Muu päätös 1045/2016
Asia Asiakirjajulkisuutta koskeva valitus
Valittaja Agfa HealthCare Finland Oy Ab
Päätös, jota valitus koskee
Helsingin hallinto-oikeus 30.10.2014 nro 14/0812/5
Asian aikaisempi käsittely
Toimittaja Mikko Haapanen on 7.11.2013 pyytänyt saada Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta (Valvira) tarkastuskertomuksen 21.8.2013, joka koskee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) radiologiseen PACS-järjestelmään liittyviä vaaratilanneilmoituksia.
Valviran johtaja on 21.11.2013 toimittanut tarkastuskertomuksen Haapaselle osittain.
Haapanen on 25.11.2013 saattanut asian Valviran viranomaisena ratkaistavaksi.
Valvira on 27.11.2013 päättänyt, että tarkastuskertomusta ei luovuteta Haapaselle kokonaisuudessaan. Tarkastuskertomus on luovutettu siten, että siitä on peitetty viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 24 §:n 1 momentin 20 kohdan perusteella salassa pidettävät tiedot. Päätöksen perusteluina on todettu muun ohella, että Valvira on arvioinnissaan ottanut huomioon HUS:n kommentit, joiden mukaan kysymyksessä ovat sellaiset ohjelmiston tekniset tiedot, joista tiedon antaminen voisi aiheuttaa järjestelmän toimittajalle tai HUS:lle taloudellista vahinkoa. Kysymys ei ole julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan loppuosassa mainituista tiedoista.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään Mikko Haapasen valituksesta kumonnut Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston päätöksen ja oikeuttanut Haapasen saamaan tarkastuskertomuksen 21.8.2013.
Hallinto-oikeuden päätöksen perusteluina on lausuttu muun ohella seuraavaa:
Julkisuuslain 1 §:n 1 momentin mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä.
Julkisuuslain 9 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen.
Julkisuuslain 10 §:n mukaan salassa pidettävästä viranomaisen asiakirjasta tai sen sisällöstä saa antaa tiedon vain, jos niin erikseen tässä laissa säädetään. Kun vain osa asiakirjasta on salassa pidettävä, tieto on annettava asiakirjan julkisesta osasta, jos se on mahdollista niin, ettei salassa pidettävä osa tule tietoon.
Julkisuuslain 22 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen asiakirja on pidettävä salassa, jos se tässä tai muussa laissa on säädetty salassa pidettäväksi tai jos viranomainen lain nojalla on määrännyt sen salassa pidettäväksi taikka jos se sisältää tietoja, joista on lailla säädetty vaitiolovelvollisuus.
Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta.
Julkisuuslakia koskevan hallituksen esityksen (HE 30/1998 vp) lain 24 §:n 1 momentin 20 kohtaa koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu, että salassapitoperusteena 20 kohdassa on yksityisen liike- tai ammattisalaisuus sekä elinkeinonharjoittajan taloudellinen etu. Liike- tai ammattisalaisuutta ei laissa ole tarkemmin määritelty. Liikesalaisuudella tarkoitetaan yleensä taloudellisluonteisia, lähinnä kaupankäynnin alaan kuuluvia yrityksen salaisuuksia. Liikesalaisuuteen sisältyy myös yrityskokemusten eli niin sanotun "know-hown" suoja. Tämä on kokemukseen perustuvaa taitoa tiedon hyväksikäytössä. Liikesalaisuus voi olla myös tekninen salaisuus. Liike- ja ammattisalaisuudet olisivat ehdotuksen mukaan salassa pidettäviä ilman lisäedellytyksiä.
Lakiehdotuksen mukaan toiminnan harjoittajan salassapitotahto ei ole yksistään ratkaiseva, vaan viranomaisen on arvioitava asiaan liittyvät salassapitointressit kokonaisuutena. Viranomaisen on kuitenkin asianmukaista erityisesti epäselvissä tapauksissa kuulla yrittäjää sekä ottaa arvioinnissa huomioon yrittäjän salassapitotahto sekä yrittäjän tiedon antamisen vaikutuksista esittämät selvitykset.
