KHO:2023:1

Hallinto-oikeus oli jättänyt tutkimatta kiinteistönomistajien valituksen Liikenne- ja viestintäviraston päätöksestä hyväksyä E18 Turun kehätien parantamista välillä Naantali–Raisio koskeva yleissuunnitelma. Valitus hallinto-oikeudessa koski yleissuunnitelmaan sisältyvää eritasoliittymän muutosta, johon liittyi lisäksi osittain uuden katuyhteyden rakentaminen ja maantien lakkauttaminen.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli kysymys kahden asian käsittelyyn osallistuneen hallinto-oikeustuomarin esteellisyydestä ja muutoksenhakijoiden oikeudesta valittaa yleissuunnitelmapäätöksestä hallinto-oikeuteen.

Hallinto-oikeustuomareiden ei katsottu olleen esteellisiä osallistumaan yleissuunnitelmaa koskevan asian käsittelyyn sillä perusteella, että he olivat osallistuneet pääosin samaa aluetta koskevan asemakaava-asian käsittelyyn. Muutoksenhakijoiden asemakaavasta tekemä valitus oli hylätty.

Asemakaavasta ja sen sisältövaatimuksista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Asemakaavan lainmukaisuutta arvioidaan suhteessa mainitussa laissa säädettyihin sisältövaatimuksiin. Yleissuunnitelmasta ja sen hyväksymisestä säädetään puolestaan liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetussa laissa ja päätöksen lainmukaisuuta arvioidaan suhteessa tuossa laissa säädettyihin edellytyksiin.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kysymys ei ollut saman asian tai sen osan käsittelemisestä uudelleen. Se seikka, että samaa aluetta koskevaa asemakaavaa koskevassa valituksessa oli kysymys osin samoista tosiseikoista ja vedottu osin samoihin seikkoihin kuin nyt ratkaistavana olleessa asiassa, ei antanut perusteltua aihetta epäillä hallinto-oikeustuomareiden puolueettomuutta yleissuunnitelmaa koskevassa asiassa.

Muutoksenhakijat omistivat eritasoliittymän läheisyydessä kaksi kiinteistöä, joista toinen oli heidän asuinkiinteistönsä. Toinen kiinteistöstä rajautui yleissuunnitelma-alueeseen. Ottaen huomioon muutoksenhakijoiden omistamien kiinteistöjen sijainnin suhteessa yleissuunnitelma-alueeseen, yleissuunnitelman mukaiset muutokset alueen liikennejärjestelyissä sekä sen, että yleissuunnitelman mukaisista muutoksista aiheutui rakennusaikana melu- ja muita vaikutuksia lähiympäristöön, muutoksenhakijoiden omistamien kiinteistöjen oli katsottava sijaitsevan tiehankkeen vaikutusalueella. Muutoksenhakijoilla oli näin ollen valitusoikeus yleissuunnitelmaa koskevasta päätöksestä. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja palautti asian hallinto-oikeudelle.

Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä 105 § 2 momentti
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 5 § 1 ja 3 momentti sekä 7 § 1 momentti
Oikeudenkäymiskaari 13 luku 7 § 2 ja 3 momentti

Päätös ja välipäätös, joita muutoksenhaku koskee

Turun hallinto-oikeus 30.8.2021 nro 21/0109/1 (päätös)

Turun hallinto-oikeus 2.9.2021 nro 21/0114/1 (välipäätös)

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii valituksen.

Turun hallinto-oikeuden päätös 30.8.2021 nro 21/0109/1 kumotaan ja asia palautetaan hallinto-oikeudelle käsiteltäväksi siltä osin kuin hallinto-oikeus on jättänyt A:n ja B:n valituksen tutkimatta.

