KHO:2023:63
A oli B Oy:n erään tulosyksikön esimies ja osakas. B Oy oli vuosina 2014–2017 jakanut osinkoja muun muassa A:lle. B Oy:ssä oli vuosina 2015 ja 2016 toimitettu verotarkastus, jossa oli muun ohella tarkastettu yhtiön osingonjaoissa noudatettu toimintamalli. Verotarkastaja oli 1.2.2016 B Oy:n edustajalle lähettämässään viestissä ilmoittanut, ettei yhtiön jakamia osinkoja katsottaisi työpanososingoiksi. Tätä kantaa oli noudatettu myös 2.12.2016 valmistuneessa verotarkastuskertomuksessa ja Verohallinnon Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön pyynnöstä 21.12.2016 tekemässä päätöksessä, joka koski yhtiön ennakonpidätysvelvollisuutta vuonna 2014 jaettujen osinkojen osalta. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö oli tehnyt yhtiötä koskevasta Verohallinnon päätöksestä oikaisuvaatimuksen. Verotuksen oikaisulautakunta oli päätöksellään 5.3.2018 kumonnut Verohallinnon päätöksen ja katsonut yhtiön vuonna 2014 jakamat osingot työpanososingoiksi. Hallinto-oikeus oli 28.2.2019 hylännyt yhtiön valituksen oikaisulautakunnan päätöksestä. Korkein hallinto-oikeus oli päätöksellään 22.6.2020 hylännyt yhtiön valituslupahakemuksen.
A oli ilmoittanut B Oy:n jakamat osingot verovuosilta 2014–2017 antamissaan veroilmoituksissa muina osinkoina kuin työpanososinkoina. Verohallinto oli toimittanut hänen verotuksensa annettujen ilmoitusten mukaan. Verohallinto oli oikaissut verovuoden 2014 verotusta verovelvollisen vahingoksi 3.9.2018 ja verovuosien 2015–2017 verotuksia 2.12.2020. A:n B Oy:ltä saamat osingot oli tällöin katsottu työpanososingoiksi.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että verotarkastajan viestissä 1.2.2016 oli kysymys verotusmenettelystä annetun lain 26 §:n 2 momentissa tarkoitetusta viranomaisen antamasta ohjeesta. Korkein hallinto-oikeus katsoi myös, että A:n ja B Oy:n välillä oli vallinnut läheinen yhteys ja että A oli siten ollut verovuosien 2015 ja 2016 veroilmoituksia antaessaan tietoinen verotarkastajan viestistä 1.2.2016 ja yhtiön ennakonpidätysvelvollisuuden osalta sittemmin tehdyistä päätöksistä. A:lle oli myönnettävä luottamuksensuojaa verovuosien 2015 ja 2016 osalta Verohallinnon yhtiölle antamien nimenomaisten kannanottojen ja yhtiön ennakonpidätysvelvollisuutta koskevan päätöksen perusteella.
Vaikka verotuksen oikaisulautakunnan B Oy:n ennakonpidätysvelvollisuutta koskevassa asiassa 5.3.2018 antaman päätöksen jälkeen yhtiön jakamien osinkojen luonnehdinnat eivät enää olleet yhdenmukaiset, Verohallinto oli edelleen toimittanut A:n verovuoden 2017 verotuksen B Oy:n sanottuna vuonna jakamien osinkojen osalta annetun veroilmoituksen mukaan. Lisäksi Verohallinto oli oikaissut A:n verovuoden 2014 verotusta hänen vahingokseen vasta 3.9.2018 ja verovuosien 2015–2017 verotuksia vasta 2.12.2020. Näiden seikkojen vuoksi korkein hallinto-oikeus katsoi, että A:n luottamusta oli suojattava myös verovuoden 2017 osalta.
Verovuodet 2015–2017
Laki verotusmenettelystä 26 § 2 momentti
Ks. KHO 2017:116, KHO 2009:20
Päätös, jota valituslupahakemus koskee
Hämeenlinnan hallinto-oikeus 29.4.2022 nro H767/2022
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
1. Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan verovuosien 2015–2017 osalta siltä osin kuin valituslupaa on haettu luottamuksensuojan perusteella ja tutkii asian.
Korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen, verotuksen oikaisulautakunnan päätökset ja verovelvollisen vahingoksi toimitetut verotuksen oikaisut verovuosien 2015–2017 osalta.
Muutoksenhakijan vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.
2. Muilta osin valituslupahakemus hylätään.
Asian tausta ja aikaisempi käsittely
(1) Muutoksenhakija on verovuosina 2014–2017 ollut B Oy:n osakas. Yhtiöllä on ollut käytössään yhtiöjärjestyksessä, osakassopimuksessa sekä yhtiön hallituksen säännössä tarkemmin määritelty osakkeiden hankintaa ja omistusta koskeva toimintamalli, jonka mukaan yhtiön osakkaana on toimitusjohtajan ohella voinut olla vain tulosyksikön esimiehenä toiminut yhtiön työntekijä. Oikeus osakkeiden hankintaan ja omistukseen on sidottu tulosyksikön tulokseen.
(2) Verohallinto on toimittanut muutoksenhakijan verovuosien 2014–2017 verotukset annettujen ilmoitusten mukaisesti niin, ettei muutoksenhakijan yhtiöltä saamia osinkoja ole katsottu työpanososingoiksi.
(3) Verohallinto on vuosina 2015 ja 2016 toimittanut yhtiötä koskevan verotarkastuksen, jossa on muun ohella tarkastettu yhtiön omistusta ja osingonjakoja koskevia periaatteita. Verotarkastuksen aikana yhtiöltä on pyydetty näitä seikkoja koskevia lisäselvityksiä. Lisäksi verotarkastaja on 1.2.2016 ilmoittanut sähköpostitse väliaikatietona, että yhtiöltä saatujen selvitysten perusteella tarkastuskertomuksessa ei esitetä yhtiön jakamaa osinkoa työpanososingoksi.
(4) Verotarkastuskertomus on valmistunut 2.12.2016, ja siinä on katsottu, ettei yhtiön jakama osinko ole työpanososinkoa.
(5) Verohallinto on 21.12.2016 tehnyt Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön pyynnöstä päätöksen, joka koskee yhtiön ennakonpidätysvelvollisuutta vuonna 2014 jaettujen osinkojen osalta. Verohallinto on tällöin päättänyt olla maksuunpanematta yhtiölle toimittamatta jäänyttä ennakonpidätystä ja suorittamatta jäänyttä työnantajan sosiaaliturvamaksua sillä perusteella, että jaetut osingot olisivat olleet työpanososinkoja.
(6) Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on 2.2.2017 tehnyt oikaisuvaatimuksen, joka on koskenut yhtiön ennakonpidätysvelvollisuutta vuonna 2014 jaettujen osinkojen osalta. Oikeudenvalvontayksikkö on vaatinut näiden osinkojen luonnehtimista työpanososingoiksi sekä toimittamatta jääneiden ennakonpidätysten ja suorittamatta jääneiden työnantajan sosiaaliturvamaksujen maksuunpanemista.
(7) Verotuksen oikaisulautakunta on päätöksellään 5.3.2018 kumonnut kohdassa 5 tarkoitetun yhtiön ennakonpidätysvelvollisuutta koskevan Verohallinnon päätöksen. Oikaisulautakunta on tällöin katsonut, että yhtiön vuonna 2014 muille osakkaille kuin sen toimitusjohtajalle jakamat osingot ovat olleet työpanososinkoja.
(8) Verohallinto on 3.9.2018 oikaissut muutoksenhakijan verovuoden 2014 verotusta verovelvollisen vahingoksi. Verohallinto on katsonut sanottuna verovuonna jaettujen osinkojen olevan ansiotulona verotettavia työpanososinkoja. Lisäksi Verohallinto on määrännyt muutoksenhakijalle veronkorotukset.
(9) Helsingin hallinto-oikeus on 28.2.2019 antamallaan päätöksellä hylännyt yhtiön valituksen, joka on koskenut yhtiön ennakonpidätysvelvollisuutta vuonna 2014 jaettujen osinkojen osalta.
(10) Korkein hallinto-oikeus on 22.6.2020 antamallaan päätöksellä hylännyt yhtiön kohdassa 9 tarkoitettua hallinto-oikeuden päätöstä koskevan valituslupahakemuksen.
