KHO:2023:125

Opetushallitus oli rinnastanut Venäjän federaatiossa suoritetun Candidate of Chemical Sciences -tutkinnon (kandidat nauk) Suomessa jatkotutkintona suoritettavaan lisensiaatin tutkintoon.

Kun otettiin huomioon eri maiden tieteellisten jatkotutkintojärjestelmien moninaisuus, ulkomailla suoritettua tieteellistä jatkotutkintoa ei voinut rinnastaa Suomessa jatkotutkintona suoritettavaan lisensiaatin tutkintoon yksinomaan sillä perusteella, että se sijoittui lähtömaan kaksiportaisessa tieteellisten jatkotutkintojen järjestelmässä alemmalle tasolle. Sen sijaan ulkomailla suoritetun tieteellisen jatkotutkinnon tasoa suhteessa Suomessa suoritettaviin jatkotutkintoihin oli arvioitava tutkintoon johtaneiden suoritteiden perusteella.

Laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta (ulkomaanopintolaki) 1 § 1 momentti, 2 § 1 momentti sekä 3 § 1 ja 3 momentti

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Turun hallinto-oikeus 29.6.2022 nro H1084/2022

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

Hallinto-oikeuden ja Opetushallituksen päätökset kumotaan. Asia palautetaan Opetushallitukselle uudelleen käsiteltäväksi.

Asian tausta

(1) Opetushallitus on päätöksellään 28.7.2021 siltä osin kuin nyt on kysymys rinnastanut A:n (jäljempänä myös muutoksenhakija) Venäjän federaatiossa suorittaman Candidate of Chemical Sciences -tutkinnon (kandidat nauk) Suomessa jatkotutkintona suoritettavaan lisensiaatin tutkintoon.

(2) Hallinto-oikeus on päätöksellään 29.6.2022 hylännyt muutoksenhakijan valituksen Opetushallituksen päätöksestä.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marja Peltoniemi, Sofia Laaksonen ja Lauri Gummerus, joka on myös esitellyt asian.

Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(3) A on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja Opetushallituksen päätökset kumotaan. Hän on perusteinaan esittänyt muun ohella, että Opetushallitus on virheellisesti rinnastanut kandidat nauk -tutkinnon Suomessa suoritettavaan lisensiaatin tutkintoon, vaikka kysymys on tohtorin tutkintoa vastaavasta tutkinnosta. Venäjällä on kaksiportainen tohtorintutkintojärjestelmä toisin kuin Suomessa.

(4) Opetushallitus on antanut lausunnon. Muutoksenhakijan suorittaman kandidat nauk -tutkinnon vastaavuutta tietyn tasoiseen Suomessa suoritettavaan korkeakoulututkintoon on arvioitu ensisijaisesti sen perusteella, miten tutkinto sijoittuu Venäjän korkeakoulututkintojen järjestelmässä. Kyseessä on Venäjän korkeakoulututkintojen järjestelmän mukainen ensimmäinen tieteellinen jatkotutkinto, johon johtavan opiskelun kesto on kolme vuotta.

(5) Muutoksenhakija on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

(6) Asiassa on ratkaistavana, onko Opetushallitus esittämillään perusteilla voinut rinnastaa muutoksenhakijan Venäjän federaatiossa suorittaman Candidate of Chemical Sciences -tutkinnon (kandidat nauk) Suomessa jatkotutkintona suoritettavaan lisensiaatin tutkintoon.

Sovellettavat oikeusohjeet

(7) Ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetun lain (jäljempänä myös ulkomaanopintolaki) 1 §:n 1 momentin mukaan mainitussa laissa säädetään ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään, jonka kelpoisuusvaatimukseksi on laissa säädetty tietyntasoinen tutkinto taikka tietty Suomessa suoritettava korkeakoulututkinto tai korkeakoulun opintosuoritus.

(8) Ulkomaanopintolain 2 §:n 1 momentin mukaan ulkomainen korkeakoulututkinto rinnastetaan ensisijaisesti tietyntasoiseen Suomessa suoritettavaan korkeakoulututkintoon.

(9) Lain 3 §:n 1 momentin mukaan Suomessa suoritettavaan korkeakoulututkintoon rinnastetaan tutkintoa tasoltaan vastaava, ulkomailla suoritettu korkeakoulututkinto. Pykälän 3 momentin mukaan tutkintojen tasojen vastaavuus arvioidaan niihin johtavien korkeakouluopintojen kokonaisuuksien laajuuden, vaativuuden ja suuntautumisen perusteella. Tutkintojen alojen vastaavuus arvioidaan niihin johtavien korkeakouluopintojen kokonaisuuksien sisällön samankaltaisuuden perusteella.

(10) Edellä mainittua pykälää koskevien säännöskohtaisten perustelujen (HE 56/2020 vp) mukaan tutkintojen tason ja alojen vastaavuuden arviointia koskevaa 3 momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että tutkintojen tasojen ja alojen vastaavuus arvioidaan tutkintoihin johtaneiden koulutuskokonaisuuksien perusteella. Ehdotetut muutokset vastaavat Opetushallituksen nykyistä soveltamiskäytäntöä ja niiden tavoitteena on tehdä tutkintojen rinnastamisen perusteita läpinäkyvämmäksi. Perusteluista ilmenee edelleen, että koulutuskokonaisuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä tutkintoon johtaneiden opintojen kokonaisuutta.

(11) Säännöksen perusteluissa on todettu edelleen, että tutkinnon laajuudella tarkoitetaan tutkintoon johtavan koulutuskokonaisuuden tosiasiallisesti edellyttämää työmäärää ja aikaa. Tutkinnon vaativuudella tarkoitetaan sitä, kuinka monipuolinen ja syvällinen tutkintoon johtava koulutuskokonaisuus on ja millaiset teoreettiset ja menetelmälliset valmiudet se antaa.

