KHO:2023:94

A Oy:n omistamissa kahdessa erillisessä rakennuksessa toimi paloasema. Asiassa oli ratkaistavana, sovellettiinko näihin rakennuksiin varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 30 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädettyä kivisen asuin-, toimisto- ja muun niihin verrattavan rakennuksen yhden prosentin suuruista ikäalennusta vai mainitun momentin 2 kohdassa säädettyä kivisen myymälä-, varasto-, tehdas-, työpaja-, talous- ja muun niihin verrattavan rakennuksen neljän prosentin suuruista ikäalennusta. Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksen KHO 2021:168 mukaan arviointi oli tehtävä rakennuskohtaisesti, vaikka rakennukset yhdessä muodostivat toiminnallisen kokonaisuuden.

Paloasemaan sisältyi pelastusajoneuvojen ja muun pelastuskaluston säilytys-, pesu- ja huoltotiloja, joihin kohdistui poikkeuksellista käyttörasitusta ja erityisiä teknisiä vaatimuksia. Siten pääasialliselta käyttötarkoitukseltaan ja teknisiltä ominaisuuksiltaan paloaseman käytössä oleva tällainen rakennus rinnastui myymälä-, varasto-, tehdas-, työpaja- ja talousrakennuksiin.

Paloasemaan sisältyi myös toimisto- ja sosiaalitiloja. Silloin, kun nämä tilat sijaitsivat erillisessä rakennuksessa ja määrittivät pääosin rakennuksen käyttötarkoitusta ja teknisiä ominaisuuksia, paloaseman käytössä oleva tällainen rakennus rinnastui asuin- ja toimistorakennuksiin.

Pelastuskaluston säilytys-, pesu- ja huoltotilojen teknisiä ominaisuuksia ja käyttötarkoitusta ei ollut otettu huomioon paloaseman rakennusten vuotuista ikäalennusta määritettäessä. Asiassa ei ilmennyt, miten kyseiset tilat ja toimisto- ja sosiaalitilat jakaantuivat paloaseman käytössä olevien rakennusten kesken. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden ja verotuksen oikaisulautakunnan päätökset sekä toimitetut kiinteistöverotukset rakennusten ikäalennusta koskevilta osin ja palautti asian Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi. Äänestys 3–2.

Kiinteistöverotus vuosilta 2011–2017.

Kiinteistöverolaki 15 § 1 momentti

Laki varojen arvostamisesta verotuksessa 30 § 1 momentti 1 ja 2 kohta

Ks. KHO 2021:168

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Turun hallinto-oikeus 9.12.2021 nro 21/0352/2

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää A Oy:lle valitusluvan ja tutkii asian.

Korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden ja verotuksen oikaisulautakunnan päätökset sekä vuosilta 2011–2017 toimitetut kiinteistöverotukset B:n pelastuslaitoksen C:n paloaseman käytössä olevien rakennusten 2 ja 3 ikäalennusta koskevilta osin ja palauttaa asian Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi.

Asian tausta

(1) A Oy omistaa kiinteistön vuokra-alueella sijaitsevat rakennukset, joissa toimii poliisi- ja pelastusviranomaisten yksikköjä, kuten B:n pelastuslaitoksen C:n paloasema.

(2) Verohallinto on toimittanut B:n pelastuslaitoksen käytössä olevien C:n paloasemaan kuuluvien rakennusten 2 ja 3 kiinteistöverotuksen vuosina 2011–2017 siten, että rakennukset on arvostettu paloasemarakennuksina ja niiden ikäalennus on laskettu soveltamalla kivisiin asuin- ja toimistorakennuksiin verrattavan rakennuksen yhden prosentin vuotuista ikäalennusta.

(3) Verotuksen oikaisulautakunta on 29.8.2019 tekemillään päätöksillä muun ohella hylännyt yhtiön vaatimuksen siitä, että kyseisiin paloasemarakennuksiin on sovellettava kivisiin myymälä- ja tehdasrakennuksiin verrattavan rakennuksen neljän prosentin vuotuista ikäalennusta.

(4) Turun hallinto-oikeus on 9.12.2021 antamallaan päätöksellä hylännyt yhtiön valituksen.

