KHO:2024:43

A Oy oli A-konsernin emoyhtiö. Konserniin kuului muun muassa teräsliiketoimintaa harjoittanut C Oy. A Oy oli vuoden 2019 lopussa ostanut eräiltä rahastoilta 12,33 prosenttia valmistustoimintaa harjoittavan pörssinoteeratun B Oyj:n osakekannasta 9,25 euron osakekohtaisella kauppahinnalla. Osakekauppojen jälkeen A Oy oli B Oyj:n suurin osakkeenomistaja.

Vuonna 2019 tehtyjen osakekauppojen jälkeen C Oy oli alkanut myydä teräslevyjä B Oyj:n harjoittamaa valmistustoimintaa varten. C Oy oli vuonna 2020 ostanut D Oy:n koko osakekannan ja E Oy:n teräspalveluliiketoiminnan. D Oy oli myös alkanut myydä teräslevyjä B Oyj:lle. Vuonna 2021 C Oy oli ostanut teräspalvelukeskus F Oy:n koko osakekannan. Syyskuussa 2021 A Oy oli luovuttanut hankkimiaan B Oyj:n osakkeita 52,00 euron osakekohtaisella kauppahinnalla siten, että luovutetut osakkeet olivat vastanneet noin 7,94 prosenttia B Oyj:n ulkona olleista osakkeista.

Asiassa oli korkeimmassa hallinto-oikeudessa arvioitavana, olivatko B Oyj:n osakkeet palvelleet käyttöarvollaan A Oy:n elinkeinotoimintaa siten, että osakkeet oli katsottava A Oy:n elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 b ja 12 §:ssä tarkoitetuksi käyttöomaisuudeksi.

Korkein hallinto-oikeus katsoi A Oy:n olevan liiketoimintaa harjoittavan konsernin emoyhtiö. Konserni oli laajentanut teräsliiketoimintaansa yrityskauppojen avulla. Kun otettiin huomioon, että B Oyj oli terästuotteita valmistustoiminnassaan käyttävä yhtiö ja että A-konsernin yhtiöt olivat myyneet tuotteitaan B Oyj:lle, B Oyj oli A-konsernin teräsliiketoimintaan nähden lähialalla toimiva yhtiö, ja B Oyj:n osakkeiden hankinnan oli katsottava tukeneen A-konsernin tavoitetta laajentaa konsernin teräsliiketoimintaa. Kun lisäksi otettiin huomioon A Oy:n suurimman osakkeenomistajan asema B Oyj:ssä, B Oyj:n osakkeet olivat A Oy:n strateginen sijoitus. A Oy:n B Oyj:n osakkeista saama luovutushinta oli elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa ja 6 b §:ssä säädetyllä tavalla A Oy:n verovapaata tuloa ja hankintameno vähennyskelvotonta menoa siltä osin kuin A Oy oli luovuttanut yli vuoden ajan omistamiaan B Oyj:n osakkeita. Asiaa ei ollut arvioitava toisin sen vuoksi, että A Oy oli luovuttanut pääosan omistamistaan B Oyj:n osakkeista alle kahden vuoden omistusajan jälkeen. Ennakkoratkaisu verovuodelle 2021.

Laki elinkeinotulon verottamisesta 6 § 1 momentti 1 kohta, 6 b § 1 momentti sekä 2 momentti 1 kohta ja 12 §

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Helsingin hallinto-oikeus 28.2.2023 nro 1186/2023

Ennakkoratkaisun hakija

A Oy

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää A Oy:lle valitusluvan ja tutkii asian.

A Oy:n valitus hyväksytään. Hallinto-oikeuden päätös ja Verohallinnon ennakkoratkaisu kumotaan ja uutena ennakkoratkaisuna lausutaan, että A Oy:n B Oyj:n osakkeiden luovutuksesta saama luovutushinta katsotaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa ja 6 b §:ssä säädetyllä tavalla A Oy:n verovapaaksi tuloksi ja hankintameno vähennyskelvottomaksi menoksi siltä osin kuin A Oy on luovuttanut yli vuoden ajan omistamiaan B Oyj:n osakkeita.

