Muu päätös 5050/2018
Asia Virkavaalia koskeva kunnallisvalitus
Valittaja A, Honkajoki
Päätös, jota valitus koskee
Turun hallinto-oikeus 25.4.2017 nro 17/0129/1
Asian aikaisempi käsittely
Honkajoen kunnanhallitus on 7.1.2016 (§ 4) päättänyt julistaa kunnanjohtajan viran haettavaksi toistaiseksi voimassa olevana virkana ja julkaista hakuilmoituksen päätöksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla.
Kunnanhallitus on 4.2.2016 (§ 27) päättänyt kutsua Niklas Hällbergin, Ulla Norrbon, Matti Muukkosen ja Mauno Mäkirannan haastateltaviksi päätöksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla.
Kunnanhallitus on 18.2.2016 (§ 46) päättänyt esittää kunnanvaltuustolle, että kunnanjohtajan virkaan valitaan hallintotieteiden maisteri Ulla Norrbo.
Honkajoen kunnanvaltuusto on 14.3.2016 (§ 19) päättänyt valita Honkajoen kunnanjohtajan virkaan Norrbon.
A on kunnan jäsenenä valittanut kunnanvaltuuston päätöksestä hallinto-oikeuteen ja, siltä osin kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessa on nyt kysymys, vaatinut, että kunnanvaltuuston päätös kumotaan. A on esittänyt vaatimuksensa tueksi hallinto-oikeudessa muun ohella seuraavaa:
Päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska kunnanvaltuusto on 12.6.2015 julistanut kunnanjohtajan viran haettavaksi, vaikka tämä on hallintosäännön mukaan kunnanhallituksen tehtävä. Päätökseen on myös virheellisesti liitetty valitusosoitus.
Menettely on ollut virheellistä myös siksi, että asian käsittelyyn on kunnanhallituksen kokouksissa 2.6.2015, 10.12.2015 ja 18.2.2016 osallistunut esteellisiä henkilöitä. B on kunnan liikuntapaikkojen hoitaja ja välillisesti kunnanjohtajan alainen. C:n veli on kunnan kiinteistönhoitaja ja siten kunnanjohtajan direktio-oikeuden alainen. B ja C ovat jäävänneet itsensä kunnanhallituksen kokouksessa 10.12.2015. Jos virkamies tai luottamushenkilö jäävää itsensä yhdessä kokouksessa, on hänen jäävättävä itsensä myös muissa samaa asiaa käsittelevissä kokouksissa.
Kunnanvaltuuston säästöohjelma vuosille 2015–2020 sisältää kiinteistön hoitoa koskevia toimenpiteitä, kuten kiinteistönhoidon ulkoistamisen. Säästötoimenpiteiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta vastaa kunnanhallituksen esittelijänä toimiva kunnanjohtaja. Sekä B että C ovat aktiivisesti vastustaneet kunnanjohtajan johdolla tehtyjä säästöratkaisuja.
D:n puoliso on töissä vanhusten palvelukeskuksessa, johon säästötoimet ovat niin ikään kohdistuneet.
Kunnanhallituksen päätöksillä on ollut suora vaikutus esteellisiksi väitettyjä itseään tai heidän läheisiään koskeviin etuihin, joten heidän olisi tullut jäävätä itsensä.
Päätös on myös perustunut virheelliseen tietoon siitä, että Matti Muukkonen olisi peruuttanut hakemuksena. Kunnanhallituksen päätöksessä 18.2.2016 on virheellisesti todettu, että Muukkonen olisi peruuttanut hakemuksensa. Muukkonen on 14.3.2016 sähköpostitse ilmoittanut A:lle, ettei ollut perunut hakemustaan. Menettely on siten ollut virheellistä, koska Muukkonen on virheellisesti poistettu virkaa hakeneiden joukosta.
Kunnanvaltuuston kokouksen pöytäkirja on virheellinen, koska siinä todetaan, että kunnanjohtajan virka täytetään määräaikaista virkaa hakeneiden kesken, vaikka kunnanvaltuusto oli 7.1.2016 päättänyt, että virka täytetään toistaiseksi voimassa olevana.
Kunnanjohtajan valinnassa ei ole noudatettu perustuslaissa säädettyjä nimitysperusteita, eikä hakijoita ole arvioitu säännöksen edellyttämällä tavalla. Hakijoiden kelpoisuutta virkaan ei ole selvitetty. Kunnanvaltuuston kokouksen 14.3.2016 esityslista ei sisältänyt yhteenvetoa virkaa hakeneista eikä sitä jaettu myöskään kokouksessa.
Virkaan valittu Ulla Norrbo ei täytä hallintosäännön kelpoisuusvaatimuksia, sillä häneltä puuttuu kelpoisuusvaatimuksissa edellytetty hallinnollinen kokemus.
Kunnanvaltuusto on käyttänyt harkintavaltaansa väärin, sillä Norrbolla on noin vuoden pituinen kokemus kunnanjohtajan tehtävistä, kun taas virkaa hakeneilla Muukkosella on kokemusta noin 2,5 vuotta ja Mäkirannalla noin 15 vuotta. Lisäksi Mäkirannalla on noin kymmenen vuoden kokemus kunnansihteerin tehtävistä. Kunnanjohtajan tehtävän vaativuus ja viran luonne huomioon ottaen Norrbon nuorisosihteerin työkokemusta ei voida ottaa huomioon hakijoiden arvioinnissa.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n valituksen kunnanvaltuuston päätöksestä.
Hallinto-oikeus on perustellut ratkaisuaan seuraavasti:
Menettelyyn ja asian valmisteluun liittyvät valitusperusteet
Viran haettavaksi julistaminen
Honkajoen kunnan hallintosäännön 34 §:n 1 momentin mukaan viran julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija avoinna olevaan virkaan. Viran, johon valtuusto valitsee viranhaltijan, julistaa kuitenkin haettavaksi kunnanhallitus.