(5) Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluina ikäalennusta koskevilta osin lausunut muun ohella, että palomiesten ja muiden paloasemalla työskentelevien virkamiesten tai työntekijöiden tilat ja tilannekeskus ovat verrattavissa käyttötarkoituksensa puolesta paremmin asuin- ja toimistorakennuksiin kuin arvostamislain 30 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisiin rakennuksiin. Poliisi- ja paloaseman käsittävä rakennuskokonaisuus on myös rakenteensa puolesta verrattavissa asuin- ja toimistorakennuksiin. Pelastustoimen raskaasta kalustosta, työntekijöiden varustuksesta ja tilojen ympärivuorokautisesta käytöstä aiheutuva kuluminen liittyy pääosin pintamateriaalien kulumiseen ja varusteiden ja laitteiden tuomat uudistustarpeet liittyvät normaaliin toiminnan ajantasaistamiseen, eikä niitä siten voida oikeuskäytäntöön nähden pitää suurempaa ikäalennusprosenttia puoltavina tekijöinä.

(6) Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan toisaalta paloaseman käsittävissä rakennuksissa sijaitsevat tilat paloautojen ja ambulanssien pesulle ja huollolle, mistä aiheutuu asuin- ja toimistorakennuksista poikkeavaa käyttörasitusta. Lisäksi paloasemaa koskevat asuin- ja toimistorakennuksista poikkeavat turvallisuusvaatimukset. Asiakirjoista ei ole todettavissa, että jompikumpi paloaseman rakennuksista olisi pääasiallisesti tai edes huomattavilta osin varattu pelastuskaluston säilytykseen, pesuun ja huoltoon. Hallinto-oikeuden käsityksen mukaan yhtiöllä olisi julkisuutta ja salassapitoa koskevien säännösten estämättä ollut mahdollisuus toimittaa selvitystä paloaseman rakennusten suhteellisesta tilankäytöstä eri toimintoihin.

(7) Hallinto-oikeus on siten asiassa saadun selvityksen perusteella katsonut, että paloaseman käsittäviä rakennuksia ja osarakennuksia on rakenteensa, pääasiallisen käyttötarkoituksensa ja tilankäyttönsä sekä tiloihin kohdistuvan käyttörasituksen perusteella pidettävä ikäalennusta laskettaessa asuin- ja toimistorakennuksiin verrattavina rakennuksina.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Susanna Päivänsäde, joka on myös esitellyt asian, ja Antti Jukarainen.

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(8) A Oy on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että rakennusten 2 ja 3 verotusarvon laskennassa sovelletaan neljän prosentin vuotuista ikäalennusta.

(9) Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on vastineessaan vaatinut, että yhtiön valitus hylätään.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

(10) Asiassa on korkeimmassa hallinto-oikeudessa arvioitavana, onko A Oy:n omistamiin ja B:n pelastuslaitoksen C:n paloaseman käytössä oleviin rakennuksiin 2 ja 3 sovellettava asuin- ja toimistorakennuksiin verrattavan rakennuksen yhden prosentin vai myymälä-, varasto-, tehdas-, työpaja- ja talousrakennuksiin verrattavan rakennuksen neljän prosentin vuotuista ikäalennusta vuosien 2011–2017 kiinteistöverotuksissa.

Osapuolten kannat

(11) A Oy:n mukaan paloasemarakennukset rinnastuvat rakenteensa ja tilankäyttönsä puolesta paremmin myymälä-, varasto-, tehdas-, työpaja- ja talousrakennuksiin kuin asuin- ja toimistorakennuksiin. Lisäksi paloasematoiminnasta aiheutuu rakennuksille huomattavasti suurempaa fyysistä kulumista kuin esimerkiksi istumatyöstä toimistorakennuksille. Paloasemaa käytetään hyvin suurelta osin vuorokauden ympäri. Paloasemarakennuksissa säilytetään, siirrellään ja huolletaan muun muassa hälytysajoneuvoja ja muuta sammutus- ja pelastustoimintaan liittyvää raskasta varustusta, kuten sammutusletkuja ja hydraulisia leikkureita. Ajoneuvot, varusteet ja suojavaatteet pestään jokaisen sammutustehtävän jälkeen. Myös miehistön sauna- ja pesutilat ovat runsaassa käytössä.

