KHO:2023:84

Kunnanhallitus oli päättänyt käyttää etuosto-oikeutta kiinteistökaupassa, jossa myyjänä oli jakamaton kuolinpesä ja ostajana osakeyhtiö, jonka kuolinpesän osakkaat rintaperillisineen omistivat. Kuolinpesän ja yhtiön ilmoituksen mukaan kiinteistökauppa oli tehty perinnönjaon mahdollistamiseksi.

Asiassa oli kysymys sen arvioimisesta, oliko etuosto-oikeuden käyttämistä pidettävä tässä tilanteessa ilmeisen kohtuuttomana.

Etuostolaki 1 § 1 ja 3 momentti, 5 § 1 momentti 2 kohta, 6 § 1 momentti

Osakeyhtiölaki 1 luku 2 § 1 momentti

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Helsingin hallinto-oikeus 15.2.2022 nro H829/2022

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Muutoksenhakijoiden vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa hylätään.

Lausuminen täytäntöönpanoa koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Asian tausta

(1) G:n kunnanhallitus on päätöksellään 27.4.2020 § 130 päättänyt käyttää etuosto-oikeutta 21.2.2020 tehdyssä kiinteistön kaupassa, jossa A:n kuolinpesä on myynyt X Oy:lle noin 1,3 hehtaarin suuruisen kiinteistön R. Kauppahinta on ollut 6 718 euroa.

(2) Kiinteistö sijoittuu G:n kunnanvaltuuston 1.9.2014 hyväksymässä G:n maankäytön kehityskuva 2040:ssä kokonaisuudessaan maankäytön kehittämisen painopistealueelle (taajamatoimintojen vyöhyke, jolle suurin osa väestöstä, työpaikoista ja palveluista tulee keskittymään). Kunnanhallituksen päätöksen mukaan etuosto-oikeutta käytetään etuostolain 1 §:n mukaisesti maan hankkimiseksi G:n kunnan maankäytön ja kehityskuva 2040:n mukaisesti yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten.

(3) Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt muutoksenhakijoiden valituksen G:n kunnanhallituksen päätöksestä sekä vaatimuksen G:n kunnan määräämisestä korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa hallinto-oikeudessa.

(4) Hallinto-oikeus on perusteluissaan katsonut, että etuostolain 1 §:n 3 momentissa säädetyt edellytykset etuosto-oikeuden käyttämiselle ovat olleet olemassa. Hallinto-oikeus on myös todennut, että kunnalle ei ole esitetty etuostolain 8 §:ssä tarkoitettua kirjallista pyyntöä sen selvittämiseksi, aikooko kunta käyttää etuosto-oikeuttaan.

(5) Siltä osin kuin muutoksenhakijat olivat valituksessaan vedonneet siihen, että kunnan etuosto-oikeuden käyttäminen olisi joka tapauksessa etuostolain 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisen kohtuutonta, hallinto-oikeus on lausunut seuraavaa:

Kiinteistön myyjän A:n kuolinpesän osakkaat ovat osakkeenomistajia kiinteistön ostaneessa X Oy:ssä. Yhtiön toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan 4.6.2020 allekirjoittaman vakuutuksen mukaan yhtiön osakkeenomistajina on A:n perillisten lisäksi vain näiden perillisten jälkeläisiä. Kun otetaan huomioon, että kiinteistön ostajana on ollut yhtiö eikä luonnollinen henkilö, hallinto-oikeus katsoo, ettei kiinteistökauppa myyjän ja ostajan pitkälti yhteneväisistä omistussuhteista huolimatta kuitenkaan ole ollut luonteeltaan sillä tavoin henkilökohtainen, että etuosto-oikeuden käyttämistä voitaisiin pitää kohtuuttomana ostajan ja myyjän välisen suhteen perusteella. Myöskään luovutusehdoista tai olosuhteista muutoin ei ole tullut esille kyseiseen alueeseen tai yhtiön toimintaan liittyviä sellaisia seikkoja, joiden johdosta etuosto-oikeuden käyttämisen olisi katsottava olevan kohtuutonta.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Jaana Moilanen, Petteri Leppikorpi ja Jonna Konstari, joka on myös esitellyt asian.

Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(6) A:n kuolinpesä ja X Oy ovat pyytäneet lupaa valittaa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä ja yhteisessä valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan. G:n kunta on määrättävä korvaamaan muutoksenhakijoiden oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Muutoksenhakijat ovat myös vaatineet, että päätöksen täytäntöönpano kielletään.

Muutoksenhakijat ovat esittäneet perusteluinaan muun ohella seuraavaa:

(7) Etuoston kohteena olevasta kiinteistöstä valtaosa eli hieman alle 92 prosenttia on metsätalousmaata, jonka osalta ei ole olemassa konkreettista ja riittävän yksityiskohtaista selvitystä siitä, että aluetta tultaisiin kohtuullisen ajan kuluessa käyttämään etuostolain 1 §:n 3 momentin mukaisiin tarkoituksiin. Kaikki kiinteistön läheisyydessä sijaitsevat kiinteistöt eivät myöskään ole kunnan omistuksessa. Esimerkiksi läheisyydessä sijaitseva 83,73 hehtaarin suuruinen kiinteistö on yksityishenkilön omistuksessa. Tämä osoittaa, ettei asiassa ole kyse riittävän laajasta yhtenäisestä kehitettävästä alueesta.

(8) Etuostolain 8 §:ssä tarkoitetun kirjallisen kyselyn esittämistä kunnalle tai sen esittämättä jättämistä ei tule ottaa huomioon arvioitaessa lain 1 §:n 3 momentin mukaisten edellytysten täyttymistä.

(9) Koska etuoston kohteena oleva kiinteistö on ollut A:n suvun omistuksessa vuosikymmeniä ja myös yhtiö on vuosikymmeniä sitten perustettu perheyhtiö, kiinteistökauppaan liittyy etuostolain 6 §:n esitöissä mainittu voimakas henkilökohtainen luonne. Muutoksenhakijoiden mukaan etuosto-oikeuden käyttämistä on tämän vuoksi pidettävä mainitussa pykälässä tarkoitetulla tavalla ilmeisen kohtuuttomana. Muutoksenhakijat ovat valituksen perusteena viitanneet myös etuostolain 5 §:n 1 momentin 2 kohdan säännökseen, joka koskee lähisukulaisten välistä kiinteistökauppaa.

(10) Kohtuuttomuutta lisäävänä seikkana on myös otettava huomioon, että kiinteistökauppa on tehty lopullisen perinnönjaon suorittamiseksi A:n ja hänen edesmenneen puolisonsa kuolinpesissä sekä näiden kuolinpesien lopettamiseksi. Tätä ei olisi voitu tehdä, jos etuoston kohteena oleva kiinteistö olisi ollut kuolinpesien omistuksessa. Lopullinen perinnönjako kuolinpesissä on tehty 24.2.2020 eli hyvin pian 21.2.2020 tehdyn kiinteistökaupan jälkeen.

(11) G:n kunnanhallitus on todennut lausunnossaan muun ohella, että etuoston kohteena voi olla myös yleiskaavassa maa- ja metsätalousalueeksi osoitettu alue. Kunnan on mahdollista käyttää etuosto-oikeutta kunnan kehityssuunnitelman ja alueen kunnan kannalta strategisen sijainnin perusteella. Kunnanhallitus on lisäksi todennut, ettei X Oy harjoita yritystoimintaa etuosto-oikeuden kohteena olevan alueen läheisyydessä.

