KHO:2022:30

Muutoksenhakija oli tehnyt Patentti- ja rekisterihallitukselle tavaramerkin kansainvälistä rekisteröintiä koskevan väitteen, jonka Patentti- ja rekisterihallitus oli hylännyt osittain.

Muutoksenhakija oli valitusajassa toimittanut markkinaoikeuteen sähköpostiviestin, joka oli otsikoitu ”Valitus markkinaoikeudelle” ja jossa oli todettu, että muutoksenhakija valittaa Patentti- ja rekisterihallituksen mainitusta päätöksestä. Lisäksi viestissä oli yksilöity väitenumero ja väitemerkki sekä ilmoitettu, että liitteet toimitetaan myöhemmin.

Muutoksenhakija oli tämän jälkeen ennen valitusajan päättymistä sopinut markkinaoikeuden kirjaamon kanssa sähköpostitse toimitetun kirjelmän täydentämisestä siten, että kirjelmän liitteet toimitetaan saman viikon loppuun mennessä, mutta valitusajan jo päätyttyä. Tämän jälkeen markkinaoikeus oli jättänyt valituksen myöhään tehtynä tutkimatta, koska muutoksenhakija oli toimittanut varsinaisen valituskirjelmän vaatimuksineen ja perusteineen vasta valitusajan umpeutumisen jälkeen.

Korkein hallinto-oikeus kumosi markkinaoikeuden päätöksen ja palautti asian markkinaoikeudelle uudelleen käsiteltäväksi. Päätöksen perustelujen mukaan valituskirjelmän sisältöä koskevien vaatimusten ensisijainen tarkoitus on ohjata muutoksenhakijaa tekemään asianmukainen valituskirjelmä, jonka perusteella tuomioistuin voi tutkia, miltä osin ja millä perusteella muutoksenhakija haluaa muutosta asiassa tehtyyn hallintopäätökseen. Se, miten tarkasti valituskirjelmässä on yksilöitävä vaatimus hallintopäätöksen muuttamisesta, riippuu kunkin valitusasian laadusta ja aikaisemmista käsittelyvaiheista. Markkinaoikeuden kirjaamo oli sinne sähköpostitse saapuneen valituskirjelmän perusteella varannut muutoksenhakijan asiamiehelle tilaisuuden toimittaa lisäksi markkinaoikeuteen saman viikon kuluessa sanotun kirjelmän liitteet, oikeastaan varsinaisen muutoksenhakemuksen liitteineen. Kun otettiin huomioon myös oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 40 §, muutoksenhakijalla oli ollut peruste luottaa siihen, että asia on tullut lainmukaisesti vireille.

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 14 § 1 momentti, 15 § 1 ja 2 momentti, 16 §, 40 § ja 41 §

Päätös, jota valitus koskee

Markkinaoikeus 8.2.2021 nro 43/21

Asian aikaisempi käsittely

Patentti- ja rekisterihallitus on 14.5.2020 tekemällään päätöksellä osittain hylännyt Bruksbo i Uppsala Kommanditbolag -nimisen kommandiittiyhtiön kansainvälistä rekisteröintiä numero 1450915 RUSTA (kuvio) vastaan tekemän väitteen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Markkinaoikeus on muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellään jättänyt tutkimatta Bruksbo i Uppsala Kommanditbolagetin Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä tekemän valituksen.

Markkinaoikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

1 Kysymyksenasettelu ja sovellettavista säännöksistä

Asiassa on ensin arvioitava, onko valitusajan kuluessa saapunut sähköpostiviesti ollut sisällöltään riittävä valituksen vireille saattamiseksi ja onko valittaja voinut täydentää valitustaan muun ohella vaatimusten ja perusteiden osalta valitusajan jälkeen.

Käsillä olevaan asiaan sovellettavan tavaramerkkilain (7/1964) 51 a §:n mukaan muutoksenhausta Patentti- ja rekisterihallituksen päätökseen tavaramerkkiä koskevassa asiassa säädetään Patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain 6 §:ssä.

Patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan Patentti- ja rekisterihallituksen päätökseen haetaan muutosta valittamalla markkinaoikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään, kun päätöksellä on ratkaistu muun ohella kansainvälistä rekisteröintiä koskeva asia (5 kohta). Pykälän 2 momentin mukaan valitettaessa 1 momentissa tarkoitetusta päätöksestä valitus on tehtävä 60 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Hallintolainkäyttölaki (586/1996) on kumottu 1.1.2020 voimaan tulleella oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetulla lailla, jonka 127 §:n mukaan muualla laissa tai asetuksessa olevalla viittauksella hallintolainkäyttölakiin (586/1996) tarkoitetaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain voimaan tultua viittausta viimeksi mainittuun lakiin.

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain, tavaramerkkilain (7/1964) sekä Patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain perusteella, siltä osin kuin edellä mainituissa laeissa ei toisin säädetä, valitusasian käsittelyyn markkinaoikeudessa sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 14 §:n 1 momentin mukaan valitus on toimitettava valitusajassa toimivaltaiselle hallintotuomioistuimelle, jollei erikseen säädetä, että valitus toimitetaan viranomaiselle.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 15 §:n 1 momentin mukaan valituksessa on ilmoitettava muun ohella päätös, johon haetaan muutosta (1 kohta), miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (2 kohta) sekä vaatimusten perustelut (3 kohta). Pykälän 2 momentin mukaan valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 16 §:n 1 momentin mukaan valitukseen on liitettävä valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen (1 kohta), selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta (2 kohta) ja asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle (3 kohta).

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 36 §:n 1 momentin mukaan asia käsitellään hallintotuomioistuimessa kirjallisesti valituksen, valituksen kohteena olevan päätöksen ja muun oikeudenkäyntiaineiston perusteella.

Kyseisen säännöksen esitöissä (HE 29/2018 vp s. 103) on todettu muun ohella, että kirjallinen käsittely perustuu oikeudenkäyntiasiakirjoihin. Käsittelyn perustana ovat valitus ja sen kohteena oleva viranomaisen päätös. Lisäksi tuomioistuin pyytää päätöksen tehneeltä viranomaiselta yleensä lausunnon valituksessa esitettyihin vaatimuksiin. Oikeudenkäynnin osapuolet voivat myös toimittaa selvitystä sekä esittää vaatimuksia ja kannanottoja kirjallisessa muodossa, johon rinnastuu myös sähköisessä muodossa toimitettu aineisto.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 40 §:n mukaan, jos valitus tai muu hallintotuomioistuimelle toimitettu kirjelmä on puutteellinen, hallintotuomioistuimen on varattava kirjelmän laatijalle tilaisuus kohtuullisessa määräajassa täydentää sitä, jollei täydentäminen ole asian käsittelyn kannalta tarpeetonta. Täydennyspyynnössä on samalla ilmoitettava, millä tavoin kirjelmä on puutteellinen ja mitä täydentämisen laiminlyönnistä voi seurata.

Kyseisen pykälän esitöiden (HE 29/2018 vp s. 105 ja 106) mukaan lähtökohtana on, että tuomioistuimen tulee varata valittajalle tilaisuus valituksessa olevien puutteiden korjaamiseen silloin, kun valitus liitteineen ei täytä sille mainitun lain 15 ja 16 §:ssä säädettyjä vaatimuksia. Täydennyttämiseen tulee turvautua, kun se on asian jatkokäsittelyn kannalta välttämätöntä. Näin on esimerkiksi silloin, kun muutoksenhakijan vaatimuksia tai niiden perusteluja ei ole valituksessa esitetty niin selkeästi, että viranomainen voisi antaa yksilöidyn ja perustellun vastauksen. Vaatimusten ja perusteluiden puuttuminen tai niiden huomattava epäselvyys on yleensä aina riittävä aihe täydennyspyyntöön. Jos valittaja ei täydennysmenettelystä huolimatta täydennä valitustaan pyydetyllä tavalla hänelle asetetussa määräajassa, valitus voidaan ratkaista tai puutteellisuudesta riippuen jättää tutkimatta siten kuin mainitun lain 8 luvussa säädetään. Tämä edellyttää sitä, että valittajalle on ilmoitettu tutkimattajättämisuhasta täydennyspyynnössä. Määräajan jälkeen toimitettu täydennys otetaan kuitenkin huomioon, jos täydennys saapuu tuomioistuimelle ennen asian ratkaisemista, ja tarvittaessa valittajalle voidaan varata uudelleen tilaisuus valituksessa olevien puutteiden korjaamiseen.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:n 1 momentin mukaan valitusajan päättymisen jälkeen uuden vaatimuksen saa esittää vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai valitusajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan. Pykälän 2 momentin mukaan valitusajan päättymisen jälkeen valittaja saa esittää uusia perusteluja vaatimuksensa tueksi, jollei asia sen johdosta muutu toiseksi.

