KHO:2022:120

Hallinto-oikeus oli toimittanut suullisen käsittelyn kansainvälistä suojelua koskevassa asiassa kaksijäsenisessä kokoonpanossa. Suullisen käsittelyn jälkeen hallinto-oikeus teki välipäätöksen asian määräämisestä uuteen suulliseen käsittelyyn hallinto-oikeuden kolmijäsenisessä kokoonpanossa. Välipäätöksessä, joka oli samalla osapuolille kutsu saapua uuteen suulliseen käsittelyyn, oli mainittu uuden suullisen käsittelyn toimittamisen syyksi se, että asian edellisessä käsittelyssä kahden tuomarin kokoonpanossa hallinto-oikeuden jäsenet olivat olleet ratkaisusta eri mieltä. Asian ensimmäiseen suulliseen käsittelyyn osallistuneet hallinto-oikeustuomarit eivät olleet mukana uudessa ratkaisukokoonpanossa.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että vaikka kaksijäseninen kokoonpano hallinto-oikeuslain 12 a §:n 1 momentin perusteella oli momentissa mainituissa asioissa lähtökohtaisesti mahdollinen myös suullista käsittelyä toimitettaessa, oli kansainvälistä suojelua koskevien asioiden, joissa arvioitavana on kristillinen vakaumus ja joissa sen vuoksi on järjestettävä suullinen käsittely, katsottava oikeudellisen laatunsa puolesta pääsääntöisesti edellyttävän vähintään kolmijäsenisen kokoonpanon käyttämistä.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan osapuolille asiassa toimitettu hallinto-oikeuden välipäätös, jossa mainittiin hallinto-oikeudessa ratkaisun lopputuloksesta syntynyt erimielisyys kaksijäsenisessä kokoonpanossa ja siitä johtuva asian siirto ratkaistavaksi kokonaan uudessa kolmijäsenisessä kokoonpanossa, oli ollut omiaan horjuttamaan hakijan luottamusta asiansa käsittelyn asianmukaisuuteen ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Korkein hallinto-oikeus purki hallinto-oikeuden kolmijäsenisessä kokoonpanossa suullisen käsittelyn jälkeen tehdyn yksimielisen päätöksen, jolla hakijan valitus Maahanmuuttoviraston päätöksestä oli kokonaisuudessaan hylätty. Asia palautettiin hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

Suomen perustuslaki 21 §

Hallinto-oikeuslaki 12 a § 1 momentti

Hallintolainkäyttölaki (586/1996) 76 §

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 5 § ja 117 §

Oikeudenkäymiskaari 13 luku 7 § 2 momentti

Päätös, jota purkuhakemus koskee

Itä-Suomen hallinto-oikeus 12.10.2020 nro 20/1218/4

Hallinto-oikeus on mainitulla päätöksellään hylännyt hakijan valituksen Maahanmuuttoviraston päätöksestä 18.4.2019 (dnro 4076/210/2017).

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Hakijan vaatimukset suullisen käsittelyn järjestämisestä ja videotallenteiden käännättämisestä hylätään.

2. Korkein hallinto-oikeus purkaa Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen 12.10.2020 nro 20/1218/4. Asia palautetaan hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

Asian tausta

(1) Maahanmuuttovirasto on 18.4.2019 antamallaan päätöksellä hylännyt hakijan turvapaikkaa ja oleskelulupaa koskevan hakemuksen ja päättänyt käännyttää hakijan Irakiin. Maahanmuuttovirasto ei ole hyväksynyt tosiseikkana hakijan kertomusta kristillisestä vakaumuksestaan ja hakijaa kotimaassaan vakaumuksensa vuoksi uhkaavasta vaarasta.

(2) Hakija on valittanut Maahanmuuttoviraston päätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen.

(3) Hallinto-oikeus on käsitellyt asiaa hallinto-oikeuslain 12 a §:n 1 momentin perusteella kaksijäsenisessä kokoonpanossa ja 4.6.2020 järjestänyt asiassa suullisen käsittelyn hakijan uskonnollisen vakaumuksen ja kotimaassaan vakaumuksensa vuoksi kokeman uhan selvittämiseksi. Suullisessa käsittelyssä on kuultu hakijaa henkilökohtaisesti sekä kahta hakijan nimeämää todistajaa.