(12) Muutoksenhakijat ovat antaneet vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

1. Kysymyksenasettelu

(13) Asiassa on ensin ratkaistava, onko G:n kunta esittänyt riittävän selvityksen siitä, että etuoston kohteena olevaa kiinteistöä tullaan kohtuullisen ajan kuluessa käyttämään etuostolain 1 §:n 3 momentin mukaiseen tarkoitukseen eli maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista tai virkistys- ja suojelutarkoituksia varten.

(14) Mikäli edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitetut edellytykset ovat olemassa, asiassa on sen jälkeen vielä arvioitava, onko etuosto-oikeuden käyttämistä pidettävä kuitenkin etuostolain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen kohtuuttomana sillä perusteella, mitä muutoksenhakijat ovat valituksessaan esittäneet kiinteistökaupan henkilökohtaisesta luonteesta sekä kiinteistökauppaan liittyvistä muista olosuhteista.

2. Sovellettavat oikeusohjeet

(15) Etuostolain 1 §:n 1 momentin mukaan kunnalla on etuosto-oikeus kunnassa sijaitsevan kiinteistön kaupassa. Valtion etuosto-oikeudesta säädetään valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetussa laissa. Mainitun pykälän 3 momentin mukaan etuosto-oikeutta voidaan käyttää maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten.

(16) Hallituksen esityksessä etuostolaiksi (1975 II vp. n:o 180) todetaan lain 1 §:n osalta muun ohella:

”Maan hankkimista kunnalle tarkoittavana lainsäädäntönä etuostosäännöstön on edellytetty tulevan käytettäväksi lähinnä sellaisissa tapauksissa, joissa kunnan kehittämissuunnitelmien kannalta tärkeällä alueella tapahtuu kiinteistön luovutus, jonka ehtoja muun muassa alueen käyttömahdollisuuksien kannalta on pidettävä kunnalle ostajana edullisina. Etuosto-oikeuden käyttäminen on tarpeen lähinnä taaja-asutuksen muodostamista ja siihen liittyviä tarpeita varten. Etuosto-oikeutta on lisäksi voitava käyttää maan hankkimiseksi muita sellaisia tarkoituksia varten, joiden voidaan katsoa edistävän kunnan suunnitelmallista kehittämistä.”

(17) Etuostolain 1 §:ää muutettiin lailla 654/1990 siten, että kunnalla on etuosto-oikeus mainitun pykälän 1 ja 2 momenttiin aiemmin sisältyneiden, kaavoitukseen liittyneiden rajoitusten estämättä. Lain muuttamista koskevassa hallituksen esityksen (HE 104/1989 vp) yleisperusteluissa todetaan lain 1 §:n 3 momentin osalta seuraavaa:

"Pykälän 3 momentin tarkoitusmääre jäisi edelleen voimaan. Etuosto-oikeutta voitaisiin siten käyttää vain, jos aluetta kohtuullisen ajan kuluessa tarvitaan siinä lueteltuihin tarkoituksiin."

(18) Etuostolain 5 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan etuosto-oikeutta ei ole, milloin ostajana on myyjän puoliso tai henkilö, joka perintökaaren 2 ja 4 luvun säännösten mukaan voisi periä myyjän, taikka tällaisen henkilön puoliso. Hallituksen esityksessä etuostolaiksi (1975 II vp. n:o 180) todetaan lain 5 §:n osalta muun ohella:

”Myöskään henkilökohtaisiin suhteisiin voimakkaasti sidoksissa oleviin luovutuksiin ei etuosto-oikeutta ole ulotettu. (…) Niinpä etuosto-oikeuden ulkopuolelle jäisivät ehdotuksen mukaan kaupat, joissa ostajana on myyjän puoliso tai henkilö, joka 5 päivänä helmikuuta 1965 annetun perintökaaren (40/65) 2 ja 4 luvun säännösten mukaan voisi periä myyjän, taikka tällaisen henkilön puoliso (5 § 1 mom. 2 kohta). Säännöksen mukaan kaikkien edellä mainituissa suhteissa toisiinsa olevien henkilöiden puolin ja toisin tekemät kaupat jäävät siten etuosto-oikeuden ulkopuolelle. Etuosto-oikeus on suljettu pois vain sellaisten kiinteistönkauppojen kohdalta, joissa sopijapuolina ovat mainitut henkilöt.”

