KHO:2021:36

X ja Y omistivat kokonaisuudessaan yhdysvaltalaisen A Corporationin ja suomalaisen B Oy:n osakekannat. A Corporationin oli tarkoitus sulautua rajat ylittävällä sulautumisella B Oy:öön Yhdysvaltojen paikallista yhtiölainsäädäntöä noudattaen. Sulautumisessa A Corporation siirtäisi kaikki varansa ja velkansa vastaanottavalle yhtiölle, ja sulautumista käsiteltäisiin Yhdysvalloissa yleisseuraantona ilman selvitystilamenettelyä. Yhdysvalloissa toimitettavassa verotuksessa A Corporationin sulautuminen B Oy:öön katsottiin veroneutraaliksi uudelleenjärjestelyksi.

Asiassa oli kysymys siitä, voitiinko X:n ja Y:n verotuksissa soveltaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 b §:n 4 momenttia. Korkein hallinto-oikeus katsoi toisin kuin keskusverolautakunta, ettei elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sulautumista koskevien säännösten soveltamisen edellytyksenä ollut, että kyseessä oleva sulautuminen olisi Suomen osakeyhtiölain säännösten mukaisesti toteutettava sulautuminen. Asiassa ei siten voitu katsoa, ettei X:n ja Y:n verotuksissa voitu soveltaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 b §:n 4 momenttia A Corporationin B Oy:öön tapahtuvan rajat ylittävän sulautumisen osalta sen vuoksi, ettei sulautumisessa ollut kysymys osakeyhtiölain 16 luvun 19 §:ssä tarkoitetusta sulautumisesta.

Keskusverolautakunnan antama ennakkoratkaisu kumottiin ja asia palautettiin keskusverolautakunnalle sen selvittämiseksi, täyttikö sulautuminen muilta osin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a §:ssä säädetyt edellytykset.

Tuloverolaki 28 §

Laki elinkeinotulon verottamisesta 52 b § 4 momentti

Päätös, jota valitus koskee

Keskusverolautakunta 16.6.2020 nro 20/2020

Asian aikaisempi käsittely

Ennakkoratkaisuhakemus

X ja Y ovat ennakkoratkaisuhakemuksessaan esittäneet muun ohella seuraavaa:

A Corporation on Yhdysvalloissa rekisteröity yhtiö. Yhtiö sijoittaa julkisesti noteerattujen sekä noteeraamattomien yhtiöiden osakkeisiin, pääomasijoitusrahastoihin ja muihin sijoitusinstrumentteihin. Hakijat omistavat yhtiön osakekannan siten, että kumpikin heistä omistaa 50 prosenttia yhtiön osakkeista ja kummankin osuus yhtiön osakkeiden tuottamasta äänivallasta on 50 prosenttia. Osakkaiden välisen osakassopimuksen mukaan X:llä on keskimäärin kahden prosentin osuutta vastaava taloudellinen etuoikeus yhtiön tulokseen ja omaan pääomaan. Yhtiö on vuonna 2019 perustanut Suomeen sivuliikkeen, josta käsin sen toimintaa harjoitetaan, koordinoidaan ja johdetaan.

B Oy toimii B-konsernin emoyhtiönä ja hallinnoi aktiivisesti tytär- ja osakkuusyrityksiään. Yhtiön osakekanta jakautuu kahteen eri osakelajiin eli äänivaltaisiin K-osakkeisiin ja E-osakkeisiin, joihin ei liity äänivaltaa muutoin kuin päätettäessä yhtiöjärjestyksen muuttamisesta siten, että muutos koskee E-osakkeenomistajan oikeutta. E-osakkeilla on erityinen etuoikeus yhtiön voitonjakoon mutta ei muuta osinko-oikeutta.

B Oy:n äänivaltaisten K-osakkeiden omistus on jakautunut hakijoiden kesken tasan siten, että kumpikin heistä omistaa 50 prosenttia K-osakkeista. X omistaa lisäksi E-osakkeita niin, että tämä omistus vastaa noin kahta prosenttia yhtiön koko osakekannasta. X:n omistamien B Oy:n E-osakkeiden ja hänen A Corporationin osakeomistukseensa liittyvän taloudellisen etuoikeuden voidaan katsoa olevan taloudellisilta oikeuksiltaan identtisiä keskenään. B Oy:n omistusrakenne on näin ollen identtinen A Corporationin omistusrakenteen kanssa äänivaltaisten osakkeiden ja taloudellisten etuoikeuksien osalta.

