KHO:2023:37
Muutoksenhakija oli pyytänyt kuolleen äitinsä potilastietoja ja -asiakirjoja, jotka oli yksilöity pyynnössä. Tietoja pyydettiin kuolemaa edeltäneeltä noin vuoden ja kahden kuukauden hoitojakson ajalta. Tietojen käyttötarkoitukseksi ilmoitettiin mahdollisen hoitovirheen selvittäminen.
Kuntayhtymän johtava lääkäri päätti, että muutoksenhakijalle luovutetaan pyytämänsä tiedot ajallisesti rajatummin lääkärin lausunnon muodossa. Lausunnossa todettiin muun ohella, että potilasasiakirjoista kävi ilmi, että hoitovirhe-epäilyt olivat perusteettomia. Lausunnossa selostettiin muutoin potilasasiakirjojen sisältöä, selvennettiin hoidon eri vaiheita sekä otettiin kantaa hoitotoimenpiteiden tarpeellisuuteen.
Hallinto-oikeus hylkäsi muutoksenhakijan valituksen. Hallinto-oikeus katsoi, että potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (jäljempänä potilaslaki) 13 §:n 3 momentin 5 kohdan sanamuoto huomioon ottaen potilastiedot oli mahdollista luovuttaa muullakin tavoin kuin asiakirjajäljennöksinä. Tietojen käyttötarkoitus huomioon ottaen tiedot olivat välttämättömiltä osiltaan tarkoituksenmukaisimmalla tavalla luovutettavissa lausunnon muodossa. Hallinto-oikeus katsoi lisäksi, että muutoksenhakija ei ollut osoittanut viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 11 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, että hänellä olisi ollut kuntayhtymässä vireillä jokin sellainen asia, jonka johdosta hänellä olisi annettuihin tietoihin asianosaisen tiedonsaantioikeus.
Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden ja johtavan lääkärin päätökset. Asia palautettiin hyvinvointialueelle potilasasiakirjoihin sisältyvien terveyden- ja sairaudenhoitoa koskevien tietojen antamiseksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla ja tietopyynnössä ilmoitetun käyttötarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että muutoksenhakijalla oli asiakirjojen ja tietojen saamiseen potilaslaissa tarkoitettu hyväksyttävä syy. Potilaslaissa ei ollut säädetty tietojen antamisen edellytyksesi sitä, että tietoja pyytävällä tulisi olla muu asia vireillä kyseisessä yksikössä tai muualla. Muutoksenhakijalla oli siten potilaslaissa tarkoitettu erityinen tiedonsaantioikeus.
Potilaslaissa ei ollut säännöksiä siitä, millä tavoin asiakirjoihin sisältyvät tiedot annetaan. Toisin kuin hallinto-oikeus, korkein hallinto-oikeus katsoi, että tietoja asiakirjoista ei voida tällaisessa tilanteessa luovuttaa pelkästään lausunnon muodossa, vaan tiedot on annettava muutoksenhakijalle julkisuuslain 16 §:n 1 momentin mukaisesti pyydetyllä tavalla. Tämä ei kuitenkaan estä sellaista menettelyä, että asianosaiselle voidaan samalla antaa viranomaisessa laadittu lausunto tietojen sisällön ja merkityksen selventämiseksi.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (potilaslaki) 13 § 1 momentti ja 3 momentti 5 kohta
Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki) 3 §, 11 § 1 momentti ja 16 § 1 momentti
Päätös, jota muutoksenhaku koskee
Itä-Suomen hallinto-oikeus 15.3.2021 nro 21/0127/2
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.
Itä-Suomen hallinto-oikeuden ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän johtavan lääkärin päätökset kumotaan. Asia palautetaan Pohjois-Savon hyvinvointialueelle potilasasiakirjoihin sisältyvien terveyden- ja sairaanhoitoa koskevien tietojen antamiseksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla ja tietopyynnössä ilmoitetun käyttötarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.