Vuosikirjaratkaisussaan KHO 2019:127 korkein hallinto-oikeus on katsonut, että tilanteessa, jossa hallinto-oikeudelle ennen valitusajan päättymistä lähetetystä sähköpostiviestistä ilmeni selvästi valittajana olleen lapsen tahto valittaa huostaanottoaan ja sijaishuoltoon sijoittamistaan koskevasta päätöksestä, sähköpostiviestiä oli pidettävä asiakirjana, jolla lapsen valitus oli tullut hallinto-oikeudessa vireille. Korkein hallinto-oikeus on tältä osin viitannut muun ohella perustuslain 21 §:ssä mainittuihin oikeusturvan takeisiin ja lastensuojelulain 24 §:n 1 momenttiin. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan, kun muutoksenhakijana oli huostaanotettu ja sijaishuoltoon sijoitettu lapsi, muutoksenhakua koskevan oikeuden toteutumiseen oli kiinnitettävä erityistä huomiota.

Vuosikirjaratkaisussaan KHO 2020:134 korkein hallinto-oikeus on todennut, että muutoksenhaun kohteena on hallinto-asiassa tehty päätös, jonka perusteella voidaan määritellä myös henkilöt, joilla on asiassa puhevalta, ja että valituskirjelmän sisältöä koskevien vaatimusten ensisijainen tarkoitus on ohjata muutoksenhakijaa tekemään asianmukainen valituskirjelmä, jonka perusteella tuomioistuin voi tutkia, miltä osin ja millä perusteella muutoksenhakija haluaa muutosta asiassa tehtyyn hallintopäätökseen. Se, miten tarkasti valituskirjelmässä on yksilöitävä vaatimus hallintopäätöksen muuttamisesta, riippuu kunkin valitusasian laadusta ja aikaisemmista käsittelyvaiheista. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kun otettiin huomioon esillä olleen toimeentulotukea koskevan asian aikaisempi käsittely Kansaneläkelaitoksessa, jossa toimeentulohakemuksesta tehdyt oikaisuvaatimukset oli hylätty, oikaisuvaatimuksiin annettuihin päätöksiin kohdistuneiden valituskirjelmien vaatimusten enempi yksilöinti ei ollut välttämätöntä valitusten tutkimiseksi.

2 Valituksesta ja sen vireilletulosta

Patentti- ja rekisterihallitus on 14.5.2020 tehnyt päätöksen Bruksbo i Uppsala Kommanditbolagetin tekemän, kansainvälistä rekisteröintiä numero 1450915 RUSTA (kuvio) koskevan väitteen johdosta. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan päätös on annettu mainitulle yhtiölle tiedoksi 29.5.2020. Kyseisen yhtiön osalta valitusaika markkinaoikeuteen on siten päättynyt 28.7.2020 kello 16.15.

Erään asianajajan toimesta markkinaoikeuteen on 27.7.2020 kello 16.13 lähetetty seuraava sähköpostiviesti:

”Väitenumero: V201900025

Väitemerkki: Kansainvälinen rekisteröinti nro 1124796 RUSTA

Valitamme Patentti- ja rekisterihallituksen 14.5.2020 antamasta päätöksestä koskien tavaramerkkirekisteröintiä numero 1450915 RUSTA. Toimitamme liitteet myöhemmin.”