(4) Hallinto-oikeuden 14.8.2020 tekemän välipäätöksen mukaan asiassa järjestetään uusi suullinen käsittely, koska 4.6.2020 suulliseen käsittelyyn osallistuneiden hallinto-oikeuden jäsenten katsottiin olevan hallintolainkäyttölain 76 §:n ja oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 2 momentin mukaisesti esteellisiä käsittelemään samaa asiaa tai sen osaa samassa tuomioistuimessa eikä asiaa voitu ratkaista uudessa, kolmijäsenisessä kokoonpanossa toimittamatta uutta suullista käsittelyä. Välipäätöksessä, joka samalla on ollut kutsu välipäätöksessä mainittuun uuteen suulliseen käsittelyyn, on kerrottu asian vaiheet ja niihin liittyen, että 4.6.2020 toimitetussa suullisessa käsittelyssä saatu selvitys huomioiden hallinto-oikeuden silloisen kokoonpanon jäsenet eivät ole olleet ratkaisusta yksimieliset, minkä vuoksi asia on hallinto-oikeuslain 12 a §:n 3 momentin mukaisesti siirretty uuden kolmijäsenisen kokoonpanon ratkaistavaksi.

(5) Hallinto-oikeus on 15.9.2020 toimittanut asiassa uuden suullisen käsittelyn hakijan uskonnollisen vakaumuksen ja kotimaassaan vakaumuksensa vuoksi kokeman uhan selvittämiseksi. Suullisessa käsittelyssä on kuultu hakijaa henkilökohtaisesti ja hänen nimeämäänsä todistajaa.

(6) Hallinto-oikeus on purkuhakemuksen kohteena olevalla päätöksellään hylännyt hakijan valituksen. Hallinto-oikeus on muun ohella suullisessa käsittelyssä saamansa selvityksen perusteella pitänyt epäuskottavana hakijan tosiasiallista kääntymistä kristinuskoon ja katsonut, ettei ole perusteltua syytä epäillä hakijan olevan vaarassa myöskään muodollisen kääntymisensä tai oletetun vakaumuksensa vuoksi.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Kati Korsman, Miika Laine ja Mari Tarro-Achamyelehe, joka on myös esitellyt asian.

Vaatimukset ja lausumat korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(7) Hakija on 19.11.2020 korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuneessa ja sittemmin täydennetyssä purkuhakemuksessa vaatinut, että hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset kumotaan ja hakijalle myönnetään turvapaikka tai ulkomaalaislain 88 §:n mukainen oleskelulupa. Toissijaisesti oleskelulupa on myönnettävä ulkomaalaislain 52 §:n nojalla. Päätöksen täytäntöönpano on keskeytettävä. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on järjestettävä suullinen käsittely. Hakijan hallinto-oikeudelle esittämät videotallenteet isän hakijalle esittämistä tappouhkauksista on käännätettävä virallisella tulkilla.

(8) Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella, että asia on ratkaistu virheellisesti. Asiaa hallinto-oikeudessa ensimmäisenä käsitellyt kokoonpano ei ole ollut yksimielinen ratkaisusta, minkä vuoksi hallinto-oikeudessa on jouduttu järjestämään kaksi suullista käsittelyä. Ensimmäiseen kokoonpanoon kuulunut hallinto-oikeuden jäsen olisi antanut hakijalle turvapaikan.

(9) Vakaumusta on arvioitu virheellisesti. Vakaumuksen aitoudesta on kuultu hakijan seurakunnan pastoria. Myös hakijan oma kertomus vakaumuksestaan on totuudenmukainen. Suullisessa käsittelyssä ollut tulkki ei ole osannut kääntää uskoon ja vakaumukseen liittyviä asioita ymmärrettävästi. Hakijan kristinuskon tuntemus on laaja ja seikkaperäinen sekä Vanhan että Uuden testamentin osalta. Ei ole uskottavaa, että hakija olisi perehtynyt kristinuskoon niin seikkaperäisesti ilman omaa vakaumusta.

(10) Vakaumuksen aitous ja vakaumuksesta johtuvan uhan todellisuus on osoitettu, eikä niitä voida uskottavasti kiistää. Kristittynä kurdina hakijalla on perusteltu aihe pelätä joutuvansa vainotuksi kotialueellaan.

(11) Korkein hallinto-oikeus on välipäätöksellään 4.6.2021 H2036/2021 kieltänyt maasta poistamisen täytäntöönpanon, kunnes hakemus on ratkaistu tai asiassa toisin määrätään.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

1. Suullinen käsittely ja videotallenteiden käännättäminen

(12) Asian ratkaisu huomioon ottaen suullisen käsittelyn järjestäminen korkeimmassa hallinto-oikeudessa ei ole oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 57 §:n perusteella tarpeen asian selvittämiseksi. Asian ratkaisu huomioon ottaen myös vaatimus videotallenteiden käännättämisestä on hylättävä.

