KHO:2023:23

A Oy toimi asiakkaidensa taloudellisena neuvonantajana erikoistuen lähinnä kiinteistömarkkinoihin, minkä ohella se toimi toimitilavälittäjänä ja arvonmäärittäjänä useilla paikkakunnilla Suomessa. Yhtiön tarkoituksena oli tarjota osakkeitaan eräiden asiantuntijapalveluita tarjoavien avainhenkilöidensä holdingyhtiöiden merkittäväksi. Osakkeen merkintähintana oli tarkoitus käyttää substanssiarvoa, joka oli alhaisempi kuin osakkeen tuottoarvo. A Oy:n ainoa osakas ennen osakemerkintöjä oli sen emoyhtiö B AB, joka myös suunnitellun järjestelyn toteuduttua jatkoi edelleen yhtiön merkittävänä osakkaana.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei A Oy:n osakkeen käypää arvoa voitu määrittää pelkästään yhtiön substanssiarvon perusteella, kun otettiin huomioon B AB:n merkittävä omistusosuus A Oy:stä ja se, että yhtiön osakkaina ei olisi ollut pelkästään palveluja tarjoavia avainhenkilöitä tai heidän holdingyhtiöitään. Asiaa ei ollut syytä arvioida toisin pelkästään sillä perusteella, että osakassopimuksen ehtojen mukaan avainhenkilöiden holdingyhtiöt eivät voineet yhtiön osakkeita myydessään saada niistä substanssiarvoa korkeampaa hintaa. Äänestys 4–1.

Korkein hallinto-oikeus katsoi myös, että A Oy:n osakkeen käypä arvo oli määritettävä yhtiön substanssi- ja tuottoarvojen keskiarvon perusteella. Äänestys 3–1–1.

Verohallinnon antama ennakkoratkaisu, joka on ollut voimassa vuoden 2021 loppuun saakka.

Tuloverolaki 66 § 1 momentti

Ennakkoperintälaki 13 § 1 momentti

Vrt. KHO 2016:18

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Helsingin hallinto-oikeus 20.10.2021 nro H5187/2021

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää A Oy:lle valitusluvan ja tutkii asian.

A Oy:n valitus hyväksytään osittain.

Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta ensimmäisen ennakkoratkaisukysymyksen osalta.

Hallinto-oikeuden päätös kumotaan toisen ennakkoratkaisukysymyksen osalta ja uutena ennakkoratkaisuna lausutaan tältä osin, että A Oy:n osakkeen käypä arvo määritetään yhtiön substanssi- ja tuottoarvojen keskiarvon perusteella ja että yhtiölle syntyy ennakonpidätysvelvollisuus siltä osin kuin osakkeen merkintähinta alittaa näin määritetyn osakkeen käyvän arvon.

Hallinto-oikeuden päätös kumotaan kolmannen ennakkoratkaisukysymyksen osalta ja Verohallinnon antama ennakkoratkaisu saatetaan tältä osin voimaan.

Asian tausta

Ennakkoratkaisuhakemus Verohallinnolle

(1) A Oy on ennakkoratkaisuhakemuksessaan esittänyt muun ohella seuraavaa:

(2) A Oy on ruotsalaisen B AB:n kokonaan omistama tytäryhtiö. Yhtiö toimii asiakkaidensa taloudellisena neuvonantajana erikoistuen lähinnä kiinteistömarkkinoihin, minkä ohella se toimii toimitilavälittäjänä ja arvonmäärittäjänä useilla paikkakunnilla Suomessa. Yhtiö työllisti tilikauden 2019 loppuessa 31 henkilöä.

(3) Yhtiön on tarkoitus siirtyä niin kutsuttuun true partnership -malliin, jossa corporate finance -liiketoiminnan sekä edellytysten täyttyessä mahdollisesti muiden liiketoimintojen avainhenkilöt omistaisivat osan yhtiöstä. Uuteen malliin siirtymisestä on sovittu yhtiön ja corporate finance -liiketoiminnan avainhenkilöiden välillä jo silloin, kun heitä on rekrytoitu yhtiön palvelukseen. Omistusrakenteen tarkoitus on yhdenmukaistaa liiketoiminnan avainhenkilöiden ja B-konsernin intressit sekä sitouttaa johto aiempaa voimakkaammin yhtiöön ja yhtiön liiketoiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen.

(4) Suunnitellussa järjestelyssä yhtiön osakkeita merkitsevät avainhenkilöiden omistamat holdingyhtiöt. Holdingyhtiöiden käyttämisestä on sovittu osakassopimuksessa ja niiden omistusosuudet yhtiöstä vaihtelevat kunkin avainhenkilön osalta arviolta seitsemän ja 27 prosentin välillä. Tämänhetkisen tiedon mukaan yhtiön osakkeita merkitsevät neljän avainhenkilön omistamat holdingyhtiöt, mutta yhtiö on varautunut siihen, että ainakin kahden muun avainhenkilön omistamat holdingyhtiöt voivat merkitä yhtiön osakkeita. B AB omistaa yhtiöstä osakemerkintöjen tai -luovutusten jälkeen kaikissa tapauksissa vähintään 51 prosenttia.

(5) Osakassopimuksessa ja yhtiön yhtiöjärjestyksessä on määrätty, että avainhenkilöiden holdingyhtiöiden omistamia yhtiön osakkeita ei voi luovuttaa niiden substanssiarvoa korkeammasta hinnasta, eikä kyseisistä osakkeista ole muissakaan tilanteissa saatavissa niiden substanssiarvon ylittävää hintaa. Osakassopimuksen kohdan 7.2.2 mukaan sopimuksen muuttaminen, lukuun ottamatta kohdassa 2.3 tarkoitettua uusien osakkaiden liittymistä sopimukseen, edellyttää vähintään kolmen neljäsosan määräenemmistöä.