Markkinaoikeuden kirjaamosta on 28.7.2020 tiedusteltu edellä mainitun sähköpostiviestin johdosta, ovatko valituksen liitteet tulossa markkinaoikeuteen kyseisen päivän aikana.

Edellä mainitun lisäksi markkinaoikeuden kirjaamosta on pyynnöstä ilmoitettu edellä selostetun sähköpostiviestin saapuneen markkinaoikeuteen 27.7.2020 kello 16.13 ja pyydetty yksilöimään valittajataho.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan edellä mainittu asianajaja on 28.7.2020 sopinut markkinaoikeuden kirjaamon kanssa, että valituksen liitteet voi toimittaa markkinaoikeuteen kyseisen viikon aikana.

Kyseisen asianajajan toimesta on valitusajan päättymisen jälkeen 29.7.2020 lähetetty markkinaoikeudelle valituksenalainen Patentti- ja rekisterihallituksen päätös ja selvitys päätöksen tiedoksiannosta. Markkinaoikeuden kirjaamon uudistettua pyyntönsä valittajatahon yksilöimisestä mainitun asianajajan toimesta on 30.7.2020 ilmoitettu markkinaoikeudelle muun ohella kyseisen asianajajan edustaman valittajatahon nimi ja lisäksi 31.7.2020 lähetetty markkinaoikeudelle varsinainen valituskirjelmä, josta on käynyt ilmi muun ohella valittajana toimineen tahon vaatimukset ja vaatimusten perusteet.

Markkinaoikeus on pyytänyt valittajaa lausumaan siitä, onko markkinaoikeudelle 27.7.2020 toimitettu sähköpostiviesti täyttänyt oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetyt vaatimukset valituksen sisällölle ja onko kyseistä viestiä voinut täydentää markkinaoikeudelle 29.7.2020 toimitetulla sähköpostiviestillä ja 31.7.2020 toimitetulla kirjelmällä.

Valittaja on esittänyt, että valitus on täyttänyt sille asetetut vaatimukset. Valittaja on edelleen esittänyt, että markkinaoikeus on valittajan pyynnöstä kertonut valituksen tulleen perille määräajassa ja sallinut valituksen täydentämisen 31.7.2020 mennessä.

Patentti- ja rekisterihallitus on lausunnossaan esittänyt, että valitus ei ole saapunut markkinaoikeuteen määräajassa.

3 Asian arviointi

Markkinaoikeus toteaa, että valitusajan puitteissa markkinaoikeuteen on saapunut ainoastaan erään asianajajan toimesta 27.7.2020 lähetetty sähköpostiviesti. Kyseisestä viestistä ei ole ilmennyt valittajan yksilöintitietoja, sitä, miltä kohdin viestissä mainittuun Patentti- ja rekisterihallituksen päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi, tai vaatimusten perusteita. Sähköpostiviestin liitteenä ei ole myöskään ollut valituksen kohteena olevaa päätöstä valitusosoituksineen eikä selvitystä päätöksen tiedoksisaannista.

Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämän julkisen tavaramerkkitietopalvelun avulla on sinänsä ollut selvitettävissä, mitä tahoa sähköpostiviestin lähettäneen asiamiehen asianajotoimisto on edustanut sähköpostiviestissä viitatussa väitemenettelyssä Patentti- ja rekisterihallituksessa.

Edellä selostetulla tavalla markkinaoikeudelle on toimitettu vasta valitusajan päättymisen jälkeen valittajatahoa koskevat yksilöintitiedot, valituskirjelmä vaatimuksineen ja perusteineen sekä valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen ja selvitys päätöksen tiedoksisaannista.

