KHO:2021:131
Kaupunkirakennelautakunta oli hylännyt A:n ja B:n muistutuksen heidän yhdessä omistamaansa omakotikiinteistöä koskevasta vuoden 2018 hulevesimaksulaskusta. Maksu oli suuruudeltaan 40 euroa. Kiinteistö sijaitsi kaupungin asemakaava-alueella.
Kaupunginvaltuuston vuonna 2017 tekemässä päätöksessä hulevesijärjestelmän vaikutusalueeksi oli määritetty kaikki asemakaava-alueet. Kaupunginvaltuusto oli lisäksi toisella vuonna 2018 tekemällään päätöksellä hyväksynyt vuonna 2018 sovellettavan hulevesitaksan. Päätökset olivat lainvoimaisia.
Asiassa oli A:n ja B:n valituksesta ratkaistavana, oliko kaupunki voinut määrätä heille asuinkiinteistön omistajina 40 euron suuruisen hulevesimaksun vuodelta 2018, kun otettiin huomioon hulevesimaksun perimiselle maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt perusteet sekä edellä mainitut hulevesijärjestelmän vaikutusalueen määrittämistä ja hulevesitaksaa koskevat kaupunginvaltuuston päätökset.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että kunta vastaa maankäyttö- ja rakennuslain 103 i §:n 1 momentin perusteella hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella. Kunnalla oli siten huolehtimisvelvollisuus ja vastuu siitä, että sen hulevesijärjestelmä vastasi toteutuneen asemakaavan mukaisen maankäytön tarpeita. Hulevesien hallinnan ratkaisut eri alueilla olivat kuitenkin voineet vaihdella esimerkiksi alueiden ominaispiirteistä ja kiinteistöjen käyttötarkoituksesta riippuen.
Maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvan hulevesimaksun tarkoituksena oli kattaa kunnalle hulevesijärjestelmän suunnittelusta, rakentamisesta, käytöstä ja ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia. Hulevesimaksut kohdistuivat niiden kiinteistöjen omistajiin ja haltijoihin, jotka sijoittuivat hulevesijärjestelmän vaikutusalueelle. Maksun perimisen edellytyksenä ei lain esitöiden perusteella ollut kiinteistön liittäminen järjestelmään, vaan kunnan hulevesijärjestelmä voi palvella alueen kiinteistöjä myös estämällä hulevesien valumisen kiinteistöille taikka siten, että sen avulla hallitaan yleisten alueiden kuten puistojen ja katualueiden hulevesiä.
Hulevesimaksu määrättiin kiinteistökohtaisesti kunnan hyväksymän taksan perusteella. Maksun suuruus oli määriteltävä taksassa lain mukaisesti siten, että yksittäisillä maksuilla katetaan kunnalle hulevesijärjestelmän kokonaisuudesta, eikä pelkästään hulevesien hallinnasta aiheutuvat kustannukset. Vaikka maksu perittiin vuosittain, maksujen tasoa hyväksyttäessä oli kunnalle vuoden aikana aiheutuvien suoranaisten kustannusten ohella mahdollista ottaa huomioon myös sellaiset hulevesijärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitämiseen liittyvät toimet, jotka eivät kohdistuneet yksittäiselle vuodelle. Edellä todetusta seurasi, että kunnalla ei ollut yksittäistä kiinteistöä koskevaa taksan mukaista vuosittaista hulevesimaksua määrätessään velvollisuutta erikseen osoittaa, että määrätty maksu vastasi kiinteistön hulevesien hallinnasta kunnalle suoranaisesti aiheutuneita kustannuksia.
A:n ja B:n omakotikiinteistö sijaitsi lainvoimaisesti hulevesijärjestelmän vaikutusalueeksi määritetyllä asemakaava-alueella. Tässä tilanteessa vuotuisen hulevesimaksun määrääminen ei edellyttänyt, että kaupunki esittää yksityiskohtaista selvitystä siitä, millä tavoin kaupungin hulevesijärjestelmä palvelee nimenomaan heidän kiinteistöään.
