KHO:2023:25

A:n omistama kiinteistö sijaitsi asemakaavassa osoitetulla asuinpientalojen korttelialueella. Asiassa oli selvitetty, että asemakaava-alueen ulkopuolisilta alueilta ja osin myös asemakaava-alueelta ohjautui korkeuserojen vuoksi hulevesiä A:n kiinteistöllä sijaitsevaan putkitettuun ojaan. Putkitetun ojan kapasiteetti oli ollut ajoittain riittämätön näiden hulevesien hallitsemiseen ja tästä oli aiheutunut tulvimista. A oli vaatinut kuntaa ryhtymään toimenpiteisiin hulevesistä huolehtimiseksi.

Kunnan lautakunta, jolle hallintosäännön mukaan kuului muun ohella kunnan hulevesijärjestelmän suunnittelu ja rakentaminen, oli hylännyt A:n vaatimuksen hulevesijärjestelmän rakentamiseksi alueelle. Lautakunnan mukaan kunnalla ei ollut tarvetta ryhtyä toimenpiteisiin alueen nykyisen hulevesien käsittelyn muuttamiseksi.

Asiassa oli ratkaistava, oliko lautakunta voinut A:n kiinteistöllä esiintyneestä hulevesien ajoittaisesta tulvimisesta huolimatta hylätä A:n vaatimuksen ja katsoa, että nykyinen hulevesijärjestelmä vastasi puheena olevan asemakaava-alueen maankäytön tarpeita.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että kunnalla oli maankäyttö- ja rakennuslain nojalla velvollisuus järjestää hulevesien hallinta asemakaava-alueella. Tämän järjestämisvelvollisuuden kannalta ei ollut merkitystä sillä, oliko kysymys asemakaava-alueelta vai kaava-alueen ulkopuolisilta alueilta kertyneistä hulevesistä. Hulevesien ajoittainen tulviminen yksittäisellä kiinteistöllä ei kuitenkaan sellaisenaan osoittanut, että hulevesien kokonaishallinta asemakaava-alueella olisi ollut järjestetty puutteellisesti. Asiassa ei ollut esitetty, että vastaavia hulevesien hallintaan liittyviä ongelmia olisi ilmennyt asemakaava-alueella laajemmalti.

Sikäli kuin A:n omistamalla kiinteistöllä ilmenneeseen hulevesien tulvimisongelmaan oli mahdollista puuttua yksittäisiin kiinteistöihin kohdistuvin toimenpitein, korkein hallinto-oikeus selvyyden vuoksi totesi, että ojitusta koskevien erimielisyyksien ratkaiseminen tai kiinteistökohtaisten määräysten antaminen ei kuulunut lautakunnan toimivaltaan.

Lautakunnan päätös, jolla A:n vaatimus hulevesijärjestelmän rakentamiseksi oli hylätty, ei siten ollut lainvastainen.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 103 a § 1 momentti, 103 b §, 103 i § ja 103 m §

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 11.2.2022 nro H238/2022

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Asian tausta

(1) Kangasalan elinympäristölautakunta on 15.12.2020 (§ 185) A:n oikaisuvaatimukseen antamassaan päätöksessä hylännyt A:n vaatimuksen, joka on koskenut hulevesijärjestelmän rakentamista X:n asemakaava-alueelle. Lautakunnan mukaan kaava-alueen nykyinen hulevesijärjestelmä vastaa kaava-alueen tämänhetkisiin maankäytön tarpeisiin, eikä kaupungilla ei ole tällä hetkellä tarvetta ryhtyä toimenpiteisiin alueen nykyisen hulevesien käsittelyn muuttamiseksi.

(2) Hallinto-oikeus on hylännyt A:n valituksen elinympäristölautakunnan päätöksestä.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Paula Pihlava, Ria Savolainen ja Maria Jokinen. Esittelijä Maria Kuusinen.

Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(3) A on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja elinympäristölautakunnan päätökset kumotaan.

A on esittänyt vaatimustensa tueksi keskeisesti seuraavaa:

(4) X:n asemakaava-alueella sijaitsevien kiinteistöjen 211-454-1-265 ja 211- 454-1-99 ojaan kertyy hulevesiä kaupungin omistamilta rakennetuilta vuokratonteilta, kaupungin omistamilta katualueilta ja metsäalueelta sekä yksityisten omistamien rakennettujen kiinteistöjen alueilta. Katujen risteyksessä on hulevesistä johtuen tulvavaara.