Tietopyynnön kohteena on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) HUS:n Agfa Impax -tietojärjestelmään liittyvä tarkastuskertomus. Valvira on luovuttanut tarkastuskertomuksen tietopyynnön tekijälle osin peitettynä.
HUS:n antaman selityksen mukaan vikatikettien vakavuusasteen luokittelun tarkempi avaaminen, erityisesti viittaukset vaaratilanteisiin ja Agfan tapausnumerointiin, voi heikentää HUS:n luottamuksellisuutta järjestelmätoimittajan suuntaan, mistä voi olla haittaa tulevissa kilpailutuksissa.
Agfan antaman selityksen mukaan toimittaja luokittelee tikettejä oman liiketoimintamallinsa ja tuotekehitysmetodologiansa mukaisesti. Luokittelu ei ole yhteydessä siihen, mitä terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetussa laissa säädetään vaaratilanneilmoituksen tekemisestä eikä siihen, mitä Valvira on määräyksessään terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävästä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoituksesta lausunut. Se, millaisen järjestelmän yhtiö on omaksunut ongelmien, tukipyyntöjen ja vastaavien seurantaan ja luokitteluun, on puhtaasti yrityksen sisäisiin tuotekehitysmalleihin ja työskentelytapoihin liittyvä asia. Tällaiset tiedot on luokiteltava liikesalaisuudeksi katsottavaksi teknis-taloudelliseksi tiedoksi, joiden julkistaminen aiheuttaisi yhtiölle merkittävää vahinkoa.
Hallinto-oikeus katsoo, ettei liikesalaisuutena ole pidettävä niitä tarkastuskertomuksen Haapaselta salattuja kohtia, jotka kuvaavat tietojärjestelmän toiminnasta valvontaviranomaisen tarkastuksessa esille tulleita seikkoja. Valviran salassa pitämät tarkastuskertomuksen kohdat ovat enimmäkseen tällaisia. Muutoin salassa pidetyt tarkastuskertomuksen kohdat sisältävät yleistasoista informaatiota järjestelmän toiminnasta ja HUS:n siihen kohdistamasta seurannasta ja sen toteuttamisesta tai HUS:n vaatimuksista. Tarkastuskertomuksesta ei näiltä osin ilmene sellaista järjestelmän toimintaa koskevaa yksityiskohtaista tietoa, taloudellisluonteista tietoa eikä myöskään esimerkiksi henkilöstöä, käytettyä tekniikkaa, yrityskokemusta koskevaa tai muutakaan vastaavaa tietoa, jota voitaisiin luonnehtia järjestelmän toimittaneen yhtiön tosiasialliseksi liikesalaisuudeksi. Siinä ei ole tällaista tietoa myöskään HUS:n osalta. Hallinto-oikeus katsoo näin ollen, että tarkastuskertomus ei sisällä julkisuuslaissa tarkoitettua tietoa yksityisestä liikesalaisuudesta. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ei ole voinut päätöksessä esittämällään perusteella osittainkaan hylätä Haapasen tietopyyntöä.
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Markku Setälä, Ilkka Hartikainen ja Riikka Valli-Jaakola (eri mieltä), joka on myös esitellyt asian.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Agfa HealthCare Finland Oy Ab on valituksessaan vaatinut, että Helsingin hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) päätös saatetaan voimaan.
Vaatimuksen perusteluina yhtiö on viitannut aikaisemmin esittämäänsä ja lausunut muun ohella seuraavaa:
Agfa Impax -järjestelmä on HUS-kuvantamisen käytössä oleva PACS-järjestelmä (Picture Archiving and Communication System). Tällä potilastietojärjestelmällä hallinnoidaan digitaalisia kuvantamistutkimuksia sekä muuta potilaan tutkimukseen ja hoitoon käytettävää digitaalista kuvamateriaalia koko HUS:n alueella. Hallinnointi sisältää muun muassa kuvamateriaalin arkistoinnin, kuvan käsittelyn, siirron tietoverkossa, integraation muihin potilastietojärjestelmiin ja lääkinnällisten kuvantamislaitteiden liitännän järjestelmään. PACS-järjestelmän avulla huolehditaan kuvamateriaalin jakelusta potilaita hoitaville henkilöille.