Kun lisäksi otettiin huomioon, että peritty maksu oli määrältään ja perusteiltaan kaupunginvaltuuston päätöksellä hyväksytyn hulevesitaksan mukainen, kaupunkirakennelautakunnan päätös, jolla A:n ja B:n muistutus vuoden 2018 hulevesimaksusta oli hylätty, ei ollut lainvastainen.
Maankäyttö- ja rakennuslaki 103 b §, 103 i § 1 ja 2 momentti, 103 m §, 103 n § 1 ja 2 momentti, 103 o § 1 momentti
Päätös, jota muutoksenhaku koskee
Hämeenlinnan hallinto-oikeus 3.2.2020 20/0100/2
Asian aikaisempi käsittely
Hämeenlinnan kaupunkirakennelautakunta on 5.2.2019 (§ 287) hylännyt A:n ja B:n muistutuksen kiinteistön 109-449-4-181 vuoden 2018 hulevesimaksua koskevasta 40 euron suuruisesta laskusta.
Päätöksen perustelujen mukaan kaikki asemakaava-alueet ovat kaupunginvaltuuston 15.5.2017 (§ 67) tekemän päätöksen mukaan hulevesijärjestelmän vaikutusaluetta. Hulevesimaksu koskee kaikkia asemakaava-alueen rakennettuja kiinteistöjä riippumatta siitä, miten kiinteistöllä muodostuvia hulevesiä hallitaan.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n ja B:n valituksen kaupunkirakennelautakunnan päätöksestä.
Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:
Päätöksen perusteleminen
Hallintolain 45 §:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovellettavat säännökset.
Kaupunkirakennelautakunnan päätös on puutteellisesti perusteltu siltä osin, että siinä ei ole kaikilta osin vastattu valittajien muistutuksissa esittämiin perusteisiin. Kun kuitenkin otetaan huomioon lautakunnan lausunnossa esittämä lisäselvitys, johon valittajilla on ollut mahdollisuus ottaa kantaa, päätöstä ei ole kumottava perustelujen puutteellisuuden vuoksi.
Pääasia
Sovellettavat oikeusohjeet
Lain säännökset
Maankäyttö- ja rakennuslain 103 b §:n mukaan tässä laissa tarkoitetaan:
1) hulevesien hallinnalla hulevesien imeyttämiseen, viivyttämiseen, johtamiseen, viemäröintiin ja käsittelyyn liittyviä toimenpiteitä;
2) kunnan hulevesijärjestelmällä hulevesien hallintaan tarkoitettujen alueiden ja rakenteiden kokonaisuutta lukuun ottamatta vesihuoltolain (119/2001) 17 a §:ssä tarkoitettuja vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkostoja; ja
3) kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella aluetta, jolla sijaitsevia kiinteistöjä kunnan hulevesijärjestelmä palvelee.
Maankäyttö- ja rakennuslain 103 i §:n 1 momentin mukaan kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella. Pykälän 2 momentin mukaan kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin kunnan hulevesijärjestelmän ja vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkoston toteuttamiseksi tai hulevesien hallitsemiseksi muulla tavoin.
Maankäyttö- ja rakennuslain 103 n §:n 1 momentin mukaan kunta voi periä kunnan hulevesijärjestelmästä sille aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi vuosittaisen maksun hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajilta tai haltijoilta. Kunta hyväksyy maksun määräämisen perusteet sisältävän taksan.
Saman pykälän 2 momentin mukaan hulevesimaksun perusteita ovat kunnan hulevesien hallinnan ratkaisut ja kiinteistön sijainti kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sekä järjestelmän suunnittelun kustannukset alueella, jolla kiinteistö sijaitsee.