(5) Alueella tapahtunut rakentaminen on lisännyt hulevesistä huolehtimisen tarvetta. Yksittäisen kiinteistön omistajan velvollisuutena ei voi olla muualta kuin omalta kiinteistöltä kertyvien hulevesien johtamiskapasiteetin kasvattaminen hulevesikuorman kasvaessa. Erillisen valvontamenettelyn käynnistäminen jokaisen hulevesiä aiheuttavan kiinteistön omistajan kanssa ei myöskään kuulu kiinteistön omistajalle.

(6) Kangasalan kaupunki on tämän vuoksi velvollinen ryhtymään toimenpiteisiin hulevesien hallinnan järjestämiseksi X:n asemakaava-alueella.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

(7) Kangasalan elinympäristölautakunta on hylännyt A:n vaatimuksen hulevesijärjestelmän rakentamiseksi X:n asemakaava-alueelle. Lautakunnan mukaan kunnalla ei ole tarvetta ryhtyä toimenpiteisiin alueen nykyisen hulevesien käsittelyn muuttamiseksi.

(8) Asiassa on ratkaistava, onko lautakunta voinut A:n kiinteistöllä esiintyneestä hulevesien ajoittaisesta tulvimisesta huolimatta hylätä hänen vaatimuksensa ja katsoa, että nykyinen hulevesijärjestelmä vastaa puheena olevan asemakaava-alueen maankäytön tarpeita.

Sovellettavat oikeusohjeet ja lain esityöt

(9) Maankäyttö- ja rakennuslain 13 a lukuun sisältyvät hulevesiä koskevat erityiset säännökset on lisätty maankäyttö- ja rakennuslakiin 1.9.2014 voimaan tulleella lainmuutoksella 682/2014.

(10) Maankäyttö- ja rakennuslain 103 a §:n 1 momentin mukaan mainitun lain 13 a luvun säännöksiä sovelletaan rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyvän sade- tai sulamisveden (hulevesi) hallintaan.

(11) Maankäyttö- ja rakennuslain 103 b §:n mukaan mainitussa laissa tarkoitetaan:

1) hulevesien hallinnalla hulevesien imeyttämiseen, viivyttämiseen, johtamiseen, viemäröintiin ja käsittelyyn liittyviä toimenpiteitä;

2) kunnan hulevesijärjestelmällä hulevesien hallintaan tarkoitettujen alueiden ja rakenteiden kokonaisuutta lukuun ottamatta vesihuoltolain (119/2001) 17 a §:ssä tarkoitettuja vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkostoja; ja

3) kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella aluetta, jolla sijaitsevia kiinteistöjä kunnan hulevesijärjestelmä palvelee.

(12) Maankäyttö- ja rakennuslain 103 i §:n 1 momentin mukaan kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin kunnan hulevesijärjestelmän ja vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkoston toteuttamiseksi tai hulevesien hallitsemiseksi muulla tavoin.

(13) Maankäyttö- ja rakennuslain 103 m §:n mukaan kunnan on huolehdittava, että kunnan hulevesijärjestelmä toteutetaan asemakaavan mukaisen maankäytön tarpeita vastaavasti, jos hulevesijärjestelmän toteuttamisesta kunnalle tai kiinteistön omistajalle tai haltijalle aiheutuvat kustannukset eivät ole kohtuuttomat.

(14) Lainmuutokseen 682/2014 johtaneen hallituksen esityksen (HE 218/2013 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan 103 i §:n 1 momentin kohdalla seuraavaa:

”Pykälän 1 momentin ensimmäisen virkkeen perusteella kunta vastaisi hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella ja voisi ottaa järjestettäväkseen hallinnan muillakin alueilla.

Asemakaava-alueilla on yleensä paljon katettuja pintoja ja päällystettyjä alueita kuten kattoja, katuja ja paikoitusalueita. Näin ollen hulevesistä aiheutuvien haittojen ja vahinkojen ehkäisemiseksi asemakaava-alueilla tarvitaan hulevesien suunnitelmallista kokonaishallintaa ehdotetun 103 e §:n mukaisten kiinteistökohtaisten ratkaisujen lisäksi.

(---)

Hulevesien hallinnan järjestämisen tavoitteena olisi, että hulevesistä tavanomaisissa oloissa ei aiheutuisi haittaa terveydelle, turvallisuudelle, ympäristölle tai omaisuudelle ja että häiriötilanteissa hulevesistä aiheutuvat haitat ja vahingot jäisivät mahdollisimman vähäisiksi.”