(6) Yhtiön 600 000 euron osakepääoma on poikkeuksellisen korkea neuvonantoa harjoittavalle yritykselle eikä tarpeellinen yhtiön liiketoiminnan näkökulmasta. Yhtiössä on päätetty käynnistää menettely osakepääoman alentamiseksi liiketoiminnan näkökulmasta tavanomaiselle tasolle, esimerkiksi 2 500 euroon. Menettelyn tarkoituksena on varmistua siitä, että B AB:n yhtiön osakepääomaan tekemä sijoitus palautuu B AB:lle, ja siitä, että avainhenkilöillä on holdingyhtiöidensä kautta mahdollisuus merkitä yhtiön osakkeita niiden käypää arvoa vastaavalla arvolla.

(7) Järjestely on suunniteltu toteutettavaksi siten, että ensin alennetaan osakepääomaa, minkä jälkeen yhtiön osakkeenomistaja tekee päätöksen antaa yhtiön uusia osakkeita avainhenkilöiden holdingyhtiöiden merkittäväksi. Kunkin avainhenkilön omistama holdingyhtiö merkitsee yhtiön uusia osakkeita suunnatussa osakeannissa niiden Verohallinnon ohjeen mukaisesti laskettuun merkintää edeltävälle kuukaudelle laadittavaan tilintarkastamattomaan välitilinpäätökseen perustuvaan substanssiarvoon. Yhtiön osakkeita ei ole aiemmin luovutettu, eikä vertailuluovutuksista johdettavissa olevaa hintaa ole olemassa.

(8) Yhtiön mukaan sen osakkeen matemaattinen arvo olisi noin seitsemän euroa osakepääoman alentamisen ja osingonjaon jälkeen. Yhtiön osakkeen tuottoarvo olisi 539,15 euroa, jos tuottoarvo lasketaan kolmen viimeksi päättyneen tilikauden tilinpäätöstietojen perusteella.

(9) Osakemerkintä tehdään aikaisintaan, kun vuodelta 2019 yhtiön nykyiselle osakkeenomistajalle maksettava osinko on irronnut. Avainhenkilöiden holdingyhtiöt liittyvät välittömästi osakemerkinnän yhteydessä yhtiötä koskevaan osakassopimukseen.

(10) Yhtiön on tarkoitus jakaa sille kultakin tilikaudelta kertynyt mahdollinen nettotulos kaikille osakkailleen heidän osakeomistustensa suhteessa kunkin tilikauden tilinpäätöksen valmistuttua osakeyhtiölain sallimissa rajoissa.

(11) Yhtiöllä on vain yksi osakesarja ja yhtiön omistajien oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät osakeyhtiölain, yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen valossa yhtäläisesti. Osinko jaetaan pelkästään ja täysin osakeomistusten suhteessa, eikä se määräydy avainhenkilöiden työpanoksen perusteella. Osakemerkinnässä ei ole kyse avainhenkilöiden palkitsemisesta. Yhtiön toiminnan kannalta avainasemassa olevat henkilöt saavat markkinaehtoista kuukausipalkkaa, ja heille voidaan maksaa toimialan käytäntö huomioiden tavanomaisia bonuksia.

(12) Osakassopimuksen kohdan 5.3 mukaisesti osakkeenomistajien enemmistö päättää osakeomistuksen jakautumisesta avainhenkilöiden holdingyhtiöiden välillä ja voi muuttaa omistussuhteita joko lunastamalla tai antamalla uusia osakkeita. Avainhenkilöiden holdingyhtiön omistusosuus voi siten muuttua, vaikka avainhenkilö ei lähtisi yhtiöstä kokonaan. Kyseisen osakassopimuksen kohdan on erityisesti tarkoitus mahdollistaa yhtiön osakaskunnassa mahdollisesti tapahtuvat henkilövaihdokset, esimerkiksi uusien osakkaiden ottamisen mukaan yhtiöön, sekä ohjata menettelyä osakkaan mahdollisesti lähtiessä yhtiön palveluksesta.

(13) Osakkeita voidaan määrätä myytäviksi tai ostettaviksi myös esimerkiksi osakkaan mahdollisesti sairastuessa niin, että sairaus vaikuttaa pitkällä aikavälillä hänen mahdollisuuksiinsa työskennellä yhtiössä. Lisäksi avainhenkilöiden holdingyhtiöiden omistamien osakkeiden määriä voidaan harkita muutettavan osana avainhenkilön urakehitystä, jolloin esimerkiksi pitkään mukana ollut osakas on oikeutettu kasvattamaan omistusosuuttaan yhtiössä.

(14) Mainitun osakassopimuksen kohdan tarkoitus on varmistaa true partnership -mallin toiminta. Osakkeita ei määrätä ostettavaksi tai myytäväksi eikä osakkaiden omistussuhteita muuteta osakassopimuksen kyseisen kohdan perusteella tai muutenkaan esimerkiksi avainhenkilöiden vuosittain kerryttämän liikevaihdon tai tuloksen perusteella tai millään muulla avainhenkilöiden työpanokseen sidotulla perusteella.

Ennakkoratkaisuhakemuksessa esitetyt kysymykset

(15) A Oy on, siltä osin kuin asiasta on korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys, pyytänyt Verohallinnolta ennakkoratkaisua seuraaviin kysymyksiin:

1. Hyväksytäänkö hakemuksessa nimetyn neljän hakijan avainhenkilön sekä kahden mahdollisesti myöhemmin nimettävän hakijan avainhenkilön merkitessä hakijan osakkeita omistamiensa holdingyhtiöiden kautta jäljempänä tässä ennakkoratkaisuhakemuksessa ja sen liitteissä kuvatuissa olosuhteissa osakkeiden käyväksi arvoksi substanssiarvo niin, että järjestelyssä ei synny veronalaista etua, jonka perusteella hakijalle syntyy ennakkoperintälain 13 §:n mukainen ennakonpidätysvelvollisuus?

2. Mikäli avainhenkilöiden holdingyhtiöille tulevien hakijan osakkeiden käypänä arvona ei pidetä tässä kuvauksessa esitetyllä tavalla määritettyä substanssiarvoa, pyydämme Verohallintoa vahvistamaan, millä perusteella määritellään avainhenkilöiltä tuloverolain mukaisena ansiotulona verotettavan etuuden määrä, jonka perusteella yhtiölle syntyy ennakkoperintälain 13 §:n mukainen ennakonpidätysvelvollisuus?