2. Hallinto-oikeuden päätöksen purkaminen

Sovellettavat säännökset ja niiden perusteluja

(13) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 117 §:n 1 momentin mukaan korkein hallinto-oikeus voi purkaa lainvoimaisen hallintopäätöksen tai hallintotuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen, jos:
1) asianosaiselle ei ole annettu oikeutta tulla kuulluksi tai asian käsittelyssä on tapahtunut muu menettelyvirhe;
2) päätös perustuu sellaiseen ilmeisesti väärään lain soveltamiseen tai erehdykseen, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen;
3) asiaan on tullut uutta selvitystä, joka olisi voinut olennaisesti vaikuttaa asiaan, eikä johdu hakijasta, että selvitystä ei ole aikanaan esitetty;
4) päätös on niin epäselvä tai puutteellinen, ettei siitä käy ilmi, miten asia on ratkaistu.

Pykälän 2 momentin mukaan päätöksen saa purkaa vain, jos päätös loukkaa yksityisen oikeutta tai jos yleinen etu vaatii päätöksen purkamista.

(14) Hallinto-oikeuslain 12 §:n 1 momentin mukaan hallinto-oikeus on päätösvaltainen kolmijäsenisenä, jollei laissa erikseen toisin säädetä.

(15) Hallinto-oikeuslain 12 a §:n 1 momentissa mainituissa muutoksenhakuasioissa hallinto-oikeus on päätösvaltainen myös kaksijäsenisenä, jollei asiassa ratkaistavana olevan kysymyksen laatu edellytä kolmijäsenisen kokoonpanon käyttämistä. Momentin 8 kohtaa on muutettu lailla 648/2016 niin, että kohdassa mainittu ulkomaalaislain soveltamista koskeva muutoksenhakuasia käsittää myös asiat, joissa on kysymys kansainvälisestä suojelusta. Pykälän 3 momentin mukaan kaksijäsenisessä kokoonpanossa käsitelty asia on siirrettävä kolmijäsenisen kokoonpanon ratkaistavaksi, jos jäsenet eivät ole ratkaisusta yksimieliset.

(16) Lakivaliokunnan mietinnössä (LaVM 9/2006 vp) hallituksen esityksestä laiksi hallinto-oikeuslain muuttamisesta (HE 32/2006 vp) todetaan 12 a §:n 1 momentin osalta muun ohella seuraavaa:

”Lakivaliokunta pitää kuitenkin oikeusturvasyistä tärkeänä, ettei momentissa lueteltuihin asioihin rutiininomaisesti määrätä kahden jäsenen kokoonpanoa vaan että kunkin asian erityispiirteet otetaan asianmukaisesti huomioon ratkaisukokoonpanoa määrättäessä. Valiokunta ehdottaa tämän vuoksi momenttiin lisättäväksi tätä harkintaa ohjaavan säännöksen, jonka mukaan kaksi jäsentä voi käsitellä asian, jollei ratkaistavana olevan kysymyksen laatu edellytä sen käsittelemistä kolmen jäsenen muodostamassa kokoonpanossa.”

(17) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 5 §:n 1 momentin mukaan tuomari ei saa käsitellä asiaa hallintotuomioistuimessa, jos hän on esteellinen. Mainitun pykälän 3 momentin mukaan esteellisyyteen sekä esteellisyysväitteen esittämiseen ja käsittelyyn hallintotuomioistuimessa sovelletaan muuten, mitä oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 13 §:ssä sekä 13 luvussa säädetään tuomarin esteellisyydestä.

(18) Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 2 momentin mukaan tuomari on esteellinen käsittelemään samaa asiaa tai sen osaa uudelleen samassa tuomioistuimessa, jos on perusteltua aihetta epäillä hänellä olevan asiaan ennakkoasenne hänen asiassa aikaisemmin tekemänsä ratkaisun tai muun erityisen syyn vuoksi. Saman pykälän 3 momentin mukaan tuomari on esteellinen myös, jos jokin muu tässä luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.