Kuten teollis- ja tekijänoikeudellisten asioiden keskittämistä markkinaoikeuteen koskevan lainsäädännön esitöissä (HE 124/2012 vp s. 26 ja 56) on tuotu esiin, tavaramerkki- ja muut teollisoikeudelliset valitusasiat ovat erityislaatuisia ja poikkeavat tavanomaisista hallintolainkäyttöasioista. Esitöiden mukaan kyseisissä asioissa yksityinen intressi on korostunut, ja asioissa on usein selkeä kaksiasianosaissuhde. Markkinaoikeus toteaa, että nyt käsiteltävänä olevassa valitusasiassa on kyse asianajajan edustaman oikeushenkilön valituksesta Patentti- ja rekisterihallituksen tavaramerkkioikeudellisessa väitemenettelyssä tekemään päätökseen. Sekä hallinnollisessa väitemenettelyssä Patentti- ja rekisterihallituksessa että oikeudenkäynnissä markkinaoikeudessa valittajan vastapuolena on ollut toinen oikeushenkilö. Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisella päätöksellään hyväksynyt valittajan tekemän väitteen osittain ja hylännyt sen osittain. Näin ollen molemmilla tahoilla on ollut intressi valittaa kyseisestä päätöksestä, ja molempien osapuolten aseman turvaaminen on otettava asian käsittelyssä markkinaoikeudessa huomioon.

Korkein hallinto-oikeus on edellä mainituissa vuosikirjaratkaisussaan KHO 2019:127 ja KHO 2020:134 soveltanut vaatimuksia hallinto oikeudelle valitusajassa tehtävän valituksen sisällöstä verraten joustavasti. Nyt esillä olevassa valitusasiassa ei kuitenkaan ole kysymys samankaltaisesta luonnollisen henkilön tekemästä valituksesta asiassa, jossa on kyse valittajana olevan henkilön perustavaa laatua olevista sosiaalisista oikeuksista tilanteessa, jossa ei ole viranomaistahon lisäksi varsinaista vastapuolta. Nyt käsillä oleva valitusasia ei siten ole sanotussa suhteessa rinnastettavissa edellä mainituissa korkeimman hallinto oikeuden vuosikirjaratkaisuissa kysymyksessä olleisiin asioihin. Lisäksi on huomattava, että myös korkein hallinto-oikeus on edellä mainitussa vuoden 2020 vuosikirjaratkaisussaan todennut, että se, miten tarkasti valituskirjelmässä on yksilöitävä vaatimus hallintopäätöksen muuttamisesta, riippuu kunkin valitusasian laadusta ja aikaisemmista käsittelyvaiheista. Tuomioistuinmenettely tavaramerkkioikeudellisessa valitusasiassa markkinaoikeudessa muodostaa Patentti- ja rekisterihallituksen hallinnolliseen väitemenettelyyn nähden oman itsenäisen menettelynsä, jossa käsillä olevassa tapauksessa markkinaoikeudessa edellä todetulla tavalla asianosaisena on valittajan ohella myös tämän vastapuoli. Nyt käsillä olevassa tapauksessa pelkästään valituksenalaisen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen tai markkinaoikeudelle myöhemmin toimitettujen väitemenettelyn muiden asiakirjojen perusteella ei ole ollut myöskään pääteltävissä, miltä osin valittajan on ollut tarkoitus hakea muutosta sanottuun päätökseen.

Asiassa on myös otettava huomioon, että valitusaika muun ohella esillä olevan kaltaisissa tavaramerkkioikeudellisissa valitusasioissa on säädetty tavanomaista pidemmäksi eli 60 päivän pituiseksi.

Edellä todetuin perustein markkinaoikeus katsoo, että markkinaoikeudelle valitusajan puitteissa lähetetty yksittäinen sähköpostiviesti, josta on kokonaan puuttunut oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 15 §:ssä säädetyistä valituksen sisältövaatimuksista muun ohella valittajan yksilöintitiedot sekä vaatimukset perusteineen, on ollut niin puutteellinen, ettei sen voida katsoa täyttäneen valitukselle asetettavia vähimmäisvaatimuksia eikä se ole siten kelvannut oikeudenkäynnin perustaksi markkinaoikeudessa. Valitusajassa toimitetut viestit ovat sisältäneet pikemminkin ilmoituksen tahdosta valittaa tietystä ratkaisusta kuin varsinaisen, vähintään jonkin vaatimuksen sisältävän valituskirjelmän. Valittajan asiamiehen valitusajan puitteissa toimittamaa sähköpostiviestiä ei ole myöskään voitu oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 40 §:n nojalla sallia täydennettävän ilman, että sovellettava valitusaika menettäisi velvoittavuutensa. Koska valituksen tekemiselle varattu määräaika ei ole pidennettävissä, sen, että markkinaoikeuden kirjaamosta on sallittu valituksen liitteiden toimittaminen valitusajan päättymisen jälkeen, ei ole katsottava antavan aihetta arvioida asiaa toisin. Myöskään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:n perusteella ei olisi mahdollista arvioida, perustuuko uuden vaatimuksen esittäminen olosuhteiden muutokseen tai valitusajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan taikka muuttuuko asia uusien perusteiden esittämisen johdosta myöhemmin toiseksi, jos valitusajassa ei ole alun perin esitetty minkäänlaista vaatimusta eikä perustetta.