Yhtiö on tullut HUS:n PACS-järjestelmän toimittajaksi vuosien 2010 ja 2011 vaihteessa toteutetulla hankinnalla. Järjestelmään sovelletaan lakia terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (629/2010). Laissa säädetään muun muassa laitteiden ammattimaista käyttöä koskevista yleisistä vaatimuksista, jotka tässä tapauksessa kohdistuvat HUS:iin. Ammattimaisia käyttäjiä koskevista vaatimuksista säädetään lain 24 §:ssä, jossa velvoitetaan ammattimainen käyttäjä varmistumaan siitä, että laitteistoja käyttävien henkilöiden koulutustaso on laitteiden turvallisen käytön edellyttämällä tasolla. Lisäksi velvoitetaan varmistamaan laitteiden käyttöohjeiden taso, laitteen käyttö sen käyttötarkoitusta vastaavalla tavalla, laitteen ohjeidenmukainen ylläpito sekä laitteen asianmukainen korjaus ja huolto.
Lain 25 §:ssä puolestaan säädetään vaaratilanteista ilmoittamisesta. Säännöksen mukaan ammattimaisen käyttäjän on ilmoitettava Valviralle ja valmistajalle tai valtuutetulle edustajalle vaaratilanteista, jotka ovat johtaneet tai olisivat saattaneet johtaa potilaan, käyttäjän tai muun henkilön terveyden vaarantumiseen ja jotka johtuvat terveydenhuollon laitteen ominaisuuksista, suorituskyvyn poikkeamasta tai häiriöstä, riittämättömästä merkinnästä, riittämättömästä tai virheellisestä käyttöohjeesta taikka käytöstä. Lain 39 §:n nojalla Valviralla on oikeus tehdä valvonnan edellyttämiä tarkastuksia valvonnan kohteisiin.
Laki velvoittaa myös laitteen valmistajan seuraamaan ja arvioimaan laitteesta valmistuksen jälkeen saatavia kokemuksia sekä siitä saatavia kliinisiä tietoja ajantasaisella järjestelmällisellä menettelyllä. Yhtiöllä on käytössään järjestelmiä, joilla laitteistoja ja niiden toimintaa arvioidaan. Sen sijaan laki ei ota kantaa siihen, kuinka laitteiden toimittajien tulee sisäisissä järjestelmissään luokitella ilmoitusvelvollisuuden kohteena olevia mahdollisia vikoja. Näin ollen luokittelujärjestelmät perustuvat valmistajien sisäiseen tuotekehitykseen ja muuhun päätöksentekoon. Vikailmoitusten luokittelujärjestelmässä on kysymys yhtiön virheraportointijärjestelmän (niin sanottu "tiketöintijärjestelmä") sisäisestä luokittelusta. Tietojärjestelmätoimittajat seuraavat normaalisti vikailmoituksia lisäämällä ne erilliseen virheraportointijärjestelmään. Joskus myös asiakkaat voivat suoraan lisätä vikailmoituksia ja tukipyyntöjä ("tikettejä") raportointijärjestelmään. Vakiintuneesti toimittaja luokittelee tikettejä eri tavoin oman liiketoimintamallinsa ja tuotekehitysmetodologiansa mukaisesti. Näin ollen erilaiset luokittelujärjestelmät ovat sekä asiassa aiemmin esitetyllä että jäljempänä ilmoituksessa esiin tuotavalla tavalla liikesalaisuuksina ehdottoman salassapidon piirissä.
Eri valmistajien sisäiset luokittelut eivät välttämättä ole suorassa yhteydessä laissa mainittuihin olosuhteisiin siten, että vikailmoituksen laukaiseva tilanne välttämättä olisi varsinainen vaaratilanne lain 25 §:n tarkoittamassa merkityksessä.