(12) Paloasemarakennuksiin kohdistuu erityisiä, fyysisestä kulumisesta riippumattomia uudistamistarpeita. Nämä voivat johtua muun muassa paloasemarakennusten toiminnallisesta vanhenemisesta, kuten varustuksen ja laitteiston muutoksista, kun esimerkiksi ajoneuvot vaihtuvat suurempaan kokoon. Myös palomiesten työskentelyä organisoidaan eri tavoin kuin aiemmin. Esimerkiksi 2000-luvun kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana on otettu käyttöön Puhdas paloasema -malli, jossa paloaseman tilat jaetaan likaisiin ja puhtaisiin tiloihin. Tämän on todettu vähentävän työntekijöiden kemiallista altistumista. Uudet työntekotavat ovat johtaneet laajasti myös paloasemien saneeraus- ja uudisrakennushankkeisiin, kun aiemmissa toimitiloissa turvallisempi työskentelymalli ei ollut mahdollinen.

(13) Yhtiö on liittänyt valitukseensa selvityksen C:n paloaseman tilajaottelusta, josta ilmenee rakennusten 2 ja 3 kokonaispinta-alan jakautuminen eri toimintoihin.

(14) Yhtiön mukaan se ei ole julkisuuslain salassapitosäännösten takia voinut esittää C:n paloasemaan kuuluvien rakennusten pohjapiirustuksia tai muuta yksityiskohtaista selvitystä rakennusten tilankäytöstä. Yhtiö on kuitenkin esittänyt sellaista selvitystä rakennusten käytöstä ja ominaisuuksista, että rakennusten rinnastuminen paremmin myymälä-, varasto-, tehdas-, työpaja- ja talousrakennuksiin on ilmeistä.

(15) Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on lausunut, ettei yhtiö ole esittänyt selvitystä C:n paloaseman tilajaottelusta hallinto-oikeudelle. Tilajaottelua koskevaa selvitystä ei tulisi ottaa ensi vaiheessa huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Pelkästään verovelvollisen väitteeseen perustuvan tilajaottelun ei myöskään voida katsoa luotettavasti osoittavan paloasemarakennusten tilajakaumaa. Tilajakauma tulisi pystyä kiinteistöverotuksessa todentamaan muullakin tavoin.

(16) Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön mukaan rakennuksiin 2 ja 3 sovelletut ikäalennukset vastaavat vakiintunutta verotuskäytäntöä, eikä tästä ole verovelvollisten yhdenvertaisen kohtelun vuoksi syytä poiketa yhtiön esittämän selvityksen perusteella.

Sovellettavat oikeusohjeet

(17) Kiinteistöverolain 15 §:n 1 momentin mukaan mainittua lakia sovellettaessa kiinteistön arvona pidetään varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 5 luvun ja sen nojalla annettujen säännösten ja päätösten mukaisesti laskettavaa arvoa kiinteistöveron määräämisvuotta edeltävältä kalenterivuodelta.

(18) Varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (arvostamislaki) 30 §:n 1 momentin mukaan rakennuksen, rakennelman ja vesivoimalaitoksen arvoksi katsotaan jälleenhankinta-arvo vähennettynä seuraavilla vuotuisilla ikäalennuksilla:

1) puinen asuin-, toimisto- ja muu niihin verrattava rakennus 1,25 prosenttia ja vastaava kivinen 1 prosentti;

2) puinen myymälä-, varasto-, tehdas-, työpaja-, talous- ja muu niihin verrattava rakennus sekä muu kuin vesivoimalaitokseen kuuluva voima-asema 5 prosenttia ja vastaava kivinen 4 prosenttia;

Asiassa saatu selvitys

(19) A Oy:n omistamissa rakennuksissa 2 ja 3 toimii B:n pelastuslaitoksen C:n paloasema. Rakennukset on arvostettu vuosien 2011–2017 kiinteistöverotuksissa paloasemarakennuksina. Rakennusten ikäalennukset on laskettu soveltamalla kivisiin asuin- ja toimistorakennuksiin verrattavan rakennuksen yhden prosentin vuotuista ikäalennusta.