Asian tausta

Ennakkoratkaisuhakemus Verohallinnolle

(1) A Oy on ennakkoratkaisuhakemuksessaan esittänyt muun ohella, että sen konsernin liiketoiminta on saanut alkunsa noin sata vuotta sitten aloitetusta vesijohtoalan urakoinnista. Toiminta on sittemmin laajentunut LVI- ja sähköalan tukkukauppaan sekä teräsliiketoimintaan.

(2) Konsernin aiempi emoyhtiö on jakautunut vuonna 2018. Jakautumisessa on perustettu nykyinen A Oy, jolle on siirretty C Oy:n osakekanta sekä kiinteistöomistuksia. A Oy:n tytäryhtiöiksi on lisäksi perustettu vuonna 2021 toteutetuilla liiketoimintasiirroilla H Oy, joka harjoittaa kiinteistöjen kehittämistä ja vuokrausta, sekä I Oy, joka harjoittaa sijoitustoimintaa ja arvopaperikauppaa.

(3) C Oy:n toiminta on alkanut itsenäisenä yhtiönä vuonna 2016. C Oy:lle on tällöin siirretty liiketoimintakaupalla pääosa konsernissa pitkään harjoitetusta teräsliiketoiminnasta. C Oy on tavoitellut markkinaosuutensa kasvattamista sekä toimintansa kasvua. Yhtiö on vuonna 2020 ostanut D Oy:n koko osakekannan ja E Oy:n teräspalveluliiketoiminnan. Vuonna 2021 yhtiö on ostanut teräspalvelukeskus F Oy:n. Laajemman tuotevalikoiman myötä C Oy on pystynyt tarjoamaan asiakkailleen mahdollisuuden tehdä keskitettyjä ostoja.

(4) C Oy:n palveluksessa työskentelee noin 215 henkilöä. Yhtiön liikevaihto on ollut noin 57 000 000 euroa vuonna 2020 ja arviolta 170 000 000 euroa vuonna 2021.

(5) A Oy on vuoden 2019 lopussa ostanut kaikki G Oyj:n rahastojen omistamat B Oyj:n osakkeet eli 12,33 prosentin osuuden B Oyj:n osakekannasta. B Oyj:n osakkeilla on tuolloin käyty pörssissä kauppaa vähän alle yhdeksän euron kappalehinnalla. Osakekaupan seurauksena A Oy:stä on tullut B Oyj:n suurin osakkeenomistaja.

(6) B Oyj on kiuas- ja saunakomponenttien valmistaja. Yhtiön osakkeiden hankinta on tukenut A Oy:n päämäärää konserninsa kehittämisestä ja kasvattamisesta yli sukupolvien. A Oy:n tavoitteena on ollut osallistua pitkäjänteisesti B Oyj:n kehitykseen. Tavoitteena on myös ollut muodostaa B Oyj:stä tärkeä tukijalka A Oy:n vastuulliselle omistajapolitiikalle.

(7) A Oy:n tytäryhtiöt C Oy ja tämän tytäryhtiö D Oy ovat myyneet teräslevyjä B Oyj:n harjoittamaa valmistustoimintaa varten. Vuoden 2021 arvioitu liikevaihto tältä osin on yhteensä noin 800 000 euroa. Vuonna 2020 D Oy on myynyt B Oyj:lle teräslevyjä yhteensä noin 240 000 eurolla. A Oy:llä on vuodesta 2020 alkaen ollut myös edustus B Oyj:n hallituksessa sekä osakkeenomistajien nimitystoimikunnassa.

(8) Syyskuussa 2021 toteutetuissa pörssikaupoissa A Oy on myynyt B Oyj:n osakkeita 52,00 euron osakekohtaisella kauppahinnalla siten, että myydyt osakkeet ovat vastanneet noin 7,94 prosenttia B Oyj:n kaikista ulkona olleista osakkeista. Osakeluovutusten jälkeen A Oy omistaa edelleen noin 4,4 prosentin osuuden B Oyj:n osakekannasta. A Oy on yhä B Oyj:n suurin yksittäinen osakkeenomistaja.