Valituksessa mainitussa kunnanvaltuuston päätöksessä 12.6.2015 on päätetty, että kunnanjohtajan virka laitetaan avoimeen hakuun syksyllä 2015, jotta se voidaan täyttää 1.3.2016 alkaen, nykyisen määräaikaisuuden päätyttyä. Asiakirjoista ilmenee, että kunnanhallitus on sittemmin päätöksellään 7.1.2016 julistanut kunnanjohtajan viran haettavaksi toistaiseksi voimassa olevana virkana. Kunnanvaltuuston päätös on ollut virantäytön valmisteluun liittyvä kannanotto siihen, että virka tullaan täyttämään avoimen haun kautta, kun virkaa on aiemmin hoidettu määräai-kaisessa virkasuhteessa. Kunnanvaltuusto ei näin ollen ole toiminut hallintosäännön vastaisesti. Valtuuston päätökseen liitetyllä valitusosoituksella ei ole merkitystä menettelyn lainmukaisuutta arvioitaessa.
Esteellisyys
Kuntalain 52 §:n 2 momentin mukaan kunnan viranhaltijan esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään. Esteellisyysperusteet on lueteltu hallintolain 28 §:n 1 momentin kohdissa 1–7. Valituksessa esitetyt esteellisyysväitteet koskevat luettelon kohdissa 3 ja 7 mainittuja tilanteita. Noiden kohtien mukaan virkamies on esteellinen, jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa virkamiehelle tai hänen läheiselleen tai jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.
Valituksen mukaan kunnanjohtajana aiemmin toiminut ja avoinna ollutta virkaa hakenut Mäkiranta on ajanut kunnassa säästötoimia, joilla on ollut vaikutusta esteellisiksi väitettyihin, säästötoimia vastustaneisiin tahoihin tai heidän läheisiinsä. Lisäksi valittajan mukaan kyse on kostosta ja valintaryhmän jäsenen henkilökohtaisesta intressistä asiassa. B on kunnan kiinteistönhoitaja ja C on kunnan toisen kiinteistönhoitajan veli. D:n aviopuoliso työskentelee Pohjois-Satakunnan peruspalvelulaitoksen palveluksessa. Kenellekään esteelliseksi väitetylle tai heidän läheiselleen ei kunnanjohtajan valinnasta ole odotettavissa erityistä hyötyä tai haittaa eikä luottamuksen heidän puolueettomuuteensa muustakaan syystä voida katsoa vaarantuneen valittajan esittämillä perusteilla.
Hallinto-oikeus arvioi päätöskohtaisesti valituksessa esitetyt esteellisyysperusteet huomioon ottaen, onko päätös syntynyt esteellisyyden vuoksi virheellisessä järjestyksessä. Näin ollen sillä seikalla, että valituksessa mainitut luottamushenkilöt ovat jossain asian vaiheessa mahdollisesti varovaisuussyistä jäävänneet itsensä, ei ole asiassa merkitystä.
Valmistelun ja esittelyn harhaanjohtavuus
Päätöksen on valituksessa esitetty syntyneen virheellisessä järjestyksessä siksi, että Muukkonen ei tosiasiassa ole peruuttanut hakemustaan ja hänet on siten virheellisesti poistettu virkaa hakeneiden joukosta.
Kunnanhallituksen päätöksessä 18.2.2016 on todettu, että viran hakijoista Muukkonen on peruuttanut hakemuksensa 8.2.2016.
Kunnanhallituksen lausuntoonsa liittämän Matti Muukkosen kunnanhallituksen puheenjohtajalle lähettämän sähköpostiviestin 8.2.2016 mukaan Muukkonen on kirjoittanut: ”Kävin lukemassa vähän noita pöytäkirjojanne. Taitaakin olla teillä selvät senssit siellä. Joten en ehkä taida käyttää aikaani asiaan sen enempää. Kiitos kutsusta ja hyvää jatkoa.” Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on vastannut sähköpostiin: ”Mistähän on muodostunut se kuva, että senssit on selvät? Tietysti ratkaisu on sinun, eikä voi muuta kuin kiittää mielenkiinnosta kuitenkin.” Muukkonen on vielä lähettänyt kunnanhallituksen puheenjohtajalle vastauksen, jossa todetaan: ”Niin siis jäin siihen käsitykseen, että olisitte halunneet muuttaa määräaikaisen suoraan toistaiseksi voimassaolevaksi ja taidettiinpa maakuntalehdessäkin tähän johtopäätökseen tulla. Mutta kaikkea hyvää teille prosessiin.” Haastattelu suoritettiin 12.2.2016. Muukkonen ei saapunut haastatteluun eikä sopinut uuttakaan aikaa.
Kun otetaan huomioon edellä mainitun Muukkosen ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan välisen sähköpostikeskustelun sisältö sekä se, että Muukkonen ei ole saapunut haastatteluun eikä pyrkinyt sopimaan uuttakaan haastatteluaikaa, kunnanhallitus on voinut katsoa Muukkosen peruuttaneen hakemuksensa. Asian valmistelu ja esittely valtuustossa ei siten ole ollut tältä osin harhaanjohtavaa.
Päätöksen sisällön lainmukaisuus
Kirjoitusvirhe
Kunnanvaltuusto on 7.1.2016 päättänyt muuttaa kunnanjohtajan virkasuhteen täytettäväksi toistaiseksi voimassa olevana 1.3.2016 alkaen. Kunnanhallitus on tämän jälkeen samana päivänä tekemällään päätöksellä julistanut Honkajoen kunnanjohtajan viran haettavaksi toistaiseksi voimassa olevana virkana. Valituksenalaisessa kunnanvaltuuston päätöksen 14.3.2016 pöytäkirjassa kohdassa ”Päätös” lukee: ”...päätettiin suorittaa vaali kaikkien kunnanjohtajan määräaikaista virkaa hakeneiden ja suostumuksensa antaneen henkilön kesken.” Kysymyksessä on tältä osin kirjoitusvirheeseen verrattavissa oleva virhe, jolla ei ole merkitystä päätöksen sisällön lainmukaisuutta arvioitaessa.
Viran täyttäminen
Sovellettavien säännösten sisältö ja niitä koskevat esityöt
Suomen perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.
Suomen perustuslakia koskevan hallituksen esityksen (HE 1/1998 vp) mukaan taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen ja työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin, joihin liittyen on otettava huomioon myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset työtehtävät.
Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus.
