KHO:2022:13

A:n säätiön tarkoituksena oli tietyn taiteilijakodin säilyttäminen ja sen kokoelmien kartuttaminen. A:n säätiö hallinnoi perustamaansa B:n omakatteista rahastoa, jonka varat A:n säätiö oli saanut lahjoituksena. B:n rahaston tarkoituksena oli sen sääntöjen mukaan tieteiden ja taiteiden tukeminen sekä suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämisen edistäminen. Lisäksi rahaston tarkoituksena oli edistää maaseudun yritystoiminnan ja taloushistorian tutkimusta ja julkistamista erityisesti torppari- ja sukuhistorialliselta osalta. B:n rahaston varat oli sen sääntöjen mukaan pidettävä erillään A:n säätiön varoista.

Asiassa oli kysymys siitä, oliko A:n säätiön toiminta ollut säätiön sääntöjen tarkoituksen vastaista sillä perusteella, että sen hallinnoiman B:n rahaston sääntöjen mukainen tarkoitus ei vastannut A:n säätiön sääntöjen mukaista tarkoitusta.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että säätiön säännöistä ilmenevät säätiön tarkoitus ja toimintamuodot ja muut sääntöjen määräykset määrittävät sen, mikä toiminta on säätiölle sallittua. Säätiölain 1 luvun 2 §:n 1 momentin vaatimus säätiön tarkoitusta edistävästä toiminnasta edellytti, että säätiön hallinnoiman rahaston tarkoitus sisältyy säätiön sääntöjen mukaiseen tarkoitukseen. Merkitystä ei ollut sillä seikalla, että rahaston varat pidettiin erillään säätiön varoista.

Kun A:n säätiön säännöissä yksityiskohtaisesti määritelty tarkoitus ei kattanut B:n rahaston sääntöjen mukaista tarkoitusta ja kun B:n rahaston sääntöjen noudattaminen johti A:n säätiön sääntöjen vastaiseen toimintaan, A:n säätiön toiminta ei ollut sen sääntöjen mukaista ja oli siten säätiölain vastaista. Patentti- ja rekisterihallitus oli voinut määrätä säätiölain 14 luvun 9 §:n nojalla A:n säätiön päättämään toimenpiteistä saattaakseen toimintansa vastaamaan säätiölakia ja säätiön tarkoitusta.

Säätiölaki 1 luku 1 §, 2 § 1 ja 2 momentti sekä 4 §, 14 luku 9 § 1 momentti 1 kohta

Päätös, jota valitus koskee

Helsingin hallinto-oikeus 28.7.2020 nro 20/1437/3

Asian aikaisempi käsittely

Patentti- ja rekisterihallitus on 27.6.2019 tekemällään päätöksellä (diaarinro 2019/631236) määrännyt säätiölain 14 luvun 9 §:n nojalla A:n säätiön päättämään toimenpiteistä, joihin se ryhtyy saattaakseen toimintansa vastaamaan säätiölakia ja säätiön tarkoitusta, ja toimittamaan selvityksen päätöksestä sekä päätökseen liittyvät säätiön hallituksen kokouksen pöytäkirjat Patentti- ja rekisterihallitukselle 22.8.2019 mennessä.

Patentti- ja rekisterihallitus (jäljempänä myös PRH) on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

Säätiölakia sovelletaan Suomessa rekisteröityihin säätiöihin lain 1 luvun 1 §:n nojalla. B:n rahasto (jäljempänä myös rahasto) on omakatteinen rahasto, jota hallinnoi A:n säätiö (jäljempänä myös säätiö). Omakatteiseen rahastoon ei sellaisenaan sovelleta säätiölakia. Omakatteiset rahastot eivät voi saada nimiinsä oikeuksia, tehdä sitoumuksia eivätkä kantaa ja vastata. Omakatteisen rahaston varoja hallinnoi aina jokin toinen oikeushenkilö, joka vastaa omakatteisen rahaston velasta ja velvoitteista kuin omastaan. Säätiö on selvityksessään tuonut esille, että se käyttää rahastossa tosiasiallista valtaa nimittämisoikeutensa turvin. Lisäksi säätiön hallitus on rahaston sääntöjen 4 §:n nojalla velvoitettu rahaston varojen hoitajaksi yhdessä rahaston hoitokunnan kanssa.