Ennakkoratkaisuhakemuksessa esitetty kysymys

(9) A Oy on pyytänyt Verohallinnolta ennakkoratkaisua seuraavaan kysymykseen:

Katsotaanko A Oy:n B Oyj:n osakkeiden luovutuksesta saama luovutusvoitto elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 ja 6 b §:ssä säädetyllä tavalla A Oy:n verovapaaksi tuloksi siltä osin kuin A Oy on luovuttanut yli vuoden ajan omistamiaan B Oyj:n osakkeita?

Verohallinnon ennakkoratkaisu 10.2.2022 verovuodelle 2021

(10) Verohallinto on lausunut ennakkoratkaisuna seuraavasti:

A Oy:n omistamia B Oyj:n osakkeita ei pidetä A Oy:n verotuksessa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:ssä ja 6 b §:ssä tarkoitettuina verovapaasti luovutettavina käyttöomaisuuteen kuuluvina osakkeina. A Oy:n B Oyj:n osakkeiden luovutuksesta saama luovutushinta katsotaan A Oy:n veronalaiseksi tuloksi ja osakkeiden hankintameno vähennyskelpoiseksi menoksi.

(11) Verohallinto on ennakkoratkaisun perusteluissa lausunut muun ohella, että hakemuksessa esitetyn perusteella A Oy:tä ei ole pidettävä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:ssä tarkoitettuna pääomasijoitustoimintaa harjoittavana yhtiönä. A Oy:n ja sen konserniyhtiöiden sekä B Oyj:n välille ei ole muodostunut toiminnallista yhteyttä. Kun otetaan lisäksi huomioon omistusosuus ja omistuksen kesto, B Oyj:n osakkeita ei voida katsoa hankitun A Oy:n elinkeinotoimintaa pysyvästi palvelevaan käyttöön, eikä osakkeita ole luettava elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 12 §:n mukaiseksi käyttöomaisuudeksi.

A Oy:n valitus hallinto-oikeudelle

(12) A Oy on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut, että annettu ennakkoratkaisu kumotaan ja uutena ennakkoratkaisuna lausutaan, että A Oy:n omistamien B Oyj:n osakkeiden katsotaan kuuluvan yhtiön käyttöomaisuuteen ja että B Oyj:n osakkeiden luovutuksesta saatu luovutushinta katsotaan yhtiölle elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:n ja 6 b §:n mukaiseksi verovapaaksi tuloksi.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

(13) Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A Oy:n valituksen.

(14) Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluissa lausunut muun ohella, ettei A Oy:n tytäryhtiöidensä kautta välillisesti B Oyj:lle tapahtunut yhtiöiden liikevaihtoon nähden vähäinen teräspalvelutuotteiden myynti ole riittävä muodostamaan toiminnallista yhteyttä yhtiön ja B Oyj:n välille. Pelkästään omistettavan yhtiön hallintoon ja toiminnan kehittämiseen osallistuminen ei sekään sellaisenaan osoita liiketoiminnallista yhteyttä omistavan yhtiön ja kohdeyhtiön välillä. B Oyj:n osakkeiden myyntiajankohta ja omistusaika eivät tue A Oy:n esittämää siitä, että osakkeet on hankittu pitkäaikaiseen ja pysyvään omistukseen eikä esitettyä tarkoitusta uudelle toimialalle laajentumisesta. B Oyj:n osakkeita ei voida katsoa hankitun yhtiön elinkeinotoimintaa pysyvästi palvelevaan käyttöön.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Minna Martikainen, Matti Haapaniemi ja Eveliina Santavuori, joka on myös esitellyt asian.

Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(15) A Oy on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja uutena ennakkoratkaisuna lausutaan, että A Oy:n vuonna 2021 luovuttamien B Oyj:n osakkeiden myynnistä saatu luovutusvoitto katsotaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa ja 6 b §:ssä tarkoitetulla tavalla yhtiön verovapaaksi tuloksi.