Kun valittaja on toimittanut muun ohella varsinaisen valituskirjelmän vaatimuksineen ja perusteineen vasta valitusajan umpeutumisen jälkeen, valitus on jätettävä myöhässä saapuneena tutkimatta.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden jäsenet Jussi Karttunen, Pekka Savola ja Mirva Näsi.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Bruksbo i Uppsala Kommanditbolag on pyytänyt valituslupaa ja valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa markkinaoikeuden päätöksen ja palauttaa asian markkinaoikeudelle uudelleen ratkaistavaksi. Lisäksi yhtiö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoitetaan korvaamaan yhtiölle korkeimmassa hallinto-oikeudessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.

Toissijaisesti yhtiölle tulee palauttaa menetetty määräaika valituksen tekemiseksi markkinaoikeudelle patentti- ja rekisterihallituksen 14.5.2020 antamasta päätöksestä.

Yhtiö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Asiamies on toimittanut markkinaoikeudelle 27.7.2020 valituksen sähköpostin välityksellä. Valituksen toimittamisen jälkeen asiamies on 28.7.2020 soittanut markkinaoikeuteen ja tiedustellut, onko valitus saapunut markkinaoikeuteen. Samassa puhelussa asiamies on sopinut markkinaoikeuden työntekijän kanssa, että valituksen täydennys perusteluineen tulee toimittaa markkinaoikeuteen perjantaihin 31.7.2020 mennessä. Asiamies on toimittanut valituskirjelmän perusteluineen markkinaoikeuteen perjantaina 31.7.2020.

Markkinaoikeuden edustaja on 28.7.2020 lähettämässään sähköpostiviestissä sekä edellä mainitussa puhelinkeskustelussa antanut ymmärtää, että valitusta on voitu täydentää yli valitukselle asetetun määräajan. Mikäli asiamiehelle olisi ilmoitettu, että täydennys tulee toimittaa valitusajan päättymiseen 28.7.2020 mennessä, asiamies olisi kiireellisestä aikataulusta huolimatta toimittanut vaaditun täydennyksen tuossa ajassa. Markkinaoikeudesta annettu virheellinen ohjeistus on johtanut yhtiön kannalta olennaiseen oikeudenmenetykseen, kun valitus on jätetty myöhässä tulleena tutkimatta. Yhtiön asiamiehellä on ollut perusteltu syy luottaa viranomaisen antamaan nimenomaiseen ohjeistukseen.

Valituskirjelmästä on käynyt ilmi Patentti- ja rekisterihallituksen päätös sekä yhtiön tahto valittaa tuosta päätöksestä. Tämä on ollut pääteltävissä tavaramerkkiä koskevan väitemenettelyn luonteesta, valituksessa yksilöidystä päätöksestä sekä asiassa kertyneestä Patentti- ja rekisterihallituksen asiakirja-aineistosta. Asiamiehen edustama taho on ollut niin ikään ilmeinen ottaen huomioon asian aikaisemmat käsittelyvaiheet. Markkinaoikeuden olisi joka tapauksessa tullut oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 40 §:n mukaisesti varata yhtiölle tilaisuus täydentää puutteellista valitusta. Markkinaoikeus on siten tältäkin osin toiminut virheellisesti.