Valitus hylätään siltä osin kuin se koskee hallinto-oikeuden välipäätöstä 2.9.2021 nro 21/0114/1, jolla hallinto-oikeus on hylännyt esteellisyysväitteen, ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitettyä valitusperustetta siitä, että hallinto-oikeuden päätös 30.8.2021 nro 21/0109/1 on tehty esteellisyyden vuoksi lainvastaisessa kokoonpanossa.

Vaatimus Liikenne- ja viestintäviraston päätöksen täytäntöönpanon kieltämisestä hylätään.

Asian tausta

(1) Liikenne- ja viestintävirasto on päätöksellään 28.2.2020 hyväksynyt Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 14.8.2019 päivätyn yleissuunnitelman ”E18 Turun kehätien (kt 40) parantaminen välillä Naantali–Raisio; Naantali, Raisio ja Turku”.

(2) Hallinto-oikeus on päätöksellään 30.8.2021 jättänyt tutkimatta B:n ja A:n valituksen Liikenne- ja viestintäviraston päätöksestä ja päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevan vaatimuksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

Valittajat omistavat ja hallitsevat kahta hankkeen lähiympäristössä sijaitsevaa kiinteistöä. Valittajien kiinteistöt eivät kuitenkaan rajaudu kiinteistöön, jolle uusi katuyhteys sijoittuu. Hankkeesta laaditut melu- ja hiukkaspäästöjä koskevat mallinnukset eivät osoita, että tieliikenteestä aiheutuvat melu- tai hiukkaspäästöt lisääntyisivät valittajien kiinteistöillä. Yöaikaiset melupäästöt tulevat todennäköisesti hankkeen valmistumisen jälkeen vähenemään. Hankkeesta ei siten voida katsoa aiheutuvan valittajien kiinteistöille välittömiä ympäristövaikutuksia melun tai hiukkaspäästöjen muodossa. Nesteentien uuden tielinjauksen rakentamisesta aiheutuva muutos maisemassa tai subjektiivisesti arvioitavat, asumisviihtyisyyteen liittyvät näkökohdat eivät ole sellaisia laissa tarkoitettuja välittömiä vaikutuksia, joihin valittajien valitusoikeus voisi perustua. Päätöksestä ei siten voida katsoa aiheutuvan valittajille välitöntä haittaa ainoastaan sillä perusteella, että hankkeen toteuttamisen johdosta tien linjaus siirtyisi lähemmäksi valittajien kiinteistöjä. Päätös ei muutenkaan valittajien esittämillä perusteilla välittömästi vaikuta heidän oikeuteensa, velvollisuuteensa tai etuunsa. Valittajilla ei siten ole valitusoikeutta asiassa, ja valitus on jätettävä tutkimatta.

(3) Hallinto-oikeus on välipäätöksellään 2.9.2021 hylännyt B:n ja A:n valituksensa yhteydessä tekemän väitteen hallinto-oikeustuomari Satu Lehdon esteellisyydestä valituksen käsittelyssä.

Hallinto-oikeuden päätöksen ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Kari Hartzell, Ilona Leinonen ja Satu Lehto. Esittelijä Elina Lemponen.

Hallinto-oikeuden välipäätöksen ovat ratkaisseet Kristian Hellman, Sami Kouki ja Ilona Leinonen. Esittelijä Elina Lemponen.

Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(4) B ja A ovat pyytäneet lupaa valittaa hallinto-oikeuden edellä mainituista päätöksistä ja ovat valituksessaan vaatineet, että ensisijaisesti hallinto-oikeuden päätös 30.8.2021 ja välipäätös 2.9.2021 kumotaan ja asia palautetaan hallinto-oikeudelle käsiteltäväksi. Toissijaisesti hallinto-oikeuden päätös sekä Liikenne- ja viestintäviraston päätös on kumottava siltä osin kuin yleissuunnitelma koskee Kaanaan eritasoliittymää ja sen etelä- ja lounaispuolta ja asia on palautettava mainitulta osin Liikenne- ja viestintävirastolle uudelleen valmisteltavaksi. Yleissuunnitelmaa koskevan päätöksen täytäntöönpano on mainitulta osin kiellettävä.

