KHO:2023:3

Henkilö oli otettu kiinni poliisilain perusteella ja otettu säilöön, missä ollessaan hän oli mennyt elottomaksi. Henkilöä oli elvytetty, mutta hän oli menehtynyt myöhemmin sairaalassa.

Henkilön lähiomainen oli pyytänyt poliisilaitokselta sen hallussa olleet, poliisilaitoksella laaditut kiinniottoa koskevan tutkintailmoituksen ja kiinnioton ja säilöönoton kirjaamisesta laaditun pöytäkirjan. Pyyntöä oli perusteltu tarpeella arvioida mahdollisen kantelun vireillepanon aiheellisuutta tai asianomistajan syyteoikeuden mahdollista käyttämistä.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että tietopyynnössä tarkoitetut asiakirjat olivat julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 28 kohdassa tarkoitettuja hallintoviranomaisen asiakirjoja, jotka sisältävät tietoja vapautensa menettäneestä henkilöstä. Tällaisia tietoja olivat paitsi asiakirjoihin sisältyvät kiinni otetun ja säilöön otetun henkilön henkilöllisyyttä koskevat tiedot, myös niihin sisältyvät hänen elintapojaan kuvaavat tiedot sekä hänen terveydentilaansa ja saamaansa terveydenhuollon palvelua koskevat tiedot, koska nämä tiedot liittyivät olennaisesti kiinniottamiseen ja säilöönottamiseen tai säilössäpidon aikana tapahtuneeseen.

Tiedon antamiseen asiakirjoista niitä pyytäneelle lähiomaiselle oli julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 28 kohdassa tarkoitettu perusteltu syy, koska tällä oli tietopyynnössä esittämänsä tarkoituksen vuoksi ollut oikeutettu intressi selvittää menehtyneen lähiomaisensa kiinniottoon, säilöönottoon ja säilössäpitoon liittyvät olosuhteet ja toimenpiteet.

Pyydetyt asiakirjat eivät siten olleet niitä pyytäneeseen lähiomaiseen nähden julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 28 kohdan perusteella salassa pidettäviä, vaikka tieto henkilön nyt kysymyksessä olevalla perusteella tapahtuneesta poliisilakiperusteisesta kiinniotosta ja sitä seuranneesta säilöönotosta ei ollutkaan yleisöjulkinen vaan sanotun lainkohdan perusteella lähtökohtaisesti salassa pidettävä.

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki) 24 § 1 momentti 25, 28 ja 32 kohta

Päätös, jota valitus koskee

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 16.9.2020 nro 20/0749/1

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää sekä A:lle että Oulun poliisilaitokselle valitusluvan ja tutkii asian.

Hallinto-oikeuden päätöstä muutetaan A:n valituksen johdosta siten, että Oulun poliisilaitos velvoitetaan luovuttamaan A:n pyytämät asiakirjat hänelle kokonaisuudessaan. Oulun poliisilaitoksen valituksen johdosta hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Asian tausta

(1) A on pyytänyt saada Oulun poliisilaitokselta kopiot asiakirjoista, jotka oli laadittu A:n veljen poliisilakiperusteisesta kiinniotosta 30.8.2019.

(2) Oulun poliisilaitos on katsonut tietopyynnön kohdistuneen asiaa koskevaan tutkintailmoitukseen ja kiinniottopöytäkirjaan. Poliisilaitos on päätöksellään 18.10.2019 hylännyt tietopyynnön.

(3) Poliisilaitoksen päätöksen perusteluissa on pyydettyjen asiakirjojen salassa pidettävyyden osalta viitattu viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 25, 28 ja 32 kohtaan.

(4) Päätöksen perusteluissa on myös muun ohella todettu, että vaikka A:lla olisikin vireillä kantelu- tai rikosasia tapahtumien 30.8.2019 johdosta, tämä ei sellaisenaan luo A:lle asianosaisasemaa veljeään koskeviin salassa pidettäviin tietoihin ilman asianosaisasemaa juuri tarkasteltavana oleviin tietoihin.

(5) Edelleen päätöksen perusteluissa on todettu, että mahdollista tulevaa kanteluasiaa käsittelevällä viranomaisella on, mikäli tämä katsoo tarpeelliseksi, oikeus saada poliisilta salassapitosäännösten estämättä A:n nyt pyytämät tiedot. Tästä syystä johtuen kantelun vireillepano ei edellytä kyseisten tietojen luovutusta. Kantelun tekeminen ei myöskään ole sidottu asianosaisasemaan. Sama tiedonsaantioikeus koskee myös mahdollista esitutkintaviranomaista, mikäli asia siirtyy esitutkintaan kuolemansyyn selvittämisen päätyttyä.