(16) Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on vaatinut valituksen hylkäämistä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

(17) Asiassa on ratkaistavana, ovatko kotimaisen B Oyj:n osakkeet A Oy:n elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 b §:ssä tarkoitettuja käyttöomaisuusosakkeita, jotka voidaan vähintään vuoden yhtäjaksoisen omistusajan jälkeen luovuttaa niin, että saatu luovutushinta on verovapaata tuloa ja hankintameno vähennyskelvotonta menoa. B Oyj ei ole sanotun pykälän 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu kiinteistöyhtiö, eikä asiassa ole väitetty, että A Oy olisi pääomasijoitustoimintaa harjoittava osakeyhtiö.

Osapuolten kannanotot

(18) A Oy:n mukaan B Oyj:n osakkeiden omistamisessa on ollut ja on edelleen kyse strategisesta omistuksesta. Strateginen omistus täyttää yhden käyttöomaisuusosakkeen tunnusmerkeistä. A Oy omistaa edelleen noin 4,4 prosenttia B Oyj:n osakkeista ja on sen suurin osakkeenomistaja. B Oyj:n ja A Oy:n kokonaan omistaman tytäryhtiön C Oy:n väliset liiketoimet ovat alkaneet sen jälkeen, kun A Oy on ostanut osuuden B Oyj:stä. Tämä osoittaa konkreettisesti B Oyj:n osakkeiden omistamisen merkityksen niin C Oy:lle kuin A Oy:lle. Lain sanamuodon mukaisesti yhtenä käyttöomaisuusosakkeen luovutuksen verovapauden edellytyksenä on yhden vuoden omistusaika, joka ylittyy asiassa selvästi.

(19) Käyttöomaisuusosakkeiden kriteerien täyttymistä on arvioitava kokonaisarvioinnin perusteella, mutta hallinto-oikeus on tarkastellut vain sitä, onko yhtiöiden välille muodostunut toiminnallinen yhteys. Kyse on kuitenkin strategisesta omistuksesta ja hankinnan tarkoituksena on ollut laajentaa A Oy:n liiketoimintaa uudelle toimialalle sekä lisätä, turvata ja varmistaa A Oy:n tytäryhtiö C Oy:n suoritteiden menekkiä. A Oy on ostanut B Oyj:n osakkeet 9,25 euron osakekohtaisella kauppahinnalla. Kun B Oyj:n osakkeiden pörssikurssi on huomattavasti noussut, A Oy:n ei ole enää ollut mahdollista alkuperäisen tavoitteensa mukaisesti lisätä omistusosuuttaan yhtiössä. Tämän vuoksi osakeomistuksesta on luovuttu niin, että A Oy on edelleen jäänyt B Oyj:n suurimmaksi osakkeenomistajaksi.

(20) Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön mukaan A Oy on kahden yksityishenkilön omistama yritys, joka toimii konsernin emoyhtiönä vastaten konsernitason tehtävistä ja uusista yritysostoista. A Oy:n tytäryhtiön C Oy:n tilikauden 2021 arvioitu liikevaihto on ollut noin 170 miljoonaa euroa. C Oy ja sen alakonsernin yhtiöt ovat myyneet tuotteita B Oyj:lle noin 800 000 eurolla tilikaudella 1.1.–31.12.2021. B Oyj:n harjoittama toiminta ei ole muilta osin liittynyt konsernissa harjoitettuihin liiketoimintoihin.

(21) A Oy:n ja B Oyj:n välille ei voida katsoa muodostuneen toiminnallista yhteyttä yhtiön konserniyhtiöiden kautta edellä mainitun vähäisen myynnin perusteella. A Oy on lisäksi myynyt yli puolet omistamistaan B Oyj:n osakkeista alle kahden vuoden omistusajan jälkeen. Asiaa kokonaisuutena arvioitaessa B Oyj:n osakkeita ei voida katsoa hankitun A Oy:n elinkeinotoimintaa pitkäaikaisesti palvelevaan käyttöön.