(5) Valituksen perusteeksi on esitetty muun ohella seuraavaa: Valitusoikeuden kannalta ei ole merkitystä sillä, että muutoksenhakijoiden omistamat kiinteistöt eivät rajoitu välittömästi Nesteentiehen. Tiehankkeesta laaditut melu- ja hiukkaspäästöjä koskevat selvitykset osoittavat, että erityisesti rakentamisaikana E-18-tien ja rinnakkaisteiden rakentaminen heikentää lähiasukkaiden elinoloja ja viihtyvyyttä. Hallinto-oikeus ei ole ratkaisussaan myöskään ottanut huomioon korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksestä KHO 2013:146 ilmenevää.

(6) On perusteltua aihetta epäillä, että hallinto-oikeuden päätöskokoonpanon hallinto-oikeustuomareilla Lehto ja Hartzell on ollut ennakkoasenne asiassa, minkä vuoksi heidän olisi tullut pidättäytyä osallistumasta yleissuunnitelmaa koskevan asian käsittelyyn. Lehto ja Hartzell ovat osallistuneet Turun hallinto-oikeuden päätökseen 16.4.2020 nro 20/0078/1, jolla oli hylätty muutoksenhakijoiden valitus E18 Länsiosa -asemakaavan ja asemakaavan muutosta koskevasta Raision kaupunginvaltuuston päätöksestä. Asemakaava-asia liittyy samaan asiakokonaisuuteen kuin yleissuunnitelma. Asemakaavaa koskevassa muutoksenhaussa on ollut kyse samoista alueen nykytilaa koskevista tosiseikoista ja vaikutuksista muutoksenhakijoiden omistamilla kiinteistöllä kuin yleissuunnitelmassa.

(7) Liikenne- ja viestintävirasto on lausumassaan esittänyt valituksen hylkäämistä.

(8) Muutoksenhakijat ovat antaneet vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

1. Kysymyksenasettelu

(9) Asiassa on ensin ratkaistava, ovatko hallinto-oikeustuomarit Satu Lehto ja Kari Hartzell olleet esteellisiä käsittelemään yleissuunnitelmapäätöstä koskevaa valitusta hallinto-oikeudessa sillä perusteella, että he ovat olleet ratkaisemassa hallinto-oikeudessa samaa aluetta koskevaa asemakaava-asiaa.

(10) Jos esteellisyyttä ei ole ollut, on seuraavaksi ratkaistava, onko hallinto-oikeuden tullut jättää muutoksenhakijoiden valitus tutkimatta valitusoikeuden puuttumisen vuoksi.

2. Hallinto-oikeuden tuomarien esteellisyys

2.1 Sovellettavat oikeusohjeet

(11) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 5 §:n 1 momentin mukaan tuomari ei saa käsitellä asiaa hallintotuomioistuimessa, jos hän on esteellinen. Mainitun pykälän 3 momentin mukaan esteellisyyteen sekä esteellisyysväitteen esittämiseen ja käsittelyyn hallintotuomioistuimessa sovelletaan muuten, mitä oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 13 §:ssä ja 13 luvussa säädetään tuomarin esteellisyydestä.

(12) Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 2 momentin mukaan tuomari on esteellinen käsittelemään samaa asiaa tai sen osaa uudelleen samassa tuomioistuimessa, jos on perusteltua aihetta epäillä hänellä olevan asiaan ennakkoasenne hänen asiassa aikaisemmin tekemänsä ratkaisun tai muun erityisen syyn vuoksi.

(13) Saman pykälän 3 momentin mukaan tuomari on esteellinen myös, jos jokin muu mainitussa luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.