(11) Verohallinto on 2.12.2020 oikaissut muutoksenhakijan verovuosien 2015–2017 verotuksia verovelvollisen vahingoksi. Verohallinto on katsonut sanottuina verovuosina jaettujen osinkojen olevan ansiotulona verotettavia työpanososinkoja. Lisäksi Verohallinto on määrännyt muutoksenhakijalle veronkorotukset.
(12) Verotuksen oikaisulautakunta on päätöksillään 6.10.2020 ja 9.6.2021 hylännyt muutoksenhakijan hänen vahingokseen toimitettuja verotuksen oikaisuja koskevat oikaisuvaatimukset. Oikaisulautakunta on luottamuksensuojan osalta katsonut, ettei muutoksenhakija ole toiminut vilpittömässä mielessä viranomaisen noudattaman käytännön tai ohjeiden mukaisesti.
(13) Hallinto-oikeus on päätöksellään 29.4.2022 hylännyt muutoksenhakijan valitukset. Hallinto-oikeus on luottamuksensuojan osalta katsonut, etteivät Verohallinnon 21.12.2016 yhtiön ennakkoperintävelvollisuuden osalta tekemä päätös tai yhtiölle tätä ennen verotarkastuksen aikana ja verotarkastuskertomuksessa ilmoitetut kannanotot muodosta luottamuksensuojasäännöksen edellyttämää viranomaisen noudattamaa käytäntöä, koska Verohallinnon 21.12.2016 tekemä päätös on sittemmin Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön muutoksenhaun johdosta kumottu.
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Juhana Niemi, Johanna Virmavirta ja Jyri Vesanto. Esittelijä Tapani Raitanen.
Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa
(14) Muutoksenhakija on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja verotuksen oikaisulautakunnan päätökset sekä verovelvollisen vahingoksi toimitetut verotuksen oikaisut kumotaan. Muutoksenhakijalle jaetut osingot eivät ole työpanososinkoja. Asiassa on lisäksi sovellettava luottamuksensuojaa koskevia periaatteita.
(15) Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on antamassaan vastineessa vaatinut valituksen hylkäämistä.
(16) Muutoksenhakija on antamassaan vastaselityksessä vaatinut korkeimmassa hallinto-oikeudessa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujensa määräämistä korvattavaksi.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut
1. Siltä osin kuin valituslupa on myönnetty
Kysymyksenasettelu ja sovellettava oikeusohje
(17) Asiassa on tältä osin kysymys siitä, onko muutoksenhakijan verovuosien 2015–2017 verotuksia voitu oikaista hänen vahingokseen yhtiön jakamien osinkojen osalta, kun otetaan huomioon luottamuksensuojaa koskeva verotusmenettelystä annetun lain sääntely.
(18) Verotusmenettelystä annetun lain 26 §:n 2 momentin mukaan, jos asia on tulkinnanvarainen tai epäselvä ja jos verovelvollinen on toiminut vilpittömässä mielessä viranomaisen noudattaman käytännön tai ohjeiden mukaisesti, on asia ratkaistava tältä osin verovelvollisen eduksi, jos ei erityisistä syistä muuta johdu.
Osapuolten käsitykset luottamuksensuojan saamisen edellytyksistä
(19) Muutoksenhakija on katsonut toimineensa vilpittömässä mielessä viranomaisen ohjeistuksen mukaisesti.
(20) Muutoksenhakija on ilmoittanut veroilmoituksillaan saamansa osingot tavallisina osinkoina verotarkastajien 1.2.2016 antaman nimenomaisen kannanoton perusteella. Kannanoton mukaan verotarkastajat eivät esitä yhtiön jakamaa osinkoa työpanososingoksi. Verovuosilta 2016 ja 2017 annetut veroilmoitukset ovat osinkojen osalta lisäksi perustuneet niin sanottuun tyhjään verotarkastuskertomukseen 2.12.2016, jossa yhtiötä on ohjattu hakemaan ennakkoratkaisua osinkojen verokohtelusta, jos yhtiö muuttaisi toimintamalliaan, sekä konserniverokeskuksen verotarkastuskertomuksen perusteella 21.12.2016 tekemään ennakkoperinnän päätökseen, jonka mukaan yhtiön jakamat osingot eivät ole työpanososinkoja. Nämä ovat Verohallinnon nimenomaisia yhtiön jakamien osinkojen verotusta koskevia kirjallisia ohjeita ja kannanottoja, jotka on toistettu kolmessa eri vaiheessa.