Valvira on 3.6.2013 tehnyt HUS:iin tarkastuksen, jonka johdosta 21.8.2013 päivätty tarkastuskertomus on laadittu. Tarkastuksen tarkoituksena on ollut selvittää, noudattaako HUS sille terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetussa laissa asetettuja laitteiden ammattimaisen käyttäjän velvollisuuksia erityisesti liittyen yhtiön toimittamaan radiologiseen PACS-järjestelmään eli Agfa Impax -järjestelmään ja sen toimintaa koskevaan raportointiin. Tarkastuskertomuksen tarkoitus ja tarkastuksessa ilmi käyneet asiat käyvät osittain peitetystäkin tarkastuskertomuksesta hyvin selville, eikä tarkastuksen sisällön selvittämiseksi ole perusteita antaa tietoa asiakirjan peitetyistä osista.
Valviran päätöksellä salatut yhtiötä koskevat tiedot tarkastuskertomuksessa ovat luokittelujärjestelmän, sen toiminnan ja käytön osalta teknisinä tietoina liikesalaisuuksina salassa pidettäviä. Muut tarkastuskertomuksesta salatut tiedot voidaan katsoa julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaisiksi liikesalaisuutta vastaaviksi tiedoiksi, joiden julkistaminen aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa. Tässä yhteydessä ei voida salattuja tietoja paljastamatta täsmentää tietoja enempää, mutta yhtiö toimittaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle tarvittaessa yksityiskohtaisen erittelyn kustakin salassa pidettävästä tiedosta, sen luonteesta ja tarkemmasta perustelusta.
Vikailmoitusten luokittelujärjestelmässä on kysymys yhtiön virheraportointijärjestelmän sisäisestä luokittelusta. Tällainen tieto on nimenomaan tekninen tieto, jollaisia yleisesti ottaen pidetään liikesalaisuuksina. Sisäisissä luokittelujärjestelmissä sekä luokitusten nimeämisessä ja käytössä on kysymys teknisistä ratkaisuista sekä tarkkaan organisaatiomalliin, kaavaan tai muuhun malliin verrattavasta sisäisestä ja salassa pidettävästä tiedollisesta järjestelmästä. Ne ovat myös relevantteja yhtiön toiminnan kannalta ja niiden tuottamiseen on käytetty vähäistä merkittävämpää taloudellista ja henkilötyöpanosta. Yhtiön salassapitointressi on ilmeinen, ja tietojen julkistaminen aiheuttaisi sille merkittävää vahinkoa.
Yhtiön kilpailijat voisivat hyödyntää liiketoiminnassaan yhtiön vahingoksi tarkastuskertomuksen sisältämiä teknisiä tietoja. Myös HUS on todennut Valviralle antamassaan lausunnossa, että kysymyksessä olevat kohdat sisältävät tietoa, jotka saattaisivat heikentää HUS:n mahdollisuuksia tarjoajia tasapuolisesti kohteleviin ja kokonaistaloudellisesti edullisiin hankintoihin.
Sisäisen tiketöintijärjestelmän informaatioarvo on asiayhteydestään irrotettuna vähäinen, eikä siitä voi tehdä päätelmiä ilman laitteistoa koskevaa asiantuntemusta. Yhtiön kilpailijoilla on kuitenkin tarvittava asiantuntemus, jotta tietoja voitaisiin niiden julkiseksi tulon myötä hyödyntää yhtiölle taloudellista vahinkoa tuottavalla tavalla. Toiseksi luokittelujärjestelmä ei anna muille kuin alan toimijoille relevanttia tietoa, jolloin sen joutuminen yleisön tietoon synnyttäisi korkeintaan väärinymmärryksiä palvelematta kuitenkaan mitään aitoa tiedontarvetta. Näin ollen tietojen julkistaminen antaisi yhtiön kannalta epäoikeudenmukaista etua sen kilpailijoille ja olisi haitallista myös yhteiskuntasuhteiden kannalta synnyttämällä riskin sisäisiin tarkoituksiin käytettyjen tietojen käytöstä ja ymmärtämisestä väärin käyttötarkoituksestaan irrotettuna.