(14) Hallituksen esityksessä tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp) todetaan oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 2 momenttia koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa ennakkoasenteen aiheuttamasta esteellisyydestä muun ohella, että perusteltu epäily ennakkoasenteesta voi syntyä siitä, että tuomari on osallistunut samassa tuomioistuimessa aikaisemmin asian tai sen osan ratkaisuun taikka muusta erityisestä syystä. Erityinen syy voi olla esimerkiksi se, että tuomari on saanut oikeudenkäyntimenettelyn ulkopuolella asiaa koskevia tietoja ja että hän on ennen asian vireilletuloa ottanut asian ratkaisuun kantaa.

Hallituksen esityksen perustelujen mukaan kysymys tuomarin mahdollisesta ennakkoasenteesta nousee tavallisimmin esiin sellaisissa jo kertaalleen ratkaistuissa asioissa, jotka tulevat uudelleen tuomarin ratkaistavaksi. Kysymys on tyypillisesti hakemusasiasta, jossa hakija hakee samaa etuutta uudelleen joko samansisältöisellä hakemuksella tai hakemuksella, jota on perusteltu aikaisemmasta poiketen. Entisten perusteiden lisäksi hakija voi esittää selvitystä muuttuneista olosuhteista tai muuta lisäselvitystä. Mahdollisen ennakkoasenteen olemassaoloa joudutaan arvioimaan myös silloin, kun muutoksenhakutuomioistuin palauttaa asian käsiteltäväksi uudelleen.

Tuomarin asiassa aikaisemmin tekemä ratkaisu saattaa olla laadultaan sellainen, että sen voidaan perustellusti katsoa ilmentävän tuomarilla olevaa ennakkokäsitystä siitä, miten asia on lopullisesti ratkaistava. Silloin, kun on perusteltua syytä epäillä, ettei tuomari tuollaisen ennakkoasenteen vuoksi kykene arvioimaan ja ratkaisemaan asiaa puolueettomasti, häntä voidaan pitää esteellisenä.

Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että esteellisyys on arvioitava erikseen kussakin yksittäistapauksessa. Arvioinnissa tulisi kiinnittää huomiota ainakin siihen, mitä kysymyksiä tuomari on aiemmin ratkaissut, minkälaisen ratkaisun hän on tehnyt ja missä vaiheessa ratkaisu on tehty.

(15) Mainitussa hallituksen esityksessä todetaan oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 3 momenttia koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa muun ohella, että säännöstä sovelletaan tilanteissa, joissa tuomarin puolueettomuuden voidaan objektiivisesti arvioiden katsoa vaarantuvan muulla perusteella kuin luvussa aikaisemmin on mainittu. Tuomari on esteellinen, jos ulkopuolinen henkilö ei voi vakuuttua tuomarin kyvystä käsitellä asiaa puolueettomasti. Asianosaisen oma käsitys tuomarin esteellisyydestä ei sen sijaan sellaisenaan ole ratkaiseva. Tuomari voi olla objektiivisesti arvioiden puolueeton, vaikka asianosainen pitää häntä esteellisenä.

Esteellisyyttä on harkittava kussakin tapauksessa erikseen ja tuolloin on otettava huomioon, minkälainen suhde tuomarilla on käsiteltävään asiaan, asianosaisiin tai asiassa muutoin esiintyviin henkilöihin. Tuomari on esteellinen vain, jos jokin selvästi yksilöitävissä oleva olosuhde voi vaarantaa hänen puolueettomuutensa käsitellä tiettyä asiaa.