(21) Ohjeistusta annettaessa Verohallinnolla on muutoksenhakijan mukaan ollut hallussaan kaikki asiaa koskeva aineisto ja tieto. Asiaa oli tutkittu ensimmäisen ohjeistuksen antamisen hetkellä noin kymmenen kuukautta.
(22) Muutoksenhakija on viitannut korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen KHO 2009:20, jonka perusteella yhtiölle sen maksamien suoritusten käsittelyn osalta muodostunut luottamuksensuoja voi muodostaa luottamuksensuojan myös suorituksen saajalle. Vuosikirjaratkaisussa oli kysymys yhtiöön kohdistuneen verotarkastuksen tuomasta luottamuksensuojasta sekä yhtiölle että yhtiön maksamien suoritusten saajille. Vuosikirjaratkaisun perusteella muutoksenhakijan on saatava luottamuksensuojaa Verohallinnon osinkoa jakaneelle yhtiölle antamien kannanottojen perusteella.
(23) Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön mukaan asiassa eivät täyty kaikki luottamuksensuojan edellytykset. Muutoksenhakijan ei voida katsoa toimineen vilpittömässä mielessä, kun otetaan huomioon asiassa annettu riittämätön selvitys sekä työpanososinkoja koskeva järjestely ja sen tarkoitus, joista muutoksenhakija on yhtiön osakkaana ollut tietoinen.
(24) Verohallinto on saanut 2.2.2017 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön yhtiön ennakkoperintävelvollisuutta koskevan oikaisuvaatimuksen johdosta uutta selvitystä, joka ei ole ollut Verohallinnon käytettävissä verotarkastusta toimitettaessa ja yhtiön ennakkoperintävelvollisuutta koskevaa päätöstä tehtäessä. Verohallinto on antanut verotarkastuksen aikana yhtiölle väliaikatiedon, jonka mukaan yhtiön esittämien selvitysten perusteella osinkoa ei pidettäisi työpanososinkona. Väliaikatieto on perustunut siihen mennessä kerättyyn selvitykseen yhtiön osingonjakoa koskevasta järjestelystä, ja se on siten perustunut puutteelliseen ja osin harhaanjohtavaan selvitykseen. Tämän vuoksi muutoksenhakijalle ei ole myönnettävä luottamuksensuojaa tämän väliaikatiedon nojalla. Vaikka muiden edellytysten katsottaisiin täyttyvän, nyt käsillä olevaa asiaa ei puutteellisen ja harhaanjohtavan selvityksen vuoksi ole ratkaistava verovelvollisen eduksi.
(25) Yhtiön ennakonpidätysvelvollisuutta koskevasta päätöksestä 21.12.2016 käy ilmi, että päätös on tehty Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön pyynnöstä ja että siihen ovat voineet hakea muutosta sekä yhtiö että Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö. Jos asiassa myönnetään muutoksenhakijalle luottamuksensuojaa, oikeutettu odotus osingon verokohtelusta on katkennut viimeistään tähän päätökseen.
Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös
(26) Viitaten edellä kohdissa 3–10 esitettyyn korkein hallinto-oikeus toteaa, että yhtiön vuosina 2015–2017 jakamien osinkojen verotuksellinen luonne on ollut tulkinnanvarainen.
(27) Muutoksenhakija ei ole itse saanut Verohallinnolta ohjeita tai neuvoja yhtiön jakamien osinkojen verokohtelusta. Saadusta selvityksestä ei ilmene, että muutoksenhakija olisi itse pyrkinyt selvittämään asiaa tai että sitä olisi muutoksenhakijan omassa verotuksessa nimenomaisesti tutkittu ja ratkaistu ennen hänen vahingokseen toimitettuja verotuksen oikaisuja.