Säätiölain 1 luvun 4 § velvoittaa säätiön johtoa huolellisesti toimien edistämään säätiön tarkoituksen toteuttamista ja säätiön etua. Rahasto ja säätiö ovat tiiviisti kytketty toisiinsa, mikä puolestaan velvoittaa punnitsemaan rahaston tarkoituksen soveltuvuutta säätiön tarkoitukseen. Säätiöt voivat vastaanottaa lahjoituksia, joiden tarkoitus on perustaa rahasto, vain jos kyseisen rahaston tarkoitus on yhtenäinen säätiön tarkoituksen kanssa.

Säätiön säännöissä on nimenomaisesti kielletty säätiön varojen käyttäminen stipendirahastojen perustamiseen tai muihin säännöissä mainitsemattomiin tarkoituksiin. Säätiön sääntöjen 3 §:n tarkoituksena on rajata sääntöjen tulkintaa siten, että säännöissä on tyhjentävästi lueteltu ne toimintamuodot ja tarkoitukset, joihin säätiön varoja voidaan käyttää. Rahaston tarkoitus on merkittävästi laajempi kuin säätiön tarkoitus, jolloin rahastoa voidaan käyttää, ja on käytetty, muihin tarkoituksiin kuin säätiön tarkoitukseen. Säätiön tarkoitus rajaa säätiön toimialueen, eikä säätiön hallitus voi laventaa tai laajentaa säätiön tarkoitusta. Lavennuskielto koskee myös säätiön hoidettavaksi otettavia erikoisrahastoja.

Koska rahasto ei mahdu säätiön säännöissä määritellyn tarkoituksen alle ja rahaston säännöt sitovat säätiön toimimaan sääntöjensä ja tarkoituksensa vastaisesti, Patentti- ja rekisterihallitus on antanut edeltä ilmenevän määräyksen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kysymys, hylännyt A:n säätiön valituksen. Hallinto-oikeus on pidentänyt määräyksen noudattamiselle asetetun määräajan päättymään 30.9.2020.

Hallinto-oikeus on, selostettuaan säätiölain 1 luvun 1, 2 ja 4 §:n ja 14 luvun 9 §:n 1 momentin 1 kohdan säännökset ja hallituksen esityksen HE 166/2014 vp perusteluja sekä asiassa saadun selvityksen, lausunut asian arviointina ja johtopäätöksinään seuraavaa:

Asiassa on kysymys siitä, onko Patentti- ja rekisterihallituksella ollut perusteita määrätä A:n säätiö päättämään toimenpiteistä, joihin sen tulisi ryhtyä saattaakseen toimintansa vastaamaan säätiölakia ja säätiön tarkoitusta.

Asiassa esitetystä selvityksestä ilmenee, että säätiön tarkoituksena on sen sääntöjen mukaan säilyttää A:n taiteilijakoti ja kokoelmat sekä hoitaa ja kartuttaa niitä. Säätiö on ottanut vuonna 2013 vastaan Kenkämäki Oy:ltä lahjoituksen, jota varten säätiö on perustanut B:n rahaston. Säätiö on hyväksynyt rahaston säännöt, ja rahaston sääntöjen mukaan se kuuluu erillisenä omakatteisena rahastona säätiön rahastoihin. Rahastolla on sen sääntöjen perusteella säätiön tarkoituksesta erillinen tarkoitus. Lisäksi rahaston varoja hoidetaan säätiön varainhoidon yhteydessä, ja säätiön hallitus vastaa yhdessä rahaston hoitokunnan kanssa varojen sijoittamisesta. Säätiöllä on oikeus periä rahaston hoidosta vuosittain aiheutuneita kustannuksia vastaava kohtuullinen hoitopalkkio. Säätiön hallitus myös nimeää rahaston hoitokunnan jäsenet rahaston säännöissä todetulla tavalla.