(16) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettua lakia koskevassa hallituksen esityksen (HE 29/2018 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan 5 §:n osalta muun ohella seuraavaa: Oikeudenkäymiskaaren13 luvun 7 §:n mukaan tuomari on esteellinen käsittelemään samaa asiaa tai sen osaa uudelleen samassa tuomioistuimessa, jos on perusteltua aihetta epäillä hänellä olevan asiaan ennakkoasenne hänen asiassa aikaisemmin tekemänsä ratkaisun tai muun erityisen syyn vuoksi. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO 2014:167 on otettu kantaa siihen, milloin kysymys on saman asian tai sen osan uudelleen käsittelemisestä hallinto-oikeudessa. Tuomari ei kuitenkaan ole esteellinen, vaikka hänen kantaansa oikeuskysymyksen ratkaisemisesta ja säännösten tulkinnasta voitaisiin ennakoida. Tuomarilla on velvollisuus pyrkiä ratkaisemaan samanlaiset asiat samalla tavalla niin kuin perustuslain säännökset yhdenvertaisuudesta edellyttävät. Tuomarin esteellisyyttä on oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n mielessä harkittava henkilökohtaisten tai tapauskohtaisten seikkojen valossa, ei yleisenä kysymyksenä. Oikeuskäytännössä esteellisyyttä ei ole aiheuttanut pelkästään se, että tuomari on aikaisemmin ottanut kantaa samaan oikeuskysymykseen (esimerkiksi KHO 13.2.2006 taltionumero 255).

2.2 Asiassa saatu selvitys

(17) Hallinto-oikeustuomarit Lehto ja Hartzell ovat osallistuneet B:n ja A:n Raision kaupunginvaltuuston päätöksestä tekemän valituksen ratkaisemiseen E18 Länsiosa -asemakaavaa ja asemakaavan muutosta koskevassa asiassa (Turun hallinto-oikeuden päätös 16.4.2020 nro 20/0078/1). Asemakaava ja asemakaavan muutos on muun ohella koskenut samoja E18 kehätien Kaanaan liittymän viereisiä alueita.

(18) Asemakaava on sittemmin tullut lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 8.11.2021 taltionumero H3962/2021.

2.3 Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

(19) Hallinto-oikeuden päätös 16.4.2020 nro 20/0078/1 on koskenut maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvan asemakaavan lainmukaisuutta. Valituksenalaisessa asiassa on puolestaan kysymys liikennejärjestelmästä ja maanteistä annettuun lakiin perustuvan yleissuunnitelman lainmukaisuudesta.

(20) Vaikka asemakaava ja yleissuunnitelma koskevat pääosin samaa aluetta ja oikeusvaikutteisilla kaavoilla on oikeudellista merkitystä myös yleissuunnitelman lainmukaisuutta arvioitaessa, kysymys ei ole samasta asiasta tai sen osasta. Asemakaavasta ja sen sisältövaatimuksista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Asemakaavan lainmukaisuutta arvioidaan suhteessa mainitussa laissa säädettyihin sisältövaatimuksiin. Yleissuunnitelmasta ja sen hyväksymisestä puolestaan säädetään liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetussa laissa ja päätöksen lainmukaisuuta arvioidaan suhteessa tuossa laissa säädettyihin edellytyksiin.

(21) Korkein hallinto-oikeus katsoo, että kysymys ei ole ollut saman asian tai sen osan käsittelemisestä uudelleen. Se seikka, että samaa aluetta koskevaa asemakaavaa koskevassa valituksessa on ollut kysymys osin samoista tosiseikoista ja vedottu osin samoihin seikkoihin kuin nyt ratkaistavana olevassa asiassa, ei sellaisenaan anna perusteltua aihetta epäillä hallinto-oikeustuomareiden puolueettomuutta yleissuunnitelmaa koskevassa asiassa.

(22) Hallinto-oikeuden päätös ei ole lainvastainen hallinto-oikeustuomareiden esteellisyyttä koskevalla perusteella. Tältä osin valitus on hylättävä.

(23) Valitus on vastaavasti hylättävä myös siltä osin kuin hallinto-oikeus on välipäätöksellään ratkaissut erikseen samalla perusteella esitetyn väitteen hallinto-oikeustuomari Satu Lehdon esteellisyydestä.

3. Valitusoikeus yleissuunnitelmapäätöksestä

3.1 Sovellettavat oikeusohjeet

(24) Liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 105 §:n 2 momentin mukaan muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa.