Asian tausta
(1) Muutoksenhakija on 6.3.2020 pyytänyt saada Ylä-Savon SOTE kuntayhtymältä kuolleen äitinsä potilastietoja ja asiakirjoja, jotka on yksilöity pyynnössä. Tietoja on pyydetty äidin kuolemaa edeltäneeltä noin vuoden ja kahden kuukauden hoitojakson ajalta. Tietojen käyttötarkoitukseksi on ilmoitettu mahdollisen hoitovirheen selvittäminen. Pyyntöä on lisäksi perusteltu muun ohella sillä, että muutoksenhakija epäilee, ettei hoitoon liittyviä päätöksiä ole tehty asianmukaisessa järjestyksessä ja että hänelle toimitettuun kuolintodistukseen on sisältynyt virheellisiä merkintöjä.
(2) Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän johtava lääkäri on 14.6.2020 (12 §) päättänyt, että muutoksenhakijalle luovutetaan hänen pyytämänsä tiedot johtavan lääkärin lausunnon muodossa. Päätöstä on perusteltu selostamalla potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 13 §:n 3 momentin 5 kohdan sisältöä.
(3) Johtavan lääkärin 23.6.2020 antamassa lausunnossa todetaan, että tietoja voidaan luovuttaa vain siinä määrin kuin se on käyttötarkoituksen kannalta välttämätöntä. Tietoja on pyydetty verraten pitkältä aikaväliltä, joten tietojen luovuttaminen pyydetyssä laajuudessa ei ole tarkoituksenmukaista muutoksenhakijan esittämien perustelujen valossa. Potilasasiakirjoista käy ilmi, että muutoksenhakijan esittämät perusteet hoitovirhe-epäilylle ovat osin virheellisiä. Väärinkäsitysten oikaisemiseksi potilasasiakirjatietoja katsotaan kuitenkin mahdolliseksi luovuttaa lausuntomuodossa niiltä osin kuin muutoksenhakijan perustelut sitä edellyttävät. Lausunnossa selostetaan muutoin potilasasiakirjojen sisältöä, selvennetään hoidon eri vaiheita sekä otetaan kantaa hoitotoimenpiteiden asianmukaisuuteen.
(4) Itä-Suomen hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt muutoksenhakijan johtavan lääkärin päätöksestä tekemän valituksen. Hallinto-oikeus on selostettuaan sovellettavat säännökset ja esityöt sekä johtavan lääkärin lausunnon sisällön katsonut oikeudellisessa arvioinnissaan muun ohella, että potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 13 §:n 3 momentin 5 kohdan sanamuoto huomioon ottaen potilastiedot on mahdollista luovuttaa myös muulla tavalla kuin asiakirjajäljennöksinä. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan johtava lääkäri on voinut katsoa pyydettyjen potilastietojen käyttötarkoitus huomioon ottaen, että tiedot ovat välttämättömiltä osiltaan tarkoituksenmukaisimmalla tavalla luovutettavissa lausunnon muodossa.
(5) Hallinto-oikeus on lisäksi soveltanut asiassa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 §:n 1 momenttia ja todennut muun ohella, ettei muutoksenhakija ole osoittanut, että hänellä olisi tai olisi ollut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä vireillä jokin sellainen asia, jonka johdosta hänellä olisi pyydettyihin tietoihin asianosaisen tiedonsaantioikeus.
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Jukka Hartikainen, Elina Ranz ja Marika Turunen. Esittelijä Niklas Kuuppelomäki.
Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa
(6) Muutoksenhakija on pyytänyt lupaa valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja johtavan lääkärin päätös kumotaan.
(7) Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella, että muutoksenhakijalla on syytä olettaa, ettei tietoja ole kirjattu potilasasiakirjoihin oikein. Johtavan lääkärin lausunnossa annetut tiedot ovat väärät ja ristiriidassa hoivakodin hoitohenkilökunnan antamien alkuperäisten tietojen ja muutoksenhakijan saamien muiden asiakirjojen kanssa. Alkuperäisistä asiakirjoista ilmenisi luotettavasti kaikki tiedot.
(8) Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vs. johtava lääkäri on lausumassaan vaatinut, että valituslupahakemus hylätään ja todennut muun ohella, ettei hoitovirheen tai muun hoitoon liittyvän laiminlyönnin mahdollisuuden selvittäminen edellytä pyydettyjä ja jo luovutettua laajempia tietoja. Lausumassa on lisäksi viitattu omaisten muihin keinoihin selvityttää hoitovirheitä.