(6) Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellään A:n valituksen enemmälti hyläten kumonnut Oulun poliisilaitoksen päätöksen ja velvoittanut poliisilaitoksen antamaan A:lle jäljennökset tutkintailmoituksen ja kiinniottopöytäkirjan julkisista osista. Hallinto-oikeuden päätöksen liitteenä oleviin Oulun poliisilaitoksen tutkintailmoituksen ja kiinniottopöytäkirjan jäljennöksiin on merkitty, miltä osin kyseiset asiakirjat ovat hallinto-oikeuden päätöksen perusteella edelleen salassa pidettäviä.

(7) Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään keskeisten sovellettavien oikeusohjeiden ja niitä koskevien lain esitöiden osalta seuraavasti:

(8) Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (jäljempänä julkisuuslaki) 9 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen.

(9) Julkisuuslain 10 §:n mukaan salassa pidettävästä viranomaisen asiakirjasta tai sen sisällöstä saa antaa tiedon vain, jos niin erikseen tässä laissa säädetään. Kun vain osa asiakirjasta on salassa pidettävä, tieto on annettava asiakirjan julkisesta osasta, jos se on mahdollista niin, ettei salassa pidettävä osa tule tietoon.

(10) Julkisuuslain 11 §:n 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.

(11) Julkisuuslakia koskevan hallituksen esityksen (HE 30/1998 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan 11 §:n kohdalla muun ohella, että asiakirjalla, joka voi tai on voinut vaikuttaa asian käsittelyyn, tarkoitetaan asiakirjaa, joka kysymyksessä olevassa asiassa on viranomaiselle esitetty tai jonka viranomainen asiaa käsitellessään on itse hankkinut tai laatinut. Lisäedellytys on, että asiakirja tosiasiallisesti voi tai on voinut vaikuttaa asian käsittelyyn. Viranomaisen ratkaisun sisältöön asiakirjan ei välttämättä tarvitse olla vaikuttanut. Asianosaisella olisi oikeus saada tieto asiakirjan sisällöstä asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta. Asianosaisen tiedonsaantioikeuden perusteella ei siten voisi saada esimerkiksi toista henkilöä koskevaa salassa pidettävää tietoa viranomaiselta sillä perusteella, että tietoja pyytävä tarvitsee tietoa käytettäväksi toisessa viranomaisessa vireillä olevassa muussa asiassa. Säännöksessä ei siten ole kysymys asianosaisen tiedonhankintakeinosta laajemmin.

(12) Asianosaisella tarkoitetaan ehdotuksessa paitsi hallinto- tai lainkäyttöasian varsinaisia osapuolia myös muuta luonnollista henkilöä ja oikeushenkilöä, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee. Hallintokantelun tekijällä on asianosaisen tiedonsaantioikeus silloin, kun kantelu koskee hänen omaa oikeuttaan, etuaan tai velvollisuuttaan, mutta muissa kantelutapauksissa ei.

(13) Tarkoitus on, että kukaan ei voi keinotekoisen muutoksenhaun turvin laajentaa tiedonsaantioikeuttaan siitä, mikä se yleistä tiedonsaantioikeutta koskevien säännösten mukaan on. Vaikka ehdotuksessa lähdetäänkin siitä, että muutoksenhakija on yleensä asianosainen, ei muutoksenhakija saa asianosaisen asemaa tekemällä valituksen sellaisessa tapauksessa, jossa hänellä selvästikään ei olisi valitusoikeutta.

(14) Säännös koskee vain sellaisia vireillä olevia tai olleita asioita, joissa päätetään tai on päätetty jonkun oikeudesta, edusta tai velvollisuudesta. Pykälässä tarkoitetusta asianosaistilanteesta ei yleensä ole kysymys esimerkiksi silloin, kun tietoja pyydetään asiakirjasta, joka on laadittu viranomaisen tosiasiallisen toiminnan yhteydessä. Asianosaisen tiedonsaantioikeutta koskevat säännökset voivat kuitenkin tulla sovellettaviksi edellä tarkoitettuihin asiakirjoihin, jos ne liittyvät asian vireille saattamiseen tai käsittelyyn, kuten tietojen saaminen potilasasiakirjoista hoitovirhettä koskevassa asiassa. Henkilöllä on oikeus saada tietoja tosiasiallisen toiminnan yhteydessä syntyneistä asiakirjoista lakiehdotuksen 12 §:n nojalla.