C Inc. on Yhdysvalloissa rekisteröity yhtiö, joka harjoittaa Yhdysvaltoihin suuntautuvaa sijoitustoimintaa. Yhtiön koko osakekannan omistaa B Oy. C Inc. on perustanut Suomeen sivuliikkeen, josta yhtiön toimintaa harjoitetaan, koordinoidaan ja johdetaan.

Tarkoituksena on toteuttaa rajat ylittävä sulautuminen, jossa Yhdysvalloissa perustettu ja siellä rekisteröity A Corporation sulautuisi Suomessa perustettuun ja rekisteröityyn B Oy:öön. Sulautumisessa A Corporation siirtää kaikki varansa ja velkansa B Oy:lle. Sulautumisessa ei anneta sulautumisvastiketta. A Corporationin varat eivät jäisi liittymään Yhdysvalloissa olevaan kiinteään toimipaikkaan ja siten B Oy:lle ei muodostuisi kiinteää toimipaikkaa Yhdysvaltoihin. Rajat ylittävän sulautumisen jälkeen B Oy sijoittaisi A Corporationilta siirtyneen toiminnan ja siihen liittyvät varat, velat ja varaukset apporttina C Inc:iin, pois lukien A Corporationin laina B Oy:ltä, joka eliminoituu sulautumisessa.

Sulautumisessa on tosiasiassa kysymys ulkomaisen sulautuvan yhtiön Suomessa olevassa kiinteässä toimipaikassa harjoitettavan liiketoiminnan sulautumisesta suomalaisen osakeyhtiön harjoittamaan liiketoimintaan. Sulautumisen jälkeen toteutettavassa apporttisijoituksessa on puolestaan kysymys tämän saman liiketoiminnan siirtämisestä toisen konserniyhtiön Suomessa olevaan kiinteään toimipaikkaan.

Yhdysvaltain verotuksessa sulautuminen katsottaisiin veroneutraaliksi yritysjärjestelyksi, jossa ei edellytetä vastikkeen antamista sulautuvan yhtiön osakkeenomistajille. Sulautumista arvioitaisiin Yhdysvaltain verotuksessa erillään sitä seuraavasta apporttisijoituksesta, eikä apporttisijoituksella ole merkitystä sulautumisen verokohteluun, kun kyseessä on varojen siirto hankkivan osapuolen eli B Oy:n omistamalle yhtiölle. Suomen näkökulmasta apporttisijoitus on tarkoitus toteuttaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 d §:n mukaisena liiketoimintasiirtona.

Sulautumisessa ei ole tarkoitus antaa sulautumisvastiketta A Corporationin osakkeenomistajille eli hakijoille. Sulautumisessa noudatetaan kirjanpidon tasejatkuvuutta ja sulautuvan yhtiön varat tullaan siirtämään vastaanottavalle yhtiölle poistamattomista hankintamenoistaan.

Ennakkoratkaisukysymys

X ja Y ovat pyytäneet ennakkoratkaisua seuraavaan kysymykseen:

Mikäli A Corporation sulautuu rajat ylittävästi hakemuksessa kuvatulla tavalla (statutory merger / type A merger Yhdysvaltain lainsäädännössä ja verotuksessa) B Oy:öön, sovelletaanko hakijoiden verotuksessa tähän sulautumiseen tuloverolain 28 §:n perusteella elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 b §:n 4 momentin säännöksestä ilmenevää periaatetta, jonka mukaan sulautuvan yhtiön osakkeenomistajan verotuksessa osakkeiden vaihtamista vastaanottavan yhtiön osakkeisiin ei pidetä osakkeiden luovutuksena?

Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu

Keskusverolautakunta on lausunut ennakkoratkaisuna seuraavaa:

Mikäli A Corporation sulautuu hakemuksessa kuvatulla tavalla Yhdysvaltojen paikallista yhtiölainsäädäntöä noudattaen rajat ylittävästi B Oy:öön, hakijoiden verotuksessa ei sovelleta elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 b §:n 4 momentin säännöksestä ilmenevää periaatetta.