Kuntalain 60 §:n mukaan vaalissa tulevat valituksi se tai ne, jotka ovat saaneet eniten ääniä.
Hallintolain 45 §:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun, sekä mainittava sovelletut säännökset. Saman pykälän 2 momentin 2 kohdan mukaan päätöksen perustelut voidaan jättää esittämättä, jos päätös koskee kunnallisen monijäsenisen toimielimen toimittamaa vaalia.
Hallituksen esityksessä eduskunnalle hallintolaiksi ja laiksi hallintolainkäyttölain muuttamisesta (HE 2002/72 vp) todetaan hallintolan 45 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa seuraavaa:
”Momentin 2 kohdan mukaan perustelut voitaisiin jättää esittämättä päätöksen koskiessa kunnallisen monijäsenisen toimielimen toimittamaa vaalia. Tällä tarkoitetaan lähinnä luottamushenkilöiden valintaa ja muita palvelussuhteeseen ottamista koskevia asioita, joiden ratkaiseminen on kunnallishallinnossa yleensä monijäsenisen toimielimen tehtävänä.
Vaalin toimittamisesta säädetään kuntalain 60 §:ssä. Päätöksentekoon kuuluu, että ääniä voi antaa kenelle tahansa vaalissa kysymykseen tulevalle eli kelpoisuusvaatimukset täyttävälle hakijalle. Lopullinen valinta voi selvitä vasta kokouksessa suljetun lippuvaalin jälkeen. Tämän vuoksi päätöksentekotilanteessa on usein mahdotonta esittää kaikkia valinnan perusteluja. Ehdotus valinnasta on luonnollisesti valmisteltava yhtä perusteellisesti kuin muutkin päätökset.
Monijäsenisten toimielinten antamat virkavaalipäätökset on perusteltu vasta oikaisuvaatimukseen annetussa ratkaisussa tai valitusviranomaiselle annettavassa lausunnossa, jos päätös on riitautettu. Hyvään hallintoon kuitenkin kuuluu, että hakijalle pyritään pyynnöstä ilmoittamaan valinnan perusteet riippumatta siitä, aikooko hän riitauttaa päätöksen vai ei. Perustelujen esittäminen jälkikäteen saattaa myös vähentää muutoksenhakuja, kun hakija saa jo oikaisuvaiheessa tietää, mitkä seikat ja selvitykset ovat olleet päätöksen antamisen taustalla.”
Viran kelpoisuusvaatimukset ja hakuilmoitus
Honkajoen hallintosäännön 35 §:n mukaan henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta on luettelo hallintosäännön liitteenä.
Honkajoen hallintosäännön henkilöstön kelpoisuusehtoja koskevan liitteen mukaan kunnanjohtajan kelpoisuusehtona on virkaan soveltuva korkeakoulututkinto ja kokemusta kunnallishallinnon hallinto- ja johtotehtävistä.
Hakuilmoituksen 7.1.2016 mukaan kunnanjohtajan viran kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva korkeakoulututkinto sekä kokemus kunnallishallinnon hallinto- ja johtamistehtävistä. Lisäksi arvostetaan hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, myös yrityselämän tuntemus katsotaan eduksi.
Asiassa saatu selvitys
Kunnanjohtajan virkaan saapui määräaikaan mennessä 11 hakemusta. Lisäksi annettiin yksi suostumus. Kunnanhallituksella on ollut kaikkien hakijoiden hakemusasiakirjat sekä heistä laadittu hakijayhteenveto, kun se päätti 4.2.2016 kutsua haastatteluun hallintotieteiden maisteri Niklas Hällbergin, hallintotieteiden tohtori Matti Muukkosen, hallintotieteiden maisteri Ulla Norrbon sekä hallintotieteiden maisteri Mauri (oikeastaan Mauno) Mäkirannan. Samalla päätettiin, että haastatteluryhmänä toimii kunnanhallitus ja kunnanvaltuuston jäsenet saavat halutessaan tulla paikalle. Kunnanhallituksen päätöksen liitteenä oli kaikista hakijoista laadittu hakijayhteenveto. Hakijayhteenvedosta ilmenee, että Ulla Norrbolla on hallintotieteiden maisterin tutkinto. Lisäksi hän on suorittanut Kankaanpään opistossa johtamisen erikoisammattitutkinnon. Hän on vuodesta 1987 toiminut Isojoen kunnan nuoriso- ja liikuntasihteerinä ja 22.5.2014–31.7.2015 Isojoen kunnanjohtajan viransijaisena.
Asiakirjoissa olevasta muistioksi otsikoidusta haastatteluaikataulusta ilmenee, että haastattelussa oli läsnä koko kunnanhallitus sekä yhtä henkilöä lukuun ottamatta koko kunnanvaltuusto. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 18.2.2016 äänestyksen jälkeen esittää kunnanvaltuustolle, että se valitsisi kunnanjohtajan virkaan hallintotieteiden maisteri Ulla Norrbon. Kunnanvaltuuston kokouksessa 14.3.2016 kunnanjohtajan virkaan valittiin suljetuin lipuin käydyn äänestyksen jälkeen hallintotieteiden maisteri Ulla Norrbo.
Kunnanhallitus on hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa todennut, että kunnanhallitus kävi kokouksessaan 18.2.2016 keskustelun haastatelluista henkilöistä ja päätyi esittämään valtuustolle Ulla Norrbota valittavaksi kunnanjohtajan virkaan. Norrbo täyttää hallintosäännön kelpoisuusvaatimukset. Hänellä on ylempi korkeakoulututkinto ja lisäksi hän on hoitanut 14 kuukautta Isojoen kunnan kunnanjohtajan sijaisuutta. Tällöin hän on toiminut esimiesasemassa ja hoitanut monipuolisesti kunnan hallinnollisia tehtäviä kuten muun muassa kunnan talousarvioon, tilinpäätökseen ynnä muuhun liittyviä asioita. Norrbo on toiminut pitkään Isojoen nuorisosihteerinä ja joutunut myös siinä tehtävässä hoitamaan vapaa-ajanyksikön hallinnollisia tehtäviä.