(15) Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, muun ohella:
25) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta tai työhallinnon henkilöasiakkaasta sekä tämän saamasta etuudesta tai tukitoimesta taikka sosiaalihuollon palvelusta tai työhallinnon henkilöasiakkaan palvelusta taikka tietoja henkilön terveydentilasta tai vammaisuudesta taikka hänen saamastaan terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelusta taikka tietoja henkilön seksuaalisesta käyttäytymisestä ja suuntautumisesta;
28) hallintoviranomaisen asiakirjat ja rekisterit, jotka sisältävät tietoja tuomitusta taikka vangitusta tai muutoin vapautensa menettäneestä henkilöstä, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen ei vaaranna asianomaisen tulevaa toimeentuloa, yhteiskuntaan sopeutumista tai turvallisuutta, ja jos tiedon antamiseen on perusteltu syy;
32) muun muassa asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön elintavoista, perhe-elämästä tai muista niihin verrattavista henkilökohtaisista oloista.

(16) Edellä mainitun hallituksen esityksen (HE 30/1998 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu lain 24 §:n 1 momentin 32 kohdan osalta muun muassa, että yksityiselämän perustuslaillinen suoja voidaan toteuttaa vain säätämällä yksilöiden omaan elinpiiriin kuuluvat tiedot salassa pidettäviksi. Elintapoja kuvaaviin tietoihin kuuluvat muun muassa päihteiden käyttöä koskevat tiedot. Siten esimerkiksi poliisin suorittamia päihtymispidätyksiä koskevat tiedot olisivat salassa pidettäviä.

(17) Hallinto-oikeus on oikeudellisen arviointinsa aluksi todennut, että Oulun poliisilaitos on kieltäytynyt antamasta valittajalle hänen pyytämiään veljensä kiinniottoa koskevia asiakirjoja. Valittajan veli on kiinniotettu poliisin toimesta, ja hän on menehtynyt poliisin säilössä ollessaan. Valittajan tietopyynnön sisältö ja muu asiassa saatu selvitys huomioon ottaen hallinto-oikeus katsoo valittajan tietopyynnön kohdistuneen kiinniottamisesta laadittuun tutkintailmoitukseen ja kiinniottopöytäkirjaan. Hallinto-oikeuden ratkaistavana asiassa on kysymys siitä, onko Oulun poliisilaitos voinut kieltäytyä antamasta kyseisiä asiakirjoja julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 25, 28 ja 32 kohdan perusteella.

(18) Hallinto-oikeus on tutustunut sille toimitettuihin asiakirjapyynnön kohteena oleviin asiakirjoihin. Puheena olevat asiakirjat sisältävät Oulun poliisilaitoksen kirjaamia tietoja valittajan veljeä sekä kiinniottotilannetta ja sen jälkeisiä tapahtumia koskien. Hallinto-oikeus toteaa, että kiinniottopöytäkirja sisältää tietoja valittajan veljen terveydentilasta sekä hänen elintavoistaan, minkä vuoksi sanottu asiakirja on katsottava salassa pidettäväksi mainituilta osin ainakin julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 25 ja 32 kohdan perusteella.

(19) Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 3 kohtaa koskevissa hallituksen esityksen (HE 30/1998 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan kyseisessä kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen osalta muun ohella, että säännöksen tarkoituksena on varmistaa esitutkinnan onnistuminen, estää esitutkintatietojen ennenaikaisesta julkiseksi tulosta rikoksesta epäillylle aiheutuvat vahingot sekä turvata tuomioistuimelle mahdollisuus käyttää sille kuuluvaa oikeutta määrätä asiakirjojen salassapidosta oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain mukaisesti. Hallinto-oikeus katsoo, että nyt puheena olevassa tutkintailmoituksessa, jossa on myös maininta suppeasta esitutkinnasta, ei ole kysymys mainitussa lainkohdassa tarkoitetusta asiakirjasta tuon lainkohdan tarkoitus ja tutkintailmoituksen sisältö huomioon ottaen. Sen sijaan tutkintailmoitus sisältää tietoja valittajan elintavoista, joten se on näiden tietojen osalta salassa pidettävä julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 32 kohdan nojalla. Muilta osin tutkintailmoitukseen ja kiinniottopöytäkirjaan sisältyvät tiedot ovat julkisia.