Suojattava etu ja lain tarkoitus huomioon ottaen on perusteltua, että toiminnanharjoittajalla on oikeus lausua käsityksensä omaa liiketoimintaansa koskevien tietojen salassapitotarpeesta ja että tällaiset lausunnot myös otetaan ratkaisutoiminnassa huomioon. Tämä on perusteltua myös siksi, että toiminnanharjoittajalla on paras käsitys omaa toimintaansa koskevien tietojen luonteesta ja merkityksestä.
Liikesalaisuuksia, kuten juuri laitteistojen teknisiä ominaisuuksia, tulee väistämättä esiin kaikenlaisissa toiminnanharjoittajan asiakkaiden kanssa käymissä neuvotteluissa sekä erilaisissa sopimuksissa ja muissa asiakirjoissa. Asioitaessa hankintayksikön kanssa, jolle toimitetut ja jonka laatimat asiakirjat ovat julkisuuslain nojalla pääsäännön mukaan julkisia, lähtökohtana oleva julkisuus tiedostetaan ja voidaan ottaa huomioon myös yrityksen toiminnassa. Laitteistoihin kohdistuvat viranomaistarkastukset ovat tässä mielessä erilainen tilanne. Huolimatta tiettyjen asiakkaiden hankintayksikköluonteesta ja laitteistoihin kohdistuvasta valvonnasta toiminnanharjoittajien oikeus liikesalaisuuksiensa suojaan on turvattava. On kestämätöntä, mikäli julkisyhteisöjen kanssa asioivat sekä lakisääteiden valvonnan piirissä olevia laitteita valmistavat yritykset asetetaan liikesalaisuuksien suojan suhteen eri asemaan kuin muut yritykset, joiden kohdalla vastaavia riskejä liikesalaisuuksien kirjaamisesta viranomaisten asiakirjoihin ei ole.
Julkisuuslain pääsääntönä olevan viranomaisen asiakirjojen julkisuuden tarkoituksena on turvata jokaiselle oikeus valvoa viranomaisen toiminnan asianmukaisuutta. Sen sijaan lain tarkoituksena ei ole turvata jokaiselle oikeutta valvoa yksityisten yritysten toimintaa, vaan tästä tehtävästä vastaavat asianomaiset viranomaiset silloin, kun yksityisten toiminta on lakisääteisen valvonnan piirissä. Viranomaisen toiminnan valvonta ja toiminnan julkisuutta koskevat odotukset voivat toteutua ilman yhtiön liikesalaisuuksien paljastamista.
Näin ollen ei voida pitää lain tarkoitus sekä liikesalaisuuksien salaamisen taustalla vaikuttavat intressit huomioon ottaen perusteltuna, että julkiseen yhteisöön, HUS:iin, ja sen toimintaan kohdistuneesta tarkastuksesta laadittuun kertomukseen sisältyvät yksityistä toiminnanharjoittajaa koskevat lain mukaan salassa pidettävät tiedot tulisi paljastaa. Tarkastuskertomuksesta tiedon pyytävällä henkilöllä voidaan olettaa oleva tahto ja oikeuskin saada tieto tarkastettavan toiminnan tilasta sekä tarkastuksen lopputuloksesta. Tässä tapauksessa tarkastuksella on selvitetty, noudattaako HUS sille laissa asetettuja velvoitteita. Oikeus saada tieto tarkastuksen lopputuloksesta on toteutunut, kun tarkastuskertomus on luovutettu Valviran päätöksen mukaisessa muodossa, sillä tarkastuksen lopputulos käy kertomuksesta osittain peitettynäkin ilmi.
Valvira on lausunnossaan viitannut päätökseensä ja hallinto-oikeudelle antamaansa lausuntoon ja esittänyt muun ohella seuraavaa:
Salassa pidettyjen tietojen luonnehdinnan osalta Valvira viittaa Agfa HealthCare Oy Ab:n valitukseen.