(25) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 7 §:n 1 momentin mukaan hallintopäätökseen saa hakea muutosta valittamalla se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään.

3.2 Asiassa saatu selvitys

(26) Asiassa on kysymys Liikenne- ja viestintäviraston hyväksymästä yleissuunnitelmasta E18 Turun kehätien parantamiseksi välillä Naantali–Raisio. Valituksen kohteena on yleissuunnitelman Kaanaan eritasoliittymää Raisiossa koskeva osuus ja liittymästä etelään toteutettava uusi katuyhteys, joka korvaa nykyisen maantien 1881 (Nesteentie). Samalla maantie 1881 lakkautetaan maantienä. Yleissuunnitelman mukaan Nesteentien nykyinen liittymä E18-tielle siirtyy lännemmäs ja Nesteentien pohjoisosan linjaus muuttuu siten, että se kaartuu luoteeseen.

(27) B omistaa nykyisen Nesteentien varrella sijaitsevan kiinteistö 1-nimisen kiinteistön omistusosuuksin 1/24. Karttatarkastelusta ilmenee, että kiinteistö 1 on rakentamatonta, peltomaista aluetta. A ja B omistavat yhdessä kiinteistön 1 naapurikiinteistön 2 ja asuvat kiinteistöllä sijaitsevassa omakotitalossa. Kiinteistöt sijaitsevat Nesteentien uuden katuyhteyden eteläpuolella alle kilometrin etäisyydellä Kaanaan eritasoliittymästä ja Nesteentien vieressä.

(28) Muutoksenhakijat ovat hallinto-oikeudessa esittäneet valitusoikeutensa perusteeksi muun ohella, että heidän omistamansa kiinteistöt sijaitsevat tiehankkeen vaikutuspiirissä. Yleissuunnitelma vaikuttaa välittömästi heidän etuunsa, koska hanke lisää liikenteestä aiheutuvaa melua ja heikentää ilmanlaatua asunnossa ja asuntoa ympäröivillä oleskelualueilla. Hankkeesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon, että hankkeen toteuttamisen ja Kaanaan uuden eritasoliittymän seurauksena Nesteentien linjausta muutetaan ja se kulkisi osittain nykyistä lähempänä muutoksenhakijoiden kiinteistöjä.

(29) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että yleissuunnitelman liitteenä olevien melun leviämiskarttojen Y5.1 ja Y5.2 mukaan muutoksenhakijoiden omistamat kiinteistöt sijoittuvat nykytilanteessa päiväaikaan keskiäänitasoltaan 45–50 dB:n ja 50–55 dB:n melualueille. Kiinteistöllä 2 sijaitseva asuinrakennus sijoittuu lähes kokonaisuudessaan 50–55 dB:n melualueelle. Melun leviämiskarttojen mukaan kiinteistön 1 itäreuna sijoittuu osin 45–50 dB:n yöajan melualueelle.

(30) Yleissuunnitelmaa koskevassa päätöksessä todetaan hankkeen rakentamisen aikaisista vaikutuksista muun ohella, että liikenneturvallisuus voi heikentyä työmaa-aikaisten tilapäisten liikennejärjestelyjen vuoksi. Mikäli tietä rakennetaan häiriintyvän kohteen lähellä (kymmenien metrien etäisyydellä), voi joistain työvaiheista syntyä havaittavaa melua ja/tai pölyämistä. Tällöin voi tilapäisesti aiheutua myös terveydellisiä vaikutuksia. Tien rakentamisen aikainen melu on suureksi osaksi tavanomaisesta maanrakentamisesta aiheutuvaa, eli raskaiden työkoneiden ja kuljetusliikenteen melua. Mahdollisen louhinnan aikana melu on voimakkaampaa, mutta meluisimpien työvaiheiden kesto on kuitenkin aina rajallinen. Koko hankkeen rakentamisen aika voi kestää muutamia vuosia, jolloin työmaa synnyttää melu- ja tärinähaittoja, liikenne hidastuu, liikennejärjestelyt muuttuvat ja matka-ajan ennakoitavuus kärsii. Kehätien ja rinnakkaisteiden rakentaminen heikentää erityisesti lähiasukkaiden elinoloja ja viihtyvyyttä rakentamisen aikana.