(20) Julkisuuslain 10 §:n säännös huomioon ottaen salassapitovelvoite voi rajoittua lähtökohtaisesti vain osaan asiakirjasta, jos asiakirjan julkisena pidettävä osa on annettavissa siten, ettei salassa pidettävä osa tule tietoon. Nyt kysymyksessä oleviin asiakirjoihin sisältyy sekä julkisia että salassa pidettäviä tietoja. Näiden asiakirjojen rakenne huomioon ottaen niihin sisältyvät julkisena pidettävät tiedot ovat annettavissa siten, etteivät sen salassa pidettävät osat tule tietoon. Valittajalla on näin ollen oikeus saada tieto puheena olevien asiakirjojen julkisista osista julkisuuslain 9 §:n 1 momentissa säädetyn yleisöjulkisuuden perusteella.

(21) Julkisuuslain 11 §:ssä säädetty asianosaisjulkisuus koskee hallintomenettelyn asianosaisen oikeutta saada tieto muun kuin julkisen asiakirjan sisällöstä. Oulun poliisilaitoksessa ei ole ollut vireillä sellaista hallintolaissa tarkoitettua hallintoasiaa, jonka käsittelyyn valittajan pyytämät asiakirjat olisivat vaikuttaneet tai voineet vaikuttaa ja jossa valittaja olisi katsottava asianosaiseksi. Valittajalla ei siten ole julkisuuslain 11 §:n perusteella oikeutta saada tietoja pyytämistään asiakirjoista salassa pidettäviltä osin.

(22) Hallinto-oikeus on selvyyden vuoksi todennut, että tällä päätöksellä ei ole ratkaistu kysymystä siitä, olisiko valittajalla oikeus saada tieto syyttäjältä myös kyseisten asiakirjojen salassa pidettävistä osista julkisuuslain 11 §:n perusteella mahdollisen asianomistajan asemansa vuoksi veljensä kuolemansyyntutkintaa koskeneen esitutkinnan osalta.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Renne Pulkkinen, Anna-Leena Kiviniemi ja Janne Nikkilä, joka on myös esitellyt asian.

Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(23) A on pyytänyt lupaa valittaa Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä ja on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja Oulun poliisilaitoksen päätökset kumotaan ja A oikeutetaan saamaan pyytämänsä asiakirjat kokonaisuudessaan. Vaatimuksen tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

(24) Pyydetyt tutkintailmoitus ja kiinniottopöytäkirja vaikuttavat A:n edesmenneen veljen ja hänen sisarustensa oikeusturvaan. Nämä asiakirjat ovat merkityksellisiä arvioitaessa mahdollista asianomistajan syyteoikeuden käyttämistä, kantelun tekemistä tai vahingonkorvauskanteen nostamista. A ja hänen sisarensa haluavat arvioida veljensä kuolemaan johtaneet asiat kokonaisuudessaan. Tällaisessa tapauksessa julkisen vallankäytön ja sen oikeudellisuuden tulee olla tarkasteltavissa.

(25) Kuolemantapaus julkisen vallankäytön yhteydessä on jo tapahtumana hyvin ikävä, ja olisi erikoista, mikäli kuolleen henkilön oikeudenomistajat eivät saisi kaikkia kuolemantapaukseen liittyviä asiakirjoja. A on jo saanut aluesyyttäjän päätökset asiassa, oikeuslääkärin antaman kuolintodistuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeuslääkintäyksikön kuolemansyylausunnon sekä saanut nähdä Lapin poliisilaitoksella nauhoitteen kiinniottotiloista.

(26) Tällä hetkellä A:lla ja hänen sisarillaan ei ole tietoa siitä, oliko terveydenhuollon ammattihenkilö arvioinut heidän veljensä terveydentilan kiinniottamisen yhteydessä tai sen aikana. Heillä ei myöskään ole tietoa siitä, millä tavoin heidän veljeään on kohdeltu. Hänet saatiin elvytettyä putkassa, ja yli kuusi tuntia kiinnioton jälkeen hänen verensä alkoholipitoisuus oli ollut sairaalassa 3,2 promillea. Hän kuitenkin menehtyi pian elvytyksestä huolimatta.

