toiminnan tuloksellisuuteen.
Edellä olevan perusteella B AB:n osakkeiden on katsottava olleen sivuliikkeen elinkeinotoiminnan pysyvässä käytössä ja ne on perusteltua kohdentaa sivuliikkeen varoiksi. Samalla on perusteltua hyväksyä myös osakkeiden hankintaa varten otetun velan kohdentaminen sivuliikkeen velaksi ja velasta maksetut korot sille vähennyskelpoisiksi.
Veron kiertäminen
Asiassa on tämän jälkeen otettava kantaa veron kiertämistä koskevan säännöksen soveltamiseen.
Verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n 1 momentin mukaan, jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen oikeudellinen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta, on verotusta toimitettaessa meneteltävä niin kuin asiassa olisi käytetty oikeaa muotoa. Jos kauppahinta, muu vastike tai suoritusaika on kauppa- tai muussa sopimuksessa määrätty taikka muuhun toimenpiteeseen on ryhdytty ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että suoritettavasta verosta vapauduttaisiin, voidaan verotettava tulo ja omaisuus arvioida. Pykälän 2 momentin mukaan, jos on ilmeistä, että verotusta toimitettaessa olisi meneteltävä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, on verotusta toimitettaessa huolellisesti tutkittava kaikki ne seikat, jotka voivat vaikuttaa asian arvostelemiseen, sekä annettava verovelvolliselle tilaisuus esittää selvitys havaituista seikoista. Mikäli verovelvollinen ei tällöin esitä selvitystä siitä, että olosuhteelle tai toimenpiteelle annettu oikeudellinen muoto vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta taikka ettei toimenpiteeseen ole ryhdytty ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että suoritettavasta verosta vapauduttaisiin, verotusta toimitettaessa on meneteltävä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.
Tässä tapauksessa toteutettu järjestely on veron kiertämisen kannalta ongelmallinen. Konserniavustusjärjestelmä mahdollistaa sen, että B AB:n konserniin kuuluvissa tytäryhtiöissä Suomessa muodostuva tulos voidaan konserniavustuksin siirtää verotettavaksi B AB:n osakekannan hankkineen AAAA Holding AB:n sivuliikkeen tulona. Siltä osin kuin sivuliikkeellä on osakkeiden hankintavelkaan perustuvia ulkomaille maksettuja vähennyskelpoisia korkoja, liiketoimintayhtiöissä syntynyt ja annetun konserniavustuksen puitteissa niissä vähennetty tulos ei lain normaalitulkinnan puitteissa tule sivuliikkeenkään tulona eikä ylipäänsä Suomessa verotetuksi.
Hallinto-oikeus on sen lisäksi, mihin edellä osakkeiden kohdentamiseen liittyen on jo viitattu, lausunut muun ohessa seuraavaa. Kyseessä olevaa konsernin sisäiseen omistus- ja rahoitusjärjestelyyn liittyvää sivuliikkeelle allokoitua velkaa on pidettävä konsernin sisäisenä velkana. B AB:n omistuksen uudelleenjärjestelyllä ei ole ollut tosiasiallista taloudellista merkitystä konsernin kannalta, jollei rakenteella saavutettuja verovaikutuksia oteta huomioon. Lainavastuun siirtäminen konsernin sisällä ei ole parantanut koko konsernin rahoitustilannetta. Ruotsin verolainsäädännön vaatimuksia ei myöskään voida pitää verotuksesta riippumattomana liiketaloudellisena syynä osakkeiden siirtämiseksi sivuliikkeelle.
Sivuliike on valituksessaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle esittänyt muun ohessa, että B AB:n osakkeiden hankintaa koskevat konsernin sisäiset liiketoimet ovat osa ulkoisen yrityskaupan toteutusta. Apuyhtiö- tai sivuliikerakenteen käyttäminen yrityskaupan yhteydessä on tavanomaista. Yrityskaupan yhteydessä on otettu aito ulkoinen velka rahoittajapankeilta B AB:n osakkeiden hankintaa varten, ja tämä velka on sivuliikkeen velan taustalla.
Verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n soveltamisedellytysten selvittämiseksi on ensin pykälän 1 momentin ensimmäisen virkkeen kannalta arvioitava, merkitseekö käytetty apuyhtiörakenne, siis B AB:n osakekannan hankkiminen ja tätä varten tarvitun rahoituksen ottaminen järjestelyn toteuttamiseksi perustetun holdingyhtiön eli niin kutsutun apuyhtiön nimissä ja lukuun, asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta vastaamattoman oikeudellisen muodon käyttämistä. Totean, että apuyhtiörakenteen käyttämiseen yrityskauppojen yhteydessä on suhtauduttu vakiintuneesti sallivasti ainakin ratkaisusta KHO 1989 B 513 lähtien. En katso perustelluksi tämän asian käsittelyn yhteydessä torjua käytettyä muotoa pelkästään siksi, että siinä on hyödynnetty apuyhtiörakennetta. Tähän arvioon päätyessäni otan huomioon oikeus- ja verotuskäytännön vakiintuneisuuden lisäksi sen, että tästä lähtökohdasta poikkeaminen juuri sellaisessa tapauksessa, jossa korko maksetaan ulkomaille, olisi Euroopan unionin oikeuteen ja Suomen solmimiin verosopimuksiin sisältyvien syrjintäkieltojen vastaista.