(19) Etuostolain 6 §:n 1 momentin mukaan etuosto-oikeutta ei ole, milloin sen käyttämistä, huomioon ottaen ostajan ja myyjän välinen suhde, luovutuksen ehdot tai muut olosuhteet, on pidettävä ilmeisen kohtuuttomana.

(20) Hallituksen esityksessä etuostolaiksi (1975 II vp. n:o 180) todetaan lain 6 §:n osalta seuraavaa:

”Joissakin tapauksissa etuostosäännösten soveltaminen saattaisi johtaa kohtuuttomuuksiin. Sen vuoksi etuosto-oikeuden ulkopuolelle ehdotetaankin jätettäväksi myös sellaiset kiinteistönkaupat, joissa etuosto-oikeuden käyttämistä on ostajan ja myyjän välinen suhde, luovutuksen ehdot tai muut olosuhteet huomioon ottaen pidettävä ilmeisen kohtuuttomana (6 §). Lähinnä kysymyksessä on edellytetty olevan tapaukset, joissa kiinteistönkaupalla on katsottava olleen voimakkaasti henkilökohtainen luonne. Tällaisesta tapauksesta saattaa olla kysymys esimerkiksi myytäessä kiinteistö tai osa siitä pitkäaikaiselle työntekijälle tai kasvattilapselle. Vastaava tilanne voi olla, jos ostajalle on erityisen tärkeätä saada maata juuri kysymyksessä olevalta paikalta, esimerkiksi yrityksen hankkiessa maata jo olevan teollisuuslaitoksensa vierestä toimintansa laajentamista varten. Luovutuksen ehdot puolestaan voivat kohtuusperusteella estää etuosto-oikeuden käyttämisen erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa kauppaan on myyjän kannalta katsottava ratkaisevasti vaikuttaneen kauppahinnan suorittaminen määrätyllä rahasuorituksesta poikkeavalla tavalla, esimerkiksi myyjälle henkilökohtaisista syistä erityisen tärkeän esineen muodostaessa tässä suhteessa ratkaisevaksi katsottavan osan kauppahintaa. Usein voidaan luovutusehdoista, kuten käypää hintaa huomattavasti alemmasta kauppahinnasta päätellä, onko osapuolten välillä ollut edellä tarkoitettu erityinen suhde. Harkinta joudutaan luonnollisesti suorittamaan tapaus tapaukselta.”

(21) Osakeyhtiölain 1 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan osakeyhtiö on osakkeenomistajistaan erillinen oikeushenkilö, joka syntyy rekisteröimisellä.

3. Asiassa saatu selvitys

(22) Etuoston kohteena on R-niminen kiinteistö, joka sijaitsee G:n kunnan H:n alueella. Kiinteistö muodostuu kahdesta palstasta, ja se on pinta-alaltaan yhteensä 1,3 hehtaaria. Kiinteistö on rakentamaton. Kiinteistön palstojen välissä kulkee tie. Suuremman palstan pohjoisreunassa sijaitseva noin 0,05 hehtaarin suuruinen alue sijoittuu H:n vuonna 2003 osin lainvoiman saaneessa asemakaavassa lähivirkistysalueeksi (VL) osoitetulle alueelle. Muu osa suuremmasta palstasta on G:n yleiskaava 2020:ssä osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Kiinteistön pienempi palsta, jonka pinta-ala on noin 0,06 hehtaaria, on H:n asemakaavassa osoitettu yleiseksi pysäköintialueeksi (LP).