(19) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 85 §:n 1 momentin mukaan, jos hallintotuomioistuimen jäsenet eivät ole samaa mieltä ratkaisusta, siitä on äänestettävä. Ratkaisusta äänestetään virkaikäjärjestyksessä siten, että nuorin jäsen esittää kantansa ensin ja istunnon puheenjohtaja viimeksi. Pykälän 2 momentin mukaan äänestyksessä voittaa kanta, jota jäsenten enemmistö on kannattanut. Äänten mennessä tasan voittaa kanta, jota puheenjohtaja on kannattanut. Rangaistusluontoista hallinnollista seuraamusta tai uhkasakon tuomitsemista koskevassa asiassa sekä päätettäessä todistajan noutamisesta tuomioistuimeen taikka tuomittaessa järjestyssakko voittaa äänten mennessä tasan kuitenkin kanta, joka on lievempi sille, johon seuraamus kohdistuu.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

(20) Hallinto-oikeus on käsitellyt asiaa ja 4.6.2020 järjestänyt siinä suullisen käsittelyn kaksijäsenisessä kokoonpanossa. Hallinto-oikeus on tehnyt 14.8.2020 välipäätöksen, jonka mukaan asiassa järjestetään uusi suullinen käsittely. Välipäätöksessä on todettu, että 4.6.2020 suullisen käsittelyn järjestäneet hallinto-oikeuden jäsenet eivät olleet yksimielisiä ratkaisusta ja että asia on tämän vuoksi siirretty hallinto-oikeuslain 12 a §:n 3 momentin mukaisesti kolmijäsenisen kokoonpanon ratkaistavaksi. Välipäätöksessä on viitattu hallintolainkäyttölain (586/1996) 76 §:ään ja oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 2 momenttiin ja lausuttu, että suullisen käsittelyn 4.6.2020 järjestäneet hallinto-oikeuden jäsenet ovat esteellisiä käsittelemään asiaa tai sen osaa samassa tuomioistuimessa ja että asiaa ei voida ratkaista uudessa, kolmijäsenisessä kokoonpanossa toimittamatta uutta suullista käsittelyä.

(21) Välipäätös on toimitettu oikeudenkäynnin osapuolille kutsuna suulliseen käsittelyyn, jonka hallinto-oikeus on 15.9.2020 järjestänyt kolmijäsenisessä kokoonpanossa, johon eivät ole kuuluneet suullisessa käsittelyssä 4.6.2020 hallinto-oikeuden kokoonpanossa olleet kaksi jäsentä.

(22) Kansainvälisen suojelun tarpeen perusteiksi asiassa on muun ohella esitetty hakijan kristinuskoon kääntyminen ja hakijaa kääntymisensä vuoksi kotimaassaan uhkaavat oikeudenloukkaukset. Korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytännön mukaan kristinuskoon kääntymisen ollessa valitusperusteena hallinto-oikeuden on järjestettävä suullinen käsittely, jossa kristillisen vakaumuksen aitoutta arvioidaan (esimerkiksi vuosikirjapäätökset KHO 2017:63 ja KHO 2018:118).

(23) Perustuslain 21 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

(24) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että perustuslain mukaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perusvaatimuksiin kuuluu siten muun ohella se, että oikeudenkäynti järjestetään lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa ja toimivaltaiseksi määritellyssä esteettömässä kokoonpanossa. Vaatimus toimivaltaisesta esteettömästä kokoonpanosta koskee myös asiassa mahdollisesti järjestettävää suullista käsittelyä. Asia on suullisen käsittelyn ja sen jälkeen vielä mahdollisesti suoritettavien toimien jälkeen ratkaistava siinä samassa kokoonpanossa, joka on ollut suullisessa käsittelyssä. Asia on ratkaistava tarvittaessa äänestämällä, jos toimivaltaisen kokoonpanon jäsenet ovat eri mieltä ratkaisusta.

(25) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain mukaisista äänestyssäännöistä ensimmäinen, jonka mukaan puheenjohtajan kanta voittaa äänten mennessä tasan, soveltuu periaatteessa sinänsä myös ulkomaalaisasioihin, joita koskien ei ole erikseen säädetty hallintotuomioistuimessa äänestämisestä toisin. Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa ei ole säädetty sellaisesta äänestyssäännöstä, jonka mukaan muutoksenhakijalle edullisempi kanta voittaa äänten mennessä tasan. Tällainen äänestyssääntö sisältyy verotusmenettelylain 74 §:ään (520/2010) koskien verovelvolliselle edullisinta kantaa.

(26) Nyt käsillä olevassa asiassa, jossa hakija on hakenut ensisijaisesti turvapaikkaa ja toissijaisesti oleskelulupaa muulla perusteella, hakijalle edullisin lopputulos olisi ollut turvapaikan antaminen. Koska asiassa järjestetty suullinen käsittely on rajattu hakijan kristinuskoon kääntymisen selvittämiseen, hakijalle ilmoitetusta jäsenten erimielisyydestä ratkaisun lopputuloksesta on ollut sellaisenaan pääteltävissä, että hallinto-oikeuden alkuperäisen kokoonpanon toinen jäsen on katsonut suullisen käsittelyn jälkeen hakijan täyttäneen turvapaikan antamisen perusteet.