(27) Mikäli korkein hallinto-oikeus katsoo, että poliisilakiperusteista kiinniottoa koskeva pöytäkirja ja tutkintailmoitus ovat osittainkin salassa pidettäviä, tuomioistuimen tulee samalla arvioida, onko tämä ristiriidassa perustuslaissa, Euroopan ihmisoikeussopimuksessa tai kuolemansyyn selvittämisestä annetussa laissa säädettyyn nähden ja tulisiko perustuslaille antaa etusija tai tulkita lainkohtia perus- ja ihmisoikeusmyönteisesti.

(28) Oulun poliisilaitos on pyytänyt lupaa valittaa Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä ja on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin A:n pyytämät asiakirjat on katsottu yleisöjulkisiksi, ja poliisilaitoksen päätös saatetaan voimaan. Vaatimuksen tueksi on uudistettu hallinto-oikeudessa esitetty ja lausuttu muun ohella seuraavaa:

(29) Hallinto-oikeus on arvioinut tiedon henkilön poliisilakiperusteisesta säilöönotosta yleisöjulkiseksi tiedoksi. Päätöksen perusteluissa ei ole lainkaan otettu huomioon julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 28 kohdan soveltuvuutta asiassa, vaikka poliisilaitos oli perustellut asiakirjojen salassapitoa myös tuon lainkohdan perusteella.

(30) Tämänhetkinen tulkinta ja käytäntö poliisihallinnossa on, että pelkkä tieto henkilön poliisilakiperusteisesta säilöönotosta on salassa pidettävä kokonaisuudessaan edellä mainitun lainkohdan perusteella. Hallinto-oikeuden päätös johtaisi käytännön poliisitoiminnassa siihen, että kuka tahansa voisi päätökseen vedoten pyytää kenestä tahansa tietoja tämän mahdollisesta poliisilakiperusteisesta säilöönotosta.

(31) A on Oulun poliisilaitoksen valituslupahakemuksen ja valituksen johdosta antamassaan selityksessä viitannut valitukseensa ja lausunut muun ohella seuraavaa:

(32) Kysymyksessä olevien asiakirjojen voidaan katsoa olevan julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 28 kohdassa tarkoitettuja asiakirjoja. Lainkohdan vahinkoedellytyslauseke merkitsee salassapito-olettamaa. Käsillä on kuitenkin tilanne, jossa asiakirjat on luovutettava, koska A on käsityksensä mukaan asianosainen asiassa, joka koskee kuolemansyyn selvittämisestä tarkoitettua ilmoitusta syyttäjälle. Tuossa asiassa annettujen aluesyyttäjän päätösten aineistoon kuuluu muun muassa A:n pyytämä poliisilakiperusteista kiinniottoa koskeva pöytäkirja, joka A:n kuuluu saada asianosaisjulkisuuden perusteella. A:n pyydettyä säilytyksessä olevaa aineistoa Oulun poliisilaitokselta kuitenkin todettiin, ettei asiakirjoja anneta, koska A ei ole asianosainen.

(33) Asiakirjojen luovuttamiseen on julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 28 kohdassa tarkoitettu perusteltu syy, jotta omaiset voisivat arvioida mahdollista asianomistajan syyteoikeuden käyttämistä taikka vahingonkorvauskanteen nostamisen mahdollisuutta. Kuolemaan johtaneet syyt ovat vieläkin epäselviä, eikä omaisilla ole tietoa, millä perusteella heidän veljensä otettiin poliisilain perusteella säilöön.

(34) Oulun poliisilaitos on A:n valituslupahakemuksen ja valituksen johdosta antamassaan lausunnossa vaatinut, että A:n muutoksenhakemus hylätään. Poliisilaitos on viitannut valitukseensa ja hallinto-oikeudelle toimittamiinsa lausumiin ja asiakirjoihin.

(35) A on vastauksenaan vastaselityspyyntöön ilmoittanut, että hän ei anna vastaselitystä poliisilaitoksen lausunnon johdosta. A on viitannut korkeimmalle hallinto-oikeudelle aiemmin toimittamiinsa asiakirjoihin.

(36) Oulun poliisilaitos on A:n selityksen johdosta antamassaan vastaselityksessä viitannut valitukseensa ja hallinto-oikeudelle toimittamiinsa lausumiin ja asiakirjoihin.

