Muu päätös 608/2018
Asia Ympäristölupaa koskevat valitukset
Valittajat 1. Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piiri ry
2. A ja hänen asiakirjoista ilmenevät asiakumppaninsa
Päätös, jota valitus koskee
Vaasan hallinto-oikeus 20.2.2017 nro 17/0056/1
Asian aikaisempi käsittely
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 21.4.2015 antamallaan päätöksellä nro 70/2015/2 myöntänyt Rakennus ja Maansiirto Lautala Oy:lle ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisen ympäristöluvan uuden noin 46 hehtaarin suuruisen Sammalsuon turvetuotantoalueen toimintaan Kouvolan kaupungissa.
Lupapäätös sisältää lupamääräykset 1–16, joista määräykset 1–7 ja 10–13 kuuluvat seuraavasti:
Päästöt vesiin
1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä olevan kartan Mk 1:20 000 mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Torasjokeen.
2. Tuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä olevan piirustuksen Sammalsuo tuotantosuunnitelma mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta sekä käsiteltävä ympärivuotisesti pintavalutuskentällä sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla kuitenkin siten muutettuna, että laskeutusaltaan pinta-alan tulee olla vähintään 870 m2.
Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia.
Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin.
Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Eristysojia kaivettaessa on käytettävä kaivukatkoja ja vedet on johdettava pintavaluntana vesistöön, jos se on mahdollista.
3. Pintavalutuskentän puhdistustehon on oltava vähintään seuraava:
Kiintoaine 50 %
Kokonaisfosfori 50 %
Kokonaistyppi 20 %
Puhdistusteho lasketaan ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritetyistä veden pitoisuuksien vuosikeskiarvoista häiriötilanteet mukaan lukien.
4. Jos pintavalutuskentän puhdistusteho ei tarkkailun perusteella täytä puhdistustehovaatimuksia, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistustehon parantamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos puhdistusteho on seuraavanakin vuonna tehovaatimuksia pienempi, luvan saajan on toimitettava sitä seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä.
5. Laskeutusaltaiden ja niiden jälkeisten vesienkäsittelyrakenteiden on oltava käytössä ennen sarkaojitusta ja suon pintakerroksen poistamista. Ne on esitettävä ennen käyttöönottoa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Laskeutusaltaasta on esitettävä tarkistettu piirustus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen altaan rakentamista.
Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.
6. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.
Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.
Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.
Päästöt ilmaan ja melu
7. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.
Häiriö- ja poikkeustilanteet
10. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan.
11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä.
Tarkkailut
12. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava aluehallintoviraston päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.
Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.
13. Vesistötarkkailu on toteutettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu on aloitettava ennen tuotantoalueen kuntoonpanoa.
Kalataloustarkkailu on tehtävä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla.
Esitykset tarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava edellä mainittujen viranomaisten hyväksyttäviksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
Tarkkailusuunnitelmia voidaan muuttaa edellä mainittujen viranomaisten hyväksymällä tavalla.
Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle ja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.
Aluehallintovirasto on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:
Sammalsuon turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, josta suuri osa on ojitettu. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Sammalsuon olosuhteissa.
Tuotantoalue ei sijaitse lähellä asutusta, jolle aiheutuisi kohtuutonta rasitusta tuotannosta aiheutuvasta melusta ja pölystä.
Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti.
Sammalsuon turvetuotantotoiminnan päästöt eivät ennalta arvioiden vaaranna Kymijoen-Suomenlahden vesienhoidon suunnittelussa asetettujen tavoitteiden saavuttamista.
Kun otetaan huomioon Sammalsuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei yksin tai yhdessä muiden toimintojen kanssa aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen lupamääräykset 1–6.
Ympäristöministeriön turvetuotantoa koskevan ympäristönsuojeluohjeen (OH 2/2013) mukaan laskeutusaltaan laskennallinen koko määräytyy hydraulisista suureista. Niistä tärkeimmät ovat mitoitusvaluma 300 l/s/km2, virtausnopeus enintään 1 cm/s, viipymä mitoitusvaluman aikana vähintään 1 h, pintakuorma enintään 0,6 m3/m2/h ja lietetila vähintään 4 m3/ha. Käytännössä laskeutusaltaan pinta-alan tulee olla 18 m2 valuma-aluehehtaaria kohden. Siten laskeutusaltaan koon tulee olla 48,5 hehtaarin suuruiselle valuma-alueelle vähintään 870 m2 eli selvästi suurempi kuin suunnitelmassa on esitetty 382 m2.
Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 12 ja 13 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin sisällytetään selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä.
Aluehallintoviraston päätöksessä sovelletut oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulaki 11, 48, 49, 51, 52, 57, 58, 62, 64, 87, 94, 114 ja 198 §
Jätelaki 8, 13 ja 29 §
Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 §
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, hylännyt Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piiri ry:n ja A:n asiakumppaneineen tekemät valitukset aluehallintoviraston päätöksestä.
Hallinto-oikeus on tältä osin perustellut päätöstään seuraavasti:
Sovellettavat oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulain (86/2000) 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.
Saman pykälän 3 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.
Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Saman pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 §:ssä säädetään.
Ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon: toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski; alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset; muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.
Ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin mukaan luvassa on 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa tai merenhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien ja meriympäristön tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista.
Asiasta saatu selvitys
Sammalsuo on uusi turvetuotantohanke. Alue sijaitsee Kouvolan kaupungin Pihlajasaaren kylässä noin 16 kilometriä Valkealan keskustasta koilliseen. Suo on kauttaaltaan ojitettu ja kasvaa ainespuun kokoista mäntyä.
Hankealueen pinta-ala on 48,5 hehtaaria, josta tuotantoalue on 46 hehtaaria ja auma-alueet 1,7 hehtaaria. Tuotannon arvioidaan kestävän 35 vuotta.
Tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien päissä olevat lietealtaat, päiste- ja sihtiputket, virtaamansäätöpato ja laskeutusallas. Laskeutusaltaasta vesi johdetaan jako-ojan kautta 2,5 hehtaarin suuruiselle pintavalutuskentälle, jonka turpeen paksuus on yli 1 metri. Kentän osuus sen valuma-alueesta on 5,4 prosenttia.
Puhdistetut valumavedet johdetaan noin 650 metriä pitkän laskuojan kautta Torasjokeen.
Torasjoen vedenlaatu noin kolme kilometriä Sammalsuon alapuolella olevalla Vainimon mittauspisteellä on ollut keskimäärin: kiintoaine 12,3 mg/l, kokonaisfosfori 44,5 μg/l ja kokonaistyppi 1 670 μg/l. Torasjoen valuma-alueen pinta-ala Vainimon mittauspisteessä on 71,12 km2. Sammalsuon osuus siitä on noin 0,6 prosenttia. Sammalsuon kuormituksesta johtuvat Torasjoen vedenlaatumuutokset on arvioitu siten, että keskimääräinen kiintoainepitoisuus nousisi 0,03 mg/l, kokonaisfosfori 0,3 µg/l ja kokonaistyppi 14 µg/l.
Vesienhoidon suunnittelun mukaisessa tarkastelussa Torasjoki on jaettu kahteen osaan. Torasjoen yläosa, jonka valuma-alueelle Sammalsuon turvetuotantohanke sijoittuu, on tyypitelty pieneksi kangasmaiden joeksi (Pk) ja alaosa keskisuureksi savimaiden joeksi (Ksa). Kymijoki-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelman vuosiksi 2016–2121 mukaan Torasjoki on luokiteltu ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi-välttäväksi siten, että joen yläosa oli kangasmaiden jokien vertailuarvojen takia hieman heikommassa tilassa kuin alaosan savimaiden joeksi tyypitelty osuus. Joen vedenlaatua ja tilaa heikentävät maa- ja metsätalouden hajakuormitus sekä ilmeisesti myös haja-asutus.