(9) Muutoksenhakija on vastaselityksessään esittänyt muun ohella, että hallinto-oikeuden näkemys siitä, että potilastiedot on mahdollista luovuttaa myös muulla tavalla kuin asiakirjajäljennöksinä, ei vastaa lain kirjainta ja henkeä.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut
Kysymyksenasettelu
(10) Muutoksenhakija on kuntayhtymältä pyytänyt saada kuolleen äitinsä potilastietoja ja -asiakirjoja mahdollisen hoitovirheen selvittämiseksi. Asiassa on kysymys näiden tietojen luovuttamisen edellytyksistä potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 13 §:n 3 momentin 5 kohdan perusteella ja erityisesti siitä, millä tavoin nämä tiedot hänelle luovutetaan.
Sovellettavat ja asiaan muutoin liittyvät oikeusohjeet
Asiakirjajulkisuutta koskevia yleissäännöksiä
(11) Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 3 §:n mukaan mainitussa laissa säädettyjen tiedonsaantioikeuksien ja viranomaisten velvollisuuksien tarkoituksena on toteuttaa avoimuutta viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan.
(12) Julkisuuslain 11 §:n 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.
(13) Julkisuuslain 16 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen asiakirjan sisällöstä annetaan tieto suullisesti taikka antamalla asiakirja viranomaisen luona nähtäväksi ja jäljennettäväksi tai kuunneltavaksi tai antamalla siitä kopio tai tuloste. Tieto asiakirjan julkisesta sisällöstä on annettava pyydetyllä tavalla, jollei pyynnön noudattaminen asiakirjojen suuren määrän tai asiakirjan kopioinnin vaikeuden tai muun niihin verrattavan syyn vuoksi aiheuta kohtuutonta haittaa virkatoiminnalle.
Asian arvioinnissa keskeiset potilaslain säännökset ja esityöt
(14) Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (potilaslaki) 13 §:n 1 momentin mukaan potilasasiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassa pidettäviä. Momenttia koskevan hallituksen esityksen (HE 185/1991 vp) yksityiskohtaisten perusteluissa todetaan, että salassapitovelvollisuus on tärkeä edellytys luottamuksellisen hoitosuhteen syntymiselle.
(15) Potilaslain 13 §:n 3 momentin 5 kohdan mukaan kuolleen henkilön elinaikana annettua terveyden- ja sairaanhoitoa koskevia tietoja saadaan perustellusta kirjallisesta hakemuksesta antaa sille, joka tarvitsee tietoja tärkeiden etujensa tai oikeuksiensa selvittämistä tai toteuttamista varten siltä osin kuin tiedot ovat välttämättömiä etujen tai oikeuksien selvittämiseksi tai toteuttamiseksi. Luovutuksensaaja ei saa käyttää tai luovuttaa tietoja edelleen muuhun tarkoitukseen.
(16) Potilaslain 13 §:n 3 momentin 5 kohdan säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksen (HE 181/1999 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa on lausuttu muun ohella, että tietoja voitaisiin luovuttaa sille, joka tarvitsee tietoja tärkeiden etujensa tai oikeuksiensa selvittämistä tai toteuttamista varten. Tietojen saamiseen tulisi näin ollen olla objektiivisesti perusteltavissa oleva ja olennaisena pidettävä intressi, sen sijaan pelkkä tiedonhalu ei riittäisi perusteeksi saada tietoja. Tietoja voitaisiin luovuttaa vain kirjallisen hakemuksen perusteella, jossa tietojen saamisen tarve on perusteltu. Tietojen luovuttaminen voisi tulla kysymykseen esimerkiksi, jos vainajan lähiomainen haluaa selvityttää, liittyykö vainajan kuolemaa edeltäneeseen hoitoon hoitovirhe, tai jos tietoja tarvitaan vainajan eläessään tekemän testamentin tai muun oikeustoimen pätevyyden selvittämiseksi. Luovutus saattaisi myös tulla kysymykseen esimerkiksi, kun vainajan sukulainen haluaa selvittää vainajan eläessään sairastaman periytyvän sairauden ilmenemisriskiä. Tietojen luovuttaminen ei sinänsä edellyttäisi sukulaisuutta vainajaan, vaikka useimmissa käytännössä kysymykseen tulevissa luovutustilanteissa tietoja tarvitseva on juuri vainajan lähiomainen tai muu sukulainen. Ehdotettujen säännösten perusteella vainajan elinaikaisia potilastietoja voitaisiin luovuttaa vain siinä määrin, kuin se on välttämätöntä tietoja pyytävän oikeuksien tai etujen selvittämiseksi tai toteuttamiseksi. Luovuttaa ei siis saisi sellaisia henkilön elinaikana annettua hoitoa koskevia tietoja, joilla ei ole tältä kannalta merkitystä.