(28) Näin ollen muutoksenhakijan omassa verotuksessa ei ole kysymyksessä olevien osinkojen osalta muodostunut sellaista viranomaisen noudattamaa käytäntöä tai viranomaisten antamaa ohjetta, joita luottamuksensuojaa koskevassa edellä mainitussa säännöksessä tarkoitetaan. Asiassa on siten arvioitava, onko muutoksenhakijan verotuksessa sovellettava luottamuksensuojaa koskevaa säännöstä sillä perusteella, että osingot jakaneen yhtiön osalta on muodostunut viranomaisen noudattama käytäntö, tai sillä perusteella, että viranomaiset ovat antaneet yhtiölle asiaa koskevan ohjeen.
(29) Kysymys osinkojen verotuksellisesta luonteesta on tutkittu yhtiötä koskeneessa verotarkastuksessa. Muutoksenhakija on ollut osallinen edellä kohdassa 1 mainittuun, tulosyksiköiden esimiehiä koskevaan toimintamalliin. Hänen on tässä asemassa yhtiön osakkaana katsottava olleen tietoinen yhtiötä koskevasta verotarkastuksesta, sen yhteydessä annetuista tiedoista ja siitä seuranneista verotustoimenpiteistä. Kun otetaan huomioon yhtiön ja muutoksenhakijan läheinen yhteys sekä erityisesti yhtiössä toimitettu verotarkastus, muutoksenhakijan ei ole ollut tarpeen erikseen oman verotuksensa osalta varmistua osinkojen verotuksellisesta luonteesta.
(30) Verotarkastuskertomuksesta ilmenee, että Verohallinnolla on ennen 1.2.2016 ollut tiedossa muun ohella kyseessä olevaa toimintamallia koskevat yhtiön yhtiöjärjestys, osakassopimus ja yhtiön hallituksen sääntö. Toimintamallia on nimenomaisesti tutkittu verotarkastuksessa, ja yhtiö on antanut verotarkastajien pyynnöstä useita lisäselvityksiä. Asiassa ei ole ilmennyt, että osinkojen verotuksellisen luonteen arvioinnin kannalta olennaisia tietoja olisi puuttunut verotarkastajien käytettävissä olevasta aineistosta. Tämän vuoksi verotarkastajan viestissään 1.2.2016 ilmaiseman kannan ei voida katsoa perustuneen puutteelliseen tai harhaanjohtavaan selvitykseen.
(31) Kun yhtiön jakamien osinkojen luonne oli verotarkastuksessa tutkittu, verotarkastaja on viestissään 1.2.2016 ottanut kantaa osinkojen verotukselliseen luonteeseen. Kannanoton mukaan verotarkastajat eivät ole katsoneet osinkoja työpanososingoiksi. Tätä kantaa on noudatettu verotarkastuskertomuksessa ja yhtiön ennakonpidätysvelvollisuutta koskevassa päätöksessä 21.12.2016.
(32) Korkein hallinto-oikeus katsoo, että verotarkastajan viestissä on kysymys verotusmenettelystä annetun lain 26 §:n 2 momentissa tarkoitetusta viranomaisen antamasta ohjeesta.
(33) Edellä kohdassa 29 mainittuun muutoksenhakijan ja yhtiön väliseen läheiseen yhteyteen nähden muutoksenhakija on verovuoden 2015 veroilmoitusta antaessaan katsottava olleen tietoinen verotarkastajan 1.2.2016 antamasta väliaikatiedosta.
(34) Muutoksenhakijan on katsottava verovuoden 2016 veroilmoitusta antaessaan olleen lisäksi tietoinen verotarkastuskertomuksessa tehdyistä päätelmistä ja 21.12.2016 annetusta yhtiötä koskevasta ennakonpidätysvelvollisuutta koskevasta päätöksestä.
(35) Verohallinnon yhtiölle antamien nimenomaisten kannanottojen ja yhtiön ennakonpidätysvelvollisuutta koskevan päätöksen perusteella muutoksenhakijalle on annettava luottamuksensuojaa.
(36) Verotarkastajilla on edellä katsottu olleen tiedossaan yhtiön antama, asian ratkaisemiseksi riittävä selvitys. Tähän nähden asiassa ei ole ilmennyt syitä katsoa, ettei muutoksenhakija olisi toiminut vilpittömässä mielessä.