Maakuntakaava
Kymenlaakson vaihemaakuntakaavassa maaseutu ja luonto, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 14.12.2010, Sammalsuo on osoitettu kaavamerkinnällä EOt. Merkinnällä osoitetaan turvetuotantoalueita, joilla on voimassa oleva ympäristölupa tai turvetuotantoalueiksi soveltuvia luonnontilaltaan pitkälle muuttuneita turvealueita, joiden ottotoiminnan edellytykset on selvitetty. Suunnittelumääräyksen mukaan turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin, turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä tuotantopinta-alan poistumat.
Maakuntakaavan ja siitä saatavan selvityksen merkitys tulee yhdessä muiden asiaan vaikuttavien seikkojen kanssa arvioitavaksi toiminnan sijoituspaikkaa koskevassa ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentin mukaisessa harkinnassa. Vaikka Sammalsuo on maakuntakaavassa merkitty turvetuotantoalueeksi, maakuntakaavan mukainen aluevaraus ei ole sellaisenaan toteutettavissa ilman ympäristölupaa eikä tällainen kaavavaraus merkitse oikeutta ympäristöluvan saamiseen. Toisaalta, kun muut ympäristöluvan edellytykset täyttyvät, maakuntakaava tai sen turvetuotantoalueita koskeva suunnittelumääräys ei ole Sammalsuon osalta luvan myöntämisen esteenä.
Hankkeen vaikutukset vesistöön
Sammalsuon osuus Torasjoen valuma-alueesta on pieni ja kun turvetuotantoalueen vesienkäsittely toteutetaan aluehallintoviraston päätöksessä edellytetyllä tavalla, kuivatusvesistä johtuva vesistökuormitus ei, epävarmuustekijätkin huomioon ottaen, ennalta arvioiden aiheuta merkittävää vesistön pilaantumista. Sammalsuon turvetuotantotoiminnan päästöt eivät ennalta arvioiden myöskään vaaranna Kymijoen-Suomenlahden vesienhoidon suunnittelussa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Torasjoki ei kuulu niiden metsätalouden ja turvetuotannon kuormitukselle herkiksi tunnistettujen vesistöjen joukkoon, jotka on esitetty Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmassa.
Kun otetaan huomioon Sammalsuon tuotantoala ja sen vähäinen osuus Torasjoen valuma-alueesta, ympäristölupa on voitu myöntää, vaikka toiminnan vesistöissä aiheuttamaa elohopea- ja muiden metallien kuormitusta ei ole arvioitu.
Päätökseen liitetyn tarkkailusuunnitelman mukaan kevättulvan aikana päästöjä tarkkaillaan kerran viikossa. Ylivirtaamien ja rankkasateiden aikana on otettava lisänäytteitä. Hallinto-oikeus katsoo, että ylivirtaamatilanteiden vaikutukset on Sammalsuon olosuhteissa otettu huomioon riittävästi.
Pyhäjärven Natura 2000 -alueeseen kuuluva Lintukymi, johon Torasjoki päättyy, sijaitsee karttatarkastelun perusteella yli 30 kilometriä Sammalsuosta alavirtaan. Hallinto-oikeuden arvion mukaan Sammalsuon turvetuotanto ei merkittävästi vaikuta Lintukymin luonnonarvoihin.
Melu ja pöly
Asiakirjoista ja karttatarkastelusta saatavan selvityksen mukaan turvetuotantoalueen ja Pihlajasaaren kylän asutuksen välillä on maasto-olosuhteiltaan vaihteleva vyöhyke. Etäisyys lähimpään asuntoon on noin 690 metriä. Kun otetaan huomioon tuotantoalueen etäisyys sekä toiminnan päästöjä ilmaan ja melua koskevat lupamääräykset, toiminnasta ei päätöksen mukaisesti meneteltäessä ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua terveyshaittaa tai 5 kohdassa tarkoitettua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupamääräysten mukaisesti toteutettuna luvassa tarkoitetusta turvetuotantotoiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu myöskään ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua luvan myöntämisen esteenä olevaa merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.
Johtopäätös
Edellä esitetyillä perusteilla ja kun muuten otetaan huomioon aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja siinä mainitut säännökset sekä hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeus katsoo, ettei perusteita päätöksen kumoamiseen tai muuttamiseen ole esitetty.
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Sinikka Kangasmaa, Kari Hauru ja Curt Nyman, joka on myös esitellyt asian.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
1. Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piiri ry on valituksessaan vaatinut ensisijaisesti hallinto-oikeuden päätöksen ja lupapäätöksen kumoamista sekä hakemuksen hylkäämistä. Toissijaisesti päätöksen tietopohjaa on parannettava, vesipuitedirektiivi ja vesienhoito-ohjelma otettava huomioon, vesienkäsittelymenetelmän riittävyys arvioitava uudelleen, toiminnan tarkkailua tehostettava ja pöly- ja meluhaitta ehkäistävä ennalta.
Vaatimustensa tueksi yhdistys on esittänyt muun ohella seuraavaa:
Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelman 2010–2015 mukaan Torasjoen ekologinen tila on tyydyttävä. Hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttää kuormituksen vähentämistä. Sammalsuon turvetuotanto aiheuttaa alapuolisen vesistön pilaantumisen tai sen vaaran. Torasjoen tila vesienhoitolain ja vesipuitedirektiivin kannalta on yksiselitteinen peruste sille, että lupapäätös tulee kumota.
Torasjokea ei kuormita aiempi turvetuotanto. Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille 2016–2121 todetaan, että turvetuotannon ohjaus keskitetysti tietyille alueille voi olla vesiensuojelujärjestelmien, valvonnan, vesitalouden hallinnan ja vaikutusten seurannan kannalta tehokkaampaa kuin yksittäisten pienten alueiden hajasijoittaminen. Ensiarvoisen tärkeää on varmistaa alapuolisten vesistöjen tilatavoitteiden saavuttaminen.
Lupapäätöksessä ei ole osoitettu, että vesistön hyvä tila saavutettaisiin turvetuotannon käynnistyttyä, ellei muu Torasjokea kuormittava toiminta vastaavasti vähenisi. Muu Torasjokea kuormittava toiminta ei ole ympäristöluvanvaraista.
Uusien turvetuotantoalueiden sijoittamisen suunnittelussa otetaan huomioon valuma-alueen kuormitus, alapuolisen vesistön tila ja herkkyys turvetuotannosta aiheutuvalle lisäkuormitukselle. Vaikka Sammalsuo on maakuntakaavan EOt-alue, ei sen alapuoliseen vesistöön ole tehty valuma-aluetason tarkastelua vesistön nykytilasta.
Vesienhoito-ohjelmassa erityisesti humuspäästöjen vähennystarve on keskeinen turvetuotantoa koskeva toimenpide. Sammalsuon vesienkäsittelyrakenteena on lupapäätöksen mukaan pintavalutuskenttä. Pintavalutuskentät poistavat humusta turvetuotannon kuivatusvesistä heikosti tai ne toimivat jopa päästölähteinä. Vesiensuojelumenetelmien toimivuudessa on aluekohtaisia eroja ja niissä on edelleen kehitystarvetta. Esimerkiksi pintavalutuskentän soveltuvuus on varmistettava riittävän hyvillä ennakkotutkimuksilla.