Maankäyttö- ja rakennuslain esityöt
Edellä mainittujen maankäyttö- ja rakennuslain säännösten säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 218/2013 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan 103 b §:n 2 kohdan osalta, että kunnan hulevesijärjestelmä voisi koostua esimerkiksi avo-ojista, hulevesien viivyttämiseen, pidättämiseen ja imeyttämiseen tarkoitetuista rakenteista sekä valumavesien reiteistä. Myös kunnan putkiviemärit kuuluisivat tähän kunnan hulevesijärjestelmään, jos ne eivät olisi ehdotetun vesihuoltolain 17 a §:n mukaisia vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkoston osia. Huleveden johtamiseen käytettävä kiinteistökohtainen hulevesijärjestelmä laitteineen ja rakenteineen ei kuuluisi kunnan hulevesijärjestelmään.
Maankäyttö- ja rakennuslain 103 b §:n 3 kohtaa koskevien perustelujen mukaan hulevesijärjestelmä voisi palvella alueen kiinteistöjä esimerkiksi mahdollistamalla kiinteistön hulevesien johtamisen kunnan hulevesijärjestelmään tai estämällä hulevesien valumisen kiinteistölle. Kunnan hulevesijärjestelmä voisi palvella alueen kiinteistöjä myös siten, että sen avulla hallitaan yleisten alueiden kuten puistojen ja katualueiden hulevesiä.
Hämeenlinnan kaupungin hulevesitaksa
Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto on lainvoimaisella päätöksellään 15.5.2017 § 67 määritellyt kaupungin asemakaava-alueen kaupungin hulevesijärjestelmän vaikutusalueeksi ja päättänyt julkisoikeudellisen hulevesimaksun käyttöönotosta 1.1.2018 alkaen. Päätöksellään 14.5.2018 § 56 kaupunginvaltuusto on hyväksynyt hulevesimaksujen määräämisessä vuonna 2018 sovellettavan hulevesitaksan, jonka mukaan asemakaavassa omakotitaloille, yhden asunnon loma-asunnoille tai paritaloille osoitetuilla enintään 2 500 m2:n suuruisilla kiinteistöillä hulevesimaksu on 40 euroa.
Asiassa saatu selvitys ja hallinto-oikeuden johtopäätökset
Hämeenlinnan kaupunki on lähettänyt A:lle ja B:lle 31.12.2018 päivätyn vuoden 2018 hulevesimaksua kiinteistöllä 109-449-4-181 koskevan 40 euron suuruisen laskun. Kyseinen valittajien omistama kiinteistö sijaitsee Hauhon kirkonkylässä asemakaava-alueella eli Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston päätöksessä 15.5.2017 § 67 määritellyllä kaupungin hulevesijärjestelmän vaikutusalueella.
Kunta voi periä hulevesijärjestelmästä sille aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi hulevesimaksua hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajilta tai haltijoilta. Hulevesijärjestelmän vaikutusalueella tarkoitetaan aluetta, jolla sijaitsevia kiinteistöjä kunnan hulevesijärjestelmä palvelee. Lain esitöiden mukaan kunnan hulevesijärjestelmä voi palvella alueen kiinteistöjä myös estämällä hulevesien valumisen kiinteistölle taikka siten, että sen avulla hallitaan yleisten alueiden kuten puistojen ja katualueiden hulevesiä.
Valituksen perusteella hallinto-oikeuden tutkittavana on, palveleeko kaupungin hulevesijärjestelmä A:n ja B:n omistamaa kiinteistöä maankäyttö- ja rakennuslaissa edellytetyllä tavalla. Pelkästään se, että kiinteistö sijaitsee kunnan päätöksessä määritellyllä vaikutusalueella, ei ole asiassa ratkaiseva seikka.
Asiassa saadusta selvityksestä ilmenee, että kiinteistö sijaitsee asemakaava-alueella keskellä tiheästi rakennettua Hauhon kirkonkylän taajama-aluetta, jonka hulevesien käsittelystä kaupunki antamansa lausunnon mukaan huolehtii. Valittajien omistaman kiinteistön on siten katsottava sijaitsevan Hämeenlinnan kaupungin hulevesijärjestelmän vaikutusalueella ja maksun olevan lain edellyttämällä tavalla vastikkeellinen siitä huolimatta, ettei kiinteistöltä johdeta hulevesiä.