Hallinto-oikeus toteaa, että säätiön tehtävänä on tuottaa hyötyä sen säännöissä määrättyyn tarkoitukseen eikä varallisuutta saa käyttää muuhun kuin säännöistä ilmenevään tarkoitukseen. Säätiön hallituksen tulee hoitaa säätiön asioita säätiön sääntöjä noudattaen. Kaikkien rahastojen tarkoituksien on oltava säätiön tarkoitukseen sisältyviä, eikä säätiön tule ottaa vastaan lahjoitusta, jonka käyttötarkoitus on säätiön tarkoitukselle vieras. Säätiön tarkoitus rajoittaa siten myös säätiön sopimusvapautta.

Hallinto-oikeus toteaa, että säätiön säännöt sinänsä mahdollistavat lahjoituksen vastaanottamisen ja omakatteisen rahaston perustamisen. Kun kuitenkin otetaan huomioon säätiön ja rahaston tarkoituksista todettu, on säätiö perustamalla rahaston ja ottamalla sen hallinnoitavakseen ryhtynyt toimeen, joka ei edistä säätiön tarkoituksen toteutumista tai säätiön etua. Rahastolla on oma sen säännöissä määritelty laajempi tarkoitus. Tätä käsitystä tukee myös se, että rahaston varoista on myönnetty avustuksia, jotka eivät asiassa esitetyn selvityksen perusteella vastaa säätiön tarkoitusta. Säätiön säännöt kieltävät varojen käyttämisen stipendirahastojen perustamiseen tai muihin säännöissä mainitsemattomiin tarkoituksiin. Hallinto-oikeus katsoo, että säätiö ei ole näin ollen toiminut omien sääntöjensä ja säätiölain mukaisesti. Myöskään säätiön hallitus ei siten ole huolellisesti toimien edistänyt säätiön tarkoituksen toteutumista ja säätiön etua säätiölain 1 luvun 4 §:n mukaisesti. Asian arvioinnissa ei ole tässä tapauksessa merkitystä sillä, onko säätiötä pidettävä niin sanottuna apurahasäätiönä, toiminnallisena säätiönä vai näiden yhdistelmänä. Edellä todettuun nähden Patentti- ja rekisterihallitus on voinut säätiölain nojalla määrätä säätiön ryhtymään toimiin saattaakseen toimintansa vastaamaan säätiölakia ja säätiön tarkoitusta.

Patentti- ja rekisterihallituksen päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Outi Siimes, Matti Haapaniemi ja Emmi Aakula. Esittelijä Oona Fromholdt.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A:n säätiö on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Säätiö on valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen sekä Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen siltä osin kuin päätöksessä on määrätty säätiö päättämään toimenpiteistä saattaakseen toimintansa vastaamaan säätiölakia ja säätiön tarkoitusta. Lisäksi säätiö on pyytänyt päätösten täytäntöönpanon kieltämistä.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Epäitsenäisiin säätiöihin ei sovelleta säätiölakia eikä epäitsenäisistä säätiöistä ole muutakaan lainsäädäntöä. PRH:n määräys on annettu ilman lain säännöstä tai oikeuskäytännössä asetettua velvoitetta.

PRH on ylittänyt toimivaltansa määräyksen antaessaan. PRH:n valvontatehtävään ei kuulu muiden lakien kuin säätiölain noudattamisen valvonta. Asiassa ei ole kysymys säätiölain tai säätiön sääntöjen vastaisesta tilanteesta eikä myöskään säätiön edun vastaisesta toimesta. Asiassa on kysymys siitä, millaisen rahaston säätiö on sopimusvapautensa puitteissa voinut ottaa vastaan lahjoituksena ja korvausta vastaan hallinnoitavakseen. Rahaston vastaanottamisessa ja hallinnoinnissa on ollut kyse siviilioikeudellisesti pätevästä oikeustoimesta, jota ei ole säätiölaissa tai muussa laissa kielletty.

Säätiöllä on sääntöjensä mukaan ollut oikeus ottaa vastaan rahaston kaltainen lahjoitus, joka pidetään erillään säätiön varoista ja joka ei vaikuta säätiön tarkoituksen toteutumiseen tai säätiön muun varallisuuden käyttöön. Säätiön sääntöjä ei ole loukattu.