(12) Säännöksen perustelujen mukaan tutkinnon tason määrittelyssä tutkinnon sijoittuminen lähtömaan tutkintojärjestelmään määrittää pääsääntöisesti rinnastettavan tason. Esimerkiksi jos ulkomainen tutkinto on yliopistossa suoritettu Master-tutkinto, se rinnastetaan pääsääntöisesti ylempään korkeakoulututkintoon. Jos ulkomainen tutkinto on suoritusmaan järjestelmässä ylin tieteellinen jatkotutkinto, se rinnastetaan pääsääntöisesti tohtorin tutkintoon. Pääsäännöstä poikkeavaan ratkaisuun voidaan kuitenkin päätyä esimerkiksi tilanteissa, joissa University-nimisessä korkeakoulussa suoritettu tutkinto rinnastetaan laajuuden, vaativuuden ja erityisesti suuntautumisen perusteella ammattikorkeakoulututkintoon. Kielteiseen rinnastamispäätökseen voidaan puolestaan päätyä, jos sille on erityiset koulutuskokonaisuuden laajuuteen, vaativuuteen ja suuntautumiseen liittyvät perusteet.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

(13) Muutoksenhakija on vuonna 2006 suorittanut Candidate of Chemical Sciences -tutkinnon (kandidat nauk), jonka on myöntänyt Far East Department of Russian Academy of Sciences Venäjän federaatiossa.

(14) Opetushallitus on päätöksellään rinnastanut tämän tutkinnon Suomessa jatkotutkintona suoritettavaan lisensiaatin tutkintoon. Opetushallituksen hallinto-oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle antamista lausunnoista käy ilmi, että keskeinen peruste tutkinnon rinnastamiselle jatkotutkintona suoritettavaan lisensiaatin tutkintoon on ollut tutkinnon sijoittuminen Venäjän jatkotutkintojen järjestelmässä. Koska kyseessä on Venäjän korkeakoulututkintojen järjestelmän mukainen ensimmäinen tieteellinen jatkotutkinto, se on Opetushallituksen mukaan perusteltua rinnastaa Suomen kaksiportaisessa tieteellisten jatkotutkintojen järjestelmässä lisensiaatin tutkintoon.

(15) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että arvioitaessa ulkomailla suoritetun tutkinnon vastaavuutta Suomessa suoritettavaan korkeakoulututkintoon lähtökohtana on ulkomaanopintolain 3 §:n mukaisesti tutkintojen tasojen vastaavuus, joka tulee arvioida tutkintoihin johtavien korkeakouluopintojen kokonaisuuksien laajuuden, vaativuuden ja suuntautumisen perusteella.

(16) Säännöstä koskevien esitöiden mukaisesti rinnastettava taso määräytyy pääsääntöisesti sen perusteella, miten tutkinto sijoittuu lähtömaan tutkintojärjestelmässä. Esitöissä on lisäksi nimenomaisesti todettu, että lähtömaan ylin tieteellinen jatkotutkinto rinnastetaan pääsääntöisesti tohtorin tutkintoon. Esitöistä käy myös ilmi, että pääsäännöstä poikkeavaan ratkaisuun on perusteltua päätyä silloin, kun siihen on tutkinnon laajuuteen, vaativuuteen tai suuntautumiseen liittyviä perusteita.

(17) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että Opetushallitus on nyt käsiteltävässä asiassa voinut ottaa arviointinsa lähtökohdaksi tutkinnon sijoittumisen lähtömaan tieteellisten jatkotutkintojen järjestelmässä. Kun kuitenkin otetaan huomioon eri maiden tieteellisten jatkotutkintojärjestelmien moninaisuus, ulkomaanopintolain 3 §:ää ei voi tulkita siten, että ulkomailla suoritettu tieteellinen jatkotutkinto rinnastettaisiin Suomessa jatkotutkintona suoritettavaan lisensiaatin tutkintoon yksinomaan sillä perusteella, että se sijoittuu lähtömaan kaksiportaisessa tieteellisten jatkotutkintojen järjestelmässä alemmalle tasolle. Sen sijaan ulkomailla suoritettujen tieteellisten jatkotutkintojen tasoa suhteessa Suomessa suoritettaviin jatkotutkintoihin on arvioitava ulkomaanopintolain 3 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla tutkintoon johtaneiden suoritteiden perusteella.

(18) Opetushallitus on päätöksessään 28.7.2021 arvioinut muutoksenhakijan tutkinnon vastaavan tasoltaan Suomessa jatkotutkintona suoritettavaa lisensiaatin tutkintoa. Tätä arviota on perusteltu ainoastaan toteamalla, että tutkintoon johtanut korkeakouluopintojen kokonaisuus vastaa laajuudeltaan, vaativuudeltaan ja suuntautumiseltaan jatkotutkintona suoritettavaan lisensiaatin tutkintoon johtavaa korkeakouluopintojen kokonaisuutta.

(19) Koska Opetushallituksen päätöksestä ei ilmene, miten ja millaisen selvityksen perusteella se on tosiasiassa arvioinut muutoksenhakijan suorittaman tutkinnon tasoa suhteessa Suomessa suoritettaviin tieteellisiin jatkotutkintoihin, hallinto-oikeuden ja Opetushallituksen päätökset on kumottava ja asia palautettava Opetushallitukselle uudelleen käsiteltäväksi.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Outi Suviranta, Janne Aer, Petri Helander, Monica Gullans ja Robert Utter. Asian esittelijä Kaisa Pärssinen-Knight.