Toisin kuin hallinto-oikeus on katsonut, salassa pidetyt tiedot eivät ole yksinomaan yleistasoista informaatiota vaan ne sisältävät sellaista kysymyksessä olevaa järjestelmää koskevaa yksityiskohtaista tietoa, joka on julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaisesti liikesalaisuutena salassa pidettävää.
Niiltä osin kuin kysymys ei ole liikesalaisuuksista, kysymyksessä on muu vastaava yksityisen elinkeinotoimintaa koskeva seikka, josta tiedon antaminen aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa. Kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista. Kuluttajien terveyden suojaamiseksi merkityksellinen tieto käy ilmi tarkastusraportin salaamattomista osista.
Tarkastusraportti sisältää julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan nojalla salassa pidettäviä tietoja. Tietojen luovuttamiselle ei ole myöskään ollut sen lupaa, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Valvira on näin ollen ollut velvoitettu antamaan tarkastusraportin osittain salaisena sitä pyytäneelle toimittajalle.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä HUS on selityksessään esittänyt, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Valviran päätös saatetaan voimaan.
HUS on uudistanut aikaisemmin lausumansa, yhtynyt Valviran lausuntoon ja esittänyt muun ohella seuraavaa:
Valviran tarkastuksella on selvitetty, onko HUS-kuntayhtymä noudattanut sille laissa asetettuja velvoitteita. HUS ei ole salannut ilmenneitä vaaratilanteita, vaan on raportoinut niistä ammattimaisena käyttäjänä aktiivisesti niin järjestelmätoimittajalle kuin Valvirallekin. Toimittaja Haapasen oikeus saada tieto tarkastuksen lopputuloksesta on toteutunut, kun tarkastuskertomus on luovutettu Valviran päätöksen mukaisessa muodossa, sillä tarkastuksen lopputulos käy ilmi osittain peitetystä tarkastuskertomuksesta. Siitä käy ilmi myös kuluttajien suojaamiseksi merkityksellinen tieto.
Mikko Haapanen on selityksessään vaatinut, että valitus hylätään. Haapanen on uudistanut aikaisemmin esittämänsä ja lausunut muun ohella seuraavaa:
Hallinto-oikeuden mukaan tarkastuskertomuksen salassa pidettävät osat sisältävät yleistasoista informaatiota järjestelmän toiminnasta ja HUS:n siihen kohdistamasta seurannasta ja sen toteuttamisesta tai HUS:n vaatimuksista. Kysymys ei siis ole teknisistä tiedoista, joita kilpailijat voisivat hyödyntää.
Tarkastuskertomuksessa on kysymys nimenomaan kuluttajien terveyden, ympäristön terveellisyyden suojaamisen tai elinkeinotoiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomisen kannalta merkityksellisistä tiedoista, jotka eivät voi olla salassa pidettäviä. Kysymyksessä on potilasturvallisuuden lisäksi lääkärien ja hoitohenkilökunnan oikeusturva, sillä järjestelmävirheet saattavat johtaa vääriin hoitotoimenpiteisiin.
Kun kysymys on julkisyhteisön ylläpitämistä terveydenhuollon laitteista ja potilaiden terveydestä, esimerkiksi laitevikoihin liittyvissä asioissa julkisuusintressin merkitys korostuu. Salassapitosäännökset ovat erilaiset, kun on kysymys julkisyhteisön ja yrityksen välisistä hankinnoista ja kun kysymyksessä on yksityisten yritysten välinen liiketoiminta.
Agfa HealthCare Finland Oy Ab on vastaselityksessään uudistanut aikaisemmin esittämänsä ja lausunut muun ohella seuraavaa:
Hallinto-oikeuden enemmistön ja Haapasen näkemys siitä, että tarkastuskertomuksen peitetyt kohdat sisältäisivät vain yleistasoista informaatiota järjestelmän toiminnasta, on perusteeton. Järjestelmän ominaisuuksia koskevaan luokittelujärjestelmään ja sitä koskeviin toimintatapoihin liittyvät sekä muut luonteeltaan tekniset tiedot eivät missään nimessä ole yleistasoisia tietoja, jollaisia voisivat olla vaikkapa yleisellä tasolla koko kuvantamisjärjestelmää kuvaavat tiedot, jotka objektiivisesti arvioiden eivät ole yksityiskohtaisia tai liikesalaisuudeksi katsottavia tietoja.