Sekä säätiön että rahaston toimialaan kuuluvat taide ja kulttuuri. Kummallakin on lisäksi vahva yhteys Satakuntaan. Näissä olosuhteissa lahjoituksen lähtökohtia voidaan pitää jokseenkin tavanomaisina. Laissa ei ole säännöksiä siitä, millä edellytyksillä säätiö voi ottaa hoitaakseen epäitsenäisen säätiön.

Rahasto ei vaikuta millään tavoin säätiön oman tarkoituksen toteutumiseen tai puutu muutoinkaan säätiön toimintaan, eikä säätiön tarkoituksen ole todettu vaarantuneen millään tavalla. Rahasto on perustettu säätiön ulkopuolelta tulleilla varoilla, ja rahaston varat on pidetty erillään säätiön varoista. Rahaston varoja ei ole tarkoitettu säätiön tarkoitusta palveleviksi, vaan rahaston tarkoitusta palveleviksi. Säätiön käyttövarat ovat puolestaan palvelleet yksinomaan säätiön tarkoitusta. Säätiön varoja ei ole käytetty stipendirahaston perustamiseen. Varojen erillään pitäminen tukee sitä päätelmää, että säätiön ja epäitsenäisen säätiön tarkoituksetkin voivat olla toisistaan poikkeavia, kunhan ne eivät ole ristiriidassa keskenään.

Säätiö ei ole ottanut rahaston hallinnointitehtävää vastaan korvauksetta. Lahjoitusta vastaanotettaessa on sovittu, että säätiöllä on oikeus kaikki kustannukset kattavaan kohtuulliseen korvaukseen. Hoitopalkkiota on toistaiseksi veloitettu yhteensä 28 000 euroa. Rahaston hallinnointi ei ole vastoin säätiön etua tai aiheuta kulua säätiölle.

Patentti- ja rekisterihallitus on lausunnossaan vaatinut valituslupahakemuksen ja valituksen hylkäämistä. Patentti- ja rekisterihallitus on viitannut päätöksensä perusteluihin ja hallinto-oikeudessa esittämäänsä sekä hallinto-oikeuden ratkaisuun, ja lisäksi esittänyt muun ohella seuraavaa:

PRH:n valvontapäätös koskee itsenäisen rekisteröidyn säätiön toimia ja niiden valvontaa. PRH ei ole puuttunut rahaston toimintaan, vaan sen valvontavaltaan kuuluvan säätiön toimintaan. Kyseessä on ollut toimi, jolla säätiön hallitus on ottanut vastattavakseen sen sääntöjen määräämän tarkoituksen ulkopuolisen velvoitteen. PRH on voinut toimivaltansa puitteissa antaa säätiölain 14 luvun 9 §:n mukaisen määräyksen asiassa, jossa säätiölain ja säätiön sääntöjen vastaisuus on selvä. PRH ei siten ole ylittänyt toimivaltaansa asiassa.

Säätiön menettely rahaston vastaanottamisessa on ollut ristiriidassa säätiön sääntöjen kanssa. Rahaston tarkoitus eroaa merkittävällä tavalla säätiön sääntöjen mukaisesta tarkoituksesta ja on säätiön tarkoitusta paljon laveampi. Säätiön hallituksen velvollisuutena on huolehtia siitä, etteivät sen toimet mene säätiön säännöissä määrätyn tarkoituksen ulkopuolelle. Säätiön hallitus ei voi sopimusvapauden turvin laajentaa säätiön toimintamuotoja ja tehtäväkenttää. Mikäli säätiö ottaa rahaston hoidettavakseen, sen tarkoituksen tulee sisältyä säätiön tarkoitukseen. PRH ei ole puuttunut säätiön sopimusvapauteen, vaan siihen, että säätiön hallitus toimii kelpoisuutensa puitteissa. Varojen erillään pitäminen ei ole peruste sille, että säätiö voi ottaa tarkoituksensa ulkopuolisen velvoitteen hoidettavakseen.