(37) Korkein hallinto-oikeus on lähettänyt A:n vastauksen tiedoksi Oulun poliisilaitokselle ja poliisilaitoksen vastaselityksen tiedoksi A:lle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

(38) Asiassa on kysymys erityisesti sen arvioinnista, onko menehtyneen henkilön lähiomaisella käsillä olevissa olosuhteissa julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 28 kohdassa tarkoitettu perusteltu syy saada tieto menehtynyttä henkilöä koskevista poliisilaitoksella laadituista kiinniottoa koskevasta tutkintailmoituksesta ja kiinnioton ja säilöönoton kirjaamisesta laaditusta pöytäkirjasta. Henkilö oli otettu kiinni poliisilain perusteella ja otettu säilöön, missä ollessaan hän oli mennyt elottomaksi. Henkilöä oli elvytetty, mutta hän oli menehtynyt myöhemmin sairaalassa.

Sovellettavat ja asiaan muutoin liittyvät säännökset sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen tulkintakäytäntö

(39) Suomen perustuslain 12 §:n 2 momentin mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.

(40) Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 1 §:n 1 momentin mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei mainitussa tai muussa laissa erikseen toisin säädetä.

(41) Julkisuuslain 3 §:n (sellaisena kuin alkuperäisessä laissa) mukaan mainitussa laissa säädettyjen tiedonsaantioikeuksien ja viranomaisten velvollisuuksien tarkoituksena on toteuttaa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan.

(42) Julkisuuslain 9 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen.

(43) Julkisuuslain 10 §:n mukaan salassa pidettävästä viranomaisen asiakirjasta tai sen sisällöstä saa antaa tiedon vain, jos niin erikseen mainitussa laissa säädetään. Kun vain osa asiakirjasta on salassa pidettävä, tieto on annettava asiakirjan julkisesta osasta, jos se on mahdollista niin, ettei salassa pidettävä osa tule tietoon.

(44) Julkisuuslain 17 §:n 1 momentin mukaan viranomainen on tämän lain mukaisia päätöksiä tehdessään ja muutoinkin tehtäviään hoitaessaan velvollinen huolehtimaan siitä, että tietojen saamista viranomaisen toiminnasta ei lain 1 ja 3 § huomioon ottaen rajoiteta ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta eikä enempää kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeellista ja että tiedon pyytäjiä kohdellaan tasapuolisesti. Pykälän 2 momentin mukaan asiakirjasalaisuutta koskevia säännöksiä sovellettaessa on lisäksi otettava huomioon, onko asiakirjan salassapitovelvollisuus riippumaton asiakirjan antamisesta johtuvista tapauskohtaisista vaikutuksista (vahinkoedellytyslausekkeeton salassapitosäännös) vai määräytyykö julkisuus asiakirjan antamisesta johtuvien haitallisten vaikutusten perusteella (julkisuusolettamaan perustuva salassapitosäännös) vai edellyttääkö julkisuus sitä, ettei tiedon antamisesta ilmeisesti aiheudu haitallisia vaikutuksia (salassapito-olettamaan perustuva salassapitosäännös).

(45) Julkisuuslain 22 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen asiakirja on pidettävä salassa, jos se mainitussa tai muussa laissa on säädetty salassa pidettäväksi tai jos viranomainen lain nojalla on määrännyt sen salassa pidettäväksi taikka jos se sisältää tietoja, joista on lailla säädetty vaitiolovelvollisuus. Pykälän 2 momentin mukaan salassa pidettävää viranomaisen asiakirjaa tai sen kopiota tai tulostetta siitä ei saa näyttää eikä luovuttaa sivulliselle eikä antaa sitä teknisen käyttöyhteyden avulla tai muulla tavalla sivullisen nähtäväksi tai käytettäväksi.

(46) Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä:
(- - -)
25) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta tai työhallinnon henkilöasiakkaasta sekä tämän saamasta etuudesta tai tukitoimesta taikka sosiaalihuollon palvelusta tai työhallinnon henkilöasiakkaan palvelusta taikka tietoja henkilön terveydentilasta tai vammaisuudesta taikka hänen saamastaan terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelusta taikka tietoja henkilön seksuaalisesta käyttäytymisestä ja suuntautumisesta;
(- - -)
28) hallintoviranomaisen asiakirjat ja rekisterit, jotka sisältävät tietoja tuomitusta taikka vangitusta tai muutoin vapautensa menettäneestä henkilöstä, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen ei vaaranna asianomaisen tulevaa toimeentuloa, yhteiskuntaan sopeutumista tai turvallisuutta, ja jos tiedon antamiseen on perusteltu syy; salassa pidettäviä ovat myös rikosrekisteriin, sakkorekisteriin, oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään sekä eläintenpitokieltorekisteriin talletetut tiedot, todistajansuojeluohjelmia koskevaan rekisteriin tallennetut tiedot ja muut todistajansuojeluohjelmaa koskevat tiedot samoin kuin Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkimus- ja seurantatarkoituksia varten keräämät tiedot; (91/2015)
(- - -)
32) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön poliittisesta vakaumuksesta tai tietoja henkilön yksityiselämän piirissä esittämistä mielipiteistä taikka tietoja henkilön elintavoista, osallistumisesta yhdistystoimintaan tai vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä tai muista niihin verrattavista henkilökohtaisista oloista; asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön toimimisesta poliittisessa tai muussa luottamustehtävässä tai henkilön pyrkimisestä sellaiseen tehtävään samoin kuin henkilön osallistumisesta poliittisen puolueen perustamiseen ja rekisteröintiin tai valitsijayhdistyksen perustamiseen vaaleja varten, ovat kuitenkin julkisia.