Hallinto-oikeus on vielä erikseen tiedustellut, onko haastatteluista laadittu muistiota ja onko hakijoista laadittu ansiovertailua. Tältä osin kunnasta on todettu, että hakijoiden ansiot ilmenevät hakijayhteenvedosta eikä muistiota ole. Lisäksi on todettu, että syy, miksi varsinaista haastattelumuistiota ei ole, on se, että kaikkien valtuutettujen oli mahdollista osallistua haastattelutilaisuuteen.
Oikeudellinen arviointi
Kunnanvaltuustolla on laaja harkintavalta valita kunnanjohtaja kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista. Tätä harkintavaltaa kaventavat kuitenkin perustuslaista ilmenevät yleiset nimitysperusteet, kuten taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Perustuslain säännös edellyttää lähtökohtaisesti hakijoiden ansioiden vertailua.
Tässä asiassa on kysymys kunnan monijäsenisen toimielimen suorittamasta virkavaalista, jossa päätöksen perusteluja ei lähtökohtaisesti tarvitse esittää. Vaali on toimitettu suljettuna lippuäänestyksenä, ja ääniä on voinut antaa kenelle tahansa kelpoisuusvaatimukset täyttävälle hakijalle. Valituksi on tullut vaalissa eniten ääniä saanut henkilö eli Ulla Norrbo. Kunnanvaltuusto ei ole päätöksessään esittänyt hakijoiden ansiovertailuun perustuvia tai muitakaan perusteluja Norrbon vallinnalle. Vakiintuneen oikeuskäytännön ja lain esitöiden mukaan, vaikka perusteluja ei päätöksessä tarvitsekaan esittää, tulee ne kuitenkin esittää viimeistään hallinto-oikeudelle annettavassa lausunnossa, jos päätös on riitautettu.
Asiakirjoista ilmenee, että kaikista hakijoista on laadittu yhteenveto, josta ilmenee hakijoiden koulutus ja varteenotettava työkokemus. Varteenotettavat hakijat on haastateltu ja haastattelutilanteessa on ollut läsnä koko kunnanhallitus sekä yhtä valtuutettua lukuun ottamatta koko kunnanvaltuusto. Kunnanhallitus on hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa perustellut Norrbon valintaa, mutta ei ole esittänyt ansiovertailua muihin hakijoihin nähden.
Norrbon koulutuksesta ja työkokemuksesta esitetty selvitys huomioon ottaen Norrbolla on katsottava olevan vaadittua kokemusta kunnallishallinnon tehtävistä ja hän täyttää myös tältä osin viralle asetetut kelpoisuusvaatimukset. Asiassa on kysymys kunnanjohtajan valinnasta, jossa valitun henkilön tulee nauttia valitsijoidensa erityistä luottamusta. Tällaisessa valintatilanteessa voidaan painottaa hakijoiden henkilökohtaisia ominaisuuksia, jotka tulevat parhaiten ilmi haastattelussa. Hakijoiden henkilökohtaisten ominaisuuksien arvioinnin perusteella on mahdollista päätyä valitsemaan kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista muukin kuin hakija, jolla on eniten työkokemusta. Kun otetaan huomioon, mitä edellä on hakijoiden ansioiden yhteenvedosta sekä haastattelusta lausuttu, on ilmeistä, että Norrbon on kokonaisarvion perusteella katsottu hakijoista parhaiten soveltuvan Honkajoen kunnanjohtajan virkaan.
Kunnanvaltuusto on sille kuuluvan harkintavallan nojalla voinut valita kunnanjohtajan virkaan kelpoisuusvaatimukset täyttävän Ulla Norrbon. Asiaa ei ole syytä arvioida toisin siitä huolimatta, että ansiovertailua ei ole esitetty hallinto-oikeudelle annetussa lausunnossakaan.
Yhteenveto
Päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä valituksessa mainituilla perusteilla. Päätös ei ole muutenkaan lainvastainen.
Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet
Suomen perustuslaki 125 § 2 momentti
Hallintolaki 27 §, 28 § 1 momentti, 45 § 1 momentti ja 2 momentti 2 kohta
Laki kunnallisesta viranhaltijasta 6 § 1 momentti
Kuntalaki (365/1995) 52 § 2 momentti, 60 § 1 momentti ja 90 § (1375/2007)
Kuntalaki (410/2015) 147 §
Honkajoen kunnan hallintosääntö 34 § 1 momentti ja 35 §
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Hannamaija Falck, Tiina Saari ja Veronica Storträsk, joka on myös esitellyt asian.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
A on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Honkajoen kunta velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa korkoineen.
Vaatimustensa tueksi valittaja on esittänyt muun ohella seuraavaa:
Honkajoen kunnanvaltuusto on 12.6.2015 (§ 23) päättänyt julistaa kunnanjohtajan viran haettavaksi. Honkajoen hallintosäännön 34 §:n mukaan kunnanjohtajan viran haettavaksi julistamisesta päättää kunnanhallitus. Kunnanvaltuustolla ei siten ole toimivaltaa julistaa kunnanjohtajan virkaa haettavaksi. Päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Päätökseen on liitetty virheellinen valitusosoitus, jonka mukaan päätökseen voi hakea muutosta kunnallisvalituksin Turun hallinto-oikeudelta. A:lle ei ole annettu korjattua valitusosoitusta.
Kunnanvaltuuston pöytäkirja 14.3.2016 (§ 19) on virheellinen. Päätöksen mukaan kunnanjohtajan virkasuhde on määräaikainen, vaikka valtuusto päätti 7.1.2016 (§ 4), että kunnanjohtajan virka täytetään 1.3.2016 alkaen toistaiseksi voimassa olevana. Päätöksen mukaan kunnanjohtajan virkavaalissa ovat mukana kaikki kunnanjohtajan määräaikaista virkaa hakeneet ja suostumuksensa antanut henkilö. Päätös ei vastaa viranhakuilmoitusta, jonka mukaan kunnanjohtajan virkasuhde on toistaiseksi voimassa oleva.