Lainvoiman saanutta ennakkoratkaisua on hakijan vaatimuksesta noudatettava verovuosilta 2020 ja 2021 toimitettavissa tuloverotuksissa.

Keskusverolautakunta on selostettuaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 §:n, 52 a §:n, 52 b §:n 4 momentin, tuloverolain 28 §:n, Suomen tasavallan hallituksen ja Amerikan Yhdysvaltojen hallituksen välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi solmitun sopimuksen 24 artiklan 2 kappaleen ja osakeyhtiölain 16 luvun 19 §:n säännökset ja asiassa esitetyn selvityksen lausunut arviointina ja johtopäätöksenä seuraavaa:

Keskusverolautakunta toteaa, että elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sulautumista koskevissa säännöksissä säännellään itsenäisesti se, mitä verotuksessa pidetään sulautumisena. Sulautumista koskevilla yhtiöoikeudellisilla säännöksillä on kuitenkin merkitystä myös verotuksessa sen vuoksi, että verotuksessa sulautumisena voidaan pitää vain yhtiöoikeudellisten säännösten mukaisesti täytäntöön pantua sulautumista. Kotimaisten osakeyhtiöiden osalta verotuksessa sulautumisena voidaan siten pitää vain sellaista järjestelyä, joka toteutetaan osakeyhtiölain 16 luvun sulautumista koskevia säännöksiä noudattaen.

Kun A Corporation on rekisteröity Yhdysvalloissa, hakemuksessa kuvatussa sulautumisessa ei ole kyse osakeyhtiölain 16 luvussa tarkoitetusta sulautumisesta, eikä siten myöskään elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 ja 52 a §:ssä tarkoitetusta tai tällaiseen sulautumiseen rinnastuvasta järjestelystä. Tämän perusteella keskusverolautakunta katsoo, että hakijoiden verotuksessa ei voida soveltaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 b §:n 4 momentin säännöksestä ilmenevää periaatetta, mikäli A Corporation sulautuu B Oy:öön hakemusasiakirjoissa kuvatulla tavalla Yhdysvaltojen paikallista yhtiölainsäädäntöä noudattaen.

Kun otetaan huomioon, että hakemuksessa kuvatun järjestelyn verokohtelu ei edellä esitetyn mukaisena poikkea tilanteesta, jossa kotimainen osakeyhtiö purkautuu siirtäen varansa ja velkansa toiselle yhtiölle muussa kuin osakeyhtiölain säännösten mukaan sulautumisena pidettävässä sulautumisessa, ei asiaa ole tarpeen arvioida myöskään Suomen ja Yhdysvaltojen välillä solmitun verosopimuksen 24 artiklan syrjintäkieltoa koskevien säännösten näkökulmasta.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

X ja Y ovat valituksessaan vaatineet, että keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu kumotaan ja uutena ennakkoratkaisuna lausutaan, että heidän verotuksissaan sovelletaan tuloverolain 28 §:ää ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 b §:n 4 momentista ilmeneviä periaatteita, kun A Corporation sulautuu B Oy:öön ennakkoratkaisuhakemuksessa kuvatulla tavalla. X ja Y ovat lisäksi vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Jatkuvuusperiaatteesta sulautuvan yhtiön osakkeenomistajien verotuksessa on säännelty elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 b §:n 4 momentissa. Sulautuvan yhtiön osakkeenomistajien verotuksessa osakkeiden vaihtamista vastaanottavan yhtiön osakkeisiin ei pidetä osakkeiden luovutuksena, kun kyseessä on elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a §:n mukaisesti toteutettu sulautuminen. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaisena sulautumisena voidaan pitää vain sulautumista, joka on pantu täytäntöön asianmukaisen yhtiölainsäädännön mukaisesti.

Oikeuskäytännössä on vahvistettu, että Suomessa asuvan ulkomaisen yhteisön osakkaan verotuksessa voidaan soveltaa sulautumista koskevia säännöksiä, vaikka kysymyksessä olisi ETA-valtioiden ulkopuolella asuvien yhteisöjen sulautuminen. Näin on todettu ainakin korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä 10.10.1997 taltionumero 2531 ja vuosikirjaratkaisussa KHO 2004:112.