3. Syntyykö hakijalle ennakkoperintälain 13 §:ssä tai ennakkoperintäasetuksen 15 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu ennakonpidätysvelvollisuus sen maksaessa osinkoa kuvatun järjestelyn toteuttamisen jälkeen keväällä 2021 tilikaudelta 2020 avainhenkilöiden holdingyhtiöille?

Verohallinnon ennakkoratkaisu 24.6.2020, voimassa 31.12.2020 asti

(16) Verohallinto on lausunut ennakkoratkaisuna seuraavaa:

1.–2. Hakemuksessa nimetyn neljän hakijan avainhenkilön sekä kahden mahdollisesti myöhemmin nimettävän hakijan avainhenkilön merkitessä hakijan osakkeita omistamiensa holdingyhtiöiden kautta ennakkoratkaisuhakemuksessa ja sen liitteissä kuvatuissa olosuhteissa suunnatussa osakeannissa, Verohallinto hyväksyy hakijan osakkeiden käyväksi arvoksi substanssiarvon niin, että järjestelyssä ei synny veronalaista etua, jonka perusteella hakijan olisi toimitettava ennakonpidätys.

3. A Oy:lle ei synny ennakonpidätysvelvollisuutta hakemuksessa kuvatun järjestelyn toteuttamisen jälkeen keväällä 2021 yhtiön vuonna 2020 päättyneeltä tilikaudelta avainhenkilöiden holdingyhtiöille maksettavista osingoista.

(17) Verohallinto on ennakkoratkaisun perusteluissa lausunut ensimmäisen ja toisen kysymyksen osalta muun ohella, että esitetyn selvityksen perusteella yhtiön avainhenkilöt, jotka tulevat holdingyhtiöidensä kautta vähemmistöosakkaiksi yhtiöön, eivät voi saada A Oy:n osakkeista niitä myytäessä tai luovutettaessa missään tilanteessa substanssiarvoa korkeampaa hintaa. Avainhenkilön holdingyhtiön merkitessä hakijan osakkeita niiden substanssiarvosta järjestelyssä ei synny veronalaista etua, jonka perusteella hakijan olisi toimitettava ennakonpidätys.

(18) Kolmannen kysymyksen osalta Verohallinto on lausunut muun ohella, että koska A Oy:n avainhenkilöiden holdingyhtiöille jakama osinko ei määräydy avainhenkilöiden työpanoksen perusteella eikä osakeomistusten suuruutta muuteta avainhenkilöiden työssä suoriutumisen perusteella, avainhenkilöiden holdingyhtiöiden omistamien A Oy:n osakkeiden perusteella saatua osinkoa tulee kohdella elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a §:n 1 momentin mukaisena kotimaiselta yhteisöltä saatuna verovapaana osinkotulona, ei ennakonpidätyksen alaisena ansiotulona tai osinkona taikka työpanososinkona.

Verohallinnon ennakkoratkaisu 30.6.2020, voimassa 31.12.2021 asti

(19) Verohallinnon 30.6.2020 antaman ennakkoratkaisun mukaan sanottu ennakkoratkaisu korvaa A Oy:lle 24.6.2020 annetun ennakkoratkaisun. Ennakkoratkaisulla 30.6.2020 on pidennetty ennakkoratkaisun voimassaoloaikaa 31.12.2021 saakka, mutta muita muutoksia aiempaan ennakkoratkaisuun nähden ei ole tehty.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitus hallinto-oikeudelle

(20) Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut ensisijaisesti, että Verohallinnon kolmanteen kysymykseen antama ennakkoratkaisu kumotaan ja uutena ennakkoratkaisuna lausutaan tältä osin, että A Oy:lle syntyy palkanmaksusta ennakkoperintälain 9 §:n ja 13 §:n nojalla ennakonpidätysvelvollisuus, kun yhtiö keväällä 2021 maksaa avainhenkilöiden holdingyhtiöille osinkoa vuonna 2020 päättyneeltä tilikaudelta. Osinkoihin ei sovelleta ennakkoperintäasetuksen 15 §:n 1 momentin 4 kohtaa.

(21) Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on vaatinut toissijaisesti, että Verohallinnon ensimmäiseen ja toiseen kysymykseen antama ennakkoratkaisu kumotaan ja uutena ennakkoratkaisuna lausutaan ensimmäisen kysymyksen osalta, että A Oy:n osakkeiden käypänä arvona ei pidetä osakkeiden substanssiarvoa ja että hakijan on toimitettava järjestelystä syntyvästä edusta ennakonpidätys. Toisen kysymyksen osalta uutena ennakkoratkaisuna on lausuttava, että hakijan osakkeiden käypänä arvona pidetään osakkeiden tuottoarvoa ja että yhtiölle syntyy ennakonpidätysvelvollisuus osakkeen käyvän arvon ja merkintähinnan erotusta vastaavilta osin.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

(22) Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hyväksynyt Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen sen ensi- ja toissijaisen vaatimuksen osalta.

(23) Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluissa lausunut ensisijaisen vaatimuksen osalta muun ohella, että kun muun ohella huomioidaan se, että osakeomistuksen määrä voi vaihdella tai osakkeet voidaan lunastaa avainhenkilöä sitovalla yksipuolisella päätöksellä, järjestelyä ei voida arvioida yksinomaan avainhenkilöiden tekemänä pääomansijoituksena eikä siten avainhenkilöiden holdingyhtiöille maksettava osinko kaikilta osin täytä osingolle luonteenomaisia tunnusmerkkejä. Osinkoa voidaan verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n säännös huomioon ottaen pitää avainhenkilöiden henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvana korvauksena ja siten tuloverolain 61 §:n 2 momentissa tarkoitettuna veronalaisena ansiotulona.