Hallinto-oikeus ei ole ottanut päätöksessään huomioon, että säästöohjelman täytäntöönpano merkitsisi kunnan kiinteistönhoidon kilpailuttamista. Toiminnan ulkoistaminen olisi merkinnyt kunnan kiinteistönhoitajien siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen tai mahdollisesti heidän irtisanomistaan. Koska säästöohjelman täytäntöönpanosta vastaa kunnanjohtaja, kiinteistönhoitajat ovat olleet kunnanjohtajan valintaa koskevassa asiassa esteellisiä hallintolain 28 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla. B ja C ovat olleet esteellisiä osallistumaan asian käsittelyyn kunnanhallituksen kokouksissa.
Kunnanhallitus päätti 2.6.2015 (§ 107) äänestyksen jälkeen, että B ei ole esteellinen (puheenjohtajan äänen ratkaistaessa). B jääväsi itsensä kuitenkin asian käsittelyn yhteydessä 10.12.2015 (§ 185).
Matti Muukkonen oli kirjallisesti hakenut Honkajoen kunnanjohtajan virkaa. Hakemuksen peruuttaminen olisi edellyttänyt, että hän olisi kirjallisesti ilmoittanut peruuttavansa hakemuksensa. Hallinto-oikeuden perusteluissa mainituissa sähköpostiviesteissä ei ilmene, että Muukkonen olisi nimenomaisesti peruuttanut hakemuksensa. Hän on sähköpostilla 14.3.2016 kello 20.30 ilmoittanut, että ei ole peruuttanut hakemustaan. Muukkosen ilmoitus, että hän ei saavu haastattelutilaisuuteen, on tulkittu hakemuksen peruuttamiseksi. Ilmoitus ei tosiasiallisesti merkitse hakemuksen peruuttamista.
Kunnanjohtajan virkavaalissa olivat mukana kaikki kunnanjohtajan virkaa hakeneet ja suostumuksen antaneet. Vaalissa olivat siten mukana myös ne hakijat, joita ei kutsuttu haastattelutilaisuuteen.
Honkajoen kunnan hallintosäännön 35 §:n mukaan kunnanjohtajan kelpoisuusvaatimuksena on virkaan soveltuva korkeakoulututkinto ja kokemusta kunnan hallinto- ja johtamistehtävistä. Virkaan valitulla Ulla Norrbolla on vaadittu koulutus, mutta häneltä puuttuu kelpoisuusvaatimuksessa edellytetty hallinnollinen kokemus. Näin ollen hän ei ole täyttänyt asetettuja kelpoisuusvaatimuksia.
Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaisia yleisiä virkanimitysperusteita sovelletaan myös kunnan viranhaltijoiden valinnassa. Honkajoen kunta ei ole esittänyt hallinto-oikeudelle hakijoiden ansioiden kokonaisarviointia. Näin ollen jää epäselväksi, mihin kokonaisarvioon hallinto-oikeuden päätöksessä viitataan. Hallinto-oikeus ei ole huomioinut asiassa saatua selvitystä, josta ilmenee, että kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston asiaan liittyvässä valmistelussa ja päätöksenteossa ei ole tehty arvioita siitä, ketkä hakijoista täyttävät kelpoisuusvaatimukset. Hakijoiden ansioita ei ole vertailtu.
Kunnanhallitus päätti 4.2.2016 kello 18.00 alkaneessa kokouksessa (§ 42), ketkä hakijoista kutsutaan haastatteluun. Hakuaika oli päättynyt samana päivänä kello 15.00. Kokous kesti vain 40 minuuttia. Arviointia ei ehditty tehdä edes hakijoiden haastattelutilaisuudessa. Haastattelujen jälkeen haastatteluryhmä keskusteli asiasta 45 minuuttia. Suurin osa keskustelusta koski psykologisten testien käyttämistä. Haastattelutilaisuudesta ei laadittu muistiota.
Kunnanvaltuuston kokouksessa 14.3.2016 (§ 19) valtuustolle on annettu tieto, että virkavaalissa ovat mukana kaikki 11 hakijaa. Muukkosta ei enää luettu hakijoiden joukkoon. Esityslistalla ei ollut yhteenvetoa kunnanjohtajan virkaa hakeneista, eikä yhteenvetoa jaettu kunnanvaltuuston kokouksessa. Yhteenveto ei sisälly myöskään kokouksen pöytäkirjaan.
Norrbolla on noin vuoden kokemus kunnanjohtajan tehtävistä. Virkaa hakeneista Muukkosella on 2,5 vuoden kokemus ja Mauno Mäkirannalla noin 15 vuoden kokemus kunnanjohtajan tehtävistä. Mäkirannalla on lisäksi 10 vuoden kokemus kunnansihteerin tehtävistä. Norrbolla on 25 vuoden kokemus nuorisosihteerin tehtävistä. Kunnanjohtajan tehtävän vaativuus ja viran luonne huomioon ottaen Norrbon nuorisosihteerityökokemusta ei voida ottaa huomioon hakijoiden vertailussa, koska tehtävä ei ole luonteeltaan kunnan yleishallinnon hallinto- tai johtamistehtävä.
Kunnanhallitus ja -valtuusto ovat käyttäneet harkintavaltaansa väärin.
Honkajoen kunnanhallitus on antanut selityksen, jossa on uudistettu asiassa aikaisemmin esitetty sekä vaadittu, että valitus hylätään ja A määrätään korvaamaan Honkajoen kunnan oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut päivästä, jona päätös on ollut asianosaisten saatavissa.
Selityksessä on lisäksi esitetty muun ohella seuraavaa:
Hallinto-oikeus on päätynyt kaikilta osin oikeaan ja perusteltuun lopputulokseen. A:n valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aiheen arvioida hallinto-oikeuden päätöstä toisin.
Honkajoen kunnanvaltuusto on 12.6.2015 kunnanhallituksen pyynnöstä muodostanut kantansa siihen, asetetaanko helmikuun lopussa 2016 päättyvä määräaikainen kunnanjohtajan virka avoimeen hakuun vai ei, jotta se voitaisiin täyttää 1.3.2016 lukien. Valtuuston päätös on periaatelinjaus, joka koskee menettelyä kunnanjohtajan viran täytössä ja haettavaksi julistamisessa. Päätös ei sisällä viran haettavaksi julistamista koskevan lopullisen päätöksen elementtejä, kuten kelpoisuusvaatimuksia, valintaperusteita, viran luonnetta, hakuaikaa, hakuilmoituksen julkaisemista ja hakemusten toimittamista koskevia tietoja.