(20) Kiinteistöverotustietojen mukaan rakennus 2 on pinta-alaltaan yhteensä 4 925 neliömetriä ja käsittää vuonna 1961 valmistuneen osarakennuksen 1 ja vuonna 1988 valmistuneen osarakennuksen 2. Rakennus 3 on valmistunut vuonna 2005 ja on pinta-alaltaan 706 neliömetriä. Rakennusten kantava rakenne on kivi.

(21) A Oy:n antaman selvityksen mukaan paloasemarakennusten 5 069 neliömetrin kokonaispinta-alasta yhteensä noin 44 prosenttia on ajoneuvojen ja varusteiden säilytys-, pesu- ja huoltotilaa. Yleistä tilaa, kuten käytävä- ja aulatilaa, ja teknistä tilaa on yhteensä noin 24 prosenttia. Loput 32 prosenttia on toimisto- ja kokoustilaa, sosiaalitilaa, kuten lepo-, ruokailu-, liikunta- ja peseytymistilaa, sekä muuta tilaa. Selvityksestä ei ilmene, miten tilat jakaantuvat rakennusten 2 ja 3 kesken.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

(22) Arvostamislain 30 §:n 1 momentissa säädetyt rakennustyyppikohtaiset ikäalennusryhmät perustuvat käsitykseen erityyppisten rakennusten erilaisesta teknistaloudellisesta käyttöiästä.

(23) Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksen KHO 2021:168 mukaisesti kiinteistöveron verotusarvon määrittävää jälleenhankinta-arvoa ja ikäalennuksia on tarkasteltava kunkin rakennuksen osalta erikseen. Asiassa ei ole merkitystä sillä, että rakennuksilla on toiminnallinen yhteys toisiinsa.

(24) Arvioitaessa sitä, onko paloasematoimintaan käytettävä rakennus verrattavissa asuin- ja toimistorakennuksiin vai myymälä-, varasto-, tehdas-, työpaja- ja talousrakennuksiin, huomiota on kiinnitettävä rakennuksen teknisten ominaisuuksien lisäksi sen pääasialliseen käyttötarkoitukseen. Tässä arvioinnissa merkitystä tulee antaa muun ohella rakennuksen tilankäytölle, käyttörasitukselle sekä tilojen käyttöön liittyville muille vaatimuksille, kuten turvallisuusvaatimuksille.

(25) Paloasema voi muodostua yhdestä rakennuksesta tai sen toiminnot voivat sijoittua eri rakennuksiin. Paloaseman toimiessa eri rakennuksissa paloasemarakennusten ikäalennuksia on tarkasteltava kunkin rakennuksen osalta erikseen rakennuksessa harjoitettavien toimintojen perusteella.

(26) Paloasemaan sisältyvät tilat pelastuskaluston säilytykselle, pesulle ja huollolle. Pelastusajoneuvot ja varusteet on huollettava jokaisen pelastustehtävän jälkeen. Isot hallimaiset ajoneuvojen säilytys- ja pesutilat sekä erityiset varusteiden huoltotilat osaltaan määräävät paloaseman rakennetta ja sen teknisiä ominaisuuksia.

(27) Pelastuskaluston säilytys-, pesu- ja huoltotilojen osalta paloasemaan kohdistuu poikkeuksellista käyttörasitusta sekä erityisiä teknisiä vaatimuksia. Pelastuskaluston pesu- ja huoltotilat altistuvat ajoneuvojen ja varusteiden mukana kulkeutuville palamistuotteille, mistä aiheutuu vaatimuksia paloaseman tilankäyttö- ja ilmastointiratkaisuille. Pesu- ja huoltotiloille rasitusta aiheuttaa myös runsas vedenkäyttö ja kosteus. Lisäksi raskaiden ajoneuvojen ja varusteiden siirtelystä aiheutuu paloaseman pintamateriaaleille tavanomaista korkeampaa kulumista. Paloasemat ovat pääasiallisesti jatkuvassa käytössä.

(28) Kun otetaan huomioon pelastuskaluston säilytykseen, pesuun ja huoltoon käytettävät tilat sekä niihin kohdistuvat tekniset vaatimukset ja käyttörasitus, pääasialliselta käyttötarkoitukseltaan ja teknisiltä ominaisuuksiltaan paloaseman käytössä olevan tällaisen rakennuksen on katsottava rinnastuvan paremmin myymälä-, varasto-, tehdas-, työpaja- ja talousrakennuksiin kuin asuin- ja toimistorakennuksiin. Rakennuksen verotusarvon laskennassa on silloin sovellettava arvostamislain 30 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista ikäalennusta.