Turvetuotannon vaikutukset vesistöissä näkyvät ravinnekuormituksen lisäksi kiintoaineen ja humuksen aiheuttamana nuhraantumisena. Lisäksi toimenpideohjelman mukaan turvetuotannon aiheuttamia haittoja tulee ehkäistä erityisesti pitkäviipymäisillä ja karuilla järvillä, karuilla latvavesillä sekä vedenhankintavesistöissä. Tämä ei tarkoita, etteikö turvetuotannon aiheuttamia haittoja tulisi ehkäistä myös kaikissa muissa vesistöissä, koska tavoitteena on hyvä tila kaikissa vesistöissä vesienhoitolain ja vesipuitedirektiivin mukaisesti.
Lupapäätöksessä ei ole otettu huomioon vesienhoidon toimenpideohjelman mukaisesti vesistön herkkyyttä ravinne-, kiintoaine- ja humuskuormalle. Lupakäsittelyssä on tunnistettu ongelmaksi ainoastaan Torasjoki, vaikka joki laskee Natura 2000 -verkostoon kuuluvaan Lintukymiin, joka on vesien tilaluokittelussa herkkä vesistö.
Alapuolisen vesistön ekologista tilaa määrittävät laatutekijät olisi pitänyt arvioida riittävällä tarkkuudella hakemuksessa. Jotta Sammalsuon turvetuotannon vaikutus alapuoliseen vesistöön pystyttäisiin toteamaan myöhemmin, tulisi Torasjoen ekologinen tila selvittää luvanhakijan kustannuksella. Kun tietoja ei ole saatavilla, epäselvyys on katsottu luvan hakijan eduksi.
Sammalsuon alapuolisessa vesistössä tulee tehdä selvitys luonnonsuojelulailla rauhoitetun sekä EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) tiukasti suojellun lajin kirjojokikorennon esiintymisestä. Kirjojokikorennon lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa hävittää eikä heikentää. Turvetuotantoalueelta tulevat päästöt ovat merkittävä uhka lajin lisääntymismenestykselle.
Vesienkäsittelymenetelmälle ei ole asetettu humuksen pidättämistä koskevaa lupamääräystä, vaikka humus on turvetuotannon päästöistä merkittävin. Sammalsuolle vesienkäsittelymenetelmäksi on määritetty pintavalutuskenttä. Kentän koko (2,5 hehtaaria/5,4 prosenttia) on liian pieni tuotantoalueeseen (46 hehtaaria) verrattuna. Hakijan esittämistä tiedoista ei käy ilmi, miksi pintavalutus on kohteelle paras menetelmä, millaiselle alueelle kenttä sijoittuu (onko alue ennestään ojittamaton, onko alue metsälannoitettu) ja millainen kenttä on toiminnaltaan.
Aluehallintoviraston lupapäätöksessä todetaan, ettei erilaisia parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustavia menetelmiä voida laittaa paremmuusjärjestykseen ilman, että otetaan huomioon kunkin tuotantoalueen todelliset olosuhteet. On epäselvää, mitä tämä tarkoittaa Sammalsuon kohdalla, kun arviota toiminnan aiheuttamista päästöistä ei ole tehty Sammalsuon turvekerrostumien perusteella, eikä hakijalla ole esittää suunnitelmaa siitä, miten valumat hallitaan niin, ettei ylivirtaamaolosuhteita pääse syntymään tulva- tai rankkasadeolosuhteissa.
Aluehallintovirasto ja hallinto-oikeus ovat luottaneet hakijan käsitykseen vesienhallinnan toimivuudesta. Hakijan mukaan tuotantoalueen ojiin mahtuu täydellä ojasyvyydellä jopa 50 mm:n sade ja vedet pumpataan pintavalutuskentälle, joten se ei rankkasateiden aikana ylikuormitu. Toisin sanoen hakija antaa ymmärtää, että Sammalsuon turvetuotantoalueelta karkaavat vedet hallitsemattomasti, kun täyden ojasyvyyden vesivarastotila on käytetty. On epäuskottavaa, että ojastot olisivat ennen rankkasadetta täysin tyhjillään.
Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille 2016–2021 todetaan, että turvetuotantoalueiden vesien hallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Keinoja suurten vesimäärien hallintaan ovat muun muassa riittävä varastotila, virtaamansäätö- ja sulkupadot, rakenteiden kunnossapito ja riittävä mitoituskapasiteetti. Tärkeää on rajata ulkopuolelta tulevat valumavedet tuotantoalueen ulkopuolelle. Myös sähkökatkoihin tulee varautua.
Päätöksissä ei ole edellytetty suunnitelmaa alueelle tulevan veden varastoinnista ja käsittelystä poikkeusoloissa. Esimerkiksi talvitulvien hallinta routakaudella on ongelmallista, jos käytössä on pelkästään pintavalutuskenttä. Etelä-Suomessa noin puolet turvetuotannon valumista muodostuu talviaikaan.
Hakemuksessa esitetty ominaiskuormituslukuihin perustuva arvio ei kerro Sammalsuon kuormituksesta luotettavasti. Ominaiskuormituslukuihin ei ole tapana sisällyttää ylivirtaamia tai muita kuormituspiikkejä aiheuttavia tapahtumia. Tämä perustuu tarkkailuvälin määräämiseen niin harvaksi, että kuormituspiikin osuminen mittaushetkeen on erittäin epätodennäköistä.
Vesinäytteiden mittaustiheys ei tarjoa edellytyksiä muodostaa kuvaa toteutuneista päästöistä. Kun tarkkailu tehdään kalenterin perusteella, rankkasateen aiheuttaman ylivalunnan osuminen tarkkailuhetkeen on varsin epätodennäköistä. Kuitenkin ylivirtaamat muodostavat turvetuotannon vesistöpäästöistä merkittävän osan. Myöskään oikovirtausten syntymistä pintavalutuskentällä ylivirtaamatilanteissa ei ole otettu huomioon.
Lyhyiden ylivalumajaksojen merkitys kiintoaineen huuhtoutumiselle alttiilla alueilla on määräävä. Mikäli näytteenotto ei kata suurimpia valumahuippuja, ei kuormitusta ole mahdollista edes suuruusluokaltaan arvioida. Määrävälein tapahtuvan näytteenoton ongelmana on usein huuhtoutumien kannalta vähämerkityksellisten alivalumatilanteiden painottuminen suhteettomasti ja lyhytaikaisten ylivalumajaksojen osuminen näytteenoton ulkopuolelle.
Ominaiskuormitusarviossa on esitetty päästöistä vain kiintoaine, typpi, fosfori ja humus. Muun muassa elohopea ja rauta puuttuvat. Elohopean huuhtoutumisen on osoitettu kytkeytyvän kiinteästi liuenneen orgaanisen aineksen (humuksen) huuhtoutumiseen. Elohopea siirtyy vesistöön humuksen mukana. Ennen ojituksia suot ovat toimineet elohopean nieluina. Soiden ojitus on lisännyt humusaineiden ja myös elohopean huuhtoutumista ja siten muuttanut ojitetut turvemaat elohopean lähteeksi.
Elohopean ohella raudan, nikkelin, lyijyn ja kadmiumin päästöt tulisi arvioida esiselvityksen perusteella sekä tarpeen mukaan ottaa aineet huomioon Sammalsuon aiheuttamassa kuormituksessa. Metallipäästöjä koskevan arvion tulee perustua osaltaan referenssimittauksiin valuma-alueen muussa maankäytössä.
On vakava puute, ettei lupapäätöksessä ole edellytetty vaikutustarkkailua, vaikka se olisi luvan valvonnan ja luvan tulevan tarkistamisen kannalta olennainen asia. Tarkkailusuunnitelmaan tulee sisällyttää myös vesistöön ja kalastoon kohdistuvien vaikutusten tarkkailu.