Kunnanvaltuusto on myöhemmin 7.1.2016 lainvoimaisesti päättänyt kunnanjohtajan viran muuttamisesta määräaikaisesta virkasuhteesta toistaiseksi voimassa olevaksi virkasuhteeksi. Kunnanhallitus on 7.1.2016 päättänyt kunnanjohtajan viran haettavaksi julistamisesta hallintosäännön 34 §:n mukaisesti.
Se, että kunnan viranomainen liittää valitusosoituksen päätökseen, joka ei ole valituskelpoinen, ei tee päätöksestä valituskelpoista. Uutta valitusosoitusta ei ole ollut tarpeen antaa.
Valittaja ei ole enää korkeimmassa hallinto-oikeudessa esittänyt D:n esteellisyyttä koskevaa valitusperustetta.
Valituksenalaisesta kunnanvaltuuston päätöksestä 14.3.2016 ja siihen liittyvistä kunnanhallituksen päätöksistä ei ole ollut odotettavissa B:lle tai C:n veljelle E:lle hallintolain 28 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua erityistä etua tai vahinkoa.
Kunnanjohtaja ei ole B:n tai E:n lähin esimies. B ja E toimivat kunnan kiinteistöjen hoitajina. He ovat rakennusmestari-rakennustarkastaja F:n suoria alaisia. Kiinteistönhoitajat eivät ole sellaisessa asemassa, että heille aiheutuisi erityistä hyötyä tai vahinkoa kunnanjohtajan viran haettavaksi julistamisesta sekä viran täyttämisestä. E on 1.6.2015 siirtynyt ensin vuosilomalle ja sitten eläkkeelle, joten C:tä koskeva esteellisyysväite on tästäkin syystä ilmeisen perusteeton.
Kunnanvaltuuston päätöksessä 14.3.2016 ja siihen liittyvissä kunnanhallituksen päätöksissä ei ole ollut kysymys säästöohjelmasta tai siihen liittyvistä päätöksistä. Valtuuston päätöksen 12.6.2015 (§ 25) johdantotekstin mukaan kunnanvaltuuston vuosille 2015–2020 hyväksymän säästöohjelman täytäntöönpanosta vastaa kunnanhallitus. Säästöohjelman täytäntöönpano ja toteuttaminen eivät ole riippuvaisia kunnanjohtajan valintaan liittyvistä päätöksistä tai kunnanjohtajan henkilöstä.
Kunnan säästöohjelmiin liittyvän kunnan talousarvion osalta on katsottu, ettei se yleensä tuota erityistä hyötyä tai vahinkoa tietylle henkilölle, joten kunnanhallituksen ja muiden valtuustoa alempien toimielinten jäsenet voivat useimmissa tapauksissa käsitellä asiaa, vaikka talousarvioon sisältyisi myös heidän omaa tai heidän läheistensä työpaikkaa yleisellä tasolla koskevia asioita. Myös erilaiset strategiat ja suunnitelmat ovat useimmiten niin yleisluonteisia, että niiden ei voida katsoa koskevan yksittäistä luottamushenkilöä henkilökohtaisesti.
Valituksessa ei ole esitetty muutakaan erityistä syytä, jonka johdosta B:n ja C:n puolueettomuus olisi vaarantunut ja jonka perusteella he olisivat olleet esteellisiä osallistumaan asioiden käsittelyyn.
Se, että henkilö on mahdollisesti aikaisemmin jäävännyt itsensä asian käsittelyssä, ei sellaisenaan merkitse sitä, että hän olisi hallintolain tarkoittamalla tavalla esteellinen.
Muukkosen sähköviestiviesteistä käy ilmi, että hän on mahdollisesti lehtikirjoitusten perusteella pitänyt kunnanjohtajan valintaa etukäteen selvänä asiana. Tästä syystä hän on 8.2.2016 ilmoittanut, ettei hän enää käytä aikaansa asiaan, sekä kiittänyt kutsusta ja toivottanut kahteen eri kertaan hyvää jatkoa. Muukkonen on sähköpostitse kirjallisesti peruuttanut kunnanjohtajan virkaa koskevan hakemuksensa ja osallistumisensa haastattelutilaisuuteen.
Koska haastattelutilaisuudessa on mahdollisuus arvioida virkaa hakeneiden henkilökohtaisia ominaisuuksia ja soveltuvuutta, tähän osallistuminen on käytännössä myös virkaan valitsemisen edellytyksenä. Kunnanvaltuuston kokous 14.3.2016 oli pöytäkirjan mukaan päättynyt ennen kuin Muukkonen on ilmoittanut sähköpostitse, että hän ei olisikaan omasta mielestään peruuttanut hakemustaan. Muukkonen ei ole hakenut muutosta kunnanvaltuuston 14.3.2016 tekemään päätökseen.
Kunnanvaltuuston päätöksessä 14.3.2016 on ollut hallintolain 51 §:ssä tarkoitettu ilmeinen kirjoitusvirhe siltä osin kuin siihen sisältyy maininta kunnanjohtajan määräaikaista virkaa hakeneista henkilöistä. Valtuusto on 7.1.2016 päättänyt kunnanjohtajan virkasuhteen muuttamisesta määräaikaisesta virkasuhteesta toistaiseksi voimassaolevaksi virkasuhteeksi. Kunnanhallitus on tämän jälkeen 7.1.2016 päättänyt julistaa haettavaksi kunnanjohtajan toistaiseksi voimassa olevan virkasuhteen. Virkasuhteen luonne mainitaan myös kunnanhallituksen päätöksen 7.1.2016 liitteenä olevassa viranhakuilmoituksessa.
Kunnanvaltuuston päätöksen 14.3.2016 kysymyksessä olevassa kohdassa ei ole asiallista ratkaisua virkasuhteen luonteesta. Mainitussa kohdassa on kuvattu aikaisempia tapahtumia sekä virkasuhdetta hakeneiden henkilöiden piiriä. Hakemukset ovat aikaisempien päätösten ja viranhakuilmoituksen perusteella voineet koskea vain toistaiseksi voimassa olevaa kunnanjohtajan virkasuhdetta. Kirjoitusvirheen korjaaminen ei myöskään johda asianomaisen kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen.