(29) Paloasematoiminta edellyttää kuitenkin myös toimistotilaa ja sosiaalitilaa, kuten ruokailu-, lepo- ja saniteettitilaa. Silloin, kun nämä tilat sijaitsevat erillisessä rakennuksessa ja määrittävät pääosin tämän rakennuksen käyttötarkoitusta ja teknisiä ominaisuuksia, paloaseman käytössä olevan tällaisen rakennuksen on katsottava rinnastuvan paremmin asuin- ja toimistorakennuksiin. Rakennuksen verotusarvon laskennassa on silloin sovellettava arvostamislain 30 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaista ikäalennusta.

(30) A Oy on asiaa oikaisulautakunnassa ja hallinto-oikeudessa käsiteltäessä perustellut vaatimuksiaan neljän prosentin vuotuisen ikäalennusprosentin soveltamisesta paloasemarakennuksen käytöllä ja kulumisella. Yhtiö ei kuitenkaan ole asian aikaisemmissa vaiheissa esittänyt selvitystä rakennusten 2 ja 3 suhteellisesta tilankäytöstä.

(31) Korkeimmassa hallinto-oikeudessa yhtiö on esittänyt selvityksen C:n paloaseman tilajaottelusta, josta ilmenee tilojen jakautuminen eri toimintoihin rakennusten 2 ja 3 yhteenlasketusta kokonaispinta-alasta. Tästä selvityksestä ei ilmene, miten yhtäältä pelastuskaluston säilytys-, pesu- ja huoltotilat ja toisaalta toimisto- ja sosiaalitilat jakaantuvat rakennusten 2 ja 3 kesken.

(32) C:n paloaseman käytössä olevien rakennusten 2 ja 3 ikäalennukset on laskettu soveltamalla asuin- ja toimistorakennuksiin verrattavan rakennuksen yhden prosentin vuotuista ikäalennusta. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön mukaan tämä vastaa vakiintunutta verotuskäytäntöä. Hallinto-oikeus on puolestaan todennut päätöksessään, että pelastusajoneuvojen pesusta ja huollosta aiheutuu tiloille asuin- ja toimistorakennuksista poikkeavaa käyttörasitusta ja poikkeavia turvallisuusvaatimuksia, mutta asiakirjoista ei ole todettavissa, että jompikumpi rakennuksista olisi pääasiallisesti tai edes huomattavalta osin varattu pelastuskaluston säilytykseen, pesuun ja huoltoon.

(33) Pelastuskaluston säilytys-, pesu- ja huoltotilojen on tyypillisesti katsottava muodostavan merkittävän osan paloaseman pinta-alasta, mikä osaltaan ilmenee myös asiassa esitetystä C:n paloaseman tilajakaumaa koskevasta selvityksestä. Tiloista esitetyn selvityksen perusteella on mahdollista, että pelastuskaluston säilytys-, pesu- ja huoltotiloja on sekä rakennuksessa 2 että rakennuksessa 3.

(34) Koska pelastuskaluston säilytys-, pesu- ja huoltotilojen teknisiä ominaisuuksia ja käyttötarkoitusta ei ole otettu huomioon paloaseman rakennusten 2 ja 3 vuotuista ikäalennusta määritettäessä, hallinto-oikeuden ja verotuksen oikaisulautakunnan päätökset sekä vuosilta 2011–2017 toimitetut kiinteistöverotukset on kumottava näiden rakennusten ikäalennusta koskevilta osin ja asia palautettava Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi. Asiaa uudelleen käsiteltäessä A Oy:llä on tilaisuus esittää Verohallinnolle rakennuskohtaista selvitystä vaatimuksensa tueksi.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Hannele Ranta-Lassila, Mikko Pikkujämsä, Vesa-Pekka Nuotio, Anne Nenonen ja Tero Leskinen. Asian esittelijä Stina-Maria Lund.

Äänestyslausunto

Eri mieltä olleen oikeusneuvos Tero Leskisen äänestyslausunto, johon oikeusneuvos Mikko Pikkujämsä yhtyi:

”Hylkään valituslupahakemuksen. Velvollisena lausumaan pääasiasta siltä osin kuin enemmistö myöntää valitusluvan hylkään yhtiön valituksen.