Sammalsuon läheisyydessä on runsaasti pysyvää asutusta. Lähin asuttu kiinteistö sijaitsee noin 690 metrin etäisyydellä. Tuotantoalueen ja asutuksen välinen maasto on alavaa ja avointa. Tuotantoalueen ja asutuksen välillä sijainnut puusto on hakattu muutamaa puuyksilöä lukuun ottamatta pois kahden viime vuoden aikana. Toiminnan luonne ja sijoituspaikka yhdessä voivat aiheuttaa kohtuutonta rasitusta lähialueen asukkaille. Tämän vuoksi Sammalsuota ei voi pitää soveliaana turvetuotantotoimintaan.
Mikäli aluehallintoviraston ja hallinto-oikeuden päätöksiä ei kumota, tuotantoala tulee rajata riittävän pieneksi melu- ja pölyvaikutusten vähentämiseksi.
2. A ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökset kumotaan ja hakemus hylätään. Lisäksi muutoksenhakijat ovat vaatineet katselmuksen järjestämistä valituksessa esitettyjen perustelujen todentamiseksi.
Vaatimustensa tueksi A asiakumppaneineen on esittänyt seuraavaa:
Päätös on ympäristönsuojelulain (86/2000) 1 ja 3 §:n vastainen. Suon kaavavaraus ei merkitse oikeutta ympäristöluvan saamiseen. Asutuksen läheisyyteen sijoittuva tuotanto aiheuttaa asutukselle kohtuutonta pöly-, melu- ja viihtyisyyshaittaa. Tuotantoalueen ja asutuksen välinen maasto on melko tasaista eikä puustoa ole juurikaan. Merkittävä osa suojapuustosta on hakattu lupaprosessin aikana.
Luvan käsittelyssä ei ole tarkasteltu riittävän huolellisesti talousvesikaivoja. On ainoastaan todettu, että kaivoja ei ole. Pohjavesioloja, veden laatua ja kaivovesien riittävyyttä sekä luonnonlähteiden esiintymistä ei ole selvitetty. Päätös on vastoin maakunnallisia vesienhoidon tavoitteita ja toimenpideohjelmissa esitettyjä linjauksia.
Kuljetuksista aiheutuu melua ja pölyä sekä onnettomuusriski. Maisemakuva muuttuu merkittävästi. Hanke vaikuttaa hankealueen virkistyskäyttöön, muun muassa marjastukseen ja Torasjoen virkistyskalastuskäyttöön. Toiminta vaikuttaa kielteisesti Pihlajasaaren kylän kehittymiseen sekä asuntorakentamiseen. Kiinteistöjen, asuntojen ja tonttimaan arvo alenee pysyvästi.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on ilmoittanut, että se ei anna lausuntoa asiasta.
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on antanut lausunnon, jossa on viitattu ELY-keskuksen aluehallintovirastolle antamaan lausuntoon. Turvetuotantoalueiden vesiensuojeluratkaisuihin liittyy edelleen haasteita. Ojitetuille alueille perustettujen pintavalutuskenttien toimivuudessa ei Kaakkois-Suomen alueen uusimpien tuotantoalueiden osalta ole päästy hakemusvaiheessa esitettyihin, ominaiskuormituslaskelmien mukaisiin arvoihin ja puhdistustehot ovat ensimmäisinä toimintavuosina olleet negatiivisia, jolloin myös pintavalutuskenttä on toiminut vesistöä kuormittavana rakenteena. Joissain tapauksissa kenttää ei ole saatu toimimaan luvassa edellytetyllä tavalla. Pintavalutuskentän toimivuutta ei ilmeisesti ole mahdollista arvioida etukäteen suunnitteluvaiheessa.
Sammalsuon turvetuotantohankkeen purkuvesistönä toimivalta Torasjoen yläosan alueelta ei ole vuoden 2013 jälkeiseltä ajalta käytettävissä uusia vedenlaatutuloksia eikä biologisten mittareiden avulla tehtyjä tila-arvioita. Sen sijaan Torasjoen alaosan vedenlaatutulosten perusteella vesistön tilassa olisi havaittavissa vähittäistä kohentumista viime vuosien aikana. Varsinkin tila-arviossa huomioitava veden kokonaisfosforipitoisuus on seurantatulosten perusteella alentunut ja lähestyy vuosien 2013–2016 aineistossa tyypiltään keskisuurten savimaan jokien hyvää tilaluokkaa kuvaavaa tasoa. Muiden veden fysikaalis-kemiallista laatua kuvaavien tulosten osalta muutokset Torasjoen alaosalla ovat vähäisiä. Biologisista luokittelutekijöistä ei tällä hetkellä ole käytettävissä uusia laskennallisia luokittelutuloksia. Seuraava vesienhoidon suunnittelun mukainen vesistöjen ekologinen tila-arvio tehdään vuoden 2018 aikana.
Unionin tuomioistuimen ratkaisu C-461/13 (Weser) tiukensi vesienhoitosuunnitelman normatiivista sitovuutta. Torasjoen ekologisen tilan ja sitä kuvaavien luokittelutekijöiden kannalta Sammalsuon turvetuotannon merkittävimmät vesistövaikutukset (kiintoaine- ja humuskuormitus) kohdistunevat joen yläosalla oleviin koski- tai virta-alueisiin ja niiden kalastoon. Vuoden 2010 Torasjoen Myllykosken suppean koekalastusaineiston perusteella alueen kalastollinen tila-arvio oli tyydyttävä. Pohjaeläimistön perusteella tehtyä tila-arviota ei toistaiseksi ole ollut käytettävissä.
Torasjoen valuma-alueen muu maankäyttö huomioon ottaen Sammalsuon turvetuotannolla ei voi katsoa olevan merkittävää vaikutusta Lintukymin Natura-alueeseen tai sen luonnonarvoihin.
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalveluille on varattu tilaisuus lausunnon antamiseen. Lausuntoa ei ole annettu.
Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on varattu tilaisuus lausunnon antamiseen. Lausuntoa ei ole annettu.
Rakennus ja Maansiirto Lautala Oy on antanut selityksen. Väite siitä, että tuotantoalueen ja kylän välinen puusto olisi lähes avohakattu, ei pidä paikkaansa. Ainoat hakkuut on tehty suon ympärillä kivennäismailla. Turvetuotannon etäisyydeksi lähiasutukseen vaaditaan nykyisin uusilla tuotantoalueilla puustosta riippumatta 500 metriä. Hakemuksen mukaisen alueen etäisyys lähimmästä talosta on 690 metriä.
Ominaiskuormituslukuihin sisältyvät pintavalutuskentän kuormitusarviot talviaikana sekä kaiken kokoiset valumat, myös ylivalumat. Pöyryn tutkimuksessa ”Turvetuotannon ylivirtaamaselvitys” on tutkittu tulvien vaikutusta turvetuotannon ja muun maankäytön kuormituksiin. Tutkimus on tehty 36 tuotantoalueelle, joilla on ollut käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittaus. Selvityksen perusteella yksittäisen näytteenottopäivän osuus kiintoainekuormituksesta oli keskimäärin 2,2 prosenttia, kokonaisfosforikuormituksesta 1,7 prosenttia, kokonaistyppikuormituksesta 1,7 prosenttia ja CODMn-kuormituksesta 1,5 prosenttia. Pintavalutuskentällisten kohteiden ylivirtaamatilanteiden keskimääräisen kuormituksen osuus vuosikuormituksesta oli kiintoaineen osalta 17 prosenttia, kokonaistypen osalta 14 prosenttia, kokonaisfosforin osalta 13 prosenttia ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta 12 prosenttia.
Turvetuotannon kuormituksen suhteellinen osuus verrattuna muihin kuormittajiin pienenee, koska turvetuotantoalueilla on vesiensuojelujärjestelmät, jotka tasaavat virtaamia ja pienentävät kuormituksia. Ylivirtaamien aikana poistuvien vesien pitoisuudet pienenevät.