Norrbolla on ennen viran vastaanottamistaan 14 kuukauden kokemus Isojoen kunnanjohtajan tehtävistä. Kunnanjohtajan tehtävissä hän on toiminut esimiesasemassa ja hoitanut monipuolisesti kunnanjohtajan virkaan liittyviä hallinnollisia tehtäviä. Hän on vastannut muun ohella kunnan talouteen, kuten talousarvion ja tilinpäätöksen valmisteluun, liitty-vistä tehtävistä. Lisäksi Norrbolla on ollut noin 25 vuoden kokemus kunnan nuorisosihteerin tehtävistä, johon on liittynyt kunnan vapaa-ajanyksikön hallinnollisia tehtäviä. Norrbo on siten täyttänyt kelpoisuusvaatimukset.
Kunnanvaltuuston 14.3.2016 tekemässä päätöksessä on kysymys kunnan monijäsenisen toimielimen suorittamasta virkavaalista. Perusteluita ei tämän johdosta ole tarvinnut esittää kyseisessä päätöksessä.
Hakijoista on laadittu kunnanhallituksen päätöksen 4.2.2016 liitteeksi yhteenveto, josta ilmenee kunkin hakijan koulutus ja työkokemus sekä sen pituus. Yhteenvedosta ilmenee siten ansiovertailussa huomioon otettavat koulutus ja työkokemus. Lisäksi kunnanhallituksella on ollut käytettävissään kaikkien hakijoiden hakemusasiakirjat. Hakijoiden eri ansiot ovat olleet vertailtavissa keskenään yhteenvedon ja hakemusasiakirjojen perusteella.
Virkaan voidaan henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella valita myös hakija, joka ei pelkästään ansiovertailusta ilmenevän koulutuksen ja työkokemuksen perusteella ole välttämättä ansioitunein. Henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten hakijan sopivuus ja soveltuvuus tehtävään, työkyky ja muut henkilökohtaiset ominaisuudet korostuvat etenkin kunnanjohtajan tehtävässä, jonka menestyksellinen hoitaminen edellyttää valitsijoiden erityistä luottamusta.
Hakijoiden henkilökohtaiset ominaisuudet ovat arvioitavissa pääasiassa henkilökohtaisessa haastattelussa, mutta myös esimerkiksi hakijan aikaisemmasta viranhoidosta saatujen tietojen perusteella.
Kunnanhallitus on yhteenvetoon pohjautuvan ansiovertailun perusteella kutsunut hakijoista neljä haastatteluun, joka on suoritettu 12.2.2016. Haastatteluun ovat osallistuneet Hällberg, Mäkiranta ja Norrbo. Kunnanhallituksen jäsenten ohella haastattelussa ovat voineet olla läsnä myös kunnanvaltuuston jäsenet, joista vain yksi ei ollut läsnä haastattelutilanteessa. Haastattelutilanteessa kunnanhallituksen ja valtuuston jäsenet ovat voineet omakohtaisesti tehdä havaintoja ja johtopäätöksiä hakijoiden henkilökohtaisista ominaisuuksista muun ohella viranhakuilmoituksessa mainituista valintaperusteista sekä siten muodostaa kokonaisarvionsa virkavaalia varten kunnanjohtajan virkaan parhaiten soveltuvasta hakijasta.
Hakijoiden ansioiden vertailu on voitu asianmukaisesti suorittaa hakijoita koskevan yhteenvedon pohjalta. Joka tapauksessa yhteenveto ja asia-kirjoista ilmenevä valintamenettely kokonaisuudessaan osoittavat, että hakijoita on menettelyn kuluessa tosiasiallisesti vertailtu keskenään.
Kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto eivät ole käyttäneet harkintavaltaansa väärin.
Honkajoen kunnanhallitus katsoo, että A on hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momentin mukaisesti esittänyt korkeimmassa hallinto-oikeudessa ilmeisen perusteettomia vaatimuksia, kun otetaan huomioon hallinto-oikeuden päätös ja Honkajoen kunnanhallituksen selvityksissä esitetty.
A on antanut vastaselityksen, jossa on vaadittu, että Honkajoen kunnanhallituksen oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään ja esitetty lisäksi muun ohella seuraavaa:
Kunnanvaltuuston päätös 12.6.2015 koskee kunnanjohtajan viran haettavaksi julistamista. Se on siten valituksenalaiseen päätökseen liittyvä valmistelupäätös. Kunnanvaltuusto on delegoinut ratkaisuvaltaansa hallintosäännössä. Valtuusto ei voi tehdä päätöksiä asiassa, jossa se on delegoinut ratkaisuvallan kunnanhallitukselle.
Kunnanhallituksen antamassa selityksessä myönnetään kunnanvaltuuston päätöksen 12.6.2015 virheellisyys, mutta kunnanhallitus on tehnyt asiassa uuden päätöksen valituksen johdosta. Valmistelu on ollut huonoa.
Kunnan selvityksessä annetaan virheellistä tietoa kunnan henkilöstöorganisaatiosta ja henkilöstön johtamisperiaatteista. Kiinteistönhoitajille on määritelty omat vastuualueet, jotka eivät noudata kunnan henkilöstöorganisaation työnjakoa. Vastuualueen esimiehillä on direktio-oikeus heidän vastuualueelleen määrätyille henkilöille.
Kunnanjohtajan vastuualueisiin kuuluvat muun ohella sosiaali- ja terveystoimen kiinteistöt, joita ovat vanhusten palvelukeskuksen kiinteistöt ja terveysasema. B:n vastuualueeseen kuului vanhusten palvelukeskuksen kiinteistöt ja E:lle terveysaseman kiinteistö. Määrärahojen käytöstä päättää vastuualueen esimies, eikä rakennusmestari. Esimerkiksi terveysaseman ja vanhainkodin kiinteistöjä koskevasta määrärahojen käytöstä päättää kunnanjohtaja.