Perustelut

Olen enemmistön kanssa samaa mieltä korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisun KHO 2021:168 merkityksestä ja kiinteistöveron ikäalennuksen tarkastelun rakennuskohtaisuudesta. Olen enemmistön kanssa samaa mieltä myös siitä, että paloasematoiminnassa voi olla sellaisia rakennuksia, joiden verotusarvon laskennassa on sovellettava arvostamislain 30 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista ikäalennusta, mutta myös rakennuksia, joiden osalta on sovellettava mainitun säännöksen 1 kohdan mukaista ikäalennusta.

Valituksenalaisiin paloasematoiminnassa käytettäviin rakennuksiin sisältyy kiinteistöverotuksen kannalta kaksi erikseen arvioitavaa rakennusta. Hallinto-oikeus on perustellut yhtiön valituksen hylkäämistä muun ohella sillä, että yhtiöllä olisi ollut mahdollisuus toimittaa vaatimuksensa tueksi muutakin selvitystä paloaseman rakennusten suhteellisesta tilankäytöstä eri toimintoihin kuin rakennuspiirustukset. Hallinto-oikeus on perusteluissaan todennut, että asiakirjoista ei ole ollut todettavissa, että jompikumpi paloaseman rakennuksista olisi pääasiallisesti tai edes huomattavilta osin varattu paloautojen ja ambulanssien sekä muun kaluston säilytykseen, pesuun ja huoltoon.

Yhtiö, joka on oikeudelliselta muodoltaan yksityinen osakeyhtiö, ei ole tarkemmin perustellut käsitystään, jonka mukaan julkisuuslain salassapitosäännökset tulisivat sen osalta sovellettaviksi. Kuitenkin, kun otetaan huomioon kiinteistöverolain 18 §:n viittaussäännöksen perusteella sovellettaviksi tulevat verotusmenettelystä annetun lain 18 §:n 5 momentti, 20 §:n 1 momentti ja 22 §:n 4 momentti, sellainenkin viranomainen, joka on veroasiassa sivullisen asemassa, on velvollinen antamaan verotusta ja muutoksenhakua varten tarpeellisia tietoja muun ohella rakennuksista siten, että tiedonantovelvollisuutta rajoittaa vain laissa säädetty todistamiskielto eivätkä salassapitosäännökset ja tietojen saantia koskevat muut rajoitukset sitä muutoin estä. Verovelvollisen oma selvitysvelvollisuus ei voi olla tätä suppeampi.

Verotusmenettelystä annetun lain 26 §:n 4 momentin mukaan, joka tulee sovellettavaksi kiinteistöverolain 22 §:n 4 momentin viittaussäännöksen perusteella, verovelvollisen täytettyä ilmoittamisvelvollisuutensa tulee veroviranomaisen ja verovelvollisen osallistua mahdollisuuksiensa mukaan asian selvittämiseen. Pääasiallisesti sen osapuolen, jolla on siihen paremmat edellytykset, on esitettävä asiasta selvitystä.

Vaikka yhtiön vasta täällä esittämän selvityksen huomioon ottamiseen ei ole estettä, siitäkään ei ilmene, miten ajoneuvojen ja varusteiden säilytys-, pesu- ja huoltotilat ja toisaalta erityisesti kokous- ja toimistotilat sekä lepotilat jakaantuvat rakennusten 2 ja 3 kesken. Molemmat mainitut rakennukset on toimitetuissa kiinteistöverotuksissa ainakin verovuodesta 2011 lähtien katsottu asuin- ja toimistorakennuksiin rinnastuviksi. Verovelvollisella, joka on riitauttanut tällä tavoin vakiintuneen verokohtelun, on katsottava olevan rakennuspiirustuksiin kohdistuvan salassapitointressin tai mahdollisen suoranaisen salassapitovelvollisuuden estämättä velvollisuus esittää tarpeellinen selvitys vaatimuksensa tueksi. Tähän nähden hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perustetta, eikä asiassa ole verovelvollisen selvitysvelvollisuus huomioon ottaen enää perustetta palauttaa sitä Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi.”