Turvesuolta lähtevä vesi ei poikkea ympäristön vesistä eikä aiheuta haittaa Torasjoen eliöstölle. Tuotanto ei aiheuta pöly-, melu- eikä viihtyisyyshaittaa lähiasutukselle.
Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piiri ry on antanut vastaselityksen, jonka mukaan Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto tukee yhdistyksen valituksessaan esille tuomia seikkoja.
A asiakumppaneineen on antanut vastaselityksen. Tuotantoalueen sijainnista johtuen kuivatusvesien vaikutus joen alaosiin on ennalta arvioitua suurempi rankkasateiden ja lumen sulamisen aikoina. Veden ravinnepitoisuuksien nousu ja kiintoaineen kertyminen aiheuttaisivat merkittävää vesistön pilaantumisen vaaraa ja joen virkistyskäyttömahdollisuudet heikentyisivät entisestään. Liettyminen ja happamoituminen huonontaisivat kalojen lisääntymismahdollisuuksia. Vaikka turvetuotannon kuormitus ei muuttaisikaan alapuolisen vesistön veden laatua merkittävästi huonompaan suuntaan, lisäkuormitus tekisi käytännössä tyhjäksi vesienhoitosuunnitelman edellyttämät toimenpiteet veden laadun parantamiseksi.
Vaikka pintavalutuskenttää voidaan pitää parhaana käyttökelpoisena puhdistustekniikkana, pintavalutuskentällä ja muilla mahdollisilla vesienkäsittelytoimenpiteillä ei voida riittävästi poistaa suoalueen kuivatusojituksesta, turvetuotantoon valmistelusta ja turvetuotannon harjoittamisesta alapuoliselle vesistölle aiheutuvia haittoja. Epävarmuutta lisää pintavalutuskentän sijoittuminen ojitetulle suolle.
Kuormitusluvut eivät kerro karkaavan orgaanisen aineen todellista määrää. Suurin osa karkaavasta orgaanisesta aineksesta muodostuu pienimmistä partikkeleista ja liukoisesta aineksesta. Kun päästöjä ja haittoja arvioitaessa humusta ja hienojakoista ainesta ei lasketa kiintoaineeksi, kuormitusluku kertoo vain alle kymmenen prosenttia humuksen huuhtoutumasta.
Turvepölyn laskeumat ulottuvat useiden kilometrien päähän. Pöly aiheuttaa vahinkoa rakennuksille, haittaa eläimistölle ja kasveille sekä terveyshaittaa ihmisille.
Tuotantopäivinä toiminnasta syntyy melua ympäri vuorokauden. Työprosessien ja erityisesti raskaan kuljetuskaluston tuottamaa melua vaimentamassa ei ole melupuskurina toimivaa puustoa.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.
1. A:n ja hänen asiakumppaneidensa vaatimus katselmuksen toimittamisesta hylätään.
2. Hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset kumotaan ja asia palautetaan aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.
Perustelut
1. Katselmus
Hallintolainkäyttölain 41 §:n mukaan asian selvittämiseksi voidaan toimittaa katselmus. Kun otetaan huomioon asiakirjoista saatava selvitys ja erityisesti hankkeen etäisyys suhteessa häiriintyviin kohteisiin, katselmuksen toimittaminen ei A:n ja hänen asiakumppaneidensa valituksessa esitettyyn nähden ole asian selvittämiseksi tarpeen.
2. Pääasia
Sovellettavat oikeusohjeet
Vaasan hallinto-oikeus on soveltanut asiassa vanhaa ympäristönsuojelulakia (86/2000). Lupahakemus on kuitenkin tullut vireille 12.12.2014, minkä vuoksi asiassa on tullut soveltaa 1.9.2014 voimaan tullutta uutta ympäristönsuojelulakia (527/2014), kuten aluehallintovirasto on tehnyt.
Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus).
Lain 12 §:n mukaan luvanvaraista tai rekisteröitävää toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen.
Lain 13 §:n 1 momentin mukaan turvetuotannon sijoittamisesta ei saa aiheutua valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävän luonnonarvon turmeltumista. Arvioitaessa luonnonarvon merkittävyyttä otetaan huomioon sijoituspaikalla esiintyvien suolajien ja -luontotyyppien uhanalaisuus sekä esiintymän merkittävyys ja laajuus sekä suon luonnontilaisuus. Luonnonarvon merkittävyyttä arvioitaessa voidaan vastaavasti ottaa huomioon sijoituspaikan merkitys sen ulkopuolella sijaitseville luonnonarvoille.
Pykälän 2 momentin mukaan toiminta voidaan 1 momentin estämättä sijoittaa, jos sijoittaminen ei vaaranna 1 momentissa tarkoitettujen luonnonarvojen säilymistä kysymyksessä olevassa maan osassa tai 1 momentin soveltaminen estää yleisen edun kannalta tärkeän toiminnan toteutumisen eikä luvan myöntämiseen ole muutoin estettä.
Pykälän 3 momentin mukaan pykälää ei sovelleta, jos 1 momentissa tarkoitetut luonnonarvot on otettu huomioon lainvoimaisessa maakuntakaavassa tai lainvoimaisessa, oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa ja toiminta sijoittuu mainitussa kaavassa sille varatulle alueelle.
Pykälän 4 momentin mukaan turvetuotanto voidaan 1 momentin estämättä sijoittaa suolle, jonka luonnontila on ojituksen vuoksi merkittävästi muuttunut. Arvioitaessa suon luonnontilan muutosta otetaan huomioon ojituksesta aiheutuneet muutokset suon vesitaloudessa ja kasvillisuudessa. Merkittävästä luonnontilan muutoksesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
Lain 39 §:n 2 momentin mukaan hakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista. Jos hakemus koskee ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa (252/2017) tarkoitettua toimintaa, hakemukseen on liitettävä mainitun lain mukainen ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä ennen päätöksentekoa. Hakemukseen on lisäksi tarvittaessa liitettävä luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 §:ssä tarkoitettu arviointi.
Pykälän 3 momentin mukaan hakemuksen laatijalla on oltava riittävä asiantuntemus. Hakemuksesta on käytävä tarvittaessa ilmi, mihin aineistoon ja laskenta-, tutkimus- tai arviointimenetelmään annetut tiedot perustuvat.
Lain 40 §:n 1 momentin mukaan, jos hakemus on puutteellinen tai asian ratkaiseminen edellyttää erityistä selvitystä, hakijalle on varattava tilaisuus täydentää hakemusta viranomaisen asettamassa määräajassa. Hakemus, jota ei ole täydennetty määräajassa, voidaan jättää tutkimatta.
Pykälän 2 momentin mukaan, jos asian ratkaisemisella on merkitystä yleisen edun kannalta tai painavat syyt sitä edellyttävät, hakija voidaan velvoittaa täydentämään hakemusta tai hankkimaan hakemuksen ratkaisemiseksi tarpeellinen selvitys uhalla, että se hankitaan hakijan kustannuksella.
Lain 49 §:n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa:
1) terveyshaittaa;
2) merkittävää muuta 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa;
3) 16–18 §:ssä kiellettyä seurausta;
4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella;
5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta;
6) olennaista heikennystä edellytyksiin harjoittaa saamelaisten kotiseutualueella perinteisiä saamelaiselinkeinoja tai muutoin ylläpitää ja kehittää saamelaiskulttuuria taikka olennaista heikennystä kolttien elinolosuhteisiin tai mahdollisuuksiin harjoittaa kolttalaissa tarkoitettuja luontaiselinkeinoja koltta-alueella.