(24) Toissijaisen vaatimuksen osalta hallinto-oikeus on lausunut muun ohella, että asiassa on kysymys avainhenkilöiden kannustinjärjestelmästä. Osakkeen tuottoarvo on ennakkoratkaisun mukaan 539,15 euroa ja substanssiarvo noin seitsemän euroa. Näissä olosuhteissa substanssiarvo ei vastaa osakkeen todellista arvoa vaan osakkeen käypä arvo tulee määritellä tuottoarvon perusteella. Asiaa ei ole syytä arvioida toisin sen vuoksi, että osakkeesta sitä luovutettaessa saatava kauppahinta on rajattu substanssiarvoon.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Minna Martikainen, Anu Punavaara ja Jukka Ojala (eri mieltä), joka on myös esitellyt asian.

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(25) A Oy on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Verohallinnon antama ennakkoratkaisu saatetaan voimaan.

(26) Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on vaatinut valituksen hylkäämistä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

(27) Asiassa on ratkaistavana, muodostuuko A Oy:lle velvollisuus toimittaa ennakonpidätys, kun yhtiön avainhenkilöiden holdingyhtiöt merkitsevät yhtiön osakkeita tai kun yhtiö maksaa osakkainaan oleville sanotuille holdingyhtiöille osinkoa. Asiassa on siten kysymys siitä, onko A Oy:n osakkeen käyvän arvon katsottava merkintähetkellä ylittävän sen substanssiarvon, ja siitä, onko yhtiön avainhenkilöiden holdingyhtiöille maksama osinko katsottava avainhenkilöiden palkaksi.

(28) Asiassa ei ole väitettykään, että mahdollinen työsuhteeseen perustuva etu merkitä osakkeita käypää hintaa alempaan hintaan olisi henkilöstön enemmistön käytettävissä. Siten asiassa ei ole kysymys tuloverolain 66 §:n 1 momentissa tarkoitetusta tilanteesta eikä verovuoden 2021 osalta saman lain 66 a §:n 1 momentissa tarkoitetusta tilanteesta, vaan avainhenkilöille alihintaisen merkintähinnan muodossa mahdollisesti kertyvä etu on tuloverolain 66 §:n 1 momentin nojalla kokonaan veronalaista tuloa. Asiassa on lisäksi riidatonta, että yhtiön maksamassa osingossa ei ole kysymys tuloverolain 33 b §:n 3 momentissa tarkoitetusta työpanososingosta.

(29) A Oy:n mukaan hallinto-oikeuden päätös hyväksyä Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön ensi- ja toissijaisen vaatimus johtaa verojärjestelmän tarkoituksen vastaiseen tilanteeseen, jossa yhtiön tulosta verotetaan osittain kahteen kertaan avainhenkilöiden ansiotulona. Avainhenkilöiden holdingyhtiöt eivät voi missään tilanteessa saada yhtiön osakkeista substanssiarvoa korkeampaa hintaa ja siten osakkeen todennäköisenä luovutushintana on vuosikirjaratkaisua KHO 2016:18 vastaavasti pidettävä substanssiarvoa.

(30) Yhtiön mukaan avainhenkilöiden holdingyhtiöille maksama osinko on verotettava juridisen muodon mukaisesti elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a §:n mukaisena osinkona. Yhtiöllä on yksi osakesarja ja kaikilla osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoon, joka jaetaan osakeomistuksen suhteessa ja jonka määrä perustuu yhtiön kaikkien liiketoimintojen yhteiseen tulokseen. Osakeomistusta ei järjestellä osakkeenomistajien välillä vuosittaisen laskutuksen tai muun työsuorituksen perusteella. True partnership -malliin ei liity veronkiertoon liittyviä piirteitä, eikä hallinto-oikeus ole päätöksessään perustellut verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n soveltumisedellytysten täyttymistä.

(31) Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön mukaan vuosikirjaratkaisua KHO 2016:18 on tulkittava suppeasti ja sovellettava vain ratkaisua läheisesti vastaavissa olosuhteissa silloin, kun kyse on uuden osakkaan ottamisesta asiantuntijapalveluja tarjoavaan yhtiöön, jotta uusi henkilö voisi ryhtyä työskentelemään yhtiön hyväksi. Lisäksi osakkeiden on tuotettava tavanomaiset ja täydet osakasoikeudet, eikä osakkaista yhdelläkään saa olla määräysvaltaa yhtiössä. Käsillä olevassa tapauksessa ei ole kyse tällaisesta tilanteesta ja olosuhteista.

(32) Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön mukaan riippumatta osakkeen luovutushintaa koskevista rajoituksista myös osakkeelle odotettava tuotto on otettava huomioon arvioitaessa käypää arvoa. Tämä periaate korostuu, kun kysymys on työnantajan ja työntekijän välisistä toimista. Verohallinnon varojen arvostamista perintö- ja lahjaverotuksessa koskevan ohjeen mukaan hakijan kaltaisen yhtiön kohdalla tuottoarvoa voidaan painottaa tai käypä arvo voidaan määrittää pelkän tuottoarvon perusteella. Tuottoarvon huomioon ottamista puoltaa erityisesti osingon vuosittaisen määrän ja osakkeen merkintähinnan välillä vallitseva epäsuhta. Kun lisäksi otetaan huomioon, että osakkeen substanssiarvo on vain seitsemän euroa ja tuottoarvo 539,15 euroa, hakijan osakkeiden käypä arvo tulee määrittää osakkeiden tuottoarvon perusteella.

(33) Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön mukaan avainhenkilöiden holdingyhtiöiden yhtiöltä saaman osingon ei voida verotuksessa katsoa kertyneen tuloverolain 32 §:ssä tarkoitetulla tavalla varallisuuden perusteella, vaan järjestelyä on pidettävä kannustin- tai palkitsemisjärjestelmänä, jossa osingonmaksulla korvataan palkanmaksua. Osinko on katsottava tuloverolain 61 §:ssä ja ennakkoperintälain 13 §:ssä tarkoitetuksi palkaksi, siihen rinnastettavaksi tuloksi tai työsuhteen perusteella saaduksi tuloksi ensisijaisesti lain normaalitulkinnalla. Järjestely on kokonaisuutena arvioituna poikkeuksellinen ja epätavanomainen, ei markkinaehtoinen. Toissijaisesti osinko on katsottava palkaksi sanottujen säännösten ja verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n tai oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 10 §:n nojalla.