Valittajille on voitu panna maksuun kaupunginvaltuuston hyväksymän lainvoimaisen taksan mukainen hulevesimaksu. Kaupunkirakennelautakunnan päätös ei ole valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen eikä päätöstä ole syytä kumota.
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Virpi Juujärvi, Hanna-Maria Schiestl ja Juho Kalliokoski (eri mieltä), joka on myös esitellyt asian.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
A ja B ovat pyytäneet lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan, A:lle ja B:lle määrätty hulevesimaksu vuodelta 2018 poistetaan ja jo maksettu maksu palautetaan.
Vaatimustensa tueksi A ja B ovat uudistaneet asiassa aiemmin lausumansa sekä esittäneet lisäksi muun ohella seuraavaa:
Määrätty hulevesimaksu on perusteeton, koska muutoksenhakijoiden kiinteistö ei sijaitse kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella. Hauhon kirkonkylän asemakaava-alueella, jolla kysymyksessä oleva kiinteistö sijaitsee, ei ole kunnan hulevesijärjestelmää, eikä kaupunki ole sinne sellaista suunnitellut. Se ei ole aluetta, jolla sijaitsevia kiinteistöjä hulevesijärjestelmä palvelee. Kaupunki ei ole esittänyt asiassa mitään selvitystä siitä, mitä kunnan hulevesijärjestelmä Hauhon kirkonkylässä käsittää.
Kaupungilla on harkintavaltaa sen suhteen, miltä hulevesijärjestelmän vaikutusalueella olevilta kiinteistöiltä hulevesimaksua peritään. Harkintavalta ei kuitenkaan ulotu niihin kiinteistöihin, jotka eivät ole kaupungin hulevesijärjestelmän vaikutusalueella. Hauhon kirkonkylän kiinteistönomistajat eivät saa mitään kaupungin palvelua hulevesiasioissa, joten vaatimus hulevesimaksun kustannusvastaavuudesta ei toteudu.
Hämeenlinnan kaupunkirakennelautakunta on antanut selityksen, jossa se on vaatinut valituslupahakemuksen ja valituksen hylkäämistä, viitannut asiassa aiemmin lausumaansa sekä esittänyt lisäksi muun ohella seuraavaa:
Kaupunginvaltuuston päätös hulevesijärjestelmän vaikutusalueesta koskee koko kaupunkia. Hulevesimaksulla katetaan hulevesien viemäröintien lisäksi myös muiden hulevesien hallinnan ratkaisujen, kuten avo-ojien ja painanteiden, suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta aiheutuvia kustannuksia. Koska hulevesimaksulla kerätään varoja myös kaupungin yleisten alueiden kuten torien ja puistojen huleveden hallintaa varten, maksun keräämisen kannalta ei ole merkitystä sillä, että muutoksenhakijoiden kiinteistöllä ei ole rakennettua hulevesijärjestelmää.
Muutoksenhakijoiden kiinteistö sijaitsee asemakaava-alueella keskellä tiheästi rakennettua Hauhon Kirkonkylän taajama-aluetta. Kaupunki huolehtii alueen hulevesien käsittelystä. Asemakaavoitetuilla alueilla yhdyskuntarakenne ja sen infrastruktuuri on suunniteltu ja toteutettu siten, että alueen hulevedet saadaan hallittua. Tämä kokonaisuus muodostaa maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittaman kunnan hulevesijärjestelmän.
A ja B ovat antaneet vastaselityksen.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus myöntää A:lle ja B:lle valitusluvan ja tutkii asian.
Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.
Perustelut
Ratkaisun lähtökohdat ja kysymyksenasettelu korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Muutoksenhaku koskee kaupunkirakennelautakunnan 5.2.2019 (§ 287) tekemää päätöstä, jolla on hylätty A:n ja B:n muistutus heidän omakotikiinteistöään koskevasta vuoden 2018 hulevesimaksulaskusta. Hallinto-oikeus on hylännyt A:n ja B:n kaupunkirakennelautakunnan päätöksestä tekemän valituksen.