(23) G:n kunnanhallituksen päätöksen 27.4.2020 § 130 mukaan etuosto-oikeutta puheena olevaan kiinteistöön on käytetty maan hankkimiseksi G:n kunnanvaltuuston 1.9.2014 hyväksymän ”Maankäytön kehityskuva 2040” -nimisen asiakirjan mukaisesti yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten. Kiinteistö sijoittuu tiiviisti rakennetun erillispientaloalueen välittömään läheisyyteen alueelle, joka on edellä mainitussa kunnanvaltuuston hyväksymässä asiakirjassa määritelty kasvuvyöhykkeeksi ja maankäytön kehittämisen painopistealueeksi. Asiakirjaan sisältyvän kehityskuvakartan mukaan alue on taajamatoimintojen vyöhykettä, jolle suurin osa väestöstä, työpaikoista ja palveluista tulee keskittymään.

(24) Kiinteistön myyjänä 21.2.2020 tehdyssä kaupassa on ollut A:n jakamaton kuolinpesä. Kuolinpesän osakkaita ovat olleet B, C, D, E ja F sekä A:n edesmenneen puolison jakamaton kuolinpesä, jonka osakkaita mainitut henkilöt myös olivat.

(25) Kiinteistön ostajana on ollut X Oy, jonka A ja hänen perillisensä ovat perustaneet. Yhtiö on rekisteröity 4.3.1987 Oy Y Ab -nimisenä, ja sen nimi on muutettu X Oy:ksi 19.6.1991. Yhtiön osakkeenomistajina ovat kaupantekohetkellä olleet edellä mainitut henkilöt sekä heidän lapsensa niin, että kukin heistä lapsineen omistaa 1/5 yhtiön osakkeista.

(26) Muutoksenhakijoiden ilmoituksen mukaan A:n kuolinpesä on myynyt kiinteistön X Oy:lle lopullisen perinnönjaon toteuttamiseksi A:n ja hänen puolisonsa kuolinpesissä.

4. Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

4.1 Etuosto-oikeuden käyttötarkoitus

(27) Etuostolain 1 §:n 3 momentin mukaan etuosto-oikeutta voidaan käyttää maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten. Selvyyden vuoksi korkein hallinto-oikeus toteaa, että edellä tarkoitetut etuosto-oikeuden edellytykset arvioidaan itsenäisesti. Etuostolain 8 §:ssä tarkoitetun pyynnön esittämisellä tai esittämättä jättämisellä ei siten ole tältä osin merkitystä.

(28) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että kunnan tulee etuosto-oikeutta käyttääkseen esittää selvitys alueen tulevasta käytöstä. Etuostolaissa ei säädetä, minkälainen selvityksen tulee olla, vaan asia ratkaistaan kussakin tapauksessa erikseen. Kunta voi osoittaa aikovansa käyttää aluetta lain edellyttämiin tarkoituksiin muun ohella kaavoituksen tai suunnitelmien avulla.

(29) Asiassa saadun selvityksen mukaan noin 0,06 hehtaarin suuruinen alue etuoston kohteena olevasta kiinteistöstä on asemakaavassa osoitettu yleiseksi pysäköintialueeksi (LP) ja noin 0,05 hehtaarin suuruinen alue lähivirkistysalueeksi (VL). Muu osa kiinteistöstä eli noin 1,2 hehtaarin suuruinen alue on yleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Viimeksi mainittu osa kiinteistöstä rajoittuu kiinteistön luoteisreunassa asemakaavassa erillispientalojen korttelialueeksi osoitettuun alueeseen.

(30) G:n kunnanvaltuusto on 1.9.2014 hyväksynyt kunnan kehittämistavoitteet vuoteen 2040 asti eli hyväksymisajankohdastaan lukien noin 25 vuoden ajalle sisältävän strategisen suunnitelman (”Maankäytön kehityskuva 2040”). Suunnitelman mukaan kehityskuvassa korostuvat yhdyskunnan rakenteelliset kysymykset, kuten toimivuus, lisärakentamisen sijoittumisperiaatteet, keskus- ja palveluverkon suunnittelu, liikenteen järjestelyt sekä yhdyskunnan viherrakenteen kehittäminen. Suunnitelmassa todetaan, että siihen sisältyvällä kehityskuvalla ei ole maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja oikeusvaikutuksia, eikä kehityskuvakartassa esitettyjä merkintöjä tule tulkita aluevarauksina.