Sovellettavat oikeusohjeet ja niiden esitöitä

(34) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 79 §:n mukaan hallintotuomioistuimen on päätöksessään annettava ratkaisu esitettyihin vaatimuksiin. Hallintotuomioistuimen tulee harkita kaikkia esiin tulleita seikkoja ja päättää, mihin seikkoihin ratkaisu voidaan perustaa.

(35) Hallituksen esityksen laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 29/2018 vp, oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 79 §:ää koskevat yksityiskohtaiset perustelut) mukaan tuomioistuimen ei tule laajentaa oikeudenkäyntiä ohi osapuolten vaatimusten. Lähtökohtana on, että päätös perustuu vain osapuolten esittämiin vaatimuksiin ja niiden perusteluihin.

(36) Ennakkoperintälain 1 §:n ensimmäisen virkkeen mukaan ennakkoperintä toimitetaan tuloverolaissa (1535/1992) tarkoitetun veronalaisen tulon perusteella valtiolle, kunnalle, seurakunnalle ja Kansaneläkelaitokselle verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) sekä valtiolle yleisradioverosta annetun lain (484/2012) mukaan maksettaviksi määrättävien verojen ja maksujen suorittamiseksi.

(37) Saman lain 9 §:n 1 momentin mukaan suorituksen maksaja on velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen, jollei asiasta jäljempänä toisin säädetä tai 6 §:n nojalla toisin määrätä. Suorituksen maksajaa koskevia säännöksiä sovelletaan suorituksen sijaismaksajaan, jollei asiasta erikseen säädetä tai määrätä.

(38) Saman lain 13 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan palkalla tarkoitetaan kaikenlaatuista palkkaa, palkkiota, etuutta ja korvausta, joka saadaan työ- tai virkasuhteessa.

(39) Saman lain 14 §:n mukaan työnantajalla tarkoitetaan sitä, jonka lukuun tehdystä työstä palkka maksetaan. Työnantaja on vastuussa paitsi ennakonpidätyksen toimittamisesta myös ennakonpidätyksen ja työnantajan sairausvakuutusmaksun maksamisesta siten kuin siitä erikseen säädetään. Jos työ tehdään useamman työnantajan lukuun, he vastaavat yhteisvastuullisesti tässä laissa säädetyistä velvollisuuksista.

(40) Tuloverolain 29 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan veronalaista tuloa ovat jäljempänä säädetyin rajoituksin verovelvollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot.

(41) Saman lain 61 §:n 2 momentin mukaan veronalaista ansiotuloa on muun ohessa työsuhteen perusteella saatu palkka ja siihen rinnastettava tulo, eläke sekä tällaisen tulon sijaan saatu etuus tai korvaus.

(42) Saman lain 66 §:n 1 momentin mukaan ansiotuloa on etu työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta merkitä yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää hintaa alempaan hintaan. Etu on veronalaista siltä osin kuin osakkeen tai osuuden hinnasta saatu alennus on enemmän kuin 10 prosenttia osakkeen tai osuuden käyvästä hinnasta. Jos etu ei ole henkilöstön enemmistön käytettävissä, saatu alennus on koko määrältään veronalaista tuloa.

(43) Saman lain 1.1.2021 voimaan tulleen 66 a §:n 1 momentin mukaan verovelvollisen merkitessä työsuhteeseen perustuvassa osakeannissa työnantajanaan toimivan muun osakeyhtiön kuin 33 a §:ssä tarkoitetun julkisesti noteeratun osakeyhtiön osakkeita veronalaista ansiotuloa muodostuu vain siltä osin kuin merkintähinta alittaa ennen osakeannin merkintäajan alkamista viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen perusteella varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 9 §:n mukaisesti yhtiön osakkeelle lasketun matemaattisen arvon. Edellytyksenä on, että etu on henkilöstön enemmistön käytettävissä. Tätä momenttia ei sovelleta siltä osin kuin verovelvollisen, hänen perheenjäsenensä tai heidän yhdessä omistamansa osuus suoraan tai välillisesti ylittää kymmenen prosenttia yhtiön osakkeista tai vastaavan osuuden yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Tätä momenttia ei sovelleta yhtiön hallituksen eikä hallintoneuvoston jäseneen, joka ei ole työsuhteessa yhtiöön ja ei saa työstään ennakkoperintälain (1118/1996) 13 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua palkkaa.

(44) Saman pykälän 4 momentin mukaan, jos mainitussa pykälässä säädetyt edellytykset eivät täyty, mainitun pykälän perusteella laskettu osakkeen arvo ylittää 90 prosenttia osakkeen käyvästä arvosta tai osakemerkintä perustuu 66 §:n 3 momentissa tarkoitettuun työsuhdeoptioon, osakemerkinnän verotukseen sovelletaan, mitä 66 §:ssä säädetään.

(45) Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a §:n 1 momentin mukaan yhteisön veronalaista tuloa ei ole osinko, joka on saatu kotimaiselta yhteisöltä tai eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä annetun neuvoston direktiivin 2011/96/EU, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston direktiiveillä 2013/13/EU ja 2014/86/EU, 2 artiklassa tarkoitetulta ulkomaiselta yhtiöltä.

(46) Oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 1 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan mainittua lakia sovelletaan niiden Verohallinnon tehtäväalaan kuuluvien verojen ja maksujen verotusmenettelyyn ja muutoksenhakuun, joista säädetään ennakkoperintälaissa.

(47) Saman lain 10 §:n 1 momentin mukaan, jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen oikeudellinen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta, vero on määrättävä niin kuin asiassa olisi käytetty oikeata muotoa. Jos vastike tai muu suoritus on sovittu tai määrätty kohtuullisena pidettävää pienemmäksi tai muuhun toimenpiteeseen on ryhdytty ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että maksettavan veron määrä vähentyisi, voidaan arvion mukaan vahvistaa, mistä määrästä veroa on maksettava.