Kaupungin hulevesijärjestelmän vaikutusalueeksi on kaupunginvaltuuston 15.5.2017 (§ 67) tekemällä lainvoiman saaneella päätöksellä määritelty kaikki asemakaava-alueet ja samalla on päätetty hulevesimaksun käyttöönotosta 1.1.2018 alkaen. Kaupunginvaltuusto on lisäksi toisella lainvoiman saaneella päätöksellään 14.5.2018 (§ 56) hyväksynyt vuonna 2018 sovellettavan hulevesitaksan, jonka mukaan asemakaavassa omakotitaloille osoitetuilla enintään 2 500 neliömetrin suuruisilla kiinteistöillä hulevesimaksu on 40 euroa.
Asiassa on A:n ja B:n valituksesta ratkaistavana, onko kaupunki voinut määrätä heille asuinkiinteistön 109-449-4-181 omistajina 40 euron suuruisen hulevesimaksun vuodelta 2018, kun otetaan huomioon hulevesimaksun perimiselle maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt perusteet sekä edellä mainitut hulevesijärjestelmän vaikutusalueen määrittämistä ja hulevesitaksaa koskevat kaupunginvaltuuston päätökset.
Sovellettavat oikeusohjeet ja lain esityöt
Hulevesiä koskevat erityiset säännökset (13 a luku) on lisätty maankäyttö- ja rakennuslakiin 1.9.2014 voimaan tulleella lainmuutoksella 682/2014.
Maankäyttö- ja rakennuslain 103 b §:n mukaan mainitussa laissa tarkoitetaan:
1) hulevesien hallinnalla hulevesien imeyttämiseen, viivyttämiseen, johtamiseen, viemäröintiin ja käsittelyyn liittyviä toimenpiteitä;
2) kunnan hulevesijärjestelmällä hulevesien hallintaan tarkoitettujen alueiden ja rakenteiden kokonaisuutta lukuun ottamatta vesihuoltolain (119/2001) 17 a §:ssä tarkoitettuja vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkostoja; ja
3) kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella aluetta, jolla sijaitsevia kiinteistöjä kunnan hulevesijärjestelmä palvelee.
Maankäyttö- ja rakennuslain 103 i §:n 1 momentin mukaan kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin kunnan hulevesijärjestelmän ja vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkoston toteuttamiseksi tai hulevesien hallitsemiseksi muulla tavoin.
Maankäyttö- ja rakennuslain 103 m §:n mukaan kunnan on huolehdittava, että kunnan hulevesijärjestelmä toteutetaan asemakaavan mukaisen maankäytön tarpeita vastaavasti, jos hulevesijärjestelmän toteuttamisesta kunnalle tai kiinteistön omistajalle tai haltijalle aiheutuvat kustannukset eivät ole kohtuuttomat.
Maankäyttö- ja rakennuslain 103 n §:n 1 momentin mukaan kunta voi periä kunnan hulevesijärjestelmästä sille aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi vuosittaisen maksun hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajilta tai haltijoilta. Kunta hyväksyy maksun määräämisen perusteet sisältävän taksan. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan hulevesimaksun perusteita ovat kunnan hulevesien hallinnan ratkaisut ja kiinteistön sijainti kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sekä järjestelmän suunnittelun kustannukset alueella, jolla kiinteistö sijaitsee.
Maankäyttö- ja rakennuslain 103 o §:n 1 momentin mukaan kunnan on toimitettava kiinteistön omistajalle tai haltijalle 103 n §:ssä tarkoitetun maksun maksamista varten lasku, josta ilmenevät maksun peruste, ohjeet muistutuksen tekemistä varten sekä kunnan laskutuksesta vastaavan viranomaisen ja lisäksi laskuttajan yhteystiedot.
Lainmuutokseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 218/2013 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan 103 b §:n 3 momentin kohdalla seuraavaa:
”Pykälän 3 kohdan mukaan kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalue olisi alue, jolla sijaitsevia kiinteistöjä kunnan hulevesijärjestelmä palvelisi. Hulevesijärjestelmä voisi palvella alueen kiinteistöjä esimerkiksi mahdollistamalla kiinteistön hulevesien johtamisen kunnan hulevesijärjestelmään tai estämällä hulevesien valumisen kiinteistölle. Kunnan hulevesijärjestelmä voisi palvella alueen kiinteistöjä myös siten, että sen avulla hallitaan yleisten alueiden kuten puistojen ja katualueiden hulevesiä.”