Lain 51 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvassa on 49 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun seurauksen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa tai merenhoitosuunnitelmassa esitetään toiminnan vaikutusalueen vesien ja meriympäristön tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista. Luvassa on toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta 11 §:n 2 momentin mukaisesti arvioitaessa sekä onnettomuuksien ehkäisemiseksi tarpeellisia lupamääräyksiä annettaessa otettava huomioon, mitä toiminnan sijoituspaikkaa ja vaikutusaluetta koskevassa tulvariskien hallinnasta annetun lain (620/2010) mukaisessa tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään. Luvassa on lisäksi otettava huomioon tarvittavissa määrin tämän lain 204 §:ssä tarkoitetut suunnitelmat ja ohjelmat.
Ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2014) 3 §:n 1 momentin mukaan lupahakemuksessa on oltava:
1) hakijan yksilöinti- ja yhteystiedot sekä laitoksen nimi, toimiala ja sijaintipaikka;
2) tiedot kiinteistöstä ja sillä sijaitsevista laitoksista ja toiminnasta sekä näiden haltijoista;
3) yleiskuvaus toiminnasta sekä yleisölle tarkoitettu tiivistelmä lupahakemuksessa esitetyistä tiedoista;
4) lupaharkinnan kannalta tarpeelliset tiedot toiminnan tuotannosta, prosesseista, laitteistoista, rakenteista ja niiden sijainnista;
5) tiedot toiminnan sijaintipaikasta ja sen ympäristöolosuhteista;
6) tiedot toiminnan päästöjen laadusta ja määrästä veteen, ilmaan ja maaperään sekä toiminnan aiheuttamasta melusta ja tärinästä;
7) tiedot syntyvistä jätteistä ja jätelain 5 §:ssä tarkoitetuista sivutuotteista sekä niiden ominaisuuksista ja määrästä;
8) arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön;
9) toiminnan suunniteltu aloitusajankohta;
10) selvitys toiminnan sijaintipaikan rajanaapureista sekä muista asianosaisista, joita toiminta ja sen vaikutukset erityisesti saattavat koskea.
Pykälän 2 momentin mukaan lisäksi lupahakemuksessa on oltava, jos se on toiminnan luonne ja vaikutukset huomioon ottaen lupaharkinnan kannalta tarpeellista:
1) käytettävissä olevat tiedot ympäristön laadusta;
2) tiedot käytettävistä polttoaineista ja niiden varastoinnista, säilytyksestä ja kulutuksesta sekä käytettävästä tai tuotettavasta energiasta ja veden käytöstä;
3) tiedot käytettävistä raaka-aineista, kemikaaleista ja muista tuotantoon käytettävistä materiaaleista sekä niiden varastoinnista, säilytyksestä ja kulutuksesta;
4) arvio energian ja materiaalien käytön tehokkuudesta;
5) arvio toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa taikka arvion sisältävä ympäristönsuojelulain 15 §:n mukainen varautumissuunnitelma;
6) yksilöidyt tiedot toiminnan päästölähteistä ja niiden päästöistä sekä melutasosta;
7) arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta suunnitellussa toiminnassa;
8) selvitys päästöjen vähentämistä ja puhdistamista koskevista toimista; 9) selvitys maaperän ja pohjaveden suojelemista koskevista toimista ja pilaantumisriskin perusteella tehtävä arvio maaperän ja pohjaveden tarkkailutarpeesta ja mahdollisen määräajoin toteutettavan tarkkailun aikavälistä;
10) tiedot veden hankinnasta ja viemäröinnistä;
11) tiedot liikenteestä ja liikennejärjestelyistä;
12) selvitys suunnitelluista toimista jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi, jätteiden hyödyntämiseksi ja loppukäsittelemiseksi jätelain 8 §:n mukaisesti, jätteiden keräyksestä ja kuljetuksesta sekä siitä, mihin jätteet on tarkoitus toimittaa hyödynnettäviksi tai loppukäsiteltäviksi;
13) selvitys mahdollisesta ympäristöasioiden hallintajärjestelmästä;
14) tiedot toiminnan seurannasta ja tarkkailusta, ympäristöön kohdistuvien päästöjen ja niiden vaikutusten tarkkailusta sekä käytettävistä mittausmenetelmistä ja -laitteista, laskentamenetelmistä ja niiden laadunvarmistuksesta.
Asetuksen 4 §:n 1 momentin mukaan hakemukseen on liitettävä tarpeen mukaan:
1) muut myönnetyt luvat ja mahdollinen sopimus yleiseen tai toisen viemäriin liittymisestä ja hakemuksessa tarkoitettujen jätevesien johtamisesta;
2) ajan tasalla oleva mittakaavaltaan riittävän tarkka kartta, josta ilmenee toiminnan sijainti, mahdolliset päästöjä aiheuttavat kohteet sekä toiminnan haitallisten vaikutusten arvioimiseksi olennaiset kohteet ja asianosaisten kiinteistöt;
3) asemapiirros, josta ilmenee rakenteiden ja ympäristön kannalta tärkeimpien prosessien ja päästökohtien sijainti;
4) prosessikaavio, josta ilmenee olennaiset päästölähteet;
5) vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005) tarkoitettu suuronnettomuuden vaaran arvioimiseksi laadittu selvitys tai ympäristönsuojelulain 115 §:ssä tarkoitettu sisäinen pelastussuunnitelma;
6) ehdotus tarkkailun järjestämiseksi.
Asetuksen 5 §:n mukaan, jos laitos tai toiminta aiheuttaa päästöjä vesistöön, lupahakemuksessa on oltava:
1) purkuvesistön yleiskuvaus ja tiedot virtaamista, veden laadusta, kalastosta sekä kalastuksesta;
2) tiedot vesistön käytöstä;
3) selvitys toiminnan vaikutuksesta veden laatuun, kalastoon ja muihin vesieliöihin;
4) selvitys päästöjen vaikutuksista vesistön käyttöön;
5) selvitys vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi tarvittavista toimenpiteistä;
6) arvio mahdollisuuksista estää vesistön pilaantumisesta aiheutuva korvattava vahinko;
7) korvauskysymysten ratkaisemiseksi tarpeelliset kiinteistötiedot ja arvio päästöjen aiheuttamista vahingoista sekä ehdotus niiden korvaamisesta, jos päästöistä arvioidaan aiheutuvan korvattavaa vahinkoa.
Luonnonarvot, kaavoitus sekä melu ja pöly
Lupahakemukseen on liitetty Sammalsuon luontoarvoja koskeva tavanomaisella tarkkuudella tehty selvitys, jonka perusteella alueelta ei ole löydetty merkittäviä luonnonarvoja. Estettä luvan myöntämiselle ei ympäristönsuojelulain 13 §:n perusteella ole.
Asiassa esitetystä selvityksestä ei käy ilmi, että Torasjoella olisi tehty havaintoja yhdistyksen valituksessa mainitusta kirjojokikorennosta, vaikka alue mahdollisesti voi soveltua sen lisääntymis- ja levähdyspaikaksi. Jos tuotannon vaikutukset riittävän selvityksen perusteella arvioidaan yhtä vähäisiksi kuin hakemuksessa oli esitetty, ei luontoselvityksiä ole pidettävä puutteellisina sen vuoksi, että kirjojokikorennon esiintymistä ei ole erikseen selvitetty. Ottaen huomioon suunnitellun tuotantoalueen etäisyys Natura 2000 -verkostoon kuuluvaan alueeseen, vaikutuksia kyseiseen alueeseen ei voida pitää sellaisina, että luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen arviointi olisi ollut tarpeen ennen lupa-asian ratkaisemista.