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa katsonut, ettei asiassa ole perusteita myöntää valituslupaa ja todennut muun ohella seuraavaa:

Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen mukana on toimitettu valitusosoitus, josta on käynyt ilmi valitusaika ja valituksen sisältövaatimukset. Markkinaoikeuteen määräajan puitteissa toimitettu sähköposti on sisältänyt ainoastaan tiedon siitä, mistä päätöksestä on valitettu sekä tiedot asiamiehestä. Sähköposti on ollut siinä määrin puutteellinen, ettei sen voida katsoa täyttävän oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain mukaisia valituksen sisältövaatimuksia. Valituksen on asiassa markkinaoikeuteen toimittanut asianajotoimisto, jonka tulee hyvää asianajotapaa noudattaen perehtyä laissa määrättyihin vaatimuksiin ja asetettuihin määräaikoihin. Laissa säädettyjä vaatimuksia ja määräaikoja ei voida jättää noudattamatta kenenkään suostumuksella. Asiassa ei ole merkitystä sillä, että asiamies on mahdollisesti sopinut puhelimitse toisin markkinaoikeuden kirjaamon työntekijän kanssa.

Joint-stock company ”Sovtransavto-Moskva” ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut selitystä.

Bruksbo i Uppsala Kommanditbolag on antanut vastaselityksen.

Patentti- ja rekisterihallitus on toimittanut lisäselvityksenä muutosilmoituksen, jonka mukaan kansainvälisen rekisteröinnin numero 1450915 RUSTA (kuvio) uusi haltija on "RustaLogistik" Limited Liability Company. Muutos on merkitty tavaramerkkirekisteriin 7.12.2021.

Lisäselvitys on toimitettu tiedoksi muutoksenhakijalle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

1. Markkinaoikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan markkinaoikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

2. Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Pääasia

Sovellettavien oikeusohjeiden ja niitä koskevien esitöiden osalta korkein hallinto-oikeus viittaa edellä markkinaoikeuden päätöksessä esitettyyn.

Asiassa on kysymys siitä, onko valitusajan kuluessa 27.7.2020 markkinaoikeuteen saapunut sähköpostiviesti ollut sisällöltään riittävä valituksen vireille saattamiseksi ja onko muutoksenhakijalle tullut varata tilaisuus täydentää valitustaan muun ohella vaatimusten ja perusteiden osalta. Asiassa on myös tuomioistuimen menettelyä arvioiden ratkaistava, onko markkinaoikeus voinut mainitsemillaan perusteilla jättää valituksen tutkimatta.

Muutoksenhakijana olevan Bruksbo i Uppsala Kommanditbolag -yhtiön valitusaika Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä markkinaoikeuteen on asiassa päättynyt tiistaina 28.7.2020 kello 16.15.

Muutoksenhakijan asiamies on toimittanut markkinaoikeuteen 27.7.2020 kello 16.13 sähköpostiviestin, joka on otsikoitu ”Valitus markkinaoikeudelle” ja jossa on todettu, että ”valitamme markkinaoikeuteen” Patentti- ja rekisterihallituksen 14.5.2020 antamasta päätöksestä koskien tavaramerkkirekisteröintiä numero 1450915 RUSTA. Lisäksi viestissä on yksilöity väitenumero ja väitemerkki sekä ilmoitettu, että liitteet toimitetaan myöhemmin.

Seuraavana päivänä 28.7.2020 markkinaoikeudesta on vastattu asiamiehen sähköpostiviestiin ja tiedusteltu, ovatko valituksen liitteet tulossa kuluvan päivän aikana. Asiakirjamerkinnöistä käy ilmi, että asiamies on soittanut markkinaoikeuteen tuona päivänä kello 11.06 ja sopinut markkinaoikeuden työntekijän kanssa, että liitteet toimitetaan kuluvan viikon aikana. Tämän jälkeen asiamieheltä on vielä tiedusteltu sähköpostilla, kuka on asiassa valittajana.