Sulautuminen toteutetaan Yhdysvaltojen paikallista yhtiölainsäädäntöä noudattaen. Suomessa vastaanottavan yhtiön kannalta järjestelyä ei katsota osakeyhtiölain 16 luvun 19 §:n mukaiseksi sulautumiseksi, koska sanotun säännöksen mukaan vain ETA-alueella rekisteröitynyt yhtiö voi sulautua suomalaiseen yhtiöön osakeyhtiölain rajat ylittäviä sulautumisia koskevien säännösten mukaisesti. Yhtiöoikeudellinen sulautumismenettely Yhdysvalloissa vastaa kuitenkin tosiasiassa hyvin pitkälti osakeyhtiölain mukaista sulautumismenettelyä, esimerkiksi yleisseuraantoperiaatteen, varojen, velkojen ja vastuiden siirtymisen sekä sulautumissopimuksen osalta.

Kun arvioidaan sitä, onko sulautuminen toteutettu asianmukaisen yhtiölainsäädännön mukaisesti ja voidaanko se siten katsoa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a §:ssä tarkoitetuksi sulautumiseksi, merkityksellisintä on nimenomaan sulautuvaan yhtiöön soveltuva yhtiölainsäädäntö. Vastaanottavaan yhtiöön soveltuvalla yhtiölainsäädännöllä ei tulisi olla elinkeinoverolain 52 a §:ää tulkittaessa ratkaisevaa merkitystä, koska sulautumisella ei ole vaikutusta vastaanottavan yhtiön juridiseen, taloudelliseen tai verotukselliseen asemaan muutoin kuin sen vastaanottamien varojen, velkojen ja vastuiden osalta, kun taas sulautuva yhtiö lakkaa juridisesti kokonaan olemasta.

Koska sulautuminen ei missään tilanteessa aiheuta välittömiä tuloveroseuraamuksia vastaanottavalle yhtiölle, ei sulautumisen elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a §:n mukaisuutta ratkaistaessa tulisi olla merkitystä vastaanottavaan yhtiöön sovellettavalla yhtiöoikeudellisella sääntelyllä. Tätä tulkintaa puoltaa myös osakeyhtiölain esitöissä (HE 103/2007 vp) rajat ylittävän jakautumisen toteuttamisen mahdollisuudesta lausuttu siitä huolimatta, että vastaanottavassa valtiossa ei olisi voimassa rajat ylittävää jakautumista koskevaa sääntelyä.

Hakemuksessa kuvattu sulautuminen, jossa ei anneta sulautumisvastiketta, olisi ilmeisesti toteutettavissa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a §:n mukaisesti, jos sekä sulautuva että vastaanottava yhtiö olisivat Suomessa rekisteröityjä osakeyhtiöitä. Jos hakemuksessa tarkoitettua rajat ylittävää sulautumista, jossa on tosiasiassa kyse Suomessa olevan kiinteän toimipaikan harjoittaman toiminnan ja siihen liittyvien varojen ja velkojen sulautumisesta suomalaiseen osakeyhtiöön, ei hyväksyttäisi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a §:ssä tarkoitettuun sulautumiseen verrattavaksi sulautumiseksi, tämä johtaisi muutoksenhakijoiden verotuksessa epäedullisempaan kohteluun sulautuvan yhtiön asuinvaltion perusteella. Suomen ja Yhdysvaltojen välisen verosopimuksen 24 artiklan tulee katsoa olevan esteenä tällaiselle syrjivälle verokohtelulle. Tätä tulkintaa puoltaa myös korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisu KHO 2013:169, jossa oli vastaavalla tavalla kyse yhdysvaltalaisen yhtiön Suomessa sijaitsevan sivuliikkeen ja suomalaisen osakeyhtiön välisestä yritysjärjestelystä.

Verotus- ja oikeuskäytännössä jatkuvuusperiaatetta on sovellettu osakkeenomistajien verotuksessa joustavasti useisiin yritysjärjestelydirektiivin ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain yritysjärjestelysäännösten ulkopuolisiin tilanteisiin. Näin on todettu esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisuissa KHO 2014:138, KHO 2005:71 ja KHO 2004:112 sekä keskusverolautakunnan ennakkoratkaisussa KVL 50/2016. Jatkuvuusperiaatteen joustava tulkinta on perusteltu myös tässä asiassa, koska suunnitellulla rakennejärjestelyllä ei ole vaikutusta muutoksenhakijoiden osakeomistuksen jatkuvuuteen eikä heidän saamiensa tulojen tai siirtyvien toimintojen verokohteluun eikä siten myöskään verotulojen kertymiseen Suomessa.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on antanut vastineen, jossa on esitetty valituksen hylkäämistä ja lausuttu muun ohella seuraavaa:

Asiassa on kysymys siitä, täyttyvätkö elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a §:ssä sulautumiselle asetetut edellytykset järjestelyssä, jossa A Corporation sulautuu B Oy:öön siten, että kyseessä ei ole osakeyhtiölain 16 luvun mukainen sulautuminen. Lisäksi asiassa voi tulla arvioitavaksi, voidaanko luonnollisten henkilöiden omistamien yhtiöiden sulautuminen toteuttaa vastikkeettomasti.

Hallituksen esityksellä HE 177/1995 vp esitettiin muutettavaksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sulautumista ja liiketoimintasiirtoa koskevia säännöksiä sekä lisättäväksi lakiin yhteisöjen jakautumista ja osakevaihtoja koskevat säännökset. Osakeyhtiölain jakautumista koskevat säännökset eivät vielä tuolloin olleet voimassa. Hallituksen esityksessä onkin todettu, että koska osakeyhtiö ei voi lakata selvitysmenettelyttä säännöksessä tarkoitetulla tavalla ennen osakeyhtiölain muutosta, säännös tulee käytännössä sovellettavaksi vasta sitten, kun vastaava yhtiöoikeudellinen säännöstö on voimassa. Tämä kuvastaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain yritysjärjestelysäännösten riippuvuutta osakeyhtiölain mukaisuudesta. Sanotun hallituksen esityksen perusteella selvä lähtökohta on lisäksi, että elinkeinotulon verottamisesta annetun lain yritysjärjestelysäännökset eivät tule sovellettavaksi EU- ja ETA-valtioiden rajat ylittävissä tilanteissa. Hakijoiden viittamassa hallituksen esityksessä HE 103/2007 vp esitetty ei anna aihetta arvioida asiaa toisin.

Hakijoiden viittaamalla aikaisemmalla oikeuskäytännöllä ei ole ratkaistu valituksenalaista oikeuskysymystä. Vaikka ulkomaisen yhteisön Suomessa asuvan osakkaan verotukseen voidaan aikaisemman oikeuskäytännön mukaan soveltaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sulautumista koskevia säännöksiä, tällä seikalla ei ole merkitystä, kun kysymys on rajat ylittävästä sulautumisesta. Liiketoimintasiirtoa koskeva korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisu KHO 2013:169 ei sovellu oikeusohjeeksi asiassa. Lisäksi kysymys elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a §:n soveltumisesta luonnollisten henkilöiden omistamien osakeyhtiöiden sulautumiseen on edelleen tulkinnanvarainen.

Sulautuminen toteutetaan Yhdysvaltojen paikallisen yhtiölainsäädännön mukaisesti. Kysymyksessä ei ole osakeyhtiölain 16 luvun mukainen sulautuminen. Suomen yhtiölainsäädännön mukaan järjestely toteutetaan siten, että B Oy:n eli vastaanottavan yhtiön hallitus hyväksyy ja tekee päätöksen A Corporationin varojen ja velkojen vastaanottamisesta ja allekirjoittaa sulautumissopimuksen varojen ja velkojen siirtymisestä. Toisin kuin muutoksenhakijat esittävät, tämä merkitsee sitä, ettei sulautumista pidetä Suomessa voimassa olevan yksityisoikeudellisen sääntelyn mukaisena yleisseuraantona. Mahdollista ei ole pitää järjestelyä veroneutraalina sulautumisena, jos yhtiöoikeudellisesti kysymys ei olisi yleisseuraannosta.

On yleistä, että rajat ylittävät sulautumiset toteutetaan järjestelyyn osallisten yhtiöiden kotimaiden yhtiöoikeudellisen lainsäädännön mukaisesti. Jos yhtiöoikeudelliset säännökset ovat riittävässä määrin yhdenmukaiset, ei esimerkiksi sulautuvan yhtiön kotivaltion yhtiöoikeudellisen säännösten noudattaminen sulje pois sitä, että järjestely voitaisiin panna täytäntöön myös vastaanottavan yhtiön kotivaltion yhtiöoikeudellisten säännösten mukaisesti. Valituksenalaisessa asiassa molempien järjestelyyn osallistuvien yhtiöiden kotipaikan yhteisölainsäädännön noudattaminen olisi ongelmallista muun muassa osakeyhtiölain 16 luvun 19 §:ssä asetettujen edellytysten vuoksi.

Asiaa ei ole tarpeen arvioida Suomen ja Yhdysvaltojen välisen verosopimuksen 24 artiklan syrjintäkieltoa koskevan säännöksen näkökulmasta, koska hakemuksessa kuvatun järjestelyn verokohtelu ei poikkea tilanteesta, jossa kotimainen osakeyhtiö purkautuu siirtäen varansa ja velkansa toiselle yhtiölle muussa kuin osakeyhtiölain säännösten mukaan sulautumisena pidettävässä sulautumisessa.

On tulkinnanvaraista, voidaanko sulautuminen kuvatuissa olosuhteissa toteuttaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sulautumista koskevien säännösten mukaisesti vastikkeetta. Mainittua lakia tulisi tulkita suppeasti. On mahdollista, että lain sanamuodossa on tehty tietoinen valinta rajaamalla vastikkeettomuus koskemaan tytäryhtiösulautumisten lisäksi ainoastaan sulautumisia, joissa vastaanottavalla ja sulautuvalla yhtiöllä on yhteinen niiden kaikki osakkeet omistava osakeyhtiö.

X ja Y ovat antaneet vastaselityksen, joka on annettu tiedoksi Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu kumotaan ja asia palautetaan keskusverolautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

2. X:n ja Y:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.

Perustelut

1. Pääasia

Sovellettavat oikeusohjeet

Tuloverolain 28 §:n mukaan yhteisöjen ja yhtymien sulautuessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52, 52 a, 52 b ja 52 h §:ssä säädetään.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a §:n mukaan sulautumisella tarkoitetaan järjestelyä, jossa:

1) yksi tai useampi osakeyhtiö (sulautuva yhtiö) purkautuen selvitysmenettelyttä siirtää kaikki varansa ja velkansa toiselle osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö) ja jossa sulautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat vastikkeena omistamiensa osakkeiden mukaisessa suhteessa vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita; vastike saa olla myös rahaa, kuitenkin enintään kymmenen prosenttia vastikkeena annettavien osakkeiden yhteenlasketusta nimellisarvosta tai nimellisarvon puuttuessa osakkeita vastaavasta osuudesta maksettua osakepääomaa; tai

2) sulautuva yhtiö purkautuen selvitysmenettelyttä siirtää kaikki varansa ja velkansa vastaanottavalle yhtiölle, jonka hallussa ovat kaikki sulautuvan yhtiön osakepääomaa edustavat osakkeet, tai tuollaisen yhtiön kokonaan omistamalle osakeyhtiölle.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 b §:n 4 momentin mukaan sulautuvan yhtiön osakkeenomistajan verotuksessa osakkeiden vaihtamista vastaanottavan yhtiön osakkeisiin ei pidetä osakkeiden luovutuksena. Sulautumisvastikkeena saatujen osakkeiden hankintamenoksi luetaan sulautuneen yhtiön osakkeiden hankintamenoa vastaava määrä. Siltä osin kuin sulautumisvastikkeena saadaan rahaa, sulautumista pidetään osakkeiden luovutuksena.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain esitöiden (HE 177/1995 vp, Yleisperustelut, jakso 1.2.1.) mukaan Euroopan unionin jäsenyys velvoittaa Suomea saattamaan voimaan eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, jakautumisiin, varojen siirtoihin ja osakkeiden vaihtoihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä annetun direktiivin (90/434/ETY, nykyisin eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, jakautumisiin, osittaisjakautumisiin, varojensiirtoihin ja osakkeiden vaihtoihin sekä eurooppayhtiön (SE) tai eurooppaosuuskunnan (SCE) sääntömääräisen kotipaikan siirtoon jäsenvaltioiden välillä sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä annettu neuvoston direktiivi 2009/133/EY). Esitöissä (HE 177/1995 vp, Yleisperustelut, jakso 1.2.1., sekä HE 247/2006 vp, Yleisperustelut, jakso 2.) on myös todettu, että direktiivin edellyttämän verosääntelyn merkitystä kaventaa merkittävästi se, ettei jäsenvaltioiden rajat ylittäviä sulautumisia ja jakautumisia koskevista yhtiöoikeudellisista direktiivimääräyksistä ole vielä päästy sopimukseen Euroopan unionissa. Rajat ylittävät sulautumiset ja jakautumiset eivät ole mahdollisia Suomen eivätkä muidenkaan unionin jäsenmaiden yhtiöoikeudellisten säännösten nojalla.

Osakeyhtiölain 16 luvun 19 §:n 1 momentin mukaan osakeyhtiö voi osallistua myös sellaiseen 1 ja 2 §:n mukaisesti toteutettavaan sulautumiseen, jossa suomalaiseen yhtiöön sulautuu ulkomainen yhtiö tai suomalainen yhtiö sulautuu ulkomaiseen yhtiöön (rajat ylittävä sulautuminen).

Saman pykälän 2 momentin mukaan rajat ylittävä sulautuminen voidaan toteuttaa 1 momentin mukaan vain, jos ulkomainen yhtiö on sellainen osakeyhtiöön rinnastettava yhtiö (ulkomainen osakeyhtiö):

1) joka on niiden takeiden yhteensovittamisesta samanveroisiksi, joita jäsenvaltioissa vaaditaan perustamissopimuksen 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilta yhtiöiltä niiden jäsenten sekä ulkopuolisten etujen suojaamiseksi, annetun ensimmäisen neuvoston direktiivin 68/151/ETY (direktiivi 68/151/ETY) 1 artiklassa tarkoitettu yhtiö tai sellainen muu yhtiö:

a) jolla on osakepääomaa tai vastaavaa pääomaa;

b) joka on oikeushenkilö;

c) jolla on omaisuutta, joka yksin vastaa yhtiön veloista; ja

d) johon sovelletaan kansallisen lainsäädännön mukaisia direktiivissä 68/151/ETY osakkeenomistajien, jäsenten ja sivullisten suojaamiseksi säädettyjä takeita vastaavia ehtoja; sekä

2) joka on rekisteröity toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa ja johon sovelletaan toisen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion lainsäädäntöä sääntömääräisen kotipaikan, keskushallinnon tai päätoimipaikan sijainnin perusteella.

Osakeyhtiölain esitöiden (HE 103/2007 vp, Yleisperustelut, jakso 1.5) mukaan eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, diffuusioihin, varojensiirtoihin ja osakkeidenvaihtoihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä säädetään neuvoston direktiivissä 90/434/ETY, jota on muutettu neuvoston direktiivillä 2005/19/EY (jäljempänä yritysjärjestelydirektiivi). Suomi on saattanut yritysjärjestelydirektiivin voimaan siten, että siihen perustuvat verosäännökset koskevat myös valtiolliset rajat ylittäviä yritysjärjestelyitä, vaikka Suomessa ei ole tähän asti ollut yhtiöoikeudellisia säännöksiä esimerkiksi rajat ylittävästä sulautumisesta.

Saatu selvitys

A Corporation on Yhdysvalloissa rekisteröity yhtiö. X ja Y omistavat kumpikin 50 prosenttia yhtiön osakkeista. X:llä on osakassopimuksen nojalla keskimäärin kahden prosentin osuutta vastaava taloudellinen etuoikeus yhtiön tulokseen ja omaan pääomaan.

X ja Y omistavat kumpikin myös 50 prosenttia B Oy:n äänivaltaisista K-sarjan osakkeista. X omistaa lisäksi yhtiön E-osakkeita niin, että tämä omistus vastaa noin kahta prosenttia yhtiön koko osakekannasta. E-sarjan osakkeiden äänivaltaa on rajoitettu, ja niillä on erityinen etuoikeus voitonjakoon, mutta ei muuta osinko-oikeutta.

A Corporationin on tarkoitus sulautua rajat ylittävällä sulautumisella B Oy:öön. Sulautuminen toteutetaan Yhdysvaltojen paikallista yhtiölainsäädäntöä noudattaen, ja tämän lainsäädännön mukaan sulautuminen on niin sanottu statutory merger. Sulautumisessa A Corporation siirtää tasejatkuvuutta noudattaen kaikki varansa ja velkansa vastaanottavalle yhtiölle. Sulautumisessa ei anneta sulautumisvastiketta hakijoille. Sulautumista pidetään Yhdysvalloissa yleisseuraantona ilman selvitystilamenettelyä. Yhdysvalloissa toimitettavassa verotuksessa sulautuminen katsotaan veroneutraaliksi yritysjärjestelyksi.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Asiassa on ratkaistava, voidaanko X:n ja Y:n verotuksissa soveltaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 b §:n 4 momenttia A Corporationin B Oy:öön tapahtuvan rajat ylittävän sulautumisen osalta, vaikka sulautuminen ei täytä osakeyhtiölain 16 luvun 19 §:n 2 momentissa säädettyjä edellytyksiä.

Rajat ylittäviä sulautumisia koskevat säännökset on lisätty elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin lailla 1733/1995. Lain edellä selostettujen esitöiden mukaan verosääntelyn merkitystä on kaventanut merkittävästi se, ettei jäsenvaltioiden rajat ylittäviä sulautumisia ja jakautumisia koskevista yhtiöoikeudellisista direktiivimääräyksistä ollut vielä tuolloin päästy sopimukseen Euroopan unionissa. Tämä ei ole tarkoittanut sitä, etteivät rajat ylittäviä sulautumisia koskevat verosäännökset ole niiden voimaan saattamisen jälkeen olleet sovellettavissa olevaa oikeutta, vaan sitä, että tällaisia toimia ei puuttuvan yhtiöoikeudellisen sääntelyn takia ole tuolloin ollut käytännössä mahdollista toteuttaa. Edellä selostetuissa osakeyhtiölain esitöissä todetulla tavalla Suomi oli saattanut yritysjärjestelydirektiivin voimaan siten, että siihen perustuvat verosäännökset koskivat myös valtiolliset rajat ylittäviä yritysjärjestelyitä, vaikka Suomessa ei aiemmin ollut yhtiöoikeudellisia säännöksiä rajat ylittävästä sulautumisesta.

Näin ollen elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sulautumista koskevien säännösten soveltamisen edellytyksenä ei ole, että kyseessä oleva sulautuminen olisi osakeyhtiölain säännösten mukaisesti toteutettava sulautuminen. Asiassa ei siten voida katsoa, ettei X:n ja Y:n verotuksissa voida soveltaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 b §:n 4 momenttia A Corporationin B Oy:öön tapahtuvan rajat ylittävän sulautumisen osalta sen vuoksi, ettei sulautumisessa ole kysymys osakeyhtiölain 16 luvun 19 §:ssä tarkoitetusta sulautumisesta.

Keskusverolautakunta ei ole selvittänyt asiassa, täyttääkö esillä oleva sulautuminen muilta osin, kuten sulautumisessa annettavan vastikkeen osalta, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a §:ssä säädetyt edellytykset. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ei ole perusteltua ottaa asiaa tältä osin ensi asteena tutkittavaksi, vaan ennakkoratkaisu on kumottava ja asia on palautettava keskusverolautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

Tällä päätöksellä ei ole ratkaistu sitä, miten A Corporationin sulautumista rajat ylittävällä tavalla B Oy:öön on arvioitava yhtiöoikeuden kannalta.

2. Oikeudenkäyntikulut

Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §, X:lle ja Y:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Leena Äärilä, Vesa-Pekka Nuotio, Anne Nenonen ja Tero Leskinen. Asian esittelijä Laura Peni.