Turvetuotantoalue on 14.12.2010 vahvistetussa Kymenlaakson vaihemaakuntakaavassa varattu merkinnällä EOt, turvetuotantoalue, jolla on voimassa oleva ympäristölupa tai turvetuotantoalueeksi soveltuva luonnontilaltaan pitkälle muuttunut turvealue, joiden ottotoiminnan edellytykset on selvitetty. Suunnittelumääräyksen mukaan turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin, turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä tuotantopinta-alan poistumat.
Turvetuotannon ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ratkaistaan ympäristönsuojelulain nojalla. Alueen merkitseminen maakuntakaavaan turvetuotantoon soveltuvaksi alueeksi ei yhtäältä merkitse, että lupa olisi myönnettävä. Ympäristölupaharkinnassa on lisäksi otettava huomioon maakuntakaavan suunnittelumääräykset. Kun ympäristönsuojelulain mukaan lupaa haettaessa on esitettävä vastaavat selvitykset ja kun asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan Torasjokea eivät kuormita muut turvetuotantohankkeet, ei suunnittelumääräys toisaalta ole esteenä ympäristöluvan myöntämiselle ympäristönsuojelulain 12 §:n mukaan.
Kun otetaan huomioon etäisyys lähimpään asutukseen ja arvioitu vuosittainen tuotantoaika, tuotantoalueelta leviävän pölyn ja melun ei voida katsoa aiheuttavan eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n mukaista kohtuutonta rasitusta.
Saatu selvitys vesistövaikutuksista
Kyseessä oleva Sammalsuon uusi turvetuotantoalue sijaitsisi kokonaan ojitetulla suolla. Hankkeen vesienkäsittely perustuu sarkaojarakenteisiin, kokoojaojien virtausta säätäviin patoihin, laskeutusaltaisiin sekä ojitetulle alueelle sijoitettuun, ympärivuotisesti toimivaan pintavalutuskenttään. Pintavalutuskentän pinta-ala on 5,4 prosenttia tuotantoalasta ja kentän turvekerros on hakemuksen mukaan yli metrin paksuinen.
Tuotantoalueen kuivatusvedet on suunniteltu johdettavaksi laskuojaa pitkin Torasjokeen. Torasjoen yläosan tila on vesienhoitosuunnitelmissa vuoteen 2015 ja vuosille 2016–2021 arvioitu välttäväksi ja alaosan tila tyydyttäväksi. Hyvä tila on arvioitu saavutettavaksi vuoteen 2027 mennessä. Suomen ympäristökeskuksen tietojen perusteella tila-arvio perustuu suppeaan ekologiseen aineistoon. Seuraava luokitus on tarkoitus tehdä vuonna 2018. Käytettävissä ei ole yksityiskohtaisia tietoja siitä, missä tilassa Torasjoen tilaluokitukseen vaikuttavat yksittäiset tekijät tällä hetkellä ovat. Vesienhoitosuunnitelmassa tai vesienhoidon toimenpideohjelmassa Torasjokea ei ole määritelty turvetuotannon kannalta erityisen herkäksi vesistöksi.
Lupahakemuksen mukaan tuotantoalueen alapuolella sijaitsevassa Vainimon mittauspisteessä Torasjoen veden nykyiset pitoisuudet ovat 12,3 mg/l kiintoainetta, 44,5 µg/l fosforia ja 1 673 µg/l typpeä. Hakemuksen mukaan Sammalsuon aiheuttama kuormituslisäys Torasjoessa olisi 0,03 mg/l kiintoainetta, 0,3 µg/l fosforia ja 14 µg/l typpeä. Sammalsuon turvetuotantoalueen aiheuttama nettokuormitus muodostaisi 0,3 % Torasjoen yläosan kiintoainekuormituksesta, 0,7 % fosforikuormituksesta ja 0,8 % typpikuormituksesta. Lupahakemuksen mukaan Sammalsuon tuotannonaikaiseksi vuosittaiseksi nettokuormitukseksi on arvioitu 775 kg kiintoainetta, 7,1 kg fosforia ja 311 kg typpeä.
Oikeudellinen arvio vesistövaikutuksia koskevasta selvityksestä
Sovellettava laki
Kuten edellä on todettu, hallinto-oikeus on erheellisesti soveltanut asiaa ratkaistessaan vanhan ympäristönsuojelulain säännöksiä. Uuden ja vanhan ympäristönsuojelulain luvan myöntämisen edellytyksiä koskevat säännökset kuitenkin vastaavat keskeisiltä osin toisiaan valituksen alaisen asian ratkaisemisen kannalta. Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä ei ole tämän vuoksi kumottava yksinomaan sovelletun virheellisen lain vuoksi. Asiassa on kuitenkin otettava huomioon muun ohella uuden ympäristönsuojelulain 13 §.
Lähtökohta lupahakemuksessa esitettäville selvityksille
Ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä on ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaan muun muassa, että toiminnasta ei aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumista tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvanhakijan velvollisuus on esittää lupahakemuksessa lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta ja sen vaikutuksista. Selvitysten tulee olla riittävän tarkkoja ja luotettavia. Lupaviranomaisen tulee puolestaan varata toiminnanharjoittajalle tilaisuus täydentää lupahakemusta, jos hakemuksen johdosta lupaharkintaa ei voida tehdä luvan myöntämisen edellytysten varmistamiseksi ja lupamääräysten asettamiseksi.
Uusi ympäristönsuojelulaki ei sinänsä ole asettanut lupahakemuksessa esitettäville tiedoille lisävaatimuksia. Lainvalmisteluasiakirjoista, kuten hallituksen esityksestä (HE 214/2013 vp), ympäristövaliokunnan mietinnöstä (YmVM 3/2014 vp) ja hallintovaliokunnan lausunnosta (HaVL 7/2014 vp) käy kuitenkin useissa kohdissa ilmi, että lupahakemuksessa esitettyjen tietojen laadun parantamista on pidetty tärkeänä lupakäsittelyn kannalta. Ympäristöministeriö on myös antanut ohjeistusta lupahakemuksissa esitettävistä tiedoista. Tällaisia ohjeita on annettu muun ohella turvetuotantoa koskien (Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje, Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2013 sekä sen korvannut ohje 2/2015). Ohjeet eivät ole oikeudellisesti sitovia, mutta niitä voidaan käyttää arvioitaessa tiettyä toimialaa koskevaa yleistä hyvää käytäntöä sekä vaatimustasoa, joka koskee kaikkia luvanhakijoita.
Uuden toiminnan lupahakemus perustuu aina arvioihin, jotka on esitettävä hakemuksessa riittävän yksilöidysti niiltä osin kuin kysymys on toiminnan keskeisistä ympäristövaikutuksista. Lähtökohtana on, että mitä tärkeämpi jokin tieto on lupaharkinnassa luvan myöntämisen edellytysten ja lupamääräysten asettamisen kannalta, sitä tarkempia selvitysten on oltava.
Lupahakemuksen kohteena olevan toiminnan keskeinen ympäristövaikutus on vesistöpäästö Torasjoen yläosaan. Vesien pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa on ympäristönsuojelulain 51 §:n mukaisesti otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (jäljempänä vesienhoitolaki) mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa tai merenhoitosuunnitelmassa esitetään toiminnan vaikutusalueen vesien tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista. Mainitun lain mukaiset vesimuodostumien tilatavoitteet ovat sitovia ja niistä voidaan poiketa vain laissa erikseen todetuissa tilanteissa.