3.3 Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

(31) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetussa laissa ei ole säädetty erikseen asianosaisen valitusoikeudesta, vaan laissa viitataan muutoksenhaun osalta oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin.

(32) Maantien suunnitteluun kuuluvat yleissuunnitelma ja tiesuunnitelma. Yleissuunnitelma on ohjeena tiesuunnitelmaa laadittaessa.

(33) Korkein hallinto-oikeus katsoo, että asianosaisina yleissuunnitelmapäätöksissä on pidettävä erityisesti sellaisia kiinteistönomistajia, joiden kiinteistöön voidaan perustaa oikeuksia pakkotoimioikeuksin tai joilla olisi mahdollisesti oikeus esittää vaatimuksia tietoimituksessa. Asianosaisuus on kuitenkin aina arvioitava tapauskohtaisesti ottaen huomioon yleissuunnitelmasta tiesuunnitelman toteuttamiselle aiheutuvat vaikutukset. Tällöin on otettava huomioon yleissuunnitelmaan perustuvat liikennejärjestelyn muutokset kiinteistöjen kulkuun liittyen sekä tiestä ja sen käytöstä aiheutuvat todennäköiset ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutusten merkittävyyttä arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon kiinteistön nykyinen ja mahdollinen tuleva käyttö, alueella aiemmin vallinneet olosuhteet ja muutoksen tavanomaisuus. Kiinteistönomistajan, jonka kiinteistö rajoittuu maantiehen ja joka sijaitsee siten tien vaikutusalueella, on yleensä katsottava olevan muutoksenhakuun oikeutettu asianosainen.

(34) Yleissuunnitelmaa koskevalla päätöksellä on hyväksytty Kaanaan eritasoliittymää koskeva muutos ja liittymästä etelään toteutettava uusi katuyhteys Nesteentien osittaisena uutena linjauksena. Muutoksenhakijat omistavat Kaanaan eritasoliittymän läheisyydessä sen eteläpuolella kaksi kiinteistöä, joista toinen on heidän asuinkiinteistönsä. Toinen kiinteistöstä rajautuu Nesteentiehen ja yleissuunnitelma-alueeseen.

(35) Kun otetaan huomion saatu selvitys yleissuunnitelman mukaisista muutoksista alueen liikennejärjestelyissä sekä Nesteentien ja sen käytön ympäristövaikutuksista, muutoksenhakijoiden omistamien kiinteistöjen 1 ja 2 on katsottava sijaitsevan tiehankkeen vaikutusalueella. A:lla ja B:llä on näin ollen mainittujen kiinteistöjen omistajina oikeus valittaa yleissuunnitelmaa koskevasta päätöksestä.

(36) Edellä mainituista syistä hallinto-oikeuden ei olisi tullut jättää A:n ja B:n valitusta tutkimatta. Hallinto-oikeuden päätös on siten kumottava ja asia palautettava hallinto-oikeudelle valituksen tutkimiseksi.

3.4 Täytäntöönpanoa koskeva vaatimus

(37) Yleissuunnitelmaa koskevan päätöksen täytäntöönpano tarkoittaa, että hankkeessa voidaan aloittaa tiesuunnitelman laatiminen. Yleissuunnitelman perusteella alueella ei voida ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin tien rakentamiseksi. Asian lopputuloksesta huolimatta Liikenne- ja viestintäviraston päätöksen täytäntöönpanoa ei ole tarpeen kieltää.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Eija Siitari, Mika Seppälä, Kari Tornikoski, Tuomas Kuokkanen ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Satu Sundberg.