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

(15) Kiinteistötietojärjestelmästä ilmenevien tietojen mukaan A omistaa valituksessa tarkoitetun kiinteistön 211-454-1-99. Hän on omistanut 29.4.2021 tapahtuneeseen kiinteistökauppaan asti myös valituksessa tarkoitetun toisen kiinteistön 211-454-1-265.

(16) Mainittujen kiinteistöjen alueella on voimassa vuonna 2008 hyväksytty X:n asemakaava. Kaavassa on osoitettu yhteensä 30 rakennuspaikkaa, jotka sijoittuvat asuinpientalojen korttelialueelle, jolla ympäristö on säilytettävä (AP-16/s). Kysymyksessä olevat kiinteistöt sijoittuvat asemakaava-alueen luoteen puoleiseen reunaan. Kiinteistön 211- 454-1-265 eteläpuolelle on kaavassa osoitettu Z-niminen katu. Tie Y ei nyt kysymyksessä olevien kiinteistöjen kohdalla kuulu kaava-alueeseen. Asemakaavan kaavamääräyksen mukaan pintavesien poisjohtamiseksi tonttien rajoilla ojia ei saa tukkia.

(17) X:n asemakaava-alue on pientalovaltaista aluetta, jolla ei ole päällystettyä katuverkkoa. Kaupungin rakennettua katuverkkoa on ainoastaan katu Z. Alueella kertyvät hulevedet johdetaan asiassa saadun selvityksen perusteella alueen korkeussuhteita ja ojia hyödyntäen järveen Å, minkä lisäksi hulevesiä hallitaan kiinteistökohtaisin ratkaisuin.

(18) Asiassa on selvitetty, että X:n asemakaavan ulkopuolisilta asemakaavoittamattomilta alueilta tien Y pohjoispuolelta ja osin myös X:n asemakaava-alueelta kadun Z ympäristöstä ohjautuu maanpinnan korkeuserojen vuoksi hulevesiä tien Y ojaan ja sieltä edelleen kiinteistöillä 211-454-1-265 ja 211-454-1-99 olevaan putkitettuun ojaan. Putkitetun ojan kapasiteetti on ollut ajoittain riittämätön edellä mainittujen hulevesien hallitsemiseen ja tästä on aiheutunut tulvimista muun muassa tien Y ja kadun Z risteyksen alueelle.

(19) Kunnalla on maankäyttö- ja rakennuslain nojalla velvollisuus järjestää hulevesien hallinta asemakaava-alueella siten, että hulevesijärjestelmä vastaa toteutuneen asemakaavan mukaisen maankäytön tarpeita. Hulevesien hallinnan ratkaisut eri alueilla voivat näin ollen vaihdella esimerkiksi alueiden ominaispiirteistä ja kiinteistöjen käyttötarkoituksesta riippuen.

(20) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että kunnalle asemakaava-alueella kuuluvan hulevesien järjestämisvelvollisuuden kannalta ei ole merkitystä sillä, onko kysymys asemakaava-alueelta vai kaava-alueen ulkopuolisilta alueilta kertyneistä hulevesistä. Hulevesien ajoittainen tulviminen yksittäisellä kiinteistöllä ei kuitenkaan sellaisenaan osoita, että hulevesien kokonaishallinta asemakaava-alueella olisi järjestetty puutteellisesti. Asiassa ei ole esitetty, että vastaavia hulevesien hallintaan liittyviä ongelmia olisi ilmennyt asemakaava-alueella laajemmalti.

(21) Kangasalan hallintosäännön mukaan kaupungin hulevesijärjestelmän suunnittelu ja rakentaminen on kuulunut elinympäristölautakunnan toimivaltaan. Sikäli kuin A:n valituksessa tarkoitetuilla kiinteistöillä ilmenneeseen hulevesien tulvimisongelmaan on mahdollista puuttua yksittäisiin kiinteistöihin kohdistuvin toimenpitein, korkein hallinto-oikeus selvyyden vuoksi toteaa, että ojitusta koskevien erimielisyyksien ratkaiseminen tai kiinteistökohtaisten määräysten antaminen ei sen sijaan ole kuulunut lautakunnan toimivaltaan.

(22) Edellä lausuttu huomioon ottaen elinympäristölautakunnan päätös, jolla A:n vaatimus hulevesijärjestelmän rakentamiseksi on hylätty, ei ole ollut lainvastainen. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei siten ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Mika Seppälä, Kari Tornikoski, Taina Pyysaari ja Robert Utter. Asian esittelijä Petri Hellstén.