(47) Euroopan ihmisoikeussopimuksen 2 artiklan 1 kappaleen mukaan jokaisen oikeus elämään on suojattava laissa. Keneltäkään ei saa riistää hänen elämäänsä tahallisesti, paitsi tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanemiseksi silloin, kun hänet on tuomittu rikoksesta, josta laissa määrätään tällainen rangaistus. Artiklan 2 kappaleen mukaan elämän riistämistä ei voida katsoa tämän artiklan vastaiseksi teoksi silloin, kun se seuraa voimankäytöstä, joka on ehdottoman välttämätöntä:
a) kenen hyvänsä puolustamiseksi laittomalta väkivallalta;
b) laillisen pidätyksen suorittamiseksi tai laillisen vapaudenriiston kohteeksi joutuneen henkilön paon estämiseksi;
c) mellakan tai kapinan kukistamiseksi laillisin toimin.

(48) Ihmisoikeussopimuksen 2 artiklan tulkintakäytännössä on todettu, että väitetysti viranomaisten vastuulla olevien kuolemantapausten tutkinnan on oltava julkisen kontrollin alaista, jotta tutkinnan käytännön tehokkuus ja sitä kautta yleisön luottamus viranomaistoimintaan voidaan varmistaa. Lisäksi tulee sallia kuolleen henkilön oikeudenomistajien osallistuminen prosessiin, jotta he voivat valvoa oikeutettuja intressejään (Matti Pellonpää – Monica Gullans – Pasi Pölönen – Antti Tapanila, Euroopan ihmisoikeussopimus 6. uudistettu painos 2018 s. 395 ja siinä mainitut ratkaisut).

(49) Ihmisoikeustuomioistuimen tuomiossa Anguelova v. Bulgaria (2002) poliisin pidättämän ja sittemmin kallovammaan menehtyneen henkilön omaisille annettiin valittajan mukaan kaikki tiedot asian tutkinnasta vasta yli vuosi asianomaisen henkilön kuoleman jälkeen (tuomion kohta 134, yleisemmin ihmisoikeustuomioistuimen oikeudellisesta tulkinnasta suhteessa 2 artiklan prosessuaalisten vaatimusten sisältöön ja laajuuteen tuomion kohta 140). Mainitussa asiassa 2 artiklan loukkaus todettiin useilla muilla perusteilla eikä valittajan esittämästä puutteellisesta tiedon saamisesta ollut tarpeen lausua. Tuomiossa Oğur v. Turkki (1999) tutkinnan tehottomuus johti 2 artiklan loukkaukseen myös sillä perusteella, että asian hallinnollisessa käsittelyssä lähiomaiset eivät saaneet tutkinnan asiakirjoja käyttöönsä (tuomion kohdat 92 ja 93).

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

(50) A:n tietopyyntö on koskenut Oulun poliisilaitoksella laadittua tutkintailmoitusta sekä kiinniottamisen ja säilöönottamisen kirjaamisesta laadittua pöytäkirjaa, jotka koskevat hänen veljensä poliisilain perusteella 30.8.2019 tapahtunutta kiinniottamista sekä sen jälkeistä säilöönottamista ja säilössäpidon aikana tapahtunutta. A:n veli oli kiinnioton jälkeen säilössä ollessaan mennyt elottomaksi. Häntä oli elvytetty, mutta hän oli menehtynyt sairaalassa seuraavana päivänä.