(31) Alue, jolla kiinteistö sijaitsee, on edellä mainitussa suunnitelmassa määritelty kasvuvyöhykkeeksi ja maankäytön kehittämisen painopistealueeksi. Kehityskuvaan sisältyvän kartan mukaan alue on taajamatoimintojen vyöhykettä, jolle suurin osa väestöstä, työpaikoista ja palveluista tulee keskittymään.

(32) Korkein hallinto-oikeus katsoo, että puheena olevan suunnitelman kehityskuvassa käytettyä noin 25 vuoden pituista tarkastelujaksoa on pidettävä perusteltuna G:n kunnan maankäytön suunnitelmalliseksi kehittämiseksi. Korkein hallinto-oikeus myös katsoo, että suunnitelma sisältää kunnan alueidenkäytön strategiset tavoitteet ja niiden tavoitteellisen toteuttamisaikataulun sellaisella riittävällä tarkkuudella, jota suunnittelun yleinen taso huomioon ottaen voidaan edellyttää.

(33) Kun otetaan huomioon edellä lausuttu ja erityisesti etuoston kohteena olevan kiinteistön sijainti olemassa olevan pientaloalueen välittömässä läheisyydessä, korkein hallinto-oikeus katsoo samoin kuin hallinto-oikeus, että etuostolain 1 §:n 3 momentissa säädetyt edellytykset etuoston käyttämiseen ovat olleet olemassa.

4.2 Etuosto-oikeuden käyttämisen muut edellytykset

(34) Muutoksenhakijat ovat vedotessaan etuosto-oikeuden käyttämisen ilmeiseen kohtuuttomuuteen viitanneet erityisesti myyjätahon eli kuolinpesän ja ostajatahon eli osakeyhtiön taustalla olevien luonnollisten henkilöiden välisiin läheisiin sukulaissuhteisiin. Koska kysymys ei kuitenkaan ole luonnollisten henkilöiden välisestä kaupasta, asiassa ei ole kysymys etuostolain 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta tilanteesta. Mainitun lainkohdan mukaan etuosto-oikeutta ei ole, milloin ostajana on myyjän puoliso tai henkilö, joka perintökaaren 2 ja 4 luvun säännösten mukaan voisi periä myyjän, taikka tällaisen henkilön puoliso. Etuostolain 5 §:n esitöiden mukaan etuosto-oikeus on suljettu pois vain sellaisten kiinteistökauppojen kohdalta, joissa sopijapuolina ovat mainitut luonnolliset henkilöt. Etuostolain 5 §:n 1 momentin 2 kohdan soveltaminen ei edellytä kohtuuttomuusharkintaa.

(35) Asiassa on sen sijaan arvioitava, onko etuosto-oikeuden käyttämistä pidettävä kuolinpesän ja osakeyhtiön esittämillä perusteilla etuostolain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kuitenkin ilmeisen kohtuuttomana. Mikäli etuosto-oikeuden käyttämisen katsottaisiin olevan ilmeisen kohtuutonta, kunnalla ei olisi etuosto-oikeutta.

(36) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että etuostolain 6 §:n 1 momentti voi sinänsä tulla sovellettavaksi myös tilanteessa, jossa ostajatahona on yhtiö tai muu oikeushenkilö. Nyt esillä olevassa tapauksessa ostajatahona on ollut jo pitkään toiminut osakeyhtiö, jota ei ole perustettu kiinteistökauppaa varten. Myyjätahona on ollut jakamaton kuolinpesä, jonka osakkaina olevat luonnolliset henkilöt ovat olleet yhdessä rintaperillistensä kanssa myös mainitun osakeyhtiön osakkeenomistajia. Tämän vuoksi asiassa on arvioitava, liittyykö kiinteistökauppaan näistä syistä sellaisia olosuhteita tai muita etuostolain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuja seikkoja, joiden perusteella etuosto-oikeuden käyttäminen olisi ilmeisen kohtuutonta.