Säätiön etu saattaa hyvinkin vaarantua, kun säätiö on velvollinen vastaamaan rahaston velvoitteista kuten omasta velastaan. Säätiö on joutunut käymään oikeutta rahastoon liittyen. Jos säätiön hallituksella on huolehdittavanaan muita säätiön tarkoituksen ulkopuolisia tarpeita, säätiön edun riittävä huomioiminen voi vaarantua.

A:n säätiö on antanut vastaselityksen ja viitannut valituksen yhteydessä esitettyihin perusteluihin sekä esittänyt lisäksi muun ohella seuraavaa:

Säätiö on tavoitellut rahaston vastaanottamisella lisää näkyvyyttä, ja säätiöllä on oikeus palkkioon hallinnointitehtävästä. Samalla kun säätiö hoitaa rahaston hallinnointia ja saa siitä palkkion, myös sen oman hallinnon kulut pienenevät. Esimerkiksi liiketoimintapäätösperiaatteen mukaan hallinnointitehtävän vastaanottaminen on ollut perusteltua. Säätiö on menetellyt huolellisesti ja hankkinut lainopillisia neuvoja ennen lahjoituksen vastaanottamista ja rahaston perustamista. Säätiön säännöt sallivat kaikki lailliset keinot kartuttaa omaisuutta, eikä osakesalkun hallinnointitehtävä sisällä ilmeisiä riskejä.

PRH:n päätöksen mukainen ankara sopimusvapauden rajaus ei ole perusteltu huolellisuusvelvoitteeseen kuuluvan harkintavallan näkökulmasta. Hallinnointitehtävässä kysymys voi olla myös tavasta rahoittaa säätiön toimintaa. Huolellisuusvelvollisuuden ei tule estää säätiöitä hallinnoimasta säätiön tarkoituksen kannalta erilaisia, mutta toisaalta muulla tavoin hyödyllisiä tai neutraaleja rahastoja.

Riittävää huolellisuuden tasoa arvioitaessa on aiheellista ottaa huomioon myös liiketoimintapäätösperiaate, joka on todettu säätiölakia koskevassa hallituksen esityksessä. Säätiöillä on oikeus rahoittaa toimintaansa hallinnoimalla epäitsenäisiä säätiöitä ja käyttää korvaus oman tarkoituksensa edistämiseen. Säätiön luottamusta säätiölain esitöissä mainittuun huolellisuusstandardiin esimerkiksi verraten liiketoimintapäätösperusteeseen on suojattava.

Säätiövalvonnan keskeisenä tavoitteena on varmistaa ja turvata säätiön tarkoituksen edistäminen. PRH:n määräys ei edistä säätiön tarkoitusta, vaan on aiheuttanut oikeudellista epävarmuutta säätiön oikeussuhteissa. Määräys on ollut suhteeton.

Patentti- ja rekisterihallitukselle on varattu tilaisuus lausua vastaselityksessä esitettyjen uusien perusteiden johdosta. Patentti- ja rekisterihallitus on ilmoittanut, että se ei katso tarpeelliseksi lausua vastaselityksen johdosta.

Ilmoitus on lähetetty tiedoksi A:n säätiölle.

Merkintä

Korkein hallinto-oikeus on 23.9.2020 antamallaan välipäätöksellä H346/2020 kieltänyt Patentti- ja rekisterihallituksen ja Helsingin hallinto-oikeuden päätösten täytäntöönpanon, kunnes korkein hallinto-oikeus on ratkaissut valituslupahakemuksen tai asiassa toisin määrätään.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää säätiölle valitusluvan ja tutkii asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Patentti- ja rekisterihallituksen määräyksen noudattamiselle asetettu määräaika pidennetään päättymään 31.3.2022.

Perustelut

Oikeusohjeet

Säätiölain 1 luvun 1 §:n mukaan säätiölakia sovelletaan kaikkiin säätiölain mukaan Suomessa rekisteröityihin säätiöihin, jollei säätiölaissa tai muussa laissa säädetä toisin.

Säätiölain 1 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan säätiöllä on oltava hyödyllinen tarkoitus. Säätiö tukee tai harjoittaa tarkoitusta edistävää toimintaa. Säätiön toiminta rahoitetaan pääomalla, toiminnan tuloilla ja muulla rahoituksella. Pykälän 2 momentin mukaan säätiön tarkoitus ja toimintamuodot määrätään säätiön säännöissä.