Vaikka kunnanjohtaja ei ole kiinteistönhoitajien suora esimies, hänellä on direktio-oikeus oman vastuualueensa kiinteistöjen osalta. Kunnan koko ja pieni henkilöstömäärä huomioon ottaen valituksessa mainitut henkilöt ovat olleet hallintolain mukaan esteellisiä osallistumaan kunnanjohtajan valintaa koskevaan valmisteluun kunnanhallituksessa.
Kunnan selvityksessä rinnastetaan virheellisesti säästöohjelma kunnan talousarvioon. Säästöohjelma on laadittu valtiovarainministeriön asettamaa arviointimenettelyä varten. Honkajoen kunnanvaltuusto on 26.1.2015 (§ 11) sitoutunut noudattamaan arviointiryhmän toimenpidesuosituksia. Ohjelman toteuttamista valvoo valtionvarainministeriö.
Kunnanjohtajan tehtävänä on kunnanhallituksen alaisena johtavana viranhaltijana säästöohjelman toimeenpano. Kunnanhallitus vastaa toimeenpanosta kunnanvaltuustolle. Säästöohjelman valmistelusta vastasi kunnanjohtaja, joka oli myös arviointiryhmän jäsen. Valituksessa mainituilla kiinteistönhoitajilla oli nimenomainen intressi estää entisen kunnanjohtajan valinta, joka oli valmistellut säästöohjelman ja olisi myös todennäköisesti toteuttanut siinä mainitut toimenpiteet, joista kiinteistöhoidon ulkoistaminen olisi merkinnyt mainittujen kiinteistönhoitajien irtisanomista tai siirtämistä yhtiön palvelukseen. Kunnanjohtajan valinnan jälkeen säästöohjelman toteuttaminen on jäädytetty. Suuri osa toimenpiteistä ehdittiin toteuttaa entisen kunnanjohtajan aikana, mutta toteuttamatta olevista toimenpiteistä ei ole tehty päätöksiä. Muun ohella kiinteistönhoidon ulkoistaminen on toteuttamatta.
Luottamushenkilöiden esteellisyyttä tulisi arvioida kokonaisuudessaan kunnanjohtajan valintaan liittyvässä valmistelussa. B on kunnan työntekijä, kunnanhallituksen jäsen, kunnanhallituksen edustaja teknisessä lautakunnassa, keskustan kunnallisjärjestön puheenjohtaja ja keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja. E on kunnan työntekijä, työntekijäliiton edustaja yt-toimikunnassa ja hän on toiminut pitkään ay-osaston puheenjohtajana.
B on jäävännyt itsensä kunnanhallituksessa 10.12.2015, mutta osallistunut muihin kunnanhallituksen päätösten tekemisiin. Samoin hän on menetellyt kunnanhallituksen virkavalintaa koskevien valitusasioiden käsittelyssä. Asian käsittelyn alkuvaiheessa hän on jäävännyt itsensä, mutta osallistunut muiden päätösten tekemiseen.
B:n esteellisyyden arviointiin vaikutti se, että kunnanhallitus oli jakaantunut kahtia kunnanjohtajan valinta-asiaan liittyvissä kysymyksissä. Neljä jäsentä kannatti entisen kunnanjohtajan valintaa, ja neljä jäsentä uuden kunnanjohtajan valintaa. Mikäli B olisi jäävännyt itsensä, kunnanhallituksen voimasuhteet olisivat muuttuneet. Tämä seikka tulee selvästi ilmi kunnanhallituksen päätöksiin liittyvissä äänestyksissä.
Honkajoen kunta ei ole pystynyt osoittamaan, että Muukkonen olisi kirjallisesti perunut hakemuksensa. Kunnan selityksessä mainitaan puhelinkeskustelut ja sähköpostiviestit Muukkosen ja G:n välillä. Selityksessä esitetty perustuu G:n antamiin lausuntoihin ja kertomuksiin, joita ei voida ottaa huomioon selvityksenä tässä asiassa.
Kunnanvaltuuston pöytäkirja 14.3.2016 on tarkastettu ja allekirjoitettu sekä siitä on lähetetty pöytäkirjanotteet kunnanjohtajan virkaa hakeneille. Pöytäkirjan otteissa mainitaan "kunnanjohtajan määräaikaista virkaa hakeneet". Pöytäkirjaa ei ole korjattu niin kuin hallintolaki edellyttää.
Kunnanjohtajan viran luonnetta ei ole määritelty muutoin kuin edellä mainitussa valtuuston päätöksessä. Mikäli päätös tulisi lainvoimaiseksi, kunnanjohtajan virka tulisi täyttää määräajaksi. Hakuilmoitus on ristiriidassa päätöksen kanssa.
Kelpoisuusvaatimuksissa korostettiin kokemusta hallinto- ja johtotehtävissä. Honkajoen kunnassa ei ole kunnansihteerin virkaa. Tämän johdosta kunnanjohtajan tehtäväkenttä on laaja. Erityisesti hallinnon ja talouden kokemus on välttämätön kunnanjohtajan viran hoidossa. Norrbon 25 vuoden kokemus nuorisosihteerin tehtävistä ei täytä asetettua kelpoisuusvaatimusta, koska työ on ollut pääsääntöisesti nuorison vapaa-ajan harrastuksiin liittyvää toimintaa.
Hakijoista laadittua yhteenvetoa ei ole liitetty kunnanvaltuuston 14.3.2016 kokouksen pöytäkirjaan. Sitä ei ole jaettu kunnanvaltuuston jäsenille.
Honkajoen kunnan olisi pitänyt esittää oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen käsittelyvaiheissa hallintolain 45 §:n mukaiset perustelut hakijoiden ansiovertailusta. Jälkikäteen hakijoiden arviointia on vaikea suorittaa.
Vastaselitys on lähetetty tiedoksi Honkajoen kunnanhallitukselle.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.
2. A:n ja Honkajoen kunnan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset hylätään.
Perustelut
1. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.
2. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momentin mukaan yksityistä asianosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta. Koska A:n ei voida katsoa esittäneen asiassa ilmeisen perusteetonta vaatimusta, häntä ei voida määrätä korvaamaan Honkajoen kunnan oikeudenkäyntikuluja.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Eija Siitari, Outi Suviranta, Timo Räbinä, Pekka Aalto ja Ari Wirén. Asian esittelijä Mika Paavilainen.