(27) Korkein hallinto-oikeus korostaa, että oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaaminen edellyttää, että asia voidaan yleensä ratkaista loppuun siinä kokoonpanossa, jossa asian käsittely on aloitettu. Vain poikkeuksellisista syistä, jotka liittyvät useimmiten jonkin jäsenen tai esittelijän suullisessa käsittelyssä tai sen jälkeen havaittuun esteellisyyteen, suullinen käsittely tulee järjestää uudestaan kaikilta osin esteettömässä kokoonpanossa. Hallintolainkäytössä, kuten ei muussakaan lainkäytössä, ei ole tarkoituksena järjestää suullisia käsittelyjä samassa asiassa samassa tuomioistuimessa uudestaan vain sillä perusteella, että päätöksen lopputuloksesta on vallinnut alun perin erimielisyyttä.

(28) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että vaikka kaksijäseninen kokoonpano hallinto-oikeuslain 12 a §:n 1 momentin perusteella on momentissa mainituissa asioissa lähtökohtaisesti mahdollinen myös suullisessa käsittelyssä, kansainvälistä suojelua koskevien asioiden, joissa arvioitavana on turvapaikan hakijan kristillinen vakaumus ja joissa sen vuoksi on järjestettävä suullinen käsittely, on katsottava oikeudellisen laatunsa puolesta pääsääntöisesti edellyttävän kolmijäsenisen kokoonpanon käyttämistä. Kolmijäsenistä kokoonpanoa käytettäessä vältetään myös tasaäänten vuoksi tapahtuva äänestäminen tilanteessa, jossa käytettävissä olevista äänestyssäännöistä puheenjohtajan kantaan perustuva ei ota huomioon kansainvälistä suojelua koskevien asioiden oikeudellista erityislaatua.

(29) Asiaa hallinto-oikeudessa käsiteltäessä syntynyt tilanne, jossa asia on siirretty ratkaistavaksi kolmijäsenisessä kokoonpanossa, on tässä kyseisessä asiassa jo sellaisenaan osoitus asian oikeudellisesta laadusta, joka alun perin olisi edellyttänyt laajempaa kuin kaksijäsenistä kokoonpanoa.

(30) Korkein hallinto-oikeus katsoo, että esillä olevassa tilanteessa osapuolille toimitettu välipäätös, jossa on mainittu hallinto-oikeudessa suullisen käsittelyn jälkeen asian ratkaisun lopputuloksesta syntynyt erimielisyys ja siitä johtuva asian siirto ratkaistavaksi kokonaan uudessa kokoonpanossa, on ollut omiaan horjuttamaan hakijan luottamusta asiansa käsittelyn asianmukaisuuteen ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumiseen. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että yleisesti ottaen tuomarin ratkaisu voi kypsyä asian käsittelyn edetessä, eikä asiaa käsiteltäessä muodostunut alustava kanta, joka on tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piirissä, tee tuomaria esteelliseksi jatkamaan asian käsittelyä. Tilanne on kuitenkin muuttunut toiseksi, kun ensimmäisen kokoonpanon jäsenten toisistaan poikkeavat käsitykset asian ratkaisemisesta on saatettu osapuolten tietoon hallinto-oikeuden välipäätöksellä.

(31) Korkein hallinto-oikeus katsoo edellä mainituilla perusteilla, että hallinto-oikeuden purettavaksi haettu päätös olisi tullut määrätä ratkaistavaksi kolmijäsenisessä kokoonpanossa asian oikeudellisen laadun perusteella. Hallinto-oikeuden päätös, jossa asia on ollut ensin kaksijäsenisessä kokoonpanossa tuon kokoonpanon suorittamassa suullisessa käsittelyssä ja sen jälkeen uudessa suullisessa käsittelyssä uudessa kolmijäsenisessä kokoonpanossa, perustuu oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 117 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sellaiseen ilmeisesti väärään lain soveltamiseen tai erehdykseen, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen. Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 117 §:n 2 momentin mukaisesti päätös myös loukkaa sekä yksityistä että yleistä etua.

(32) Mainituilla perusteilla hakemuksen kohteena oleva hallinto-oikeuden päätös on purettava ja asia palautettava Itä-Suomen hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi. Korkein hallinto-oikeus määrää tarvittaessa eri päätöksellä asiaan esteettömän kokoonpanon toisesta hallinto-oikeudesta Itä-Suomen hallinto-oikeuden pyynnöstä.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Eija Siitari, Mika Seppälä, Kari Tornikoski, Jaakko Autio ja Robert Utter. Asian esittelijä Petri Leinonen.