(37) Koska muutoksenhakija on yhtiön osakkaana toiminut vilpittömässä mielessä Verohallinnon noudattaman käytännön tai ohjeiden mukaisesti, verotusmenettelystä annetun lain 26 §:n 2 momentissa säädetyt luottamuksensuojaa koskevat edellytykset ovat hänen verotuksessaan täyttyneet 1.2.2016 alkaen.
(38) Asiassa on vielä ratkaistava, milloin muutoksenhakijan luottamuksensuojan on katsottava päättyneen.
(39) Luottamuksensuojan päättymisen osalta ratkaisevana ajankohtana on lähtökohtaisesti pidettävä hetkeä, jolloin verotusta toimittava viranomainen tai verotuksen muutoksenhakua ratkaiseva viranomainen taikka hallintotuomioistuin on tehnyt päätöksen tai muutoin ilmoittanut verovelvolliselle, että tulkinta osingon verotuksellisesta luonteesta muuttuu. Kun otetaan huomioon edellä kohdassa 29 mainittu muutoksenhakijan ja yhtiön välinen läheinen yhteys, muutoksenhakijan on katsottava olleen tietoinen myös yhtiön ennakonpidätysvelvollisuuden osalta sittemmin tehdyistä ratkaisuista.
(40) Verotuksen oikaisulautakunta on yhtiön ennakonpidätysvelvollisuuden osalta 5.3.2018 tekemässään päätöksessä katsonut, että yhtiön jakama osinko on tuloverolain 33 b §:n 3 momentissa tarkoitettua työpanososinkoa. Tällöin tehdyn päätöksen jälkeen Verohallinnon luonnehdinnat esillä olevien osinkojen verotuksellisesta luonteesta eivät ole enää olleet yhdenmukaisia. Koska muutoksenhakijan verovuodelta 2017 annettavan veroilmoituksen määräpäivä, 3.4.2018, on ollut tämän jälkeen, muutoksenhakijan on sinänsä katsottava olleen tietoinen osinkojen luonnehdintojen erilaisuudesta, kun hän on antanut veroilmoituksensa kyseiseltä verovuodelta.
(41) Verohallinto on yhtiön asiassa 5.3.2018 annetusta päätöksestä huolimatta edelleen toimittanut muutoksenhakijan verovuoden 2017 verotuksen yhtiön jakamien osinkojen osalta tuloverolain 33 b §:n 1 momentin mukaan. Verotuksen oikaisut muutoksenhakijan vahingoksi on verovuoden 2014 osalta tehty vasta 3.9.2018 ja verovuosien 2015–2017 osalta vasta 2.12.2020.
(42) Koska Verohallinnon tulkinta osinkojen verotuksellisesta luonteesta ei mainituin tavoin ole ollut johdonmukainen, muutoksenhakijan luottamusta on suojattava myös verovuonna 2017 jaettujen osinkojen osalta siitä huolimatta, että verotuksen oikaisulautakunta on yhtiön ennakonpidätysvelvollisuutta koskevassa päätöksessään 5.3.2018 katsonut yhtiön jakamat osingot työpanososingoiksi.
(43) Näin ollen muutoksenhakijalle on myönnettävä luottamuksensuoja verovuosien 2015–2017 osalta. Asiassa ei ole ilmennyt erityisiä syitä, joiden vuoksi asiaa ei olisi ratkaistava verovelvollisen eduksi. Verohallinnolla ei siten ole ollut oikeutta oikaista muutoksenhakijan sanottujen verovuosien verotuksia hänen vahingokseen 2.12.2020 tekemillään päätöksillä.
(44) Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös, verotuksen oikaisulautakunnan päätökset sekä verovelvollisen vahingoksi toimitetut verotuksen oikaisut on kumottava.
Oikeudenkäyntikulut
(45) Valituslupa on myönnetty asiaan luottamuksensuojaa koskevalta osalta ja valitus on siltä osin hyväksytty. Asian laatuun ja tulkinnanvaraisuuteen nähden ja kun otetaan huomioon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §, muutoksenhakijalle ei kuitenkaan ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
2. Valituslupahakemuksen hylkääminen
(---)
Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Hannele Ranta-Lassila, Vesa-Pekka Nuotio, Anne Nenonen ja Toni Kaarresalo. Asian esittelijä Andreas Byggmästar.