Säätiölakia koskevan hallituksen esityksen (HE 166/2014 vp) 1 luvun 2 §:n yksityiskohtaisten perustelujen mukaan säätiöllä on sen säännöissä määrätty hyödyllinen tarkoitus, jota se edistää tukemalla tai harjoittamalla tarkoitusta edistävää, säännöissä määrättyä toimintaa (toimintamuodot). Säätiö voi myös edistää tarkoitusta kummallakin tavalla. Esitöiden mukaan tulkittaessa sitä, mitkä yksittäiset toimet ovat säätiölle sallittuja, on otettava huomioon säätiön säännöistä ilmenevät säätiön tarkoitus ja toimintamuodot ja muut sääntöjen määräykset.

Säätiölain 1 luvun 4 §:n mukaan säätiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä säätiön tarkoituksen toteutumista ja säätiön etua.

Säätiölain esitöiden (HE 166/2014 vp) 1 luvun 4 §:n yksityiskohtaisten perustelujen mukaan säätiön edun mukaista toimintaa on tuottaa säätiön toiminnalla hyötyä sen säännöissä määrättyyn tarkoitukseen eli säätiön tarkoituksen toteutumisen edistäminen sääntöjen määräämällä tavalla. Säätiön johto voi sääntöjen sallimissa rajoissa toteuttaa säännöissä määrättyä tarkoitusta kattavasti tai vain jotakin osaa siitä ja muuttaa tarkoituksen toteuttamisen painotuksia sääntöjen sallimissa rajoissa. Huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuuden mukaista on säätiön toiminnan organisoiminen siten, että säätiö voi tosiasiallisesti toteuttaa sille luovutetuilla varoilla sääntöihin kirjattua tarkoitusta.

Säätiölain 14 luvun 9 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan rekisteriviranomainen voi, jos säätiön päätös, toimenpide tai menettely on ristiriidassa säätiölain tai säätiön sääntöjen kanssa, määrätä säätiön ryhtymään toimiin oikaisun aikaansaamiseksi.

Säätiölakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 166/2014 vp) on todettu epäitsenäisistä säätiöistä muun ohella, että epäitsenäisestä säätiöstä on kyse silloin, kun joku luovuttaa omaisuutta toiselle oikeushenkilölle 1) käytettäväksi määrättyyn tarkoitukseen ja 2) hoidettavaksi erillään saajan muista varoista. Epäitsenäinen säätiö ja muu määrätarkoitukseen käytettävä rahasto ei ole oikeushenkilö, vaan sen varoja hoitaa niiden saaja omissa nimissään. Epäitsenäinen säätiö ei edellytä oman organisaation luomista säätiövarallisuuden hoitoa varten. Yleisistä oikeusperiaatteista seuraa, että epäitsenäiset säätiöt ja muut määrätarkoitukseen käytettävät rahastot eivät voi saada nimiinsä oikeuksia ja tehdä sitoumuksia, eivätkä kantaa ja vastata. Rahaston varojen vastaanottaja määrää saadusta omaisuudesta ja käyttää sitä koskevaa puhevaltaa omissa nimissään ja vastaa epäitsenäisen säätiön ja rahaston puolesta tehdystä toimesta aiheutuneesta velasta tai muusta velvoitteesta kuin omasta velastaan. Käytännössä rahaston hallinto on yleensä järjestetty siten, että rahaston sääntöjen perusteella rahastolla on oma hallintoelin, joka päättää rahaston asioista tai tekee ehdotuksia rahaston varat omistavalle taholle.

Keskeiset tosiseikat

A:n säätiön tarkoituksena on sen sääntöjen 1 §:n mukaan säilyttää A:n taiteilijakoti ja kokoelmat sekä hoitaa ja kartuttaa niitä. Sääntöjen 2 §:n mukaan säätiö on oikeutettu vastaanottamaan lahjoituksia ja testamentteja sekä muullakin laillisella tavalla kartuttamaan omaisuuttaan. Tällä tavoin saatu omaisuus liitetään säätiön käyttövaroihin, jollei lahjoittaja tai testamentin tekijä nimenomaan ole toisin määrännyt.