Sovellettavat oikeusohjeet ja käyttöomaisuuden käsitettä koskeva lainvalmisteluaineisto

(22) Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:n 1 momentin 1 kohdan (717/2004) mukaan veronalaista tuloa eivät ole muun kuin pääomasijoitustoimintaa harjoittavan osakeyhtiön tai osuuskunnan sekä säästöpankin ja keskinäisen vakuutusyhtiön saamat käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovutushinnat siten kuin 6 b §:ssä säädetään.

(23) Saman lain 6 b §:n 1 momentin mukaan 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun yhteisön saama käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovutushinta ei ole veronalaista tuloa eikä osakkeiden hankintameno vähennyskelpoinen meno, jos osakkeet ovat verovapaasti luovutettavia.

(24) Saman lain 6 b §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan osakkeet ovat verovapaasti luovutettavia, jos verovelvollinen on omistanut yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan ajanjaksona, joka on päättynyt enintään vuotta ennen luovutusta, vähintään kymmenen prosentin osuuden luovutettavan yhtiön osakepääomasta ja luovutettavat osakkeet kuuluvat näin omistettuihin osakkeisiin.

(25) Saman lain 12 §:n ensimmäisen virkkeen mukaan käyttöomaisuutta ovat elinkeinotoiminnassa pysyvään käyttöön tarkoitetut maa-alueet, arvopaperit, rakennukset, koneet, kalustot ja muut esineet, patentit ja muut erikseen luovutettavissa olevat aineettomat oikeudet sekä soran- ja hiekanottopaikat, kaivokset, kivilouhokset, turvesuot ja muut sellaiset hyödykkeet.

(26) Hallituksen esityksessä eduskunnalle yritys- ja pääomaverouudistukseksi (HE 92/2004 vp, jakso 3.3.3. Luovutusvoiton verovapauden soveltamisala, Verovapauden rajoittuminen käyttöomaisuusosakkeisiin) on todettu, että tyypillisiä käyttöomaisuusosakkeita ovat esimerkiksi tytäryhtiöosakkeet ja omistusyhteysyritysten osakkeet. Käyttöomaisuutena voidaan pitää myös niin sanottuja strategisia osakeomistuksia. Tällaisia voivat olla esimerkiksi samalla alalla tai lähialalla toimivan yhtiön osakkeet. Käyttöomaisuusosakkeille on tyypillistä, että ne on hankittu pitkäaikaiseen omistukseen ja niiden omistamisella tavoitellaan ensisijaisesti muita tarkoitusperiä kuin osinkotuottoja tai lyhyen aikavälin arvonnousuja. Hallituksen esityksessä (jakso 3.3.3. Luovutusvoiton verovapauden soveltamisala, Käyttöomaisuusosakkeiden omistusosuus ja aika) on lisäksi todettu, että pelkkä omistusosuusraja johtaisi siihen, että lyhytaikainen omistuskin oikeuttaisi verovapauteen. Omistusosuuden heilahdukset prosenttirajan eri puolille muuttaisivat osakkeiden verokohtelun päinvastaiseksi, mikä voisi johtaa perusteettomaan verosuunnitteluun. Tämän vuoksi on tarpeen rajata verovapauden piiriin kuuluva osakeomistus sellaisiin osakkeisiin, jotka ovat olleet verovelvollisen omistuksessa tietyn määräajan. (--) Tällainen raja myös osaltaan turvaa sen, että vapautus kohdistuu vain pysyväisluonteisiin suorasijoituksiin.