(17) Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä (StVM 15/2000 vp) on edellä mainittua lainkohtaa koskevan ehdotuksen osalta lausuttu muun ohella, että lähtökohtana tulee edelleenkin olemaan, että potilaan elinaikana annettua hoitoa koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietoja voitaisiin luovuttaa sille, joka tarvitsee tietoja tärkeiden etujensa tai oikeuksiensa selvittämistä tai toteuttamista varten. Valiokunta katsoo, että tällaisena intressinä on pidettävä muun muassa perinnöllisen sairauden tai muun vastaavan ominaisuuden ilmenemismahdollisuuden samoin kuin vainajan kuolemaa edeltäneeseen hoitoon liittyvän hoitovirheen selvittämistä.
Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös
(18) Potilaslaki on erityislaki suhteessa julkisuuslakiin, joka on viranomaisten toiminnan julkisuutta säätelevä yleislaki. Tietojen antamisen edellytykset määräytyvät siten potilaslain perusteella. Potilaslain 13 §:n 1 momentin mukaan potilasasiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassa pidettäviä. Lainkohdan esitöiden mukaan salassapitovelvollisuus perustuu luottamukselliseen hoitosuhteeseen. Kuolleen henkilön elinaikana annettua hoitoa koskevat potilastiedot ovat lähtökohtaisesti samalla tavoin salassa pidettäviä kuin elävän henkilön tiedot. Potilaslain 13 §:n 3 momentin 5 kohdassa on kuitenkin säädetty niistä edellytyksistä, joiden vallitessa kuolleen henkilön terveyden- ja sairaanhoitoa koskevia tietoja voidaan poikkeuksellisesti antaa rajoitetusti sille, joka tarvitsee tietoja tärkeiden etujensa tai oikeuksiensa selvittämistä tai toteuttamista varten. Korkein hallinto-oikeus toteaa selvyyden vuoksi, ettei potilaslaissa ole säädetty tietojen antamisen edellytykseksi, että tietoja pyytävällä pitäisi olla muu asia vireillä kyseisessä yksikössä tai muualla. Myöskään sillä seikalla, että on olemassa muita keinoja mahdollisten hoitovirheiden selvittämiseksi, ei ole vaikutusta tietojen antamisen edellytyksiin potilaslain edellä tarkoitetun säännöksen perusteella.
(19) Potilaslain 13 §:n 3 momentin 5 kohdan mukaan kuolleen henkilön potilastietoja on haettava kirjallisesti. Koska kyse on salassa pidettävistä tiedoista, tietojen käyttötarkoitus on perusteltava, jotta edellytykset tietojen luovuttamiselle voidaan arvioida. Lain esitöissä korostetaan, ettei pelkkä tiedonhalu ole riittävä peruste saada tietoja, vaan tietojen saamisen tulisi olla objektiivisesti perusteltavissa oleva ja olennaisena pidettävä intressi. Riittäväksi perusteeksi tietojen antamiseksi on kuitenkin nimenomaisesti mainittu lähiomaisen halu selvittää, liittyykö kuolemaa edeltäneeseen hoitoon hoitovirhe. Tähän käyttötarkoitukseen tietoja voitaisiin siis esitöiden mukaan antaa.