(48) Verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n 1 momentin mukaan, jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen oikeudellinen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta, on verotusta toimitettaessa meneteltävä niin kuin asiassa olisi käytetty oikeaa muotoa. Jos kauppahinta, muu vastike tai suoritusaika on kauppa- tai muussa sopimuksessa määrätty taikka muuhun toimenpiteeseen on ryhdytty ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että suoritettavasta verosta vapauduttaisiin, voidaan verotettava tulo ja omaisuus arvioida.

(49) Osakeyhtiölain 1 luvun 5 §:n mukaan yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.

Hallinto-oikeuden menettelyvirhe

(50) A Oy on vedonnut siihen, että hallinto-oikeus on, hyväksyttyään Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksessa esittämän kolmanteen ennakkoratkaisukysymykseen kohdistuneen ensisijaisen vaatimuksen, menetellyt virheellisesti ottaessaan kantaa myös sanotussa valituksessa esitettyyn ensimmäiseen ja toiseen ennakkoratkaisukysymykseen kohdistuneeseen toissijaiseen vaatimukseen.

(51) Edellä selostetulla tavalla oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 79 §:n lähtökohtana on, että hallintoasiassa annettava päätös perustuu vain osapuolten esittämiin vaatimuksiin eikä oikeudenkäyntiä tule laajentaa sanottujen vaatimusten ohi. Koska hallinto-oikeus on hyväksynyt Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön ensisijaisen vaatimuksen, sen ei olisi tullut ottaa kantaa toissijaiseen vaatimukseen vaan katsoa lausumisen raukeavan tältä osin. Siten hallinto-oikeudessa on tapahtunut menettelyvirhe.

(52) Kun kuitenkin otetaan huomioon korkeimman hallinto-oikeuden kolmanteen ennakkoratkaisukysymykseen antama ratkaisu ja se seikka, että oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 67 §:n 3 momentin mukaan ennakkoratkaisua koskeva asia on käsiteltävä korkeimmassa hallinto-oikeudessa kiireellisenä, hallinto-oikeuden päätöstä ei ole sanotusta menettelyvirheestä huolimatta syytä kumota ja palauttaa sille uudelleen käsiteltäväksi, vaan tutkia asia korkeimmassa hallinto-oikeudessa myös ensimmäisen ja toisen ennakkoratkaisukysymyksen osalta.

Ensimmäinen ennakkoratkaisukysymys

(53) Ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan A Oy:n tarkoituksena on tarjota yhtiön osakkeita avainhenkilöidensä holdingyhtiöiden merkittäväksi. Osakkeen merkintähintana on tarkoitus käyttää substanssiarvoa.

(54) Asiassa on tältä osin arvioitavana, onko osakkeen merkintähetken mukaisen käyvän arvon katsottava ylittävän sen substanssiarvon. Ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan yhtiön osakkeilla ei ole tehty luovutuksia, joissa maksettuja kauppahintoja voitaisiin käyttää osakkeiden arvostuksen perusteena.

(55) Tuloverolain 66 §:ssä tai muuallakaan verolainsäädännössä ei ole osakkeen käyvän arvon eli todennäköisen luovutushinnan määrittämistä koskevia nimenomaisia säännöksiä. Verotuskäytännössä julkisesti noteeraamattoman yhtiön osakkeen käypänä arvona on yleensä pidetty yhtiön substanssi- ja tuottoarvojen keskiarvoa. Substanssiarvoa on pidetty osakkeen arvostamisessa vähimmäistasona, jota on käytetty, kun osakkeelle laskettavissa oleva tuottoarvo on jäänyt substanssiarvoa pienemmäksi.

(56) Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjaratkaisussa KHO 2016:18 poikennut edellä selostetusta käytännöstä ja katsonut, että julkisesti noteeraamattoman yhtiön osakkeen käypänä arvona voitiin pitää substanssiarvoa, kun kysymys oli asiantuntijapalveluja tarjoavasta yhtiöstä, jonka osakkaina oli pelkästään palveluja tarjoavia asiantuntijoita, joista yhdelläkään ei ollut määräysvaltaa yhtiössä, ja kun osakassopimuksen ehtojen takia osakkeista ei voitu niitä myytäessä saada substanssiarvoa korkeampaa hintaa.

(57) A Oy:n ainoa osakas on sen emoyhtiö B AB, joka jatkaisi myös suunnitellun järjestelyn toteuduttua yhtiön merkittävänä osakkaana. Siten yhtiön osakkaina ei suunnitellun järjestelyn toteuttamisen jälkeenkään olisi pelkästään palveluja tarjoavia asiantuntijoita tai heidän henkilökohtaisia holdingyhtiöitään.

(58) Edellä esitetyn perusteella asiassa ei ole kysymys luonteeltaan vuosikirjaratkaisussa KHO 2016:18 tarkoitettuun asiantuntijayhtiöön rinnastuvasta yhtiöstä eikä asiassa näin ollen ole perustetta poiketa edellä selostetusta julkisesti noteeraamattoman yhtiön osakkeen arvostamista koskevasta käytännöstä. Siten A Oy:n osakkeen käypää arvoa ei ole määritettävä pelkästään yhtiön substanssiarvon perusteella. Asiaa ei ole syytä arvioida toisin pelkästään sillä perusteella, että osakassopimuksen ehtojen mukaan avainhenkilöiden holdingyhtiöt eivät voi yhtiön osakkeita myydessään saada niistä substanssiarvoa korkeampaa hintaa.

(59) Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole ensimmäisen ennakkoratkaisukysymyksen osalta perusteita.

Toinen ennakkoratkaisukysymys

(60) Ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen annettu ratkaisu huomioon ottaen asiassa on toisen ennakkoratkaisukysymyksen osalta arvioitavana, mikä on katsottava yhtiön osakkeen käyväksi arvoksi.

(61) Hallinto-oikeus on katsonut kohdasta 24 ilmenevin perusteluin, että yhtiön osakkeen käypänä arvona on pidettävä tuottoarvoa.