(27) Hallituksen esityksessä eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sekä tuloverolain 45 §:n muuttamisesta (HE 176/2008 vp, jakso 2.1. Lainsäädäntö ja käytäntö) on todettu, että käyttöomaisuutta ovat EVL 12 §:n mukaan elinkeinossa pysyvään käyttöön tarkoitetut hyödykkeet, kuten maa-alueet, arvopaperit, rakennukset, koneet ja kalusto. Käyttöomaisuuden kriteeriksi on asetettu, että hyödykkeen tulee palvella käyttöarvollaan verovelvollisen elinkeinotoimintaa. Pitkäaikaisista sijoituksista käyttöomaisuus eroaa siten, että käyttöomaisuuden hankintameno kohdistuu verovelvollisen varsinaiseen suoritetuotantoon ja on sen kannalta välttämätön. Arvopapereiden on katsottava kuuluvan käyttöomaisuuteen muun muassa silloin, kun verovelvollinen on hankkinut ne lisätäkseen, turvatakseen tai helpottaakseen suoritteidensa menekkiä taikka tehdäkseen tuotannontekijän hankkimisen edulliseksi tai varmemmaksi. Käyttöomaisuudeksi on yleensä katsottu muun muassa tytäryhtiöosakkeet silloinkin, kun tytäryhtiö toimii eri toimialalla. Jos arvopaperit eivät liity verovelvollisen elinkeinotoimintaan, ne luetaan verotuksessa henkilökohtaiseen tulolähteeseen.

(28) Hallituksen esityksessä eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain, tuloverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (HE 257/2018 vp, jakso 2.3.1. Elinkeinoverolaki, Elinkeinotulolähteen uusi omaisuuslaji) on todettu, että ilman muun omaisuuden omaisuuslajia erilaiset osakesijoitukset olisi luettava lähinnä käyttöomaisuuteen myös silloin, kun ne eivät liittyisi yhteisön varsinaiseen liiketoimintaan. Näin yhtiön kautta tehdyt osakesijoitukset tulisivat käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoiton verovapauden piiriin. Käytännössä verovapaus koskisi lähes kaikenlaisia osakeomistuksia, jotka vastaavat vähintään kymmenen prosentin osuutta osakepääomasta. Muun muassa erilaiset holdingyhtiöt, joiden kautta perhe- ja sukuomisteisten yhtiöiden osakeomistus on yleisesti järjestetty, voisivat luovuttaa omistetut osakkeet verovapaasti. Tämä olisi ristiriidassa käyttöomaisuusosakkeiden verovapaata luovutusta koskevan säännöksen tarkoituksen kanssa. Säännöksen säätämisen tarkoituksena oli tehdä konsernien toimintaympäristöstä kansainvälisesti kilpailukykyinen, ei mahdollistaa yhtiöiden kautta harjoitetun sijoitustoiminnan verovapaus.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

(29) Asiassa on arvioitavana, ovatko B Oyj:n osakkeet palvelleet käyttöarvollaan A Oy:n elinkeinotoimintaa siten, että osakkeet on katsottava A Oy:n elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 b ja 12 §:ssä tarkoitetuksi käyttöomaisuudeksi.

(30) Korkein hallinto-oikeus on aiemmassa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 b §:ssä tarkoitettuja käyttöomaisuusosakkeita koskevassa oikeuskäytännössään tarkastellut sitä, onko myyjäyhtiön ja myytävänä olevan yhtiön välillä vallinnut hallinnollinen ja toiminnallinen yhteys. Korkein hallinto-oikeus on esimerkiksi verovuotta 2005 koskevassa vuosikirjapäätöksessä KHO 2010:50 katsonut, että myytävien yhtiöiden osakkeet ovat olleet luonteeltaan myyjäyhtiön liiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta, koska kysymyksessä olleiden yhtiöiden välinen toiminnallinen yhteys oli myyjäyhtiön toiminnan luonteen muuttumisen vuoksi katkennut noin viisi vuotta ennen osakkeiden myyntiä. Verovuotta 2007 koskevassa vuosikirjapäätöksessä KHO 2012:74 korkein hallinto-oikeus on katsonut, että elinkeinotoimintaa harjoittavan yhtiön osakkeiden omistamista ja hallintaa ei sinänsä voida katsoa omistajayhtiön elinkeinotoiminnaksi ja että osakkeilla tulee lähtökohtaisesti olla toiminnallinen yhteys omistajansa elinkeinotoimintaan, jotta osakkeet voisivat kuulua elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen. Verovuotta 2014 koskevassa vuosikirjapäätöksessä KHO 2019:61 on katsottu, että myyjäyhtiön ja osakekaupan kohteena olleen yhtiön välillä oli vallinnut toiminnallinen ja hallinnollinen yhteys. Koska asiassa oli lisäksi riidatonta, ettei myytyjä osakkeita ollut pidettävä vaihto-, rahoitus- tai sijoitusomaisuutena, myytyjä osakkeita pidettiin elinkeinotoiminnan käyttöomaisuutena.