Mainitun hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa on 103 i §:n kohdalla todettu muun ohella seuraavaa:
”Pykälässä säädettäisiin kunnan tehtävistä hulevesien hallinnan järjestämisessä. Kunnan tehtävänä olisi hulevesien hallinnan järjestäminen asemakaava-alueella. Kunta voisi ottaa järjestettäväkseen hulevesien hallinnan muillakin alueilla. (---)
(---)
Asemakaava-alueilla on yleensä paljon katettuja pintoja ja päällystettyjä alueita kuten kattoja, katuja ja paikoitusalueita. Näin ollen hulevesistä aiheutuvien haittojen ja vahinkojen ehkäisemiseksi asemakaava-alueilla tarvitaan hulevesien suunnitelmallista kokonaishallintaa ehdotetun 103 e §:n mukaisten kiinteistökohtaisten ratkaisujen lisäksi.”
Mainitun hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan edelleen 103 n §:n kohdalla muun ohella seuraavaa:
”Kunta voisi periä pykälän nojalla julkisoikeudellisen maksun kunnan hulevesijärjestelmän avulla toteutettavasta hulevesien hallinnasta.
Pykälän 1 momentin mukaan kunta voisi periä kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sijaitsevan kiinteistön omistajalta tai haltijalta vuosittaisen maksun, jolla katettaisiin järjestelmästä kunnalle aiheutuneita kustannuksia. Hulevesimaksulla voitaisiin kattaa niin hulevesijärjestelmän käytöstä ja ylläpidosta kuin sen rakentamisesta aiheutuneita kustannuksia, mutta maksuihin ei tulisi sisällyttää tuottoa pääomalle. Maksujen olisi oltava kohtuulliset sekä tasapuoliset eri käyttäjien kannalta. Maksujen määräämisessä tulisi ottaa huomioon erityisesti hallinto-oikeudellinen yhdenvertaisuusperiaate.
Maksuja voitaisiin periä vaikutusalueella riippumatta kiinteistön liittämisestä järjestelmään. Kunnan hulevesijärjestelmä palvelisi koko vaikutusaluetta, minkä vuoksi kiinteistön sijainti vaikutusalueella olisi 2 momentin mukaisesti hulevesimaksun yksi peruste. Esimerkiksi yleisten alueiden hulevesien hallinta hyödyttää myös muita alueen kiinteistöjä.
Kunta hyväksyisi 1 momentin mukaan maksun määräämisen perusteet sisältävän taksan. Myös kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sijaitsevat kiinteistöt määriteltäisiin taksassa. Vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta taksan hyväksymistä koskevan asian käsittelyssä säädetään hallintolain (434/2003) 41 §:ssä.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että maksun perusteena olisivat kunnan hulevesien hallinnan ratkaisut ja kiinteistön sijainti kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella. Hallinnan ratkaisuilla tarkoitettaisiin muun muassa viivytys- ja imeytysjärjestelmiä sekä hulevesiviemäreitä.
Kunnan hulevesijärjestelmän ratkaisut eri alueilla perustuisivat alueiden ominaispiirteisiin, maaperän laatuun, kiinteistöjen käyttötarkoituksiin ja muihin vastaaviin seikkoihin. Hulevesiratkaisut voivat vaihdella asuin- ja teollisuuskiinteistöjen alueilla, viheralueilla ja liikennealueilla. Esimerkiksi kiinteistön maa-alueen pintamateriaalilla voi olla ratkaiseva merkitys kiinteistöllä muodostuvan huleveden määrän tai laadun kannalta. Taksaan perustuvassa maksujärjestelmässä voitaisiin ottaa aiheuttamisperiaate huomioon, mutta järjestelmästä ei olisi syytä tehdä tästä syystä tarpeettoman monimutkaista tai kallista.”