(62) Edellä selostetulla tavalla julkisesti noteeraamattoman yhtiön osakkeen käypänä arvona on yleensä pidetty yhtiön substanssi- ja tuottoarvojen keskiarvoa, jos osakkeen käypää arvoa ei ole mahdollista määrittää yhtiön osakkeiden vertailukelpoisissa luovutuksissa maksettujen kauppa- tai merkintähintojen perusteella. Julkisesti noteeraamattoman yhtiön osakkeen käyvän arvon määrittely pelkän tuottoarvon perusteella voi kuitenkin olla perusteltua tilanteessa, jossa arvostettavan yhtiön tulevista tuotoista esitetään seikkaperäistä selvitystä esimerkiksi arvostuslausuntojen ja kassavirta-analyysien muodossa. Tällöin on usein kysymys tilanteesta, jossa verovelvollinen sanotun selvityksen avulla pyrkii osoittamaan, että julkisesti noteeraamattoman yhtiön osakkeen käypä arvo on substanssi- ja tuottoarvojen keskiarvoa suurempi.

(63) Esillä olevassa asiassa ei ole esitetty edellisessä kohdassa tarkoitettua seikkaperäistä selvitystä, vaan selvitys yhtiön tuottoarvosta perustuu yhtiön tuloksiin kolmen ennakkoratkaisuhakemuksen vireille saattamista edeltäneen vuoden ajalta.

(64) Jos yhtiön tuottoarvo määritetään ainoastaan yhtiön aikaisempien tulosten perusteella, arvostamistapaan on katsottava liittyvän merkittäviä epävarmuustekijöitä. Tällaisessa arvostamisessa ei oteta huomioon yhtiön tulevaan toimintaan mahdollisesti liittyviä riskejä eikä tällaisessa arvostamisessa ole mahdollista ottaa huomioon yhtiön tuottavuutta heikentäviä muutoksia, joita voi tapahtua yleisessä markkinatilanteessa ja yhtiön markkina-asemassa. Tämän vuoksi yhtiön käyvän arvon määrittämisestä pelkän aikaisempiin tuloksiin perustuvan tuottoarvon pohjalta voi seurata, että osakkeen merkintähintana olisi käytettävä hintaa, joka tosiasiassa ylittää osakkeen käyvän arvon.

(65) Tähän nähden korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei esillä olevissa olosuhteissa ole perusteita poiketa kohdassa 55 mainitusta arvostamista koskevasta käytännöstä. Siten yhtiön osakkeen käypä arvo on määritettävä yhtiön substanssi- ja tuottoarvojen keskiarvon perusteella. Tilannetta ei ole arvioitava toisin sen vuoksi, että osakkeelle laskettavissa oleva tuottoarvo ylittää merkittävästi osakkeen substanssiarvon.

(66) Osakeyhtiölain 1 luvun 5 §:n mukaisesti A Oy:n toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Tämän vuoksi yhtiön osakkeen käypää arvoa ei ole määritettävä edellä todetusta poikkeavalla tavalla myöskään sen tähden, että yhtiö ennen esillä olevia avainhenkilöiden holdingyhtiöiden osakemerkintöjä jakaa varoja emoyhtiölleen.

(67) Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös on kumottava toisen ennakkoratkaisukysymyksen osalta ja uutena ennakkoratkaisuna lausuttava tältä osin edeltä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Kolmas ennakkoratkaisukysymys

(68) Yhtiöllä on yksi osakesarja ja osakkeiden oikeus osinkoon määräytyy yhtäläisin perustein. Siten osinkoa jaetaan osakeomistusten suhteessa.

(69) Kun lisäksi otetaan huomioon, että omistussuhteita ei ole esitetty muutettavan avainhenkilöiden työpanokseen sidotulla perusteella ja että avainhenkilöt saavat markkinaehtoista kuukausipalkkaa ja heille voidaan maksaa toimialan käytäntö huomioiden tavanomaisia bonuksia, yhtiön avainhenkilöiden holdingyhtiöille maksamaa osinkoa on pidettävä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a §:n 1 momentissa tarkoitettuna saajayhtiöille verovapaana osinkona. Siten yhtiölle ei synny ennakonpidätysvelvollisuutta sen maksaessa sanotun osingon.

(70) Kun yhtiö sitouttaa palveluksessaan olevia avainhenkilöitä niin, että avainhenkilöiden holdingyhtiöille tarjotaan mahdollisuutta ostaa tai merkitä yhtiön osakkeita, osakkeiden hankinta tai merkintä tapahtuu liiketaloudellisista syistä. Siten esillä olevaa järjestelyä ei ole katsottava oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 10 §:n tai verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n perusteella keinotekoiseksi toimeksi. Asiaa ei ole syytä arvioida toisin myöskään sillä perusteella, että osakkaiden omistussuhteet saattavat myöhemmin muuttua esimerkiksi otettaessa yhtiöön uusia osakkaita, avainhenkilön urakehityksen myötä tai avainhenkilön lopettaessa työskentelyn yhtiössä.

(71) Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös on kumottava kolmannen ennakkoratkaisukysymyksen osalta ja Verohallinnon antama ennakkoratkaisu saatettava tältä osin voimaan.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Irma Telivuo, Hannele Ranta-Lassila, Vesa-Pekka Nuotio, Anne Nenonen ja Joni Heliskoski. Asian esittelijä Jarkko Kyllönen.

Äänestyslausunnot

Eri mieltä olleen oikeusneuvos Anne Nenosen äänestyslausunto:

”Hallinto-oikeuden menettelyvirheen sekä ensimmäisen ja kolmannen ennakkoratkaisukysymyksen osalta olen samaa mieltä kuin enemmistö.

Toisen ennakkoratkaisukysymyksen osalta kumoan hallinto-oikeuden päätöksen ja lausun uutena ennakkoratkaisuna tältä osin, että A Oy:n osakkeen käypä arvo määritetään yhtiön substanssi- ja tuottoarvojen painotetun keskiarvon perusteella siten, että substanssiarvo painotetaan yhdellä ja tuottoarvo kahdella ja että yhtiölle syntyy ennakonpidätysvelvollisuus siltä osin kuin osakkeen merkintähinta alittaa näin määritetyn käyvän arvon.