Asiamies on 29.7.2020 lähettänyt markkinaoikeudelle valituksenalaisen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen ja selvityksen päätöksen tiedoksiannosta. Asiamies on edelleen 30.7.2020 ilmoittanut markkinaoikeudelle edustamansa valittajatahon nimen ja lisäksi perjantaina 31.7.2020 lähettänyt markkinaoikeudelle varsinaisen valituskirjelmän, josta on käynyt ilmi muun ohella valittajana toimineen tahon vaatimukset ja vaatimusten perusteet.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 15 §:stä ilmenevien valituskirjelmän sisältöä koskevien vaatimusten ensisijainen tarkoitus on ohjata muutoksenhakijaa tekemään asianmukainen valituskirjelmä, jonka perusteella tuomioistuin voi tutkia, miltä osin ja millä perusteella muutoksenhakija haluaa muutosta asiassa tehtyyn hallintopäätökseen. Se, miten tarkasti valituskirjelmässä on yksilöitävä vaatimus hallintopäätöksen muuttamisesta, riippuu kunkin valitusasian laadusta ja aikaisemmista käsittelyvaiheista.

Korkein hallinto-oikeus toteaa edelleen, että nyt käsillä olevassa tavaramerkkioikeudelliseen väitemenettelyyn liittyvässä valitusasiassa on muutoksenhakijan vastapuolena markkinaoikeudessa toinen yksityinen oikeushenkilö. Tähän nähden oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 15 §:stä ilmenevien valituskirjelmän sisältöä koskevien vaatimusten tarkoituksena on myös turvata vastapuolen prosessuaalisia oikeuksia ja sitä, että oikeudenkäynnin osapuoli pystyy valituskirjelmän perusteella antamaan oman vastineensa muutoksenhakijan vaatimuksiin ja perusteluihin.

Kun otetaan huomioon tavaramerkkiä vastaan tehdyn väitteen aikaisempi käsittely ja muutoksenhakijan osittain hyväksymättä jääneet vaatimukset Patentti- ja rekisterihallituksessa, markkinaoikeuteen valitusajassa toimitettua sähköpostiviestiä on sen ilmeisistä puutteista huolimatta lähtökohtaisesti tullut pitää asiakirjana, jolla valitusasia on saatettu markkinaoikeudessa vireille.

Markkinaoikeuden kirjaamo on sinne sähköpostitse 27.7.2020 saapuneen valituskirjelmän perusteella varannut muutoksenhakijan asiamiehelle tilaisuuden toimittaa lisäksi markkinaoikeuteen saman viikon kuluessa 31.7.2020 mennessä sanotun kirjelmän liitteet, oikeastaan varsinaisen muutoksenhakemuksen liitteineen. Kun otetaan huomioon myös oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 40 §, muutoksenhakijalla on ollut peruste luottaa siihen, että asia on tullut lainmukaisesti vireille. Sovittuaan puhelimitse markkinaoikeuden kirjaamon kanssa sähköpostitse toimitetun kirjelmän täydentämisestä sanotun viikon kuluessa asiamies on 31.7.2020 toimittanut kirjelmän 27.7.2020 liitteet sovittuun ajankohtaan mennessä ja valituskirjelmän puutteet ovat tulleet korjatuiksi.

Edellä mainituista syistä markkinaoikeuden ei olisi tullut jättää muutoksenhakijan valitusta myöhään tehtynä tutkimatta. Markkinaoikeuden päätös on siten kumottava ja asia palautettava markkinaoikeudelle kommandiittiyhtiön valituksen käsittelyä ja ratkaisemista varten.

Asian lopputulokseen nähden ylimääräistä muutoksenhakua koskevasta toissijaisesta vaatimuksesta ei ole tarpeen lausua.

2. Oikeudenkäyntikulut

Muutoksenhakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoitetaan korvaamaan muutoksenhakijalle korkeimmassa hallinto-oikeudessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 10 luvussa säädetään oikeudenkäynnin osapuolen velvollisuudesta korvata toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut. Lain 95 §:n mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Koska markkinaoikeus ei ole edellä mainitussa laissa tarkoitettu oikeudenkäynnin osapuoli eikä muuallakaan lainsäädännössä ole säädetty asian ratkaisseen tuomioistuimen velvollisuudesta korvata oikeudenkäynnin osapuolen oikeudenkäyntikuluja, vaatimus on lakiin perustumattomana hylättävä.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Janne Aer, Monica Gullans, Juha Lavapuro ja Ari Wirén. Asian esittelijä Anne Rautiainen.