Yhtiön tarjoamien järjestelmien toimintaa koskevilla teknisillä tiedoilla ei ole sellaisenaan informaatioarvoa vaikkapa tiedotusvälineitä seuraaville henkilöille ilman alaa koskevaa asiantuntemusta. Sen sijaan tietojen julkiseksi tulo antaisi myös yhtiön kilpailijoille mahdollisuuden saada tiedot haltuunsa, ja näillä tarvittava asiantuntemus tietojen hyödyntämiseen olisi luonnollisesti käytettävissä. Tarkastuskertomuksesta peitetyt tiedot voidaan katsoa teknisinä tietoina sekä tiettyyn tuotteeseen liittyviä ominaisuuksia ja toimintatapoja koskevina tietoina liikesalaisuuksiksi.
Julkisuuslailla ei ole ollut tarkoitus turvata jokaiselle oikeutta valvoa yksityisten yritysten toimintaa. Siltä osin kuin yksityisten yritysten toimintaan liittyy julkinen intressi, ja ne ovat näin ollen lakisääteisen valvonnan piirissä, niiden toimintaa valvovat viranomaiset, kuten käsillä olevassa tapauksessa Valvira valvoo HUS:n ja sitä kautta sille järjestelmiä toimittavan yhtiön toimintaa. Viranomaisvalvonta ei merkitse poikkeusta yrityksen oikeuteen salata liikesalaisuutensa suhteessa muihin kuin sen toimintaa valvovaan viranomaiseen. Tämä oikeus ei saa vaarantua yksinomaan sillä perusteella, että asiakkaana on julkinen hankintayksikkö ja kyseessä on lakisääteisen valvonnan piirissä oleva laitteisto.
Haapasen käsitys siitä, että liikesalaisuuden suoja olisi erilainen asioitaessa julkisyhteisön kanssa, on virheellinen. Liike- ja ammattisalaisuuksien sekä niitä vastaavien tietojen suoja koskee nimenomaan tilanteita, joissa yritys asioi viranomaisen kanssa, sillä koko säännös ei muutoin edes soveltuisi.
Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annettu laki ei nimenomaisesti velvoita valmistajia luomaan virhetilanteita varten luokittelujärjestelmää, eikä laki siten voi ottaa kantaa mahdollisten järjestelmien sisältöön. Näin ollen mahdollinen luokittelujärjestelmä perustuu yhtiön sisäiseen tuotekehitykseen ja sen sisältöön liittyvät yksityiskohdat täyttävät liikesalaisuuden suojan edellytykset.
Tarkastuskertomus sisältää sinällään tietoja, joiden voidaan katsoa olevan merkityksellisiä kuluttajien terveyden suojelemiseksi sekä tietoja, joiden voidaan katsoa koskevan yhtiön velvollisuuksia ja niiden hoitamista. Peitetyt tiedot eivät kuitenkaan ole julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan loppuosan mukaisia tietoja. Koska tarkastuskertomuksen peitetyt tiedot ovat yhtiön liikesalaisuuksia, niiden osalta ei tule edes arvioitavaksi, onko kysymys säännöksen loppuosassa tarkoitetuista tiedoista. Säännöksen loppuosan mukaiset intressit eivät syrjäytä liikesalaisuuden, vaan muun elinkeinosalaisuuden suojan.
Korkein hallinto-oikeus on lähettänyt Agfa HealthCare Finland Oy Ab:n vastaselityksen tiedoksi Haapaselle.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.
Valitus hylätään. Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.
Perustelut
Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja päätöksessä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.
Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Riitta Mutkainen, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Kari Tornikoski. Asian esittelijä Mikko Rautamaa.