Perustelut

Varojen arvostamista perintö- ja lahjaverotuksessa koskevasta Verohallinnon ohjeesta (vuosina 2020 ja 2021 voimassa olleet versiot diaarinumerot VH/5096/00.01.00/2019 ja VH/8519/00.01.00/2020) ilmenevällä tavalla verotuskäytännössä julkisesti noteeraamattoman yhtiön osakkeen käypänä arvona on yleensä pidetty yhtiön substanssi- ja tuottoarvojen keskiarvoa, jos osakkeen käypää arvoa ei ole mahdollista määrittää yhtiön osakkeiden vertailukelpoisissa luovutuksissa maksettujen kauppahintojen perusteella.

Määritettäessä yhtiön käypä arvo ainoastaan yhtiön aikaisempien tulosten perusteella arvostamisessa huomioon ei oteta esimerkiksi yhtiön toimintaympäristössä sittemmin tapahtuneita muutoksia ja niiden vaikutusta yhtiön vuotuiseen tulokseen. Yhtiön arvon määrittäminen pelkästään aikaisempiin tuloksiin perustuvan tuottoarvon pohjalta voi siten johtaa käyvän arvon ylittävään arvostukseen.

Kuten edellä mainitussa Verohallinnon ohjeessa on todettu, yhtiön arvon määrittämisessä on kuitenkin otettava myös huomioon sekä määritettävän yrityksen toiminta että tilanne, jossa yhtiön arvoa määritetään. Tapauskohtaisen arvioinnin perusteella yhtiön käypä arvo voi perustua joko substanssi- tai tuottoarvoon tai niiden painotettuun arvoon. Tuottoarvon painottaminen on perusteltua esimerkiksi tilanteissa, joissa yhtiön arvo perustuu pääosin muihin tekijöihin kuin taseessa näkyviin eriin ja joissa yhtiön vuotuinen tulos ja siten myös tuottoarvo on usein merkittävästi substanssiarvoa korkeampi eikä tuloja ole jätetty yhtiöön.

Ennakkoratkaisuhakemuksessa on muun ohella lausuttu, että yhtiön voitot jaetaan omistajille eikä niitä jätetä operatiiviseen yhtiöön kasvattamaan osakkeen matemaattista arvoa ja ettei kysymys ole osaamispääoman lisäksi runsaita pääomia vaativasta toiminnasta.

Yhtiön osakkeen tuottoarvo on 539,15 euroa laskettaessa tuottoarvo kolmen viimeksi päättyneen tilikauden tilinpäätöstietojen perusteella. Yhtiön osakkeen matemaattinen arvo on noin seitsemän euroa osakepääoman alentamisen ja osingonjaon jälkeen. Ennakkoratkaisussa todetun mukaan yhtiön tulokset ja osingonjakopolitiikka on mahdollistanut enimmillään 90 euron vuotuisen osingon osaketta kohden.

Kuten yhtiön lausumista ilmenee, yhtiö tarvitsee toiminnassaan lähinnä henkilökunnan osaamispääomaa eikä juurikaan taseessa näkyviä omaisuuseriä. Yhtiön arvo ei siten perustu taseesta ilmeneviin eriin, ja tuottoarvo on substanssiarvoa huomattavasti korkeampi. Järjestelyyn sisältyvä osakepääoman palautus sekä yhtiön osingonjakopolitiikka ovat sinänsä osoitus siitä, että yhtiö ei ole katsonut tarvitsevansa näköpiirissä olevassa tulevaisuudessakaan vuotuisen tulorahoituksen lisäksi merkittäviä pääomia investointeihin tai muutoin toimintaansa. Tällaisessa tilanteessa substanssi- ja tuottoarvojen keskiarvon käyttäminen ei kuvaa oikealla tavalla yhtiön osakkeen käypää arvoa.

Kun otetaan huomioon asiassa saatu selvitys yhtiön toiminnasta ja sen edellyttämästä pääomasta sekä tulonmuodostuksesta, katson, että yhtiön osakkeen käypä arvo on määritettävä substanssi- ja tuottoarvojen painotetun keskiarvon perusteella edellä toteamallani tavalla.”

Eri mieltä olleen oikeusneuvos Hannele Ranta-Lassilan äänestyslausunto:

”Kuten enemmistö, myönnän valitusluvan. Hallinto-oikeuden menettelyvirheen ja kolmannen ennakkoratkaisukysymyksen osalta olen samaa mieltä kuin enemmistö. Ensimmäisen ja toisen ennakkoratkaisukysymyksen osalta hyväksyn valituksen, kumoan hallinto-oikeuden päätöksen ja saatan Verohallinnon antaman ennakkoratkaisun voimaan.

Perustelut

Sovellettavien oikeusohjeiden osalta viittaan enemmistön perusteluihin.

Esillä olevassa asiassa esitetyn osakassopimuksen ehtojen mukaan avainhenkilöiden holdingyhtiöt eivät voi yhtiön osakkeita myydessään saada niistä substanssiarvoa korkeampaa hintaa.

Osakassopimuksen osakkeiden myyntivelvollisuutta, lunastustilanteita ja -hintaa koskevien ehtojen muuttaminen edellyttää sopimuksen mukaan vähintään kolmen neljäsosan määräenemmistöä. Kun otetaan huomioon osakkaiden omistusosuuksista esitetty selvitys, yhdelläkään osakkaista ei ole katsottava olevan valtaa yksin muuttaa sanottuja osakassopimuksen ehtoja. Osakassopimusta ei ole myöskään esitetty olevan tarkoitus muuttaa näiltä osin.

Näiden seikkojen vuoksi ja vuosikirjaratkaisun KHO 2016:18 perusteella katson, että yhtiön osakkeen käypänä arvona voidaan pitää sen substanssiarvoa. Siten kohdassa 53 kuvatussa järjestelyssä ei synny avainhenkilöille veronalaista etua eikä yhtiölle ennakonpidätysvelvollisuutta.

Tämän vuoksi kumoan hallinto-oikeuden päätöksen myös ensimmäisen ja toisen ennakkoratkaisukysymyksen osalta ja saatan Verohallinnon antaman ennakkoratkaisun näiltäkin osin voimaan.”