(31) Sanotuissa vuosikirjapäätöksissä esillä olleina verovuosina yhteisöillä on voinut olla elinkeinotoiminnan tulolähde ja muun toiminnan tulolähde. Korkein hallinto-oikeus on hallinnollisen ja toiminnallisen yhteyden perusteella arvioinut, kumman tulolähteen varoja kulloinkin esillä olleet osakkeet ovat olleet. Koska elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia on lailla 308/2019 muutettu siten, että lain 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhteisön harjoittaman muun toiminnan kuin maatalouden tulosta laskettaessa sovelletaan, mitä sanotussa laissa säädetään elinkeinotoiminnasta, nyt ennakkoratkaisun kohteena olevan verovuoden 2021 osalta osakkeiden käyttöomaisuusluonnetta arvioitaessa vastaavaa painoarvoa ei enää ole annettava sille seikalle, millainen hallinnollinen ja toiminnallinen yhteys myyjäyhtiön ja kaupan kohteena olevan yhtiön välillä on vallinnut. Sen sijaan merkitystä on annettava entistä keskeisemmin sille, miten osakkeet palvelevat osakkaana olevan yhteisön elinkeinotoimintaa edistäviä tarkoituksia.

(32) Edellä selostettujen elinkeinotulon verottamisesta annetun lain esitöiden mukaan arvopaperit palvelevat käyttöarvollaan verovelvollisen elinkeinotoimintaa muun muassa silloin, kun verovelvollinen on hankkinut ne lisätäkseen, turvatakseen tai helpottaakseen suoritteidensa menekkiä tai kun kysymys on niin sanotusta strategisesta osakeomistuksesta. Strategisia osakeomistuksia voivat olla esimerkiksi samalla alalla tai lähialalla toimivan yhtiön osakkeet.

(33) Elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä ovat voiton tavoittelu ja riskin ottaminen. Siten elinkeinotoimintaa harjoittavan yhtiön omien suoritteidensa tai sanotun yhtiön konserniyhtiöiden suoritteiden menekin lisäämiseksi, turvaamiseksi tai helpottamiseksi ostamat osakkeet voivat olla ostajayhtiön käyttöomaisuutta, vaikka osakkeiden hankinnan perusteena olevat liiketoiminnan laajentamista tai suoritteiden menekin lisäämistä koskevat tavoitteet eivät toteudukaan tai eivät toteudu kaikilta osiltaan.

(34) A Oy on perustettu vuonna 2018 tapahtuneen jakautumisen yhteydessä. Yhtiöllä on kolme kokopäiväistä työntekijää, minkä lisäksi yhtiön palveluksessa on myös kolme sellaista työntekijää, jotka työskentelevät A Oy:n lisäksi tytäryhtiö H Oy:ssä. A Oy vastaa konsernitason tehtävistä. A-konsernin liikevaihto on ollut tilikaudella 1.1.–31.12.2020 noin 146 000 000 euroa. A Oy on katsottava liiketoimintaa harjoittavan konsernin emoyhtiöksi.

(35) A Oy:lle jakautumisessa siirtyneet varat ovat sisältäneet muun ohella teräsliiketoimintaa harjoittaneen C Oy:n osakekannan. C Oy on vuonna 2020 ostanut D Oy:n koko osakekannan ja E Oy:n teräspalveluliiketoiminnan. Vuonna 2021 yhtiö on ostanut teräspalvelukeskus F Oy:n.