Sääntöjen 3 §:n mukaan säätiön perustajan kuoltua hallituksen tulee noudattaa seuraavia määräyksiä:

”Perustajan Harjavallassa olevat koti, atelieri ja museohuoneistot on säilytettävä museona, jonka kokoelmia tulee säätiön hallituksen harkinnan mukaan kartuttaa. Harjulan museon alueella eivät saa asua muut kuin vahtimestari perheineen ja korkeintaan kuukauden vuodessa intendentti tai muu museon hoitajaksi valittu henkilö. Perustajan omia töitä saa myydä taidemuseoille, mutta mitään muita esineitä ei saa myydä, vaihtaa tai siirtää pois Harjulan alueelta.

Se osa omaisuuden tuottamasta tulosta, joka ei kuulu Harjulan museon ja säätiön muiden asioiden hoitamiseen, käytetään siten, että A:n nimeä kantavia patsaita pystytään Suomen kaupunkeihin valamalla kaikki hänen patsaiksi sopivat kipsimallinsa vaskeen ja suurentamalla sopivat pienoismallit. Tähän tarkoitukseen voidaan hallituksen harkinnan mukaan käyttää myöskin muita säätiön käyttövaroja, vuosittain kuitenkin korkeintaan kymmenen prosenttia edellisen vuoden tilinpäätöksen osoittamasta käyttövarojen määrästä. Kun kaikki mahdolliset perustajan nimeen liittyvät patsaat on pystytetty, käytetään korot ja muut tulot museokokoelmien hoitoon ja kartuttamiseen.

Säätiön varoja ei saa käyttää stipendirahastojen perustamiseen eikä muihin näissä säännöissä mainitsemattomiin tarkoituksiin.”

Säätiön ja Kenkämäki Oy:n välisen 23.5.2013 allekirjoitetun sopimuksen ja lahjakirjan mukaan Kenkämäki Oy on lahjoittanut A:n säätiön perustaman B:n rahaston peruspääomaksi lahjakirjassa mainitun omaisuuden. Säätiö on puolestaan vastaanottanut lahjoitetun omaisuuden ja sitoutunut noudattamaan lahjakirjan ehtoja ja perustetun rahaston sääntöjä.

B:n rahaston sääntöjen 1 §:n mukaan rahasto kuuluu erillisenä omakatteisena rahastona säätiön rahastoihin. Sääntöjen 3 §:n mukaan rahaston tarkoituksena on tieteiden ja taiteiden tukeminen sekä suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämisen edistäminen. Lisäksi rahaston tarkoituksena on edistää maaseudun yritystoiminnan ja taloushistorian tutkimusta ja julkistamista erityisesti torppari- ja sukuhistorialliselta osalta.

Rahaston sääntöjen 4 §:ssä on todettu muun ohella, että rahaston varoja hoidetaan säätiön varainhoidon yhteydessä. Rahasto pidetään erillisenä omakatteisena rahastona säätiön kirjanpidossa siten, että rahaston vuotuinen tuotto, kulut ja pääoma näkyvät kirjanpidossa erikseen. Rahaston varoja ei voida liittää säätiön varoihin miltään osin. Säätiöllä on oikeus periä rahaston hoidosta vuosittain aiheutuneita kustannuksia vastaava kohtuullinen hoitopalkkio ottamalla huomioon rahaston ja säätiön toteutuneiden kulujen suhde.

Rahaston sääntöjen 5 §:n mukaan rahaston varojen käytöstä päättää ja rahaston tarkoituksen toteuttamista seuraa rahaston hoitokunta, johon säätiön hallitus nimittää puheenjohtajan ja kaksi muuta jäsentä. Jäsenistä toisen on kuuluttava sukuun, johon B tai on kuulunut, ja toisen nimeämiseen on pyydettävä kotiseutuyhdistys Harjulan Kilta ry:n suositus. Siinä tapauksessa, että näitä jäsenyydelle asetettuja vaatimuksia ei voida täyttää, on säätiön hallituksella oikeus nimetä hoitokunnan jäsen tai jäsenet.