(20) Tietojen luovuttamisen edellytysten täyttyessä mainitussa lainkohdassa säädetään lisäksi siitä, että tietoja saadaan antaa vain siltä osin kuin ne ovat välttämättömiä kysymyksessä olevaan käyttötarkoitukseen. Esitöiden perusteella luovuttaa ei saa sellaisia tietoja, joilla ei ole merkitystä niiden käyttötarkoituksen kannalta. Kun kyseessä on mahdollisen hoitovirheen selvittäminen, saadaan antaa vain tietoja, jotka liittyvät kuolemaa edeltäneeseen hoitoon. Sen sijaan tiedonsaanti ei koske kuolleen henkilön terveyden- ja sairaanhoitoa koskevia tietoja laajemmin. Siltä osin kuin tietoja luovutetaan, luovutuksensaaja ei lainkohdan mukaan saa käyttää tai luovuttaa edelleen muuhun tarkoitukseen.
(21) Nyt kysymyksessä olevassa asiassa muutoksenhakija on pyytänyt saada kuolleen äitinsä potilastietoja ja -asiakirjoja mahdollisen hoitovirheen selvittämiseksi, joten tietojen saamiselle on hyväksyttävä käyttötarkoitus. Johtava lääkäri onkin jo katsonut, että muutoksenhakijalle voidaan antaa tietoja, mutta hän on luovuttanut välttämättömiksi katsomiaan tietoja vain laatimansa lausunnon muodossa.
(22) Potilaslaissa ei ole säännöksiä siitä, millä tavoin pyydetyt tiedot annetaan. Näin ollen asiaa on arvioitava tältä osin julkisuuslain perusteella. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että julkisuuslain tarkoituksena on muun ohella antaa yksilöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan käyttöä ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan. Tähän nähden tiedonsaantioikeuden kohteena ovat ensisijaisesti alkuperäiset tiedot ja asiakirjat, jotta tietoja pyytävän on mahdollista tarkistaa tiedot alkuperäisistä lähteistä.
(23) Asiakirjan antamistavoista säädetään tarkemmin julkisuuslain 16 §:n 1 momentissa. Viranomaisen asiakirjan sisällöstä annetaan tieto suullisesti taikka antamalla asiakirja viranomaisen luona nähtäväksi ja jäljennettäväksi tai kuunneltavaksi tai antamalla siitä kopio tai tuloste. Tieto asiakirjan julkisesta sisällöstä on annettava pyydetyllä tavalla, jollei pyynnön noudattaminen asiakirjojen suuren määrän tai asiakirjan kopioinnin vaikeuden tai muun niihin verrattavan syyn vuoksi aiheuta kohtuutonta haittaa virkatoiminnalle. Kuten korkein hallinto-oikeus on vuosikirjaratkaisussaan KHO 2022:118 todennut, julkisuuslain 16 §:n 1 momentti tulee sovellettavaksi myös silloin kuin pyydetyt tiedot ovat erityisen tiedonsaantioikeuden perusteella saajalleen julkisia.
(24) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että tässä tapauksessa muutoksenhakijalla on potilaslain mukainen erityinen tiedonsaantioikeus. Muutoksenhakija ei ole pyytänyt äitinsä potilasasiakirjoista lääkärin lausuntoa, vaan alkuperäisiä potilastietoja ja asiakirjoja. Toisin kuin hallinto-oikeus, korkein hallinto-oikeus katsoo, että tietoja asiakirjoista ei voida tällaisessa tilanteessa luovuttaa pelkästään lausunnon muodossa, vaan tiedot on annettava muutoksenhakijalle julkisuuslain 16 §:n 1 momentin mukaisesti pyydetyllä tavalla. Tietojen antaminen asiakirjoista ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö tietojen antamisen ohella asianosaiselle voida samalla antaa viranomaisessa laadittu lausunto tietojen sisällön tai merkityksen selventämiseksi.
(25) Edellä lausuttuun nähden muutoksenhakijalla on annetun lausunnon lisäksi oikeus saada tutustua pyytämiinsä äitinsä kuolemaa edeltäneisiin alkuperäisiin tietoihin ja -asiakirjoihin siinä laajuudessa kuin se on välttämätöntä mahdollisen hoitovirheen selvittämiseksi. Näin ollen johtavan lääkärin ja hallinto-oikeuden päätökset on kumottava ja asia palautettava Pohjois-Savon hyvinvointialueelle tietojen antamiseksi pyydetyllä tavalla ja tietopyynnössä ilmoitetun käyttötarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Eija Siitari, Mika Seppälä, Tuomas Kuokkanen, Taina Pyysaari ja Robert Utter. Asian esittelijä Paul Karlsson.