(36) A Oy on vuoden 2019 lopussa ostanut eräiltä rahastoilta 12,33 prosenttia kiuas- ja saunakomponenttien valmistusta harjoittavan B Oyj:n osakekannasta 9,25 euron osakekohtaisella kauppahinnalla. Osakekaupan jälkeen C Oy ja tämän tytäryhtiö D Oy ovat alkaneet myydä teräslevyjä B Oyj:n harjoittamaa valmistustoimintaa varten. Vuonna 2020 teräslevyjä on myyty yhteensä noin 240 000 eurolla, ja vuoden 2021 arvioitu yhteen laskettu liikevaihto on tältä osin ollut noin 800 000 euroa.

(37) A Oy on syyskuussa 2021 luovuttanut hankkimiaan B Oyj:n osakkeita 52,00 euron osakekohtaisella kauppahinnalla siten, että luovutetut osakkeet ovat vastanneet noin 7,94 prosenttia B Oyj:n ulkona olleista osakkeista.

(38) A-konsernin tavoitteena on ollut laajentaa teräsliiketoimintaansa. Edellä selostetulla tavalla tämä on tapahtunut yrityskauppojen avulla. Kun otetaan huomioon, että B Oyj on terästuotteita valmistustoiminnassaan käyttävä yhtiö ja että A-konsernin yhtiöt ovat myyneet tuotteitaan B Oyj:lle, B Oyj on A-konsernin teräsliiketoimintaan nähden lähialalla toimiva yhtiö, ja B Oyj:n osakkeiden hankinnan on katsottava tukeneen A-konsernin tavoitetta laajentaa konsernin teräsliiketoimintaa.

(39) A Oy on vuoden 2019 lopussa tehdyn osakehankinnan jälkeen ollut pörssinoteeratun B Oyj:n suurin osakkeenomistaja. Yhtiöllä on siten käytännössä ollut merkittävää vaikutusvaltaa siihen, miten B Oyj:n liiketoimintaa on kehitetty. Yhtiö on säilyttänyt suurimman osakkeenomistajan aseman syyskuussa 2021 tapahtuneiden osakemyyntien jälkeenkin. Myös nämä seikat puoltavat sitä, että B Oyj:n osakkeiden hankinta on tukenut A-konsernin teräsliiketoimintaa.

(40) Edellä esitettyjen seikkojen perusteella B Oyj:n osakkeet ovat olleet A Oy:n elinkeinotulon verottamisesta annetun lain esitöissä tarkoitettu strateginen sijoitus.

(41) Asiassa esitetyn selvityksen mukaan B Oyj:n osakkeen pörssikurssin merkittävä nousu on rajoittanut A Oy:n mahdollisuuksia toteuttaa sen alkuperäistä tavoitetta lisätä omistusosuuttaan B Oyj:ssa. Kun tämän seikan lisäksi otetaan huomioon edellä kohdassa 33 elinkeinotoiminnan tunnusmerkeistä lausutut seikat, B Oyj:n osakkeiden luonnetta strategisena sijoituksena ei ole arvioitava toisin sillä perusteella, että A Oy on sittemmin myynyt noin 7,94 prosenttia vastaavan osuuden B Oyj:n osakekannasta.

(42) Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 b §:n 2 momentin 1 kohdassa osakkeiden verovapaan luovutuksen edellytykseksi on säädetty yhden vuoden yhtäjaksoinen omistusaika, joka on päättynyt enintään vuotta ennen luovutusta. Tämän vuoksi B Oyj:n osakkeiden luonnetta strategisena sijoituksena ei ole arvioitava toisin myöskään sillä Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön esille tuomalla perusteella, että A Oy on luovuttanut pääosan omistamistaan B Oyj:n osakkeista alle kahden vuoden omistusajan jälkeen.

(43) Näin ollen hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja uutena ennakkoratkaisuna lausuttava edellä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Asian ovat ratkaissee oikeusneuvokset Irma Telivuo, Mikko Pikkujämsä, Vesa-Pekka Nuotio, Anne Nenonen ja Tero Leskinen. Asian esittelijä Joonas Tuominen.