Torasjoen yläosan tila on luokiteltu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuosille 2016–2021 välttäväksi ja alaosan tila tyydyttäväksi. Joen tilassa ei ole viime vuosina tapahtunut olennaisia muutoksia. Vesienhoitosuunnitelman mukaan hyvän tilatavoitteen saavuttaminen voi olla mahdollista vuoteen 2027 mennessä. Käytettävissä ei kuitenkaan ole yksityiskohtaista tietoa siitä, missä tilassa Torasjoen tilaluokitukseen vaikuttavat yksittäiset tekijät ovat. Jokea ei sinänsä ole pidetty vesienhoitosuunnitelmassa turvetuotannon vaikutuksille erityisen herkkänä vesialueena. Asiakirjoista saadun selvityksen mukaan Torasjokea kuormittaa lähinnä maa- ja metsätalous, eikä tähän kuormitukseen ole odotettavissa merkittäviä muutoksia.
Vesiin johdettavia päästöjä koskevat tiedot
Lupahakemuksessa on vakiintuneen tavan mukaisesti arvioitu toiminnasta aiheutuvia päästöjä ominaiskuormituslukujen perusteella. Ilmoitetut kuormitusluvut ovat jossain määrin alhaisemmat kuin uusimpien tutkimusten mukaiset ominaiskuormitusarvot (Bioenergia ry 28.11.2016. Turvetuotantoalueiden ominaiskuormitusselvitys). Lupahakemuksessa erityisesti kevään ominaiskuormitus on arvioitu selvästi alhaisemmaksi kuin uusimmissa selvityksissä.
Kuivatusvesien käsittelyä ja hallintaa varten esitetyt vesiensuojelurakenteet ovat tavanomaisia. Hakemusta koskeviin muistutuksiin antamassaan vastineessa hakija on kuvannut aluetta siten, että ylivirtaamatilanteessakaan alueelta ei pääsisi vettä hallitsemattomasti ympäristöön, koska alue on ympäristöä alempana. Tiedot alueen vesiensuojelurakenteiden riittävyydestä ovat yleispiirteisiä, eivätkä ne perustu tilavuuksien osalta vaaitukseen tai muuhun riittävän luotettavasti esitettyyn aineistoon. Lupamääräyksen perusteella laskeutusaltaan tilavuutta on suurennettu. Asiakirjoista ei kuitenkaan käy ilmi, miten rakenteet kokonaisuudessaan ovat riittäviä estämään kuormitusta ylivirtaamatilanteissa.
Lupahakemuksessa on kuvattu pintavalutuskentän ominaisuuksia varsin suppeasti ilmoittamalla lähinnä sen sijainti, pinta-ala sekä alueen korkoluvut kuudella pisteellä. Pintavalutuskentän pinta-ala on noin 5,4 prosenttia tuotantoalueesta ja se täyttää sinänsä yleensä ojitetuilta alueilta vaaditun viiden prosentin minimipinta-alan. Lisäksi hakemuksessa on todettu, että alueen turvepaksuus olisi yli yksi metri. Asiakirjoihin ei kuitenkaan sisälly selvitystä siitä, mihin tiedot pintavalutuskentän turvekerroksen paksuudesta tai muista ominaisuuksista perustuvat.
Hakemuksessa ei kuvata tarkemmin pintavalutuskentän olosuhteita, kuten alueen tämänhetkistä kasvillisuutta. Luontoselvityksestä saatavan tiedon mukaan alue on ojitettua, suhteellisen puustoista ja suon muuttuma-aluetta. Metsä pintavalutuskentällä ennakoi yleensä heikkoa puhdistustulosta. Pintavalutuskentän alueen nykyisen ojaston syvyydestä tai pintakerroksen fosforipitoisuudesta ei ole selvitystä. Hakemuksesta ei ilmene, miten oikovirtaukset pintavalutuskentän ojissa estetään eikä tästä ole myöskään annettu lupamääräyksiä. Hakemuksen perusteella jää siten epäselväksi, soveltuuko esitetty alue toimivan pintavalutuskentän sijoituspaikaksi.
Vesistövaikutuksia koskevat tiedot
Toiminnasta aiheutuvan ympäristökuormituksen sallittavuus on arvioitava aina toiminnan vaikutusalueen erityispiirteiden perusteella. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n mukaan lupahakemuksessa tulee olla muun muassa purkuvesistön yleiskuvaus sekä tiedot virtaamista, veden laadusta, kalastosta sekä kalastuksesta. Lisäksi lupahakemuksessa on esitettävä selvitys toiminnan vaikutuksesta veden laatuun, kalastoon ja muihin vesieliöihin.
Ympäristölupahakemusta varten ei asiakirjojen perusteella ole erikseen selvitetty Torasjoen veden laatua. Vesistövaikutusten arvioinnin osalta on viitattu ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta saatuihin tietoihin. Hertta-tietokannan mukaan Vainimon mittauspisteeltä on mitattu veden laatua vuosina 1970–2005 yhteensä 19 kertaa ja edellisen kerran vuonna 2005. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon mukaan Torasjoen yläosan alueelta ei ole käytettävissä vedenlaatutuloksia vuoden 2013 jälkeiseltä ajalta. Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän vesikartan tietojen perusteella Torasjoen tämänhetkinen tila-arvio perustuu suppeaan ekologiseen aineistoon. Hakemuksesta ei luotettavasti käy selville, millainen Torasjoen veden laatu eri vuodenaikoina on tällä hetkellä. Käytettävissä ei ole myöskään yksityiskohtaisia tietoja siitä, missä tilassa Torasjoen tilaluokitukseen vaikuttavat yksittäiset tekijät ovat tällä hetkellä. Seuraava luokitus on tarkoitus tehdä vuonna 2018.
Lupahakemukseen ei ole sisältynyt ehdotusta vaikutustarkkailuista. Vaikutustarkkailuista päätetään lupamääräysten mukaan erikseen.
Johtopäätökset selvitysten puutteellisuudesta
Korkein hallinto-oikeus katsoo, että toiminnasta aiheutuvia vesistöpäästöjä ei ole hakemusasiakirjoissa arvioitu luotettavasti. Myöskään vesiensuojelurakenteiden riittävyydestä tai pintavalutuskentän ominaisuuksista ja toimivuudesta ei ole esitetty yksityiskohtaisia selvityksiä. Tiedot Torasjoen veden laadusta eri vuodenaikoina ja veden laatuun vaikuttavista tekijöistä perustuvat suppeaan aineistoon ja osin vanhoihinkin tietoihin. Vaikka tuotantotoimintaan tarkoitettu pinta-ala on pienehkö, ei edellä mainittujen hakemuksen puutteiden vuoksi voida pitää selvitettynä, että toiminnasta yhdessä muiden Torasjokea kuormittavien tekijöiden kanssa ei voisi aiheutua merkittävää pilaantumista tai sen vaaraa sen vuoksi, että veden luokituksen hyvän tilan tavoitetta ei saavuteta.
Lopputulos
Edellä todettujen hakemuksen puutteiden vuoksi aluehallintoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset on kumottava ja asia on palautettava aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Mikäli luvanhakija haluaa jatkaa hakemustaan, aluehallintoviraston on varattava hakijalle tilaisuus täydentää hakemustaan.
Täydennyksen tulee sisältää muun ohella tarkempi arvio päästöistä eri tuotanto- ja kuntoonpanovaiheissa ja eri vuodenaikoina, vesiensuojelurakenteiden tarkempi kuvaus ja mitoitus, tiedot pintavalutuskentän olosuhteista, turvekerroksen paksuudesta ja pintakerroksen fosforipitoisuudesta sekä suunnitelma alueen kuntoonpanosta, mitoituksesta ja oikovirtausten estämisestä edellytetyt reduktiotasot huomioon ottaen, tiedot Torasjoen veden tilasta eri vuodenaikoina ja kuormituksen vaikutuksesta Torasjoen veden laatuun ja mahdollinen luonnos vaikutustarkkailusta.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Jukka Horppila ja Anna-Liisa Kivimäki. Asian esittelijä Hanna Lehtinen.