(37) Etuostolain 6 §:n 1 momentin esitöiden mukaan kiinteistökaupan voimakkaasti henkilökohtainen luonne saattaa tulla arvioitavaksi esimerkiksi myytäessä kiinteistö tai osa siitä pitkäaikaiselle työntekijälle tai kasvattilapselle. Korkein hallinto-oikeus katsoo mainittujen perustelujen osoittavan, että tällaisessa tapauksessa kaupan perusteena tulee olla kauppaan tavanomaisesti kuuluvien taloudellisten ja muiden vastaavien syiden lisäksi edellä mainittuihin esimerkkeihin verrattavissa oleva myyjän ja ostajan väliseen henkilökohtaiseen suhteeseen liittyvä erityinen peruste.

(38) Nyt esillä olevassa tapauksessa ostajana on ollut osakeyhtiö. Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiö on osakkeenomistajistaan erillinen oikeushenkilö. Tähän nähden edellä lain esitöissä tarkoitettua kaupan voimakkaasti henkilökohtaiseen luonteeseen viittaavaa erityistä suhdetta ei voida katsoa olleen myyjän ja ostajan välillä. Se seikka, että osakeyhtiön osakkeenomistajat ovat olleet myyjänä olevan kuolinpesän osakkaita tai heidän rintaperillisiään, ei anna aihetta arvioida asiaa tältä osin toisin.

(39) Etuostolain 6 §:n 1 momentin esitöiden mukaan lainkohdassa tarkoitetut olosuhteet voivat myös olla olemassa silloin, jos ostajalle on erityisen tärkeää saada maata juuri kysymyksessä olevalta paikalta, esimerkiksi yrityksen hankkiessa maata jo olevan teollisuuslaitoksensa vierestä toimintansa laajentamista varten. Ostajan ollessa oikeushenkilö kiinteistökaupan erityisen luonteen tulee näin ollen liittyä oikeushenkilön harjoittamaan toimintaan. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että perusteena kiinteistökaupalle olisi ollut ostajana olleen osakeyhtiön harjoittama liiketoiminta tai muu vastaava syy.

(40) Muutoksenhakijoiden mukaan etuosto-oikeuden käyttäminen on ollut etuostolain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen kohtuutonta myös sen vuoksi, että kuolinpesä on myynyt kiinteistön puheena olevalle osakeyhtiölle, jotta kuolinpesässä on voitu tehdä lopullinen perinnönjako. Korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei kiinteistön myyjätahon mahdollista taloudellista tai muuta vastaavaa etua palvelevaa omaisuusjärjestelyä voida yksinään pitää sellaisena kiinteistökauppaan liittyvänä muuna olosuhteena, joka olisi otettava huomioon lain 6 §:n 1 momentin mukaisessa ilmeisen kohtuuttomuuden arvioinnissa.

(41) Edellä olevan perusteella korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei valituksessa ole tuotu esiin sellaisia seikkoja kiinteistön myyjän ja ostajan välisestä suhteesta tai muista olosuhteista, joiden perusteella etuosto-oikeuden käyttämistä voitaisiin pitää ilmeisen kohtuuttomana etuostolain 6 §:n 1 momentin perusteella.

4.3 Johtopäätös

(42) Edellä sanotuin perustein ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

5. Oikeudenkäyntikulut

(43) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

(44) Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §, muutoksenhakijoille ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

6. Täytäntöönpanoa koskeva vaatimus

(45) Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanoa koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Eija Siitari, Mika Seppälä, Tuomas Kuokkanen ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Pekka Kemppainen.