Säätiön Patentti- ja rekisterihallitukselle antaman selvityksen mukaan rahasto on myöntänyt neljä avustusta, joista määrältään merkittävin on ollut apuraha tutkimuksen suorittamiseen.

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Asiassa on ratkaistavana, onko Patentti- ja rekisterihallitus voinut määrätä A:n säätiön päättämään toimenpiteistä, joihin se ryhtyy saattaakseen toimintansa vastaamaan säätiölakia. Kysymys on siitä, onko säätiön toiminta ollut säätiön sääntöjen tarkoituksen vastaista sen hallinnoiman rahaston osalta, kun rahaston sääntöjen mukainen tarkoitus on erilainen kuin säätiön sääntöjen mukainen tarkoitus.

Kuten säätiölain esitöissä on todettu, säätiön säännöistä ilmenevät säätiön tarkoitus ja toimintamuodot ja muut sääntöjen määräykset on otettava huomioon arvioitaessa sitä, mikä toiminta on säätiölle sallittua. Säätiön edun mukaista toimintaa on tuottaa säätiön toiminnalla hyötyä sen säännöissä määrättyyn tarkoitukseen ja siten edistää säätiön tarkoituksen toteutumista sääntöjen määräämällä tavalla.

Siten säätiön hallinnoimakseen ottaman rahaston osalta on tarkasteltava sitä, toteuttaako säätiön hallinnoiman rahaston tarkoitus säätiön sääntöjen mukaista tarkoitusta. Säätiölain 1 luvun 2 §:n 1 momentin vaatimus säätiön tarkoitusta edistävästä toiminnasta edellyttää, että säätiön hallinnoiman rahaston tarkoitus sisältyy säätiön sääntöjen mukaiseen tarkoitukseen.

Säätiön säännöistä ilmenevällä tavalla säätiön tarkoitus ja tarkoituksen toteuttamismuodot on määritelty edellä esitetyin tavoin yksityiskohtaisesti tarkoituksen liittyessä A:n taiteilijakodin säilyttämiseen, kokoelmien kartuttamiseen ja hänen nimeään kantavien patsaiden pystyttämiseen. Rahaston säännöissä todettu tarkoitus liittyy puolestaan tieteiden ja taiteiden tukemiseen sekä säännöissä tarkemmin määriteltyjen käyttötarkoitusten edistämiseen. Rahaston tarkoitus ei rahaston sääntöjen mukaan liity tai rajoitu edellä mainittuun säätiön tarkoituksen mukaisen toimintaan, vaan on sitä laajempi ja siitä poikkeava. Rahaston varoja ei myöskään käytännössä ole käytetty säätiön tarkoituksen mukaiseen toimintaan.

Koska säätiön harjoittamaa toimintaa on arvioitava siitä näkökulmasta, edistääkö se säätiön tarkoituksen toteutumista, merkitystä ei ole sillä seikalla, että säätiön hallinnoiman rahaston varat pidetään erillään säätiön varoista. Säätiön toiminnan sääntöjen mukaisuutta arvioitaessa merkitystä ei ole myöskään sillä, että säätiö on saanut rahastolta palkkiona aiheutuneita kustannuksia vastaavan korvauksen rahaston hallinnoinnista.

Kun säätiön säännöissä määritelty tarkoitus ei ole kattanut rahaston sääntöjen mukaista tarkoitusta ja kun rahaston sääntöjen noudattaminen on johtanut säätiön sääntöjen vastaiseen toimintaan, säätiön toiminta ei ole ollut sen sääntöjen mukaista ja on siten ollut Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä tarkoitetulla tavalla säätiölain vastaista.

Edellä esitetyillä perusteilla ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Säätiölle määrätyn velvoitteen noudattamiselle asetettu määräaika on kuitenkin pidennettävä edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Leena Äärilä, Vesa-Pekka Nuotio, Anne Nenonen, Tero Leskinen ja Toni Kaarresalo. Asian esittelijä Pekka Savola.