Mainittua hallituksen esitystä koskevassa perustuslakivaliokunnan lausunnossa PeVL 11/2014 vp todetaan muun ohella seuraavaa:
”Ehdotuksen mukaan kunta voisi periä maksun kunnan hulevesijärjestelmästä sille aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi. Maksun määräämisen perusteet sisältyisivät kunnan hyväksymään taksaan. Hulevesimaksun perusteita olisivat kunnan hulevesien hallinnan ratkaisut ja kiinteistön sijainti kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella.
Perustelujen mukaan maksulla voitaisiin kattaa niin hulevesijärjestelmän käytöstä ja ylläpidosta kuin sen rakentamisestakin aiheutuneita kustannuksia, mutta maksuihin ei tulisi sisällyttää tuottoa pääomalle. Maksun perusteena olevilla hulevesien hallinnan ratkaisuilla tarkoitettaisiin muun muassa viivytys- ja imeytysjärjestelmiä sekä hulevesiviemäreitä. Kunnan hulevesijärjestelmän ratkaisut eri alueilla perustuisivat alueiden ominaispiirteisiin, maaperän laatuun, kiinteistöjen käyttötarkoituksiin ja muihin vastaaviin seikkoihin. Hulevesiratkaisut voivat vaihdella asuin- ja teollisuuskiinteistöjen alueilla, viheralueilla ja liikennealueilla. Esimerkiksi kiinteistön maa-alueen pintamateriaalilla voi olla ratkaiseva merkitys kiinteistöllä muodostuvan huleveden määrän tai laadun kannalta. Taksaan perustuvassa maksujärjestelmässä voitaisiin ottaa aiheuttamisperiaate huomioon, mutta järjestelmästä ei olisi syytä tehdä tästä syystä tarpeettoman monimutkaista tai kallista.
Edellä esitetyn perusteella ja ottaen huomioon, että maksulta ei perustuslakivaliokunnan käytännössä ole edellytetty täyttä kustannusvastaavuutta (PeVL 53/2002 vp), maksun voidaan kuitenkin katsoa täyttävän kustannusvastaavuusperiaatteen asettamat vaatimukset.
Yksilöitävyyden suhteen on katsottu, että laista tulee ilmetä, millaisista virkatoimista, palveluista tai tavaroista maksuja voidaan periä ja millaiset suoritteet ovat kokonaan maksuttomia. Ehdotettu hulevesimaksu on vuosittainen, ja se peritään sellaisten kiinteistöjen omistajilta tai haltijoilta, jotka sijaitsevat hulevesijärjestelmän vaikutusalueella. Perustelujen mukaan maksuja voitaisiin periä vaikutusalueella riippumatta kiinteistön liittämisestä järjestelmään. Kunnan hulevesijärjestelmä palvelisi koko vaikutusaluetta, minkä vuoksi kiinteistön sijainti vaikutusalueella olisi hulevesimaksun yksi peruste. Esimerkiksi yleisten alueiden hulevesien hallinta hyödyttää myös muita alueen kiinteistöjä. Kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sijaitsevat kiinteistöt määriteltäisiin kunnan hyväksymässä taksassa. Vaikutusmahdollisuuksien varaamisesta taksan hyväksymistä koskevan asian käsittelyssä säädetään hallintolain 41 §:ssä.
Kunnan hulevesijärjestelmä on kunnan järjestämä palvelu, joka hyödyttää niitä kiinteistön omistajia tai haltijoita, joiden kiinteistö sijaitsee järjestelmän vaikutusalueella, joten maksun voidaan myös tältä osin katsoa olevan vastikesuhteinen.
Ehdotettu hulevesimaksu peritään sellaisten kiinteistöjen omistajilta tai haltijoilta, jotka sijaitsevat hulevesijärjestelmän vaikutusalueella. Vaikutusalueella sijaitsevan kiinteistön omistaja tai haltija ei säännösehdotuksen mukaan voi vapaasti päättää, ottaako hän palvelun ja siitä johtuvan maksuvelvoitteen vastaan, joten hulevesimaksu ei sinänsä ole vapaaehtoinen.