(51) Korkein hallinto-oikeus on tutustunut tietopyynnössä tarkoitettuihin asiakirjoihin. Sen perusteella voidaan todeta, että tutkintailmoitus sisältää julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 32 kohdan perusteella salassa pidettäviä tietoja A:n veljen elintavoista. Myös kiinniottamisen ja säilöönottamisen kirjaamisesta laadittu pöytäkirja sisältää A:n veljeä koskevia samalla perusteella salassa pidettäviä tietoja ja lisäksi julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 25 kohdan perusteella salassa pidettäviä tietoja hänen terveydentilastaan ja saamastaan terveydenhuollon palvelusta.

(52) Tietopyynnössä tarkoitettujen asiakirjojen on lisäksi katsottava olevan julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 28 kohdassa tarkoitettuja hallintoviranomaisen asiakirjoja, jotka sisältävät tietoja vapautensa menettäneestä henkilöstä. Tällaisia tietoja ovat paitsi asiakirjoihin sisältyvä A:n veljen henkilöllisyyttä koskeva tieto, myös niihin sisältyvät hänen elintapojaan kuvaavat tiedot sekä hänen terveydentilaansa ja saamaansa terveydenhuollon palvelua koskevat tiedot, koska nämä tiedot liittyvät olennaisesti kiinniottamiseen ja säilöönottamiseen tai säilössäpidon aikana tapahtuneeseen.

(53) Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 28 kohdassa tarkoitetut asiakirjat ovat salassa pidettäviä, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vaaranna asianomaisen tulevaa toimeentuloa, yhteiskuntaan sopeutumista tai turvallisuutta, ja jos tiedon antamiseen on perusteltu syy. Koska A:n veli on menehtynyt, on ilmeistä, että tiedon antaminen tutkintailmoituksesta sekä kiinniottamisen ja säilöönottamisen kirjaamisesta laaditusta pöytäkirjasta ei vaaranna hänen tulevaa toimentuloaan, yhteiskuntaan sopeutumistaan tai turvallisuuttaan. Asiassa tulee siten arvioitavaksi, onko tiedon antamiseen asiakirjoista A:lle edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitettu perusteltu syy.

(54) A on perustellut tietopyyntöään tarpeella arvioida mahdollisen kantelun vireillepanon aiheellisuutta tai asianomistajan syyteoikeuden mahdollista käyttämistä. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että lähiomaisen asemassa olevalla A:lla on tietopyynnössään esittämänsä tarkoituksen vuoksi oikeutettu intressi selvittää menehtyneen veljensä kiinniottoon, säilöönottoon ja säilössäpitoon liittyvät olosuhteet ja toimenpiteet. Asiakirjojen luovuttamiseen A:lle on näin ollen julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 28 kohdassa tarkoitettu perusteltu syy. Asiakirjat eivät häneen nähden siten ole sanotun lainkohdan perusteella salassa pidettäviä, vaikka tieto henkilön nyt kysymyksessä olevalla perusteella tapahtuneesta poliisilakiperusteisesta kiinniotosta ja sitä seuranneesta säilöönotosta ei ole yleisöjulkinen vaan sanotun lainkohdan perusteella lähtökohtaisesti salassa pidettävä. Tältä osin korkein hallinto-oikeus arvioi asiakirjojen julkisuutta toisin kuin hallinto-oikeus.

(55) Julkisuuslain 24 §:ää säädettäessä lähtökohtana on ollut se, että pykälän eri salassapitokohdat eivät ole toisiaan poissulkevia. Koska nyt käsillä olevassa asiassa julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 28 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin on katsottava sisältyvän paitsi asiakirjoihin sisältyvä A:n veljen henkilöllisyyttä koskeva tieto, myös veljen terveydentilaa ja hänen saamaansa terveydenhuollon palvelua koskevien tietojen sekä veljen elintapoja kuvaavien tietojen, perusteltuun syyhyn perustuvan A:n tiedonsaantioikeuden on edellä mainitusta lähtökohdasta huolimatta katsottava koskevan myös viimeksi mainittuja tietoja, vaikka ne sinänsä ovat myös saman momentin 25 ja 32 kohdan perusteella salassa pidettäviä.

(56) A:lla on näin ollen oikeus saada pyytämänsä tutkintailmoitus sekä kiinniottamisen ja säilöönottamisen kirjaamisesta laadittu pöytäkirja kokonaisuudessaan.

(57) Edellä lausuttuun nähden asia on ratkaistava edellä päätöksen ratkaisuosassa todetulla tavalla.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Eija Siitari, Mika Seppälä, Tuomas Kuokkanen, Taina Pyysaari ja Robert Utter. Asian esittelijä Mikko Rautamaa.