Seuraavaksi on vielä erikseen arvioitava järjestelyssä apuyhtiön ohella käytetyn sivuliikerakenteen merkitystä. Saadun selvityksen mukaan Ruotsiin rekisteröidyn osakeyhtiön ja sen suomalaisen sivuliikkeen käyttäminen on mahdollistanut koron vähentämisen, paitsi sivuliikkeen verotuksessa Suomessa, myös yhtiön verotuksessa Ruotsissa. Suomalaisten konserniyhtiöiden sivuliikkeelle antamia konserniavustuksia ei sitä vastoin ole luettu yhtiön veronalaiseksi tuloksi Ruotsissa.
AAAA Holding AB:llä, jonka osa sivuliike on, ei ole selvitetty olleen toimintaa muutoin kuin sivuliikkeessä, eikä sivuliikerakenteelle ole tässä tapauksessa muutoinkaan esitetty verotuksesta riippumattomia syitä. Näin ollen sivuliikerakenne merkitsee nyt sellaisen oikeudellisen muodon käyttämistä, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta. Tällaisen keinotekoisen sivuliikerakenteen sivuuttaminen verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n perusteella edellyttäisi kuitenkin myös sitä, että järjestelyn avulla saavutettaisiin Suomessa toimitettavassa verotuksessa jotain lain oikean soveltamisen kannalta vierasta etua. Tämä edellytys ei nyt täyty. Edellä esittämäni perusteella katson, että mainitussa säännöksessä tarkoitetuksi oikean muodon käyttämiseksi olisi tässä tapauksessa hyväksyttävä esimerkiksi sellainen järjestely, jossa B AB:n omistajanohjaustoimintaa varten olisi perustettu Suomeen rekisteröity osakeyhtiö ja B AB:n osakkeet olisi luovutettu suoraan tälle yhtiölle. Tällainen yhtiö olisi sivuliikkeen tavoin voinut vähentää nyt kysymyksessä olevat korot Suomessa toimitettavassa verotuksessa. Ne veroedut, joita juuri sivuliikerakenteen avulla Ruotsissa tai mahdollisesti muuallakin on saavutettu, eivät oikeuta soveltamaan Suomen verolainsäädäntöön sisältyvää veron kiertämissäännöstä eivätkä siis anna aihetta arvioida asiaa toisin.
Lopuksi järjestelyä on vielä arvioitava verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n 1 momentin jälkimmäisessä virkkeessä tarkoitetuin tavoin siltä kannalta, onko järjestelyssä käytetty osakkeiden kauppahinta, niiden hankkimiseksi otetun velan määrä, tuolle velalle maksettava korko tai jokin muu vastike sopimuksin määrätty tai järjestely ajoitettu taikka järjestelyyn ylipäänsä ryhdytty ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että suoritettavasta verosta vapauduttaisiin. Katson asiassa selvitetyksi, että B AB:n osakkeiden siirtäminen A-konsernin sisällä AAAA Holding AB:lle ja sen Suomen sivuliikkeelle on ajallisesti ja muutenkin läheisesti liittynyt sen konsernin ulkoisen yrityskaupan täytäntöönpanoon, jolla osakkeet on konserniin hankittu. Tällaista konsernin emoyhtiön alun perin hankkimien osakkeiden siirtämistä toiseen yhtiöön konsernin sisällä on pidettävä tavanomaisena ja liikkeenjohdollisesti perusteltavissa olevana järjestelynä. Edellä jo todetuin tavoin osakkeiden on katsottava olleen sivuliikkeen harjoittaman elinkeinotoiminnan käytössä. Vaikka järjestelyyn ovat epäilemättä vahvasti vaikuttaneet A-konsernin verosuunnitteluun liittyvät syyt, järjestelyä ei mainittujen syiden vuoksi voida kuitenkaan pitää kokonaisuutena tarkastellen liiketaloudellisesti tarkoituksettomana. Konsernin sisäisen osakekaupan muodossa AAAA Holding AB:lle ja tämän sivuliikkeelle kohdennetun vieraan pääoman ehtoisen velan määrä on alittanut sen ulkoisen korollisen velkarahoituksen määrän, jonka konserni on yrityskaupan rahoittamiseksi hankkinut. Sen perusteella, mitä asiassa on esitetty, ei ole aihetta ryhtyä lähemmin selvittämään AAAA Holding AB:n maksettavaksi sovitun koron markkinaehtoisuutta tai muunkaan järjestelyssä käytetyn vastikkeen hyväksyttävyyttä. Edellytyksiä verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n soveltamiselle ei näin ollen ole.
Johtopäätös
Edellä esitetyin perustein hallinto-oikeuden ja oikaisulautakunnan päätökset on kumottava ja sivuliikkeen maksama korko hyväksyttävä sen verotuksessa vähennyskelpoiseksi."