Kokonaisarviointina valiokunta katsoo kuitenkin, että kunnan hulevesijärjestelmästä perittävää maksua voidaan pitää valtiosääntöisesti kunnallisena maksuna. Perustuslailla turvattu kunnallinen itsehallintokin huomioon ottaen valiokunnalla ei ole maksua koskevasta sääntelystä valtiosääntöistä huomautettavaa.”
Oikeudellinen arviointi ja lopputulos
Kunta vastaa maankäyttö- ja rakennuslain 103 i §:n 1 momentin perusteella hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella. Kunnalla on siten huolehtimisvelvollisuus ja vastuu siitä, että sen hulevesijärjestelmä vastaa toteutuneen asemakaavan mukaisen maankäytön tarpeita. Hulevesien hallinnan ratkaisut eri alueilla voivat kuitenkin vaihdella esimerkiksi alueiden ominaispiirteistä ja kiinteistöjen käyttötarkoituksesta riippuen.
Maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvan hulevesimaksun tarkoituksena on kattaa kunnalle hulevesijärjestelmän suunnittelusta, rakentamisesta, käytöstä ja ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia. Hulevesimaksut kohdistuvat niiden kiinteistöjen omistajiin ja haltijoihin, jotka sijoittuvat hulevesijärjestelmän vaikutusalueelle. Maksun perimisen edellytyksenä ei lain esitöiden perusteella ole kiinteistön liittäminen järjestelmään, vaan kunnan hulevesijärjestelmä voi palvella alueen kiinteistöjä myös estämällä hulevesien valumisen kiinteistöille taikka siten, että sen avulla hallitaan yleisten alueiden kuten puistojen ja katualueiden hulevesiä.
Hulevesimaksu määrätään kiinteistökohtaisesti kunnan hyväksymän taksan perusteella. Maksun suuruus on määriteltävä taksassa lain mukaisesti siten, että yksittäisillä maksuilla katetaan kunnalle hulevesijärjestelmän kokonaisuudesta, eikä pelkästään hulevesien hallinnasta aiheutuvat kustannukset. Vaikka maksu peritään vuosittain, maksujen tasoa hyväksyttäessä on kunnalle vuoden aikana aiheutuvien suoranaisten kustannusten ohella mahdollista ottaa huomioon myös sellaiset hulevesijärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitämiseen liittyvät toimet, jotka eivät kohdistu yksittäiselle vuodelle. Edellä todetusta seuraa, että kunnalla ei yksittäistä kiinteistöä koskevaa taksan mukaista hulevesimaksua määrätessään ole velvollisuutta erikseen osoittaa, että määrätty maksu vastaa kiinteistön hulevesien hallinnasta kunnalle suoranaisesti aiheutuvia kustannuksia.
Kaupungin hulevesijärjestelmän vaikutusalue on tässä tapauksessa päätetty erillisellä lainvoiman saaneella kaupunginvaltuuston päätöksellä. Kysymyksessä oleva A:n ja B:n omistama kiinteistö sijaitsee Hauhon kirkonkylässä asemakaava-alueella eli kaupunginvaltuuston päätöksessä määritellyllä kaupungin hulevesijärjestelmän vaikutusalueella. Tässä tilanteessa vuotuisen hulevesimaksun määrääminen ei edellytä, että kaupunki esittää yksityiskohtaista selvitystä siitä, millä tavoin kaupungin hulevesijärjestelmä palvelee nimenomaan heidän kiinteistöään.
Peritty maksu on määrältään ja perusteiltaan kaupunginvaltuuston päätöksellä 14.5.2018 (§ 56) hyväksytyn vuonna 2018 sovellettavan hulevesitaksan mukainen. Kaupunkirakennelautakunnan päätös, jolla A:n ja B:n muistutus vuoden 2018 hulevesimaksusta on hylätty, ei näin ollen ole lainvastainen.
Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Mika Seppälä, Kari Tornikoski, Tuomas Kuokkanen ja Veronica Storträsk